Puitteet kunnossa. saatesanat

Transkriptio

1 saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko olivat kaikki paikalla. Yhdistyksen johtokunta valittiin jo toistamiseen uudelleen lähes muutoksitta. Taloudellinen tilanne on vakaa. Yhteistyö niin seurakuntien kuin muidenkin suomalaisyhteisön toimijoiden kesken on mutkatonta ja hedelmällistä. Kirkkojenvälisen sopimuksen määrittelemän integraatioperiaatteen mukaisesti pappimme ja seurakuntamme toimivat osana Saksan evankelista kirkkoa, molemminpuoliseksi hyödyksi. Olisi kuitenkin lyhytnäköistä jäädä tyytyväisenä lepäämään. Toimiva yhteistyö vaatii avointa kommunikaatiota niin seurakuntien sisällä kuin suuremmassakin mittakaavassa. Kirkkojen välisessä sopimuksessa on korjaamisen tarvetta, koska pappiemme määräaikaiset työsuhteet eivät ole Saksan nykyisen työlainsäädännön mukaisia. Aluekeskusten rahoituksen turvaaminen ei sekään järjesty itsestään. Juuri nyt ajankohtaisia ovat Berliinin Suomi-keskuksen rahoitusneuvottelut maakirkon kanssa sekä päättyvän vuokrasopimuksen uusiminen nykyistä paremmilla ehdoilla. Integraatiotakin täytyy vaalia: on tärkeää, että Saksassa asuvat suomalaiset maksavat kirkollisveroa, sillä Saksan evankelinen kirkko (EKD) on riippuvainen maakirkkojen verotuloista. Saamillaan toimintarahoilla EKD rahoittaa merkittävän osan työstämme ja lisäksi auttaa meitä arvovallallaan saamaan saksalaisilta seurakunnilta työllemme toimintapuitteet. Kirkko- ja seurakuntatilojen maksuton käyttö on tästä hyvä esimerkki. On tärkeää, että puitteet ovat kunnossa ja voimme keskittyä tulevaisuudessa varsinaiseen toimintaan. Ein guter Rahmen ist wichtig. Die finnische kirchliche Arbeit in Deutschland steht auf stabilen Füßen. Die finanzielle Situation ist gut und die Zusammenarbeit sowohl innerhalb der finnischen Gemeinschaft wie auch ökumenisch fruchtbar. Gemäß dem im zwischenkirchlichen Vertrag festgelegten Integrationsprinzip bauen wir keine Verdoppelungen kirchlicher Strukturen auf, sondern die finnischen Christen und Pfarrer leben und arbeiten als Teil der EKD zum gegenseitigen Nutzen. Diese beispielhafte Integration ist nicht nur eine Frage der Finanzen, sondern geht viel tiefer. Ein guter Rahmen ist wichtig. Deshalb haben wir auch Rengas einen bunteren, zeitgemäßen Rahmen gegeben. Rengas on yksi työmme tärkeimpiä kanavia. Siksi olemme panostaneet sen ajanmukaisiin puitteisiin lisää. Jatkossa lehti ilmestyy kokonaan nelivärisenä. Toivottavasti värikkyys tekee lukuelämyksestä entistäkin miellyttävämmän. kuva: Ritva Prinz Toimisto kesälomalla ist die Geschäftsstelle wegen Urlaub geschlossen. Aurinkoisia alkukesän päiviä toivottaen Angenehme Lese-Erlebnisse wünscht Ihnen Mauri Lunnamo päätoimittaja/chefredakteur

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Rippikouluun! Yksi löysi elinikäisen ystävän, toinen innostui opiskelemaan suomea, kolmannelle avautui tie kirkon työhön Sasu-ripari on muuttanut monen nuoren elämän. Kysyimme entisiltä sasulaisilta, mitä riparista vielä vuosia myöhemmin on jäänyt käteen (s. 16-). Kesällä 2014 tähän lystiin pääsevät mukaan vuonna 1999 syntyneet. Miten, kerromme sivuilla Der neue Vorstand Offensichtlich macht die Arbeit im ZfkA-Vorstand Spaß. Denn alle Mitglieder, deren Amtszeit zu Ende ging, stellten sich bei der Mitgliederversammlung in Hamburg erneut zur Wahl. Die stellvertretende Vorsitzende allerdings ist neu. Den Vorstand können Sie auf Seite 9 kennenlernen Puu ja pää ovat pääkonsuli Erja Tikan mukaan Suomen ainoat luonnonvarat. Saksankautensa päättymisen kynnyksellä pääkonsuli jakoi ajatuksiaan Saksassa vallitsevasta Suomi-kuvasta, naisten asemasta ja Saksan suomalaisten merkityksestä kotimaansa tunnetuksi tekemisessä (s ). Frieren in der Sommernacht Manfred Johann scheut keine Mühen, um zu einer besonderen Aufnahme zu gelangen. Im Laufe der Jahre konnten die Rengas-Leserinnen und Leser viele von seinen Fotos bewundern. Diesmal ist das Deckblatt wieder von ihm. Und auf Seite 22 können Sie ihn kennenlernen, den Mann hinter den Bildern. Lahdessa vuonna 1988 Tai Virroilla, Paltamossa, Espoossa, Turussa Oletko tavannut vanhoja riparikavereitasi konfirmaation jälkeen? Nyt siihen on tilaisuus! Syksyn mittaan suomalaisissa seurakunnissa järjestetään Sasu-juhlamessuja, joihin kutsutaan erityisesti Sasu-riparin käyneitä. Messujen ajankohdat löydät sivulta 34. Tervetuloa! kuva/fotos: Michael Lorenzet / pixelio.de; Ari Geil, Manfredd Johann, Antti Malinen

