Opitaanko Suomessa suomea?

Transkriptio

1 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa suomea? Tavoitteet, yhteistyö ja vastuunjako Sarjan viimeisessä työpajassa kartoitettiin osallistujien näkemykset aikaisemmissa työpajoissa esiin nousseista kehitysideoista. Ideoiden kannatuksen mittaamiseksi oli laadittu kysymyksiä ja väittämiä, joista osallistujat keskustelivat vilkkaasti ja äänestivät äänestyskapuloilla. Äänestystulokset on listattu tämän yhteenvedon loppuun. Työpajan päätteeksi koottiin keskustelun tulokset yhteen ja muotoiltiin yhteisiä näkemyksiä. Työpajakeskustelujen perusteella laaditaan kesän 2013 aikana suositukset suomen kielen opintojen kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla. Puheenvuorot Johanna Komppa (Metropolia AMK) & Markku Lahtinen (Helsingin seudun kauppakamari): Työnantajien kielitaito- ja palvelutarpeet maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistämisessä Yhteistyössä toteutettu kysely työnantajille vahvisti näkemystä suomen kielen taidon tärkeydestä pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Lue lisää: Lahtinen_ pdf Seija Korhonen (Helsingin yliopisto) & Johanna Komppa (Metropolia AMK): Miten korkeakoulujen välinen opintoyhteistyö toimii käytännössä? Pääkaupunkiseudun seitsemän korkeakoulun välistä opintoyhteistyösopimusta ei hyödynnetä vielä. Sopimus antaa korkeakoulujen opiskelijoille mahdollisuuden osallistua eri sopimuskorkeakoulujen tarjoamille kotimaisten kielten kursseille. Korkeakoulujen tulisi sitoutua sopimukseen myös käytännössä. Yhteenveto keskusteluista Yhteisenä tavoitteena on korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen. Suomen kielen opintojen kehittäminen on keskeinen keino helpottaa työllistymistä eli parantaa koulutuksen vaikuttavuutta. LISÄTIEDOT: Projektikoordinaattori Minka Hietanen minka.hietanen@helsinki.fi Puhelin (09)

2 2/5 1. Opintojen kehittäminen Suomen kielen opintoja tulee kehittää työelämälähtöisempään suuntaan, ja siihen tarvitaan lisää resursseja: Substanssialan ja kielen opettamisen yhdistäminen kehittää opetusta työelämälähtöisemmäksi. Opinto-ohjaukseen on panostettava, jotta opiskelijat saavat realistiset odotukset työmarkkinoista ja alalla vaadittavasta kielitaidosta. Suomi toisena kielenä -opettajille tulee tarjota mahdollisuuksia kouluttautua ja saada tukea työelämälähtöisemmän opetuksen kehittämisessä. Suomen kielen opetusta on tarjottava monipuolisesti ja monimuotoisesti eri aikoihin. 2. Tutkintojen kehittäminen Opiskelijoille tulee tarjota lisää mahdollisuuksia suomen kielen taitonsa kehittämiseen vielä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Säänneltyjen koulutusalojen tutkintoihin tulisi sisällyttää tietyn taitotason saavuttaminen suomen kielessä niillä aloilla, joiden osaajia kaivataan Suomen työmarkkinoilla. Sosiaali- ja terveysalan koko koulutusta ei tule jatkossa järjestää vain englanninkielisenä. Tutkintoihin tulee suunnata enemmän suomen kielen opetuksen resursseja. 3. Työnantajien tukeminen Työnantajien tueksi on kehitettävä palveluita, jotka helpottavat maahanmuuttajien rekrytoimista: Tietopalvelu, josta löytyy yleistä informaatiota, neuvontapalveluita ja palveluntarjoajien yhteystietoja (esim. kouluttajia) Koulutusta (mm. valmennusta työpaikoilla toimiville mentoreille, suomen kielen kursseja ja työyhteisön kansainvälisyyskoulutuksia) Markkinointi- ja tiedotuskampanjoita kansainvälisten osaajien rekrytoinnista ja hyvien käytäntöjen jakamista (esim. mentorointi, tandem-kieliopinnot, puhu minulle suomea -kampanjat jne.) Taloudellista tukea (esim. yhteishankintakurssit ja verovähennykset) 4. Yhteistyö ja koordinointi Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen tulee aidosti sitoutua jo vuonna 2012 yhdessä sovittuun kotimaisten kielten opintoyhteistyöhön. Kansainvälisille opiskelijoille tulee tarjota enemmän laadukkaita harjoittelumahdollisuuksia suomenkielisissä työyhteisöissä. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi tehtävää kehittämistyötä tulee koordinoida pääkaupunkiseudulla keskistetysti (esim. HERIEC-yhteistyöverkostossa). Lisätietoja HERIECistä: dokumentit

