Anna Kuusala

Transkriptio

1 Anna Kuusala

2 Tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön nykyistä laajuutta tekniikan alan koulutuksessa sekä tulevia yhteistyösuunnitelmia korkeakouluissa. Korkeakoulujen strategiat ja yhteistyön rooli korkeakouluissa Suunnitelmat/toteutukset koulutusyhteistyöstä Myös yritysten näkemystä yhteistyöstä selvitettiin Anna 2

3 Tampere Vaasa Kuopio (Itä-Suomi) Pääkaupunkiseutu Lappeenranta Anna 3

4 Teemahaastattelut Koulutuspäälliköt Rehtorit/vararehtorit Yritykset Korkeakoulujen strategiat Korkeakoulujen väliset strategiset yhteistyösopimukset Anna 4

5 Anna 5

6 Resurssitehokkuus Päällekkäisyyksien karsiminen Yhteiset osaamistavoitteet Tilojen yhteiskäyttö Korkeakoulujen ja alueen houkuttelevuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen Painoarvo kansainvälisessä kilpailussa Opetuksen kehittäminen ja laadun parantaminen Tutkintojen monipuolistaminen ja variointi Joustavammat opintopolut Opiskelijoille monialaisempaa ymmärrystä eri tutkinnoista yhteisten opintojaksojen myötä Opetus- ja kulttuuriministeriön kannustus yhteistyöhön Muiden paikkakuntien yhteistyöhankkeet luovat paineita Anna 6

7 Resurssien puute Kulttuurierot ja ennakkoluulot Erilaiset hallintorakenteet ja byrokratia Henkilöstön epävarmuus työpaikastaan Opiskelijoiden huoli tutkintonsa arvosta ja identiteetistään Väärinkäsitykset ja median levittämät väärät tiedot Lainsäädäntö Edunvalvonnalliset asiat Fyysinen etäisyys Konsernien perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen kuluva aika Anna 7

8 Tutkintojen välillä pyritään tunnistamaan niitä yhdistävät osaamistarpeet ja - tavoitteet, joiden pohjalta yhteistyötä suunnitellaan ja toteutetaan. Opetusyhteistyössä yhteiset opintojaksot painottuvat alemman korkeakoulututkinnon alkupäähän perusopintoihin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välinen koulutusyhteistyö etenkin alkuvaiheessa perustuu pitkälti henkilöstön henkilökohtaisiin kontakteihin. Yhteisillä opintojaksoilla ei erotella yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita toisistaan, ellei opintojaksolle erikseen ole suunniteltu poikkeavia painotuksia. Anna 8

9 Kulttuurierot ja ennakkoluulot Erilaiset opetusmenetelmät Opiskelijamäärien kasvaminen ja hallitseminen Opiskelijoiden tasoerot Korkeakoulujen välinen fyysinen etäisyys Erilaiset toimintatavat ja käsitteet Juridiset kysymykset Erilaiset tietojärjestelmät Anna 9

10 Diplomityössä haastateltavat yritykset ovat Kemira Oyj A-Insinöörit Oy Ramboll Finland Oy Tieto Oyj Wärtsilä Finland Oy M-Files Oy The Switch Suomen yliopistokiinteistöt Oy Lisäksi haastatellaan Kemianteollisuuden ja Teknologiateollisuuden edustajia ja Tampereen teknillisen yliopiston TUT Industry Professoria Matti Sommarbergia. Anna 10

11 Anna 11

12 Osaamistarpeiksi luetellaan mm. projektinhallintataidot, kielitaito, ongelmanratkaisutaidot, argumentointivalmius, oppimaan oppiminen, työelämätaidot sekä poikkitieteellinen ymmärrys ja viestintä. Selkeiden oppiaine- ja pääainerajojen uskotaan häviävän tulevaisuudessa, ja ydinosaamisen rinnalla tarvitaan muuta osaamista, joka tulee olla myös tunnistettavissa. Opiskelijoiden osaamisen ja erikoistumisen tasoa on nostettava työn automatisoinnin lisääntymisen myötä. Poikkitieteellinen ymmärrys, monialainen osaaminen ja monipuoliset tutkinnot. Perusosaaminen pitää olla halussa, jotta tietoa voi soveltaa. Johtamistaitojen merkitys kasvaa. Anna 12

13 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön nähdään olevan yksi tapa vastata osaamistarpeisiin, mutta hyödyn nähdään syntyvän pääasiassa resurssitehokkuuden kautta. Vaatimukseen monialaisesta ja korkeakoulusektorirajat ylittävästä työskentelystä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisellä yhteistyöllä voidaan vastata. Ristiinopiskelumahdollisuuksien kautta voidaan luoda laajempi opintotarjonta, joka mahdollistaa tutkintojen monipuolistamisen ja varioinnin. Tutkintojen laaja-alaisuus vs. pitkälle menevä erikoistuminen on haaste korkeakouluille, sillä tutkintojen laajuus on rajallinen. Kysymykseen laajaalaisuudesta yhteistyön ei koeta olevan selkeä ratkaisu. Anna 13

14 Tulevaisuudessa on haastatteluiden mukaan pohdittava, mikä on paras järjestelmä eritasoisten osaajien tuottamiseen eikä Suomen kannata hirttäytyä vain yhteen malliin, jollei se takaa parasta toteutusta. Tulevaisuudessa uskotaan kuitenkin olevan erilaisia tutkintoja ja sekä diplomiinsinöörejä että insinöörejä, joilla on toisistaan poikkeavat osaamisprofiilit, mutta tutkinnot eivät välttämättä tule enää eri organisaatioista. Ajasta ja paikasta riippumaton koulutus yleistyy, ja korkeakoulutuksen uskotaan kehittyvän entistä enemmän verkossa tapahtuvaksi monimuotooppimiseksi, mutta perinteisellä luokkahuoneopetuksellakin nähdään olevan tarvetta. Anna 14