3 Ajankohtaista / Aktuelles Hyvä alku Tunnelma oli välittömän lämmin, kun Stadtsuperintendent Rolf Domning asetti Anna-Maari Ruotasen tehtäväänsä lännen uudeksi suomalaispapiksi Kölnissä sunnuntaina Messussa avustivat Suomen ev.lut. kirkon ulkosuomalaistyön osastolta pastori Susanna Merikanto-Timonen ja Saksan suomalaispappien koordinaattori Päivi Vähäkangas. Lännen suomalaisseurakunnat muistivat uutta pappiaan lahjoittamalla meksikolaista alkuperää olevan ystäväpiirin. Tämä keramiikkatyö, jossa viisi hahmoa pitää toisiaan käsistä, symboloi ikuista ystävyyttä Anna-Maarin ja hänen neljän seurakuntansa kesken. Iloista juhlatunnelmaa viritti osaltaan kaunis kevätaurinko: tämä päivä oli varma enne hyvälle yhteistyölle lännessä! Die Sonne schien und die Laune bei den Gästen war bestens, als die neue finnische Pfarrerin für Westdeutschland, Anna-Maari Ruotanen am in Köln durch den Stadtsuperintendenten Herrn Pfr. Rolf Domning in ihr Amt eingeführt wurde. Die finnischen Gemeinden in Westdeutschland überreichten ihrer neuen Pfarrerin einen Freundeskreis aus Mexico. Die fünf Personen, die sich bei dieser Keramikarbeit an den Händen halten, sollen eine bleibende Gemeinschaft zwischen den Gemeinden und ihrer Pfarrerin symbolisieren. Nach so einem Anfang kann es nur gut weitergehen! Olemme Facebookissa Facebookista löytyy nyt kaikille avoin ryhmä Suomalaiset seurakunnat Saksassa. Käy tykkäämässä! Sivua voi myös lukea kirjautumatta Facebookiin: seurakunnat.saksassa Tilaa Suomalaisen kirkollisen työn kuulumisia kertova sähköinen uutiskirje! > Mikä on SKTK > tilaa uutiskirje Unseren Newsletter können Sie bestellen unter > ZfkA stellt sich vor > Newsletter kuva/foto: Hanni Fahrbach Rengas 8-9/2013 ilmestyy KV 31 elo- ja syyskuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 10/2013 ilmestyy KV 39 lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Askel kohti kirkkoa Kesän ensimmäisinä aurinkoisina päivinä voi havaita, kuinka puistot ja jokien varret täyttyvät innokkaista lenkkeilijöistä. Jotkut lähtevät rennolle sunnuntaikävelylle hitain ja leppoisin askelin nautiskellakseen kesästä, toiset taas viilettävät vauhdikkaasti juosten tavoitteena hyvä kunto ja kerta kerralta paraneva vauhti. Kolmannet treenaavaat tosissaan, mielessään kilpailut tai edellisvuotta parempi maratonaika. Puiston polulla, lenkkeilijöiden meressä risteillessäni, mieleeni nousi Ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä esiintyvä kohta, jossa Paavali vertaa kristityn elämää ja uskoa juoksukilpailuun. Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. 1. Kor. 9: Paavalin juoksuvertauksen taustaa avaa se seikka, että Korintin kaupungin lähellä pidettiin Kreikan kuuluisat urheilukilpailut. Paavalin ajatuksen mukaan kristittyjen tulisi harjoittaa itsekuria, koska heillä oli juoksukilpailijoita paljon arvokkaampi, katoamaton päämäärä. Paavali itse teki kaikkensa saavuttaakseen päämäärän kansojen rajat ylittävästä kirkosta. Matkakilometrejä ja askeleita kertyi hänelle lukematon määrä. Silti Raamattu ei anna sellaista kuvaa, että Paavalin matkat olisivat olleet pelkästään hengästyneitä juoksuja paikasta toiseen. Askeleidensa välissä Paavalilla oli aikaa pysähtyä ja kulkea seurakuntien rinnalla. Löytyisikö meiltäkin intoa samanlaiseen omistautumiseen kirkkomme ja seurakuntien puolesta? Monesti kuulee perusteltavan, että ei ole aikaa osallistua seurakunnan toimintaan, vaikkapa jumalanpalveluksiin, kun elämä on muutenkin yhtä juoksua paikasta toiseen. Mutta eikö juuri kirkkomme ja sen sanoman tulisi olla juoksun, eli aikamme ja panostuksemme arvoista? Ehkä sinultakin voisi löytyä kesällä hieman aikaa lähteä liikkeelle vaikkapa kävellen, juosten, pyöräillen tai autoillen kukin itselle mieluisalla tavallaan - kohti lähellä tai kauempanakin olevaa kirkkoa? Käydä pienellä tutustumiskierroksella, pysähtyä ja pohtia, mitä kirkko ja seurakunta sinulle voisivat tarjota sekä päinvastoin. Kirkko on oivallinen paikka rauhoittua arjen juoksun keskellä, mutta se on myös konkreettinen muistutus siitä, kuinka jo Paavalin ajoista lähtien kristityillä on ollut tapana kokoontua yhteen evankeliumin sanoman äärelle. Sanoman, jonka edestä Paavali ja muut kirkkomme rakentajat ottivat miljoonat askeleet viedäkseen viestiä ylösnousseesta Jeesuksesta eteenpäin. Meidänkään askeleemme tämän päivän kristittyinä ja seurakuntalaisina eivät ole turhia. Usko ja seurakuntayhteys eivät ole sellaisia kilpailuja, joissa meitä laitetaan paremmuusjärjestykseen. Uskon matkalla jokainen on tasa-arvoinen askelvauhdista riippumatta. Tärkeintä on päämäärä, halu rakentaa yhteistä kirkkoa ja luottaa Jumalan kutsuun, joka vie kohti katoamatonta, iankaikkisen elämän seppelettä. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu. 1. Tim. 6: 12 Siunattuja ja aurinkoisia kesähetkiä! anna-maari ruotanen

5 Välähdyksiä tutustumisviikonlopusta Vorwort Joskus minusta tuntuu, että kukaan ei ymmärrä minua, ei edes minun vanhemmat tai minun paras ystävä. Varmasti jokainen meistä on joskus vähän yksinäinen, mutta minun mielestäni ajatus, että Jumala aina auttaa meitä, on ihana. Raamatussa lukee, että Taivaallinen Isä suojelee meitä, ihan sama, mitä teemme. Ehkä tekin olette joskus yksinäisiä tai epävarmoja ja ette tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ehkä Jumala voi auttaa myös teitä sellaisissa hetkissä. Sillä Jumala on meidän lähellä ja Jumala on myös sinun lähellä. emilia & arne kuvat/abbildungen: Päivi Lukkari ja vuoden 2013 riparilaiset Ohne Tischdienst keine Nahrung! Oder: Wie bringt man seine Gruppe dazu, gemeinsam zu arbeiten? Raus aus den Federn rein in die Kapelle! Gott zeigt sich in jedem von uns. Er ist immer für uns da, wir können immer auf ihn vertrauen. In guten genauso wie in schlechten Zeiten gibt er uns halt und unterstützt uns, auch wenn uns das oft nicht bewusst ist. Er gibt uns die Kraft, das Leben trotz so mancher Schwierigkeit zu meistern. Er segnet uns. Aber dieser Segen überträgt uns - auch UNS - eine große Verantwortung: Wir sollen uns gegenseitig achten, aufeinander aufpassen und füreinander da sein. Kurz: Wir sollen ein SE- GEN sein für andere. Vor mittlerweile 30 Jahren fand das erste Sasu-Camp statt, und wie auch ihr jetzt, saßen wir vor zwei Jahren hier. Damals wie heute wagten Jugendliche den Schritt ins Ungewisse. Sie Tällainen on meidän Suomi und wir wussten nicht, und vielleicht wisst auch ihr jetzt nicht, was in der Konfizeit auf euch zukommt. Aber fürchtet euch nicht: Auf euch wartet ein interessanter Sommer voller neuer Erfahrungen, neuer Freundschaften, und nicht zuletzt einer tieferen Begegnung mit euch selbst. Ich will dich segnen, und du sollst ein Segen sein, spricht Gott, der HERR. Gen 12:2 ida & julian Echte Herausforderung: It s raining cats and dogs. Facebookseite von Gott?!!! jumala (ei kuvaa). Koti: taivaassa. Perhe: kaikki. Kielet: kaikki. Tykkään! Lempipaikka: Kirkko, synagoga, moskeija, rippikoulu. Lempikirja: Raamattu. Tykkään! Freunde: Hat seinen status aktualisiert: Ich lade euch <3 ein zu meinem :ten Geburtstag! Hausparty im Himmel mit Jesus und anderen! Wir sehen uns im Sommer in Espoo und Turku! Kesällä tavataan Espoossa ja Turussa!