3 3/5 Äänestystulokset A) Toimenpiteet korkeakouluissa 1. Kansainvälisten opiskelijoiden opinto-ohjausta tulisi kehittää siten, että jo viimeistään opintojen alussa kerrotaan realistisesti työmarkkinoiden kielitaitovaatimuksista ja ohjataan suomen kielen opintojen suunnittelussa. 1. Täysin samaa mieltä 94,7 % 2. Jokseenkin samaa mieltä 0,0 % 3. Jokseenkin eri mieltä 0,0 % 4. Täysin eri mieltä 5,3 2. Korkeakoulujen suomi toisena kielenä -opetuksen tulisi olla työelämälähtöistä. 1. Täysin samaa mieltä 34,8 % 2. Jokseenkin samaa mieltä 56,5 % 3. Jokseenkin eri mieltä 8,7 % 4. Täysin eri mieltä 0,0 % 3. Kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taitoa voidaan edistää korkeakouluissa ensisijaisesti seuraavalla tavalla: 1. Intensiivikursseilla ennen opintojen alkua ja kesäisin 20,8 % 2. Substanssiaineen ja kielen opetuksen yhdistävillä kursseilla 41,7 % 3. Toimivalla korkeakoulujen opintoyhteistyöllä (suomen kielen kurssit kaikille opiskelijoille avoimia) 16,7 % 4. Virtuaalisilla oppimisympäristöillä 0,0 % 5. Tukemalla suomenkielisiä työharjoitteluja 20,8 % 4. Pitäisikö tutkinnon suorittamiseen sisällyttää tietyn taitotason saavuttaminen suomen kielessä aloilla, joiden osaajia erityisesti kaivataan Suomen työmarkkinoilla? 1. Kyllä 87,0 % 2. Ei 13,0 % 5. Voisiko sosiaali- ja terveysalan opetus olla kokonaan suomeksi (sis. esim. puolen vuoden kieli- ja kulttuurijakson opintojen alussa)? 1. Kyllä 91,3 % 2. Ei 8,7 %