6 Sinä 14-vuotias ilmoittaudu nyt saksalaissuomalaiseen rippikouluun 2014! Rippikoulun käy vuosittain liki 90 % suomalaisnuorista. Leiririppikoulu, ripari, on Suomen suosituin rippikoulumuoto, jonka käyminen on mahdollista myös Saksassa ja muissa saksankielisissä maissa asuville nuorille sinulle! Riparilla pohditaan elämää, etsitään uskoa ja eletään sitä todeksi. Opiskelu, uusien kavereiden löytäminen, hauskanpito, pelailu ja hartaushetket muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Riparin arkeen kuuluu riparilaisia, isosia, nuorisotyönohjaajia ja pappeja. Puolet leiriväestä on suomalaisia suomalaisten seurakuntien jäseniä ja työntekijöitä, toinen puoli Saksassa ja saksankielisessä Euroopassa asuvia suomalaisia ja suomalais-saksalaisia nuoria ja aikuisia. Oman identiteetin pohtiminen, suomalaisten juurien etsiminen ja kahden kulttuurin välillä eläminen ovat tärkeä osa saksalais-suomalaista rippikoulua. Suomalaisen riparin voi käydä aikaisintaan sinä vuonna, jona täyttää viisitoista vuotta. Saksan suomalainen kirkollinen työ järjestää vuonna 2014 rippikouluopetusta vuonna 1999 ja sitä ennen syntyneille. Opetus ja muu ohjelma tapahtuu sekä suomeksi että saksaksi. Rippikoulu koostuu tutustumisviikonlopusta, itsenäisestä omaan kotiseurakuntaan tutustumisesta sekä 9-päiväisestä kesäleiristä Suomessa. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät Rengasnettisivuilta ( Pyydämme ilmoittautumaan rippikouluun mennessä. Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat vuotiaat jäsenensä rippikouluun. Saksalainen rippikoulu kestää vuodesta kahteen vuoteen ja sen ulkoiset puitteet vaihtelevat huomattavasti eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika koostuu viikoittaisista tapaamisista, viikonloppuleireistä ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa rippikoululaiset tutustuvat monipuolisesti oman seurakuntansa toimintaan. Saksalaisen kotiseurakunnan rippikoulun käyminen yhdessä koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle saksalais-suomalaiselle rippileirille osallistuminen tukevat erinomaisesti toisiaan. Tietysti yhdenkin rippikoulun käyminen riittää, mutta erityisen hyvää palautetta on tullut niiltä nuorilta, jotka ovat käyneet sekä saksalaisen että suomalaisen rippikoulun. Kuva: Ari Geil

7 Rippikoulu 2014 (ilmoittautuminen mennessä) Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen: ESPOO Leiri järjestetään yhdessä espoolaisen Olarin seurakunnan kanssa. Leiri pidetään Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella ( ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina Olarin kirkossa. TURKU Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan kanssa. Se pidetään Harvan saaressa Heinänokan leirikeskuksen edustalla Turussa ( ja sen konfirmaatiomessu on sunnuntaina Turussa, Martinkirkossa. Olet myös tervetullut järjestettävään saksalais-suomalaiseen JuureS-viikonloppuun Oberurseliin. Konfijahr 2014 gehört euch, Ihr 1999 oder davor Geborenen! In Deutschland werden Kinder und Jugendliche in der Regel Anfang der siebten Klasse zum Konfiunterricht eingeladen. Der Unterricht dauert ein bis zwei Jahre und setzt sich zusammen aus wöchentlichen Treffen, Wochenend- oder Ferienfahrten und Projekten, in denen die Konfis selber aktiv werden. In Finnland sind die Konficamps seit 40 Jahren die beliebteste Form der Konfiarbeit. Zum Konficamp kann man erst in dem Jahr fahren, in dem man 15 Jahre alt wird. Auf dem Camp leben und lernen Konfis, TeamerInnen, JugendmitarbeiterInnen und PfarrerInnen zusammen es wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist ein Highlight, ein Crash-Kurs; kurz: ein Erlebnis, das zum Leben dazu gehört. Besonders intensiv wird die Zeit, wenn man vorher den deutschen Konfiunterricht besucht und über viele Themen schon einmal nachgedacht hat. Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland, Österreich und in der Schweiz lebende finnische Jugendliche, die 1999 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfiunterricht im Jahr 2014 ein! Die Konfizeit beinhaltet ein Wochenende zum Kennenlernen in Oberursel bei Frankfurt a.m., einige vorbereitende Aufgaben zum Kennenlernen der eigenen Ortsgemeinde sowie ein 9-tägiges Camp im Sommer in Finnland. Die Camps werden zusammen mit finnischen Ortsgemeinden in Espoo und Turku durchgeführt, so dass die Hälfte der Teilnehmenden aus diesen Gemeinden stammt. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen. Fehlende Finnisch-Kenntnisse sind kein Hindernis für eine intensive Teilnahme! Mehr Info und das Anmeldeformular findet ihr auf der Internetseite: Bitte meldet euch bis zum an. Koko rippikoulutiimin puolesta Anna-Maari Ruotanen Suomalaispappi, läntinen Saksa

8 Onnistunutta yhteistyötä Binnenalster-järvi Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous pidettiin Hampurissa Pohjois-Saksan merimieskirkon tiloissa. Niin SKTK:n puheenjohtaja Karl-Friedrich von Knorre kuin Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff totesivat puheenvuoroissaan tämän olevan osoitus tiivistyneen yhteistyön onnistumisesta. Yhteistyön merkitystä kaikkien Saksassa vaikuttavien Suomi-toimijoiden kesken korosti myös vuosikokouksen varmakätisenä puheenjohtajana toiminut Suomen Hampurin pääkonsuli Erja Tikka. Hän kertoo ajatuksiaan pääkonsulaatin sulkemisen kynnyksellä sivulta 10 alkaen. Susanna Merikanto-Timonen toi terveisiä Suomen kirkkohallituksesta. Die ordentliche Mitgliederversammlung des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit e. V. fand am in Hamburg in den Räumen der finnischen Seemannskirche statt. Sowohl der Vorsitzende des ZfkA, Karl-Friedrich von Knorre als auch die Leiterin der Seemannskirche in Norddeutschland, Satu Oldendorff hielten dies für ein sichtbares Zeichen einer gelingenden Zusammenarbeit. Die Bedeutung der Zusammenarbeit zwischen allen Finnland-Akteuren in Deutschland betonte auch die Generalkonsulin von Finnland in Hamburg, Erja Tikka. Sie fungierte als Vorsitzende in der Mitgliederversammlung. Die standig ovations am Ende der Versammlung galten allerdings nicht nur der kompetenten Gesprächsführung, sonder auch ihrem jahrelangen Einsatz für die Belange der Finninnen und Finnen in Deutschland. Mit der Schließung des Generalkonsulates in Hamburg geht hier eine Ära zu Ende. (mehr zum Thema auf S ) Syrjäytyneet vanhukset Vuosikokousviikonlopussa Suomen evankelisluterilaisen kirkon edustajana vieraillut Ulkosuomalaistyön apulaissihteeri Susanna Merikanto- Timonen kertoi ajankohtaisista puheenaiheista Suomen kirkollisella kentällä. Näitä ovat mm. naispappeuden toteutuminen 25 vuotta sitten, televisio-ohjelman herättämä kysymys siitä, mitä on terve hengellisyys, ja vanhusten asema. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta. Syrjäytyneet vanhukset, joiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, ovat yksi tämänvuotisen Suomessa toteutettavan yhteisvastuukeräyksen kohde. Tämän johdosta pohdittiin vuosikokousta edeltäneessä kuvat/fotos: Ritva Prinz

9 yleiskeskustelussa etsivän naapuriaputyön mahdollisuuksia ja haasteita myös Saksan suomalaisyhteisössä. Das Wochenende schloss am Sonntag mit einem Abendmahlsgottesdienst, in der die Referentin für kirchliche Arbeit unter den Finnen im Ausland, Susanna Merikanto-Timonen aus Finnland predigte. Der Gottesdienst wurde vom Chor der Seemannskirche mitgestaltet. Seuraava vuosikokousviikonloppu järjestetään Münsterissä. Das nächste Wochenende mit Mitgliederversammlung wird am in Münster stattfinden. Ritva Prinz Merimieskirkon kuoro esitti sunnuntain messussa osia Jaakko Löytyn Wähäväkisten juhlaveisuusta. Uusi johtokunta Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Karl-Friedrich von Knorre Frankfurtista ja varapuheenjohtajaksi yhdeksi vuodeksi Annaliisa Kühn Dresdenistä. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue) ja Felix Tölle (Bielefeld) sekä varajäseniksi Leena Nikula (München) ja yhdeksi vuodeksi Milja von Fragstein (Lyypekki). Johtokunnassa jatkavat Iina Fischer (Köln) ja Reettakaisa Sofia Salo (Münster). Der neue Vorstand Zum ersten Vorsitzenden wurde erneut Karl-Friedrich von Knorre aus Frankfurt gewählt. Die zweite Vorsitzende für ein Jahr wurde Annaliisa Kühn aus Dresden. Zu ordentlichen Mitgliedern wurden Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrgebiet) und Felix Tölle (Bielefeld) sowie zu Ersatzmitgliedern Leena Nikula (München) und für ein Jahr Milja von Fragstein (Lübeck) gewählt. Ihre Arbeit im Vorstand setzen Iina Fischer (Köln) und Reettakaisa Sofia Salo (Münster) fort. Uusi johtokunta

10 Taitava verkostoituja Pääkonsuli Erja Tikan sydämellä ovat naiset ja Itämeri Pääkonsuli Erja Tikka näkee kauas. Hänen toimistonsa ikkunasta avautuu upea näköala yli Hampurin Binnen- ja Außenalster-järvien. Laajakatseisuutta Erja Tikka on tarvinnut - ja osoittanut - tehtävässään kuluneiden neljän vuoden aikana. Ja nyt, pääkonsulaatin sulkemisen lähestyessä, hän on uudenlaisella näköalapaikalla. Pääkonsulin tehtävä on suuntautunut kahteen eri suuntaan: suomalaiseen siirtokuntaan ja saksalaiseen yhteiskuntaan. Saksalaisessa julkisuudessa Suomi-kuvaa luodessaan Erja Tikka kertoo mielellään naisten asemasta Suomessa. Kumppanuutta halki historian Vielä 20 vuotta sitten työssäkäyvät perheenäidit herättivät saksalaisissa keskustelukumppaneissa kysymyksen avioerotilastoista ja nuorten rikollisuudesta. Nyt kysymyksenasettelu on täälläkin muuttunut ja Suomeen katsotaan positiivisen kiinnostuneena, Erja Tikka summaa kokemuksiaan, ja kertaa tilastotietoja aiheesta pitämästään esitelmästä. Vaikka presidenttinä Suomessa nyt onkin taas mies, on naisten osuus eduskunnassa ja hallituksessa reilusti yli 40 %. Suomessa 33 % yritysten johtoportaasta on naisia, mikä on korkein EU-maassa ilman Erja Tikka on Saksassa jo toisella diplomaattikomennuksella hän toimi Bonnin suurlähetystön lehdistösihteerinä. SKTK:n vuosikokouksessa pääkonsuli johti puhetta varmalla kädellä kiintiötä saavutettu määrä. Koko Euroopan vastaava luku on 5 %. Tikka näkee sukupuolten välisen tasa-arvon Suomessa historian jatkumona. Suomalaisten asuttaessa erämaita vaimo oli tärkeä työkumppani, ja maataloudessa naiset ovat aina tehneet työtä siinä missä miehetkin. Suomesta puuttui suuri porvarisluokka, jonka piirissä esim. Saksassa kotirouvakulttuuri syntyi. Toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kasvavan teollisuuden tarvitsema lisätyövoima löytyi juuri jo sodan aikana kaikista töistä selvinneistä naisista. Tämän hetken Suomessa 67,5 % naisista on mukana työelämässä ja 82 %:lla työssäkäyvistä naisista on lapsia. Puu ja pää Koska Suomen ainoat luonnonvarat ovat puu ja pää, alettiin jo 1800-luvulla painottaa koulutuksen merkitystä, ja sitä tarjottiin yhtä lailla tytöille kuin pojillekin. Koulutus nähtiin niin maaseudulla kuin työläispiireissä avaimena parempaan elämään ja sosiaalinen kierto onkin Suomessa viime vuosikymmeninä ollut huomattavasti laajempaa kuin vaikkapa Saksassa, analysoi Tikka. Naisten kouluttautumisaste on Suomessa tällä hetkellä korkeampi kuin koko väestön yhteensä. (Korkeakoulututkinto on 30,8 %:lla naisista ja 27,8 %:lla koko väestöstä.) Ja juuri koulutuksen korostamisessa pääkonsuli näkee myös Suomen merkittävän teknologiakehityksen avaimen. Paitsi tasa-arvokysymyksistä ja hyvästä koulutuksesta Suomi tunnetaankin Erja Tikan kokemuksen mukaan Saksassa erityisesti innovaation ja muotoilun alueella: Suomalainen design kumpuaa käytännönläheisyydestä: Suomessa ei ollut aatelislinnoja, vaan talonpoikaisyhteiskunta synnytti kauniita, mutta käyttöön tarkoitettuja esineitä. Kuvaavaa onkin, että Helsinki designpääkaupunkinakin keskittyi nimenomaan tavalliseen arkeen liittyvään muotoiluun. kuva/foto: Ritva Prinz

11 avattavasta Hampurin kunniakonsulin alaisesta kansalaispalvelupisteestä. Näin Pohjois-Saksassa on mahdollisuus saada tärkeimmät viranomaispalvelut myös tulevaisuudessa. Loppukesästä Erja Tikka palaa Itämeren pohjoisrannalle - ulkoministeriöön Helsinkiin. Hän iloitsee siitä, että voi taas elää yhteistä arkea Suomessa asuvan miehensä ja muun sukunsa kanssa. Mutta niin katse kuin matkakin tulee varmasti vielä usein palaamaan Alsterin rannoille. Vorreiter für Gleichberechtigung Pääkonsuli kutsui SKTK:n vuosikokouksen osanottajat illanviettoon residenssiinsä. Lämmintunnelmaisen illan kruunasi jälkiruoka, joka oli koristeltu pääkonsulin itse poimimilla vadelmilla. kuva/foto: Ritva Prinz Pitäkää Suomen lippua korkealla Itämeri-yhteistyö on erityisesti pääkonsulin sydämellä. Mutta myös esim. kulttuurin ja talousyhteyksien alueella Erja Tikka on kuluneiden vuosien aikana luonut Pohjois-Saksassa vahvat yhteistyöverkostot. Laajakatseisena hän on viimeisten kuukausien aikana jo valmistellut tulevaisuutta, joka toteutuu hänen lähdettyään. Luodut yhteistyöverkostot jäävät Suomea Saksassa virallisesti edustavien tahojen ja vapaaehtoisten toimijoiden muodostaman Team Finnland joukkueen käsiin. Tähän yhteistyöhön Tikka sisällyttää tärkeänä osana myös suomalaiset seurakunnat ja kielikoulut. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että kylvetty siemen itää ja kantaa hedelmää, hän toteaa ja vetoaa Saksan suomalaisiin: Teitä kaikkia tarvitaan nyt Suomen lipun korkealla pitämiseksi. Erja Tikka tietää, kenen käsiin tällä kohtaa tulevaisuuden laskee. Hän on ollut Pohjois-Saksan suomalaisten keskuudessa pidetty ja usein nähty kasvo. Yhteistyötä Merimieskirkon kanssa hän kuvaa saumattomaksi ja viranomaistahon mahdollisuuksia täydentäväksi. Erityisesti sosiaalityön alalla Merimieskirkon panosta tullaankin jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän. Mutta pontta löytyy rivisuomalaisistakin, sen osoitti kansalaisvetoomus, joka pantiin toimeen heti, kun tieto pääkonsulaatin sulkemisesta julkistettiin. Sen tuloksena syntyi päätös Merimieskirkon tiloihin Die finnische Generalkonsulin in Hamburg, Erja Tikka, spricht gern über die Situation von Frauen. In Sachen Gleichberechtigung hat Finnland eine Vorreiterrolle: Obwohl im Moment wieder sowohl Präsident als auch Premierminister männlich sind, haben Frauen im Parlament und in der Regierung einen Anteil von weit über 40 %. In der Chefetage von Unternehmen sind 33 % Frauen. Und das ganz ohne Quote damit hat Finnland eine Spitzenstellung in Europa. Europaweit beträgt der entsprechende Frauenanteil 5 %. Die Generalkonsulin sieht die Gründe in der Geschichte: Finnland war sehr lange eine Agrargesellschaft, in der Frau und Mann Seite an Seite gearbeitet haben. Nach dem Zweiten Weltkrieg löste Finnland den Arbeitskräftemangel durch die Errichtung von Kindertagesstätten, damit Frauen arbeiten konnten. Ferner fehlte in Finnland die bürgerliche Mittelschicht, in der sich z. B. in Deutschland die Tradition von Frau am Herd bildete. Heute sind 67,5 % der Finninnen berufstätig, die meisten ganztags. 82 % der berufstätigen Frauen haben Kinder. Da Finnland neben Holz kaum Naturressourcen hat, spielte Bildung schon immer eine große Rolle. Sowohl auf dem Lande als auch in der städtischen Arbeiterklasse wurde gute Bildung als Sprungbrett in eine besseren Zukunft für die Kinder gesehen und wurde gleichermaßen Töchtern und Söhnen zuteil, analysiert Erja Tikka und sieht in der guten Bildung auch einen Schlüssel für die rasante Entwicklung Finnlands auf dem Gebiet der Technologie. Heute haben 30,7 % der fin