4 4/5 B) Työnantajien rooli 1. Tarvitaanko yhteistä tietopalvelua korkeakoulutettuja maahanmuuttajia palkkaaville työnantajille? 1. Kyllä 95,2 % 2. Ei 4,8 % 2. Tulisiko työnantajia tukea julkisin varoin kielikoulutusten järjestämisessä? 1. Kyllä, yhteishankintoina järjestettävillä kursseilla (vrt. Tampereen työpaikkasuomen kurssit). 59,1 % 2. Kyllä, sallimalla verovähennykset suomen kielen kursseista. 40,9 % 3. Ei, vastuu työssä vaadittavasta kielikoulutuksesta on työnantajalla. 0,0 % 3. Tulisiko kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksiin panostaa enemmän lisäämällä niihin resursseja ja kehittämällä niitä sisällöllisesti (esim. järjestämällä harjoittelutandemeita)? 1. Kyllä 100,0 % 2. Ei 0,0 % 4. Korkeakoulutettujen asiantuntijoiden suomen kielen taidosta huolehtiminen ei oikeastaan kuulu työnantajalle. 1. Täysin samaa mieltä 0,0 % 2. Jokseenkin samaa mieltä 9,1 % 3. Jokseenkin eri mieltä 63,6 % 4. Täysin eri mieltä 27,3 % C) Muu alueellinen yhteistyö 1. Tulisiko suomen kielen ammatilliset viitekehykset luoda kaikille aloille ja kehittää yhteiset menettelytavat niiden ylläpitoon ja soveltamiseen? 1. Kyllä, ehdottomasti. 50,0 % 2. Ei, se vaatii liikaa resursseja. 50,0 % 2. Tarvitaanko yhteinen tietopalvelu, josta kansainväliset opiskelijat / korkeakoulutetut maahanmuuttajat voivat löytää taitotasoaan ja alaansa vastaavia kursseja ja suunnitella sopivaa opintopolkua? 1. Kyllä 84,2 % 2. Ei 15,8 % 3. Tulisiko Finnish courses -verkkosivustoa kehittää asiakaslähtöisempään ja monipuolisempaan suuntaan (Infopankissa)? 1. Kyllä 94,4 % 2. Ei 5,6 %

5 5/5 4. Tulisiko kansainvälisiä opiskelijoita kannustaa suomen kielen opintoihin vielä tutkinnon valmistumisen jälkeen? 1. Kyllä, oleskeluluvan pitäisi olla pidempi, jotta riittävän suomen kielen taidon voi saavuttaa vielä siirtymävaiheessa työelämään. 36,4 % 2. Kyllä, kansainvälisille opiskelijoille tulisi sallia mahdollisuus täydentää korkeakouluopintojaan suomen kielen opinnoilla vielä tutkinnon suorittamisen jälkeen. 40,9 % 3. Kyllä, tarjoamalla tietoa muiden koulutusorganisaatioiden opetustarjonnasta. 22,7 % 4. Ei erityisesti. 0,0 % 5. Pääkaupunkiseudulla tulisi toteuttaa näyttäviä Puhu minulle suomea -kampanjoita, joilla rohkaistaan suomalaisia puhumaan suomea maahanmuuttajille, joiden suomen kieli on vielä puutteellisella tasolla. Samalla kannustetaan maahanmuuttajia käyttämään suomen kieltä taitotasosta riippumatta. 5. Täysin samaa mieltä 65,0 % 6. Jokseenkin samaa mieltä 30,0 % 7. Jokseenkin eri mieltä 5,0 % 8. Täysin eri mieltä 0,0 % 6. Pääkaupunkiseudulla toimiville suomi toisena kielenä opettajille tulisi tarjota koulutusta ja apuvälineitä työelämälähtöisen suomen kielen taidon opettamiseen. Samalla lisätään opettajien mahdollisuuksia tutustua työelämään eri aloilla järjestämällä perehtymisjaksoja yrityksissä ja organisaatioissa. 1. Täysin samaa mieltä 75,0 % 2. Jokseenkin samaa mieltä 25,0 % 3. Jokseenkin eri mieltä 0,0 % 4. Täysin eri mieltä 0,0 % 7. Mihin alaan tulisi erityisesti panostaa kielen opetuksen resursseja? 1. Liiketalous ja kauppa 5,3 % 2. Sosiaaliala ja hoitotyö 84,2 % 3. Tekniikka ja tietotekniikka 5,3 % 4. Maatalous- ja metsäala sekä bio- ja luonnontieteet 5. Yhteiskuntatieteet, humanistiset alat ja julkishallinto 5,3 % 6. Taidealat 8. Minkä tahon tulisi koordinoida nyt suunniteltua yhteistyötä? 1. TEM 10,5 % 2. ELY-keskus 5,3 % 3. TE-toimisto 4. HERIEC 78,9 % 5. Jokin muu taho 5,3 %