12 nischen Frauen einen Hochschulabschluss (27,8 % der Gesamtbevölkerung). Die scheidende Generalkonsulin hinterlässt in Norddeutschland effektive Zusammenarbeits- Netzwerke, die vom Team Finnland übernommen werden sollen. Das von der Botschaft von Finnland koordinierte Team dient dazu, die Zusammenarbeit zwischen den einzelnen Finnland- Akteuren in Deutschland zu intensivieren. Und als wichtige Akteure sieht Erja Tikka hierbei sowohl die finnischen Gemeinden und Sprachschulen als auch die DFG. ritva Prinz SKTK ja suomalaiset seurakunnat kiittävät pääkonsuli Erja Tikkaa kuluneiden vuosien hyvästä yhteistyöstä ja toivottavat menestystä uusiin tehtäviin. Das ZfkA und die finnischen Gemeinden danken Generalkonsulin Erja Tikka für die gute Zusammenarbeit und wünschen ihr für die Zukunft alles Gute und viel Erfolg! Das Generalkonsulat von Finnland in Hamburg Das Generalkonsulat in Hamburg gehört zu den ältesten Auslandsvertretungen Finnlands. Die erste finnische Vertretung in der Hansestadt begann ihre Tätigkeit im Jahre 1918, sieben Jahre später wurde die Vertretung zu einem Generalkonsulat. Während des Zweiten Weltkrieges blieb das Konsulat zeitweise geschlossen, bis seine Tätigkeit 1944 vollkommen eingestellt wurde. Im Mai 1950 nahm die Auslandsvertretung in Hamburg ihre Tätigkeit wieder auf und bekam 1973 mit der Aufnahme diplomatischer Beziehungen zwischen Finnland und der Bundesrepublik Deutschland auch offiziell wieder den Status eines Generalkonsulats. Suomen pääkonsulaatti lopettaa toimintansa Hampurissa elokuun lopussa. Passihakemuksia voi jättää ja muita kansalaispalveluja voi saada asti. Pääkonsulaatin lakkauttamisen jälkeen Hampurissa tarjotaan tärkeimmät viranomaispalvelut Merimieskirkon tiloihin avattavan kansalaispalvelupisteen kautta. Asiasta tiedotetaan tarkemmin uuden kunniakonsulin nimittämisen jälkeen. Das Generalkonsulat von Finnland in Hamburg wird Ende August geschlossen, finnische Staatsbürger betreffende Dienstleistungen werden noch bis angeboten. Danach wird Finnland durch einen später zu ernennenden Honorarkonsul in Hamburg vertreten sein luvulla rakennettu Finnlandhaus on erikoisen arkkitehtonisen ratkaisunsa vuoksi suojelukohde. Pääkonsuli soisi Suomen vaakunan leijonien talon katon reunoilla jäävän saman suojelun piiriin Seit 1966 befindet sich das Generalkonsulat im zentral gelegenen Finnlandhaus zwischen der Binnen- und der Außenalster. Anfangs waren im Finnlandhaus auch einige finnische Unternehmen vertreten es gab sogar ein finnisches Restaurant. Im Laufe der Jahre ist der finnische Anteil allerdings immer weiter zurückgegangen. Heute hat nur noch das Generalkonsulat seine Büroräume dort. In der obersten zwölften Etage des Hauses glänzen vier goldene Löwen vor einem roten Hintergrund, das Symbol des finnischen Wappens. Bekannt geworden ist das Finnlandhaus aber vor allem durch seine besondere Bautechnik: Es wurde nach Errichtung der tragenden mittleren Säule in einer hängenden Baukonstruktion von oben nach unten gebaut. Quelle: kuva/foto: Ritva Prinz

13 Neu und doch vertraut Wie ist es, als junger Erwachsener zum ersten Mal bei einer Mitgliederversammlung des ZfkA dabei zu sein? Bei Annaliisa Krage wich die anfängliche Aufregung schnell einem Gefühl der Zugehörigkeit. Um kurz vor zehn an einem sonnigen Samstagvormittag trete ich durch die Eingangstür in die Merimieskirkko von Hamburg ein und werde umschlossen von dem wirren Geräusch vieler finnischer Unterhaltungen, dem Geruch von Kaffee und Pulla - und somit einem wohligen Gefühl von Zugehörigkeit. Vor einigen Wochen war ein großer Umschlag vom ZfkA gekommen; einige Ringbücher, die mit vielen Texten, Tabellen und Bildern erläutern, was im vergangenen Jahr in den Gemeinden passiert ist und wie die Finanzen sind. Da wurde mir bewusst, kaum im Jugendrat, dem Vorstand der Gemeinschaft finnisch deutscher Jugendlicher (kurz GfdJ), war ich auch in das kalte Wasser meiner ersten Jahreshauptversammlung geworfen worden. Dort würde ich den Jugendrat, zusammen mit Stella Weißenburg, vertreten. Aber jede Sorge war unbegründet. Sofort finden sich viele bekannte Gesichter und so ist die Anspannung gänzlich verschwunden. Eine Anweisung mit Augenzwinkern bekomme ich mit auf den Weg: Muista käyttäytyä, kaikki tietävät kuka olet. Die Versammlung beginnt. Eine angenehme Atmosphäre entsteht, als die deutsche Strenge der Versammlungsordnung sich mit der Vertrautheit der Teilnehmer und der Ruhe des Kirchenraums mischt. Die Versammlung wird mit großer Kompetenz aber auch Gelassenheit geleitet und so scheint wie selbstverständlich ein Tagesordnungspunkt nach dem anderen geklärt zu werden. Da die GfdJ-Mitglieder durch ihre Heim-Gemeinden vertreten werden, hat die GfdJ kein Stimmrecht bei der Mitgliederversammlung des ZfkA. Dass die GfdJ und der Jugendrat aber auf jeden Fall von entscheidender Bedeutung für die Zukunft des ZfkA sind, zeigt sich an der Wahl unseres ehemaligen Jugendratsvorsitzenden Felix Tölle in den ZfkA-Vorstand! Die GfdJ dient dazu, finnisch-deutschen Jugendlichen nach der Kielikoulu und der Sasu- Zeit weiterhin eine Gemeinschaft zu bieten, die es ermöglicht, während des Erwachsenwerdens zusammen mit anderen den Kontakt zu den finnischen Wurzeln aufrecht zu erhalten. kuva/foto: Ritva Prinz Die Jahreshauptversammlung hinterlässt ein gutes Gefühl. Nicht nur formal war sie sehr erfolgreich. Die Stimmung unter den Teilnehmern und die besprochenen Themen bezeugen, wie wichtig die Arbeit des ZfkA und seiner vielen Mitarbeiter, Vertreter und Teilgruppen für die Finnen jeden Alters in Deutschland ist. Annaliisa Krage Redakteurin des Jugendrats

14 Naisten Pankki Hampurissa maaliskuussa 2013 pidetyssä SKTK:n vuosikokouksessa valittiin Saksan suomalaisten seurakuntien toiseksi tukikohteeksi Naisten Pankki. Kaikki alkoi, kun Kirkon Ulkomaanapu kutsui tammikuussa 2007 kolmetoista suomalaista vaikuttajanaista matkalle Liberiaan, maahan joka kamppaili pitkän sisällissodan mukanaan tuomien ongelmien kimpussa. Matkalla naiset tutustuivat Kirkon Ulkomaanavun hankkeisiin ja tapasivat Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ellen Johnson Sirleafin. Sirleafista oli vain vuotta aikaisemmin tullut ensimmäinen Liberian ja samalla koko Afrikan demokraattisesti valittu naispresidentti. Matkalla mukana ollut ja Naisten Pankin perustajajäseniin kuuluva toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen muistelee tapaamista: Oli hienoa saada tavata Ellen Johnson Sirleaf. Liberian sisällissodan päättymisestä oli kulunut vasta vähän aikaa ja maa oli jonkinlaisessa välitilassa. Siitä huolimatta Ellen Johnson Sirleaf oli saanut luotua toivoa ihmisiin. Hän pyysi myös meitä välittämään toivon sanomaa. Hän toimi innoittajana Naisten Pankin perustamiselle. Syntyi idea vapaaehtoisjärjestön perustamisesta, joka voisi keskittyä nimenomaan naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseen. Toukokuussa perustettiin Naisten Pankki. Tavoitteena voimaantuminen Naisten Pankki on suomalainen vapaaehtoisten muodostama verkosto, joka perustettiin vuonna Muutamassa vuodessa Naisten Pankin toiminta on levinnyt valtavalla voimalla. Vapaaehtoisten toimintaryhmiä löytyy Suomessa jo 33 kautta koko maan. Vuonna 2012 Naisten Pankki rahoitti kaikissa maanosissa 14 eri hanketta, joihin kerättiin yhteensä 1,18 miljoonaa euroa. Idean äidit Naisten Pankki tukee nimenomaan naisten taloudellista toimeentuloa, osaamista ja oikeuksia parantavia hankkeita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tällaisilla hankkeilla on suora vaikutus myös naisen lähiympäristön elinolojen paranemiseen. Naisten hankkeet eivät siis koidu vain naisen itsensä vaan myös hänen lastensa, perheensä ja sukunsa sekä koko kyläyhteisön hyväksi. Tavoitteena on voimaantuminen. Tällä tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantunut ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen. Naisten Pankin toiminnan perusperiaatteena on toimiminen paikallisten ihmisten, heidän tarpeidensa ja resurssiensa ehdoilla. Hankkeiden idean on synnyttävä paikan päällä, paikallisten ihmisten tarpeista. Ihmisten on sitouduttava hankkeen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen. Tavoitteena on hankkeen itsenäistyminen siten, että ulkopuolista apua ei enää tarvita. Naisten Pankin tuella rahoitetaan mm. kyläpankkien toimintaa, ammattikoulutusta ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Kotimaista ja kansainvälistä tunnustusta Naisten Pankin toimintaa hallinnoi ja hankkeita toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu. Työ on saanut kuva/foto: Antti Pentikäinen/Kirkon Ulkomaanapu

15 niin kotimaista kuin kansainvälistäkin huomiota. Suomessa Vastuullinen lahjoittaminen ry valitsi Naisten Pankin vuoden 2012 varainhankkijaksi. Palkinto antaa tunnustusta tuhansien vapaaehtoisten työlle. Kansainvälisesti merkittävä on Naisten Pankin saavuttama menestys Global Awards for Fundraising 2012 kilpailussa. Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma edusti Naisten Pankkia kilpailun Outstanding Volunteer sarjassa. Ohmeroluoma nimettiin loppukilpailuun yhtenä kolmesta ehdokkaasta. Naisten Pankki on ensimmäinen suomalainen varainhankkija, jonka piirissä toimivat vapaaehtoiset ovat saaneet tämän tasoista kansainvälistä tunnustusta. Osallistu! SKTK on sitoutunut kannattamaan Naisten Pankin työtä taloudellisesti vuodesta 2013 alkaen. Omalta osaltaan jokainen seurakunta ja yksittäinen ihminen voi tukea tätä työtä kolehti- ja lahjoitusvaroin, jotka maksetaan SKTK:n tilille (ks. erillinen laatikko). Ajankohtaista tietoa Naisten Pankin työstä löydät Naisten Pankin internetsivuilta ( SKTK:n toimistosta voit tilata Naisten Pankin esitteitä ja postikortteja jaettavaksi seurakunnan tilaisuuksissa tai muuten vain kiinnostuneille. Kiinnostuneille pyrimme lisäksi järjestämään yhteistyössä Naisten Pankin kanssa yhden tai kahden illan koulutuksen, johon voit osallistua omalta näyttöpäätteeltäsi. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Päiviin Tarkemmat tiedot koulutuksen ajankohdasta löydät seuraavasta Rengas-lehdestä tai Renkaan sivulta lähetys ja kansainvälinen diakonia. Womens s Bank Die Women s Bank ist eine Initiative, die 2007 von finnischen Frauen gegründet wurde. Sie ist ein Fundraising-Projekt von Ehrenamtlichen, das Projekte in den ärmsten Ländern der Welt unterstützt, die vor allem Frauen neue Lebensperspektiven ermöglichen. Unterstützt werden z.b. Projekte zum Gründen von Dorfbanken, Grundfertigkeiten wie Lesen und Rechnen sowie Berufsausbildung. Frauen, die die Chance bekommen, ihr Leben und ihre Zukunft in die Hände zu nehmen, eröffnen ihren Familien, ihrer Dorfgemeinschaft und ganzen Regionen neue Perspektiven. Päivi Lukkari kuva/foto: Naisten Pankki/Laura Pääkkönen Unelma: Yhä useampi kehitysmaiden nainen on saanut mahdollisuuden nousta köyhyydestä, yhä useampi perhe on saanut leivän, yhä useampi kylä voi paremmin ja ihmiset ympäri maailmaa ovat liittyneet mukaan tekemään tästä unelmasta totta. Missio: Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa kestävän kehityksen periaattein. Voit osallistua työhön lahjoituksellasi tilille: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit Evangelische Kreditgenossenschaft eg BLZ , tilinro Viesti: Spende Naisten Pankki IBAN DE BIC GENODEF1EK

16 Sasu-rippikoulut Vastasimme haasteeseen Pastori Maija Jalass oli mukana aloittamassa Sasu-ripareita 30 vuotta sitten. Mikä teidät silloin aikoinaan sai aloittamaan sasu-riparit? Suomalainen kirkollinen työ Saksassa on alkanut, kasvanut ja kehittynyt pioneerisukupolven eli meidän nyt eläköityvien suomalaisten myötä. Alussa organisoitiin lapsillemme pyhäkouluja ja lapsiperheille perheviikonloppuja. Samanaikaisesti alettiin järjestää suomen kielen tukiopetusta lapsille, ja niin alkoi syntyä kielikouluja eri puolilla Saksaa. Kun lapsemme kasvoivat ja tulivat rippikouluikään, nousi ajatus tarjota heille rippikouluopetusta suomalaisen mallin mukaan leirin muodossa. Aivan ensimmäinen sellainen pidettiin Hannoverin lähellä Cellessä pastori Reijo Virolaisen aloitteesta. Sain olla apuopettajana tällä leirillä. Nuoret konfirmoitiin Hannoverissa Bothfeldin kirkossa. Sysäyksen nykyisille, yhdessä suomalaisen yhteistyökumppanin kanssa järjestettäville leireille antoivat Hessenin suomalaispapit Kai Henttonen ja Pentti Miettinen. Melko varhaisessa vaiheessa he pyysivät minut mukaan leireille toiseksi opettajaksi, ja sain tehtäväkseni hoitaa myös yhteydenpidon rippikoululaisiin talven aikana Saksassa samoin kuin yhteydenpidon suomalaisiin yhteistyöseurakuntiin. Ensimmäinen niistä oli Keski- Lahden seurakunta. Nuorisojoukon kasvaessa jouduttiin pitämään useampia leirejä vuosittain. Niitä pidettiin Heinolan maalaisseurakunnassa, Punkaharjulla (Järvenpään seurakunta), Paltamossa, Virroilla ja sen jälkeen useilla muilla paikkakunnilla. aavistitteko silloin, että leirejä järjestettäisiin vielä vuosikymmenien päästä? Emme silloin ajatelleet tulevaisuutta. Pyrimme vain vastaamaan sen hetken tarpeeseen, joka tuntui olevan kovin haasteellinen. Voimavarat olivat alkuvaiheessa pienet. Suomalais-saksalaiset nuoret lähtivät kuitenkin innolla mukaan. Leiriläisten tutustumisviikonloput keväällä ja jatkoriparit syksyllä sekä isoskoulutus Oberurselissa saivat alkunsa. Vuosi vuodelta opimme lisää, kehittelimme rippikoulumallia meidän olosuhteisiimme sopivaksi. Joinakin vuosina tulijoita oli niin paljon, että oli vaikea saada heitä mahtumaan kolmelle leirille. Myöskään isosista ei ollut pulaa, halukkaita oli enemmän kuin leireille voitiin ottaa. Se kuva/foto: SKTK:n arkisto Maija Jalass oli apuopettajana ensimmäisellä Sasu-riparilla.

17 kertoo osaltaan rippikoululeirien suosiosta. Ongelmana sen sijaan oli joskus löytää kullekin leirille kahta kaksikielistä opettajaa. On rohkaisevaa nähdä, että 80-luvulla aloitettu työ jatkuu edelleen ja että se on kehittynyt yhä enemmän nuoria palvelevaksi ja nuoria ymmärtäväksi työmuodoksi. Mikä mielestäsi on näiden riparien paras anti? Tätä pitäisi kysyä ehkä nuorilta itseltään. Mutta omalta osaltani ajattelen, että leireillä nuoret saavat kokea ainakin sen, että kristittynä eläminen on iloinen asia, samalla kun se on vastuullisesti yhteisöön sitoutumista. Yhdessä koetaan ilot ja surut, yhdessä itketään ja nauretaan. Suomalaissaksalaisen identiteetin kannalta on arvokasta, että nuoret saavat kontakteja suomalaisiin ikätovereihinsa. Näin syntyy ystävyyssuhteita yli oman tutun sukulaispiirin. Ja tietenkin toivomme, että se siemen, joka rippikoulussa kylvetään, putoaa hyvään maahan ja tuottaa aikanaan satoa. Haastattelu: ritva Prinz Das Bes e a Kon ca m wa re n mi ie Ab end e, a n d e e n i a S e e e e n un do e- e insa es un e n h b e n ie So e un erg n e wa re n einfa fantastis. J lia n, Espoo 2011 Deutsch-finnische Konfizeit aus drei Perspektiven : Isosena eri leireillä Die Zeit als isonen war die intensivste und wichtigste. Sich selbst ausprobieren dürfen, die eigenen Fähigkeiten einbringen und darin gefördert werden, auch ganz Neues wagen (vor 80 Leukuva/Foto: Miika Rosendahl Weniges hat mein Leben so geprägt wie die Erfahrungen, die ich in der deutsch-finnischen Konfirmandenarbeit, besonders bei den Konficamps gemacht habe. In dieser Zeit habe ich nicht nur Freundinnen fürs Leben gefunden, sondern auch mein Entschluss, Pastorin zu werden, ist in diesen Jahren gereift. Ich habe die gesamte Laufbahn durchlebt: Mit 15 war ich Konfirmandin, mit Gruppenleiterin, dann Apari (apuopettaja) - und schließlich war ich über mehrere Jahre als Lehrerin und Leiterin bei Konfi-Lagern tätig, zuerst ehrenamtlich, später für 2 Jahre auch in der Funktion der Jugendpastorin (nuorisosihteeri) des ZfkA. Aus den verschiedenen Perspektiven möchte ich kurz berichten: 1989: Heinäsaaren rippileiri Als ich auf meinem Konfilager ankam, kannte ich niemanden: Damals gab es noch keine Vortreffen. Ich war ein zurückhaltendes Mädchen, bin in der Gruppe sicher nicht besonders aufgefallen. Mich hat damals beeindruckt, wie integrierend die isoset auf uns Kleine geachtet haben, jeden aufgefordert haben beim Volleyball mitzuspielen (ich hatte vorher noch nie Volleyball gespielt!) und wie dadurch alle das Gefühl bekamen, dass sie in der großen Gruppe einen Platz finden können. Neu war für mich auch der Kontakt zu gleichaltrigen finnischen Jugendlichen außerhalb des Familienkontextes meine beste finnische Freundin und Patin meines Sohnes habe ich damals in Heinäsaari kennengelernt

18 ten in 2 Sprachen ein Spiel zu erklären war anfangs eine große Herausforderung!) und die eigene religiöse Sprache entwickeln, die Zeit als Gruppenleiterin war ein Intensivkurs in Persönlichkeitsbildung. Dazu kamen die intensiven Gruppenerfahrungen, Verliebtsein und Trennungsschmerz, Vorbild werden und Vorbilder finden. Besonders prägend war für mich die Begegnung mit Kaarina Kati Viljanen: die damalige Pastorin von Hannover hat mich auf meinem Weg zum Theologiestudium begleitet. Als sie 1996 starb, habe ich ihr versprochen, unsere Sache weiterzuführen (mit Unterbrechungen): Apari, Ope, nuorisosihteeri Sehr anders habe ich die Rolle der Lehrerin erlebt. Natürlich gab es da auch noch viele eigene Erfahrungen zu machen, besonders das Unterrichten kam als neue Herausforderung dazu. Als Lehrerin und Leiterin eines Konfilagers habe Koska ja missä olit Sasu-rippikoululeirillä? Parasta m u n ripa rilla oli, ett ä s ie llä oli oikei n kivaa kav e reid e n kanssa ja sa i tutustua toisii n i h misii n. Re becca, Espoo 2012 ich mich aber eher als Bereiterin von Erfahrungen für andere erlebt. Genauer gesagt war es meine Aufgabe als Leiterin, den Konfis und den GruppenleiterInnen so den Boden zu bereiten, dass sie darauf wachsen konnten: dass sie ihre deutsch-finnische und ihre religiöse Identität entwickeln und Freundschaften über Ländergrenzen hinweg knüpfen konnten. Für mich persönlich war der größte Moment meine Ordination zur Jugendpastorin/nuorisosihteeri am in einem deutsch-finnischen Gottesdienst bei der Jahreshauptversammlung des ZfkA. Hier schloss sich für mich der Kreis und zugleich öffnete sich für mich das Berufsleben als Pastorin. Hanna Dallmeier Ystävät, identiteetti, usko Mitä Sasu-riparista jää käteen? 1980-luvulla Sasu-riparin käyneet kertovat kokemuksistaan. Mari Kaarlenkaski: Olin Sasu-riparilla Vääksyn Heinäsaaressa 1989, järjestäjänä oli Keski-Lahden seurakunta. Lähdin suomalais-saksalaiselle riparille, koska sisko oli käynyt saman riparin vuonna 1985 ja kehunut sitä paljon. Tutustuin silloin myös Terhi-siskoni isoseen, Michaelaan, josta tuli myös oma saksalainen isoseni. Mikä on jäänyt mieleesi parhaana kokemuksena leiriltä? Perinteinen leirivastaus: yhteisöllisyys, uudet ystävät, isoset, iltaohjelma, Mari Kaarlenkasken mieleen jäivät yhteisöllisyys ja ystävät hartaudet. Nyt mietittynä: kokemus hyväksyvästä ja rakastavasta Jumalasta sekä, siitä että on olemassa jotain suurempaa, jonka edessä olemme kaikki samanarvoisia ja meidät hyväksytään sellaisena kuin olemme. Mistä Sasu-riparilta saamistasi eväistä on ollut hyötyä elämäsi varrella? Toimin tällä hetkellä kirkon nuorisotyönohjaajana Järvenpään seurakunnassa, joten ripari antoi minulle sysäyksen isosuuteen ja sitä kautta lähteä opiskelemaan kirkon ammattiin. Lisäksi omalta riparilta alkoi elinikäinen ystä- kuvat/fotos: Archiv des ZfkA, privat

19 vyys, kun tutustuin leirin lopussa Hanna Dallmeieriin ja aloitimme kirjeenvaihdon. Olen hänen Janne-poikansa kummitäti ja näemme Hannan ja hänen perheensä kanssa vähintään kerran vuodessa. Oma tyttäreni aloittaa syksyllä saksan kielen opiskelun, toivottavasti myös poikani kahden vuoden kuluttua - yritän jatkaa suomalais-saksalaista ystävyyttä yli sukupolven. Koska ja missä olit Sasu-rippikoululeirillä? Saksassa uskoni kodiksi kehittyivät pian suomalais-saksalaiset seurakunnat ja jumalanpalvelukset. Edelleen minua silloin tällöin pikkuisen yllättää, miten kieli ja toisen kotimaani Suomen kulttuuri vaikuttavat uskontooni. Vaikka käyn varmaan liian harvoin myös jumiksessa saksalaisessa kotiseurakunnassa, se ei ole minulle ihan samaa kuin suomalaisessa tai suomalais-saksalaisessa kirkossa/jumiksessa. Marko Stampehl: Kävin itse riparina vuonna 1986 Heinäsaaren leirin. Pappina olivat Pentti Miettinen (silloin Rüsselsheim-Königstädten) ja Kai Henttonen (Lahti). Sen jälkeen olen ollut vuosina 1988 ja 1989 isosena Heinäsaaressa, vuosina 1990 ja 1991 isosena Sulkavankosken leirillä ja vuonna 1992 Paltamossa iso-isosena. Mikä on jäänyt mieleesi parhaana kokemuksena leiriltä? Mieleen on jäänyt joka tapauksessa yhteisyys, joka kehittyi pian riparilaisten välillä. Löysin oman uskon Jumalaan ja mitä se merkitsee minulle. Ja löysin oman identiteetin. Kun lähdin riparille, olin ehtinyt unohtaa vuosien kuluessa suomen kielen taitoni lähes täysin. Ymmärsin hyvin vähän suomea, en lähes mitään, puhumattakaan että puhuisin. Mutta leirin aikana huomasin, mitä Suomi (sekä kieli että maa) minulle tarkoittaa: se on toinen kotimaani. Kotiin palatessa aloin opetella suomen kieltä uudestaan. Marko Stampehlia Sasu-ripari innosti opettelemaan suomen kieltä uudestaan. Viime kesänä törmäsin turistina Helsingin Temppeliaukion kirkon rippijuhlaan. Halusin vain käydä sunnuntaiaamuna jumalanpalveluksessa, joka osoittautuikin rippijuhlaksi. Monet tutut laulut laulettiin, minä olin innolla mukana, ja moni ihana muisto nuoruuteni rippileireistä tuli mieleen. Kun jumalanpalvelus oli ohi, oli aavistus samanlaisesta surullisesta fiiliksestä, joka varmaan on jokaisella rippileirin loppuessa. Mistä Sasu-riparilta saamistasi eväistä on ollut hyötyä elämäsi varrella? Olen löytänyt ystäviä ja oman uskoni Jumalaan. Olen löytänyt itseni. Nuo ovat varmasti tärkeimmät eväät. Haastattelut: Ritva Prinz kuvat/fotos: Antti Malinen, privat Parasta riparilla oli viimein en ilta, koska me laulettiin ja pidettiin hauskaa koko illan ajan. Sanna, Lappeenranta

20 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, Berlin, alk. 30 /yö, booking@finnlandzentrum.de PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Ferienwohnung Savo-Leppävirta-Ortsmitte: 2-ZW, KBB, sehr gut ausgestattet, 2.OG, 58 qm, für 3-4 Personen, 400 /Wo. Info: annesavola2008@gmail.com (FIN), armilipphardt@web.de (D) Haluatko mittatilaustyönä tehdyn aidon ja edullisen suomalaisen saunan? Tarvikkeet ja tekijät Suomesta. Lyhyt toimitusaika. Mallisauna nähtävissä sop. mukaan. Soita: (suom./deutsch)/ Rauli tai (suom.)/ykä Uusi nettikauppa, jossa suomalaisia luonnonkosmetiikan merkkejä esim. Frantsila. 100% luonnosta. 100% luotettavasti. Toimistopäällikkö Speak & Fun Kielimatkat Etsimme tällä hetkellä Kölnin toimistoomme suomenkielistä toimistopäällikön äitiyslomasijaista alkaen. Työtehtäviin kuuluu mm. asiakaspalvelu, internetmarkkinointi, kääntäminen, kotisivujen kehittäminen, erilaiset toimistotehtävät. Saksankielisen ansioluettelon pyydämme lähettämään Christopher Thebingille sähköpostitse osoitteeseen cthebing@kolumbus-sprachreisen.de Ks. myös Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Erikoispsykologi, psykoterapeutti, työterveyspsykologi, työnohjaaja/coach, PsL MERVI SEPPÄLÄ Psykologin palvelut ja psykoterapia internetvälitteisesti (mm. Skype) , merviseppala@gmail.com, Valviran laillistama ( Heilende Hände Finnische Massagetherapeutin 10 v. kokemusta, tyytyväisyystakuu zu Hause, Büro, Hotels Wellness-Stress-Burnout Tilaukset: (AB)