Ruokapöytä SAATESANAT

Transkriptio

1 SAATESANAT Ruokapöytä on perheemme tärkein huonekalu. Sen ääressä on vietetty lukuisia hauskoja hetkiä lasten ja heidän kavereidensa kanssa tai vaihdettu syvällisiä ajatuksia ystävien kesken. Ja päivän mittaan kommunikoimme pöydän kautta välitetyillä lappusilla, joita jokainen perheenjäsen osaa omalta paikaltaan etsiä. Takana ovat tosin ajat, jolloin nuorimmainen nukahti syöttötuoliin kesken keskustelun. Osa lapsistani on muuttanut jo pois kotoa, joten erityisen hauskoja ovat ne hetket, kun istumme saman pöydän ääressä taas kaikki. Yhteinen ateria yhdistää. Facebookin keskusteluryhmässä Saksansuomalaisten Rengas kyselimme mieluisinta kotiruokaa. Melkein tasaveroisina suosikeiksi tulivat: kaalikääryleet, lihapullat ja perunamuusi sekä makaronilaatikko. Ruokahetket ovat mitä ilmeisimmin usein muistorikkaita. Ulla Liebermann kirjasi ykköseksi makaronilaatikon ja kommentoi: Mun ei tarvinnut miettiä sekuntiakaan: makaronilaatikko! Koulun ruokalassa aivan ihanaa. Mutta ehdoton ykköseni olisi ollut veripalttu. Oi niitä aikoja! Kotiruoka yhdistää myös suomalaisissa seurakunnissa. Miten, kerromme sivulta 14 alkaen. Im Vordergrund steht die Gemeinschaft, sagt Minna Nieminen, der Motor des finnischen Mittagessens in der finnischen Gemeinde Köln. Das gemeinsame Essen hat eine starke soziale Funktion, in allen Kulturen, schon in den biblischen Zeiten. In unserer individualistischen Gesellschaft könnte dies ein Weg sein, Vereinsamung zu verhindern. Gleichzeitig bringt so ein Mittagessen Einnahmen für die Gemeinde. Lesen Sie mehr ab Seite 14. Die wichtigste Einnahmequelle für unsere Gemeinden sind jedes Jahr die Adventsbasare. Die Vorbereitungen laufen bereits. Wieder werden freiwillige Helfer gesucht. Wäre das eine Aufgabe für Sie? Auf jeden Fall sind Sie eingeladen, die finnische Weihnachtsatmosphäre zu genießen. Also: Termin auf den Gemeindeseiten suchen und jetzt schon im Kalender vormerken! Bis dahin wünschen wir Ihnen einen gemütlichen Herbst. Kochen Sie doch mal eine Suppe und laden Sie jemanden ein! Mitä jos kaikki tänä syksynä kutsuisimme jonkun keitolle? Hyviä hetkiä syksyysi! RITVA PRINZ Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Ateria tuo yhteen Ateriayhteys on tuttu juttu jo Raamatun ajoilta. Suomalaiset seurakunnat Aurinkorannikolta Kölniin ovat nyt löytäneet tämän yhteyden merkityksen uudella tavalla: lounas seurakunnan tiloissa tuo yhteyttä kaipaavat saman pöydän ääreen, ja samalla kilahtaa muutama euro seurakunnan kassaan. Ja keittiössä lounasta valmistellessa voi olla tosi hauskaa. Lue lisää sivulta 14 alkaen. 14 Zwischenkirchliche Konsultation Das Reformationsjubiläum 2017 und ethische Themen wie die Flüchtlingsfrage oder das Ende des Lebens nannte die Präses der Synode der EKD, Dr. Irmgard Schwaetzer als aktuelle Themen in dem Gespräch am Rande der zwischenkirchlichen Konsultation im Juli in Berlin. Lesen Sie das Interview ab Seite Nach dem Konfi ist vor dem Konfi Die beiden deutsch-finnischen Konficamps waren wieder ein fröhliches, unvergessliches Erlebnis. Aber es geht weiter: Das Nachtreffen JuureS steht vor der Tür und die Anmeldungen für die Teamerschulung laufen. Und wer Jahre alt wird, sollte sich spätestens jetzt für den Spaß anmelden! Mehr ab S. 8. Tiesitkö tämän kunniakonsuleista? Mikä kunniakonsuli oikein on? Mitä hän tekee ja kuka tehtävään sopii? Kunniakonsuli on kunniatehtävässä, kirjoittaa Suomen Saksan suurlähetystön lehdistöosaston ja puolustusasiamiestoimiston assistentti Jenni Sandqvist. Lue lisää tästä kunniatehtävästä sivuilta Elämys kirjamessut Messut auttavat hahmottamaan, mikä merkitys kirjalla maailmassa on ja miten tärkeää on, että kirjallisuutta käännetään, toteaa FILI:n johtaja Iris Schwanck. Suomen teemamaa-esiintymisestä Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa Iris lupaa elämystä. Miksi, voit lukea sivuilta kuvat/fotos: Ritva Prinz, I-vista / pixelio.de, Anssi Elenius, Andreas Hermsdorf / pixelio.de

3 Ajankohtaista / Aktuelles Saksan suomalaisten seurakuntien toimintaan kuuluvat oleellisesti lähetystyö ja kansainvälinen diakonia. Suomalaiset seurakunnat ovat tukeneet vuodesta 2008 alkaen Namibiassa sijaitsevaa Nkurenkurun koulua Suomen Lähetysseuran kautta ja vuodesta 2013 alkaen Naisten Pankkia Kirkon Ulkomaanavun kautta. Myös yksityishenkilöiden maksamat lahjoitukset välitetään SKTK:n kautta em. kohteisiin. Missionsarbeit und internationale Diakonie gehören zu den wesentlichen Aufgaben der finnischen Gemeinden in Deutschland. Seit 2008 sammeln die finnischen Gemeinden für die Schule in Nkurenkuru / Namibia (über die Finnische Missionsgesellschaft) und seit 2013 für Women s Bank (über Finn Church Aid). Auch Spenden von Privatpersonen werden gern entgegengenommen. Tiliyhteystiedot / Kontoverbindung: S. 64. Lisätietoa / weitere Informationen: Lähetystyöstä vastaava pappi / Verantwortliche Pfarrerin: Päivi Lukkari, pappi.lukkari@gmx.de Naisten seminaari 2015: Ystävyys Ystävyys on kuin pikkuinen ukko. Sillä on taskussa avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen niin kuin maamies pellolla lyhteen. kuvat/fotos: Marija Skara, Yuri Arcurs - Fotolia Rengas 12/2014 ilmestyy KV 48 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Aika: Paikka: Kloster Höchst ( Hinta täysihoitoineen: yhden hengen huoneessa (suihku ja WC huoneen yhteydessä) 165, yhden hengen huoneessa (suihku käytävällä) 140, kahden hengen huoneessa (suihku ja WC huoneen yhteydessä) 145. Mukana pohtimassa: Aulikki Mäkinen ja Päivi Lukkari Sitovat ilmoittautumiset mennessä -> yleinen tapahtumakalenteri Lisätiedot: pappi.lukkari@gmx.de, Rengas 1-2/2015 ilmestyy KV 1 tammi-helmikuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Peruskallio Kolme pientä porsasta rakensi itselleen kukin oman talon, turvaksi Isoa Pahaa Sutta vastaan. Ensimmäinen rakensi talonsa oljista, toinen laudoista, kolmas tiilistä. Iso Paha Susi lähestyi kutakin taloa vuorollaan ja sanoi: Minä henkäisen ja minä hönkäisen ja minä puhallan talosi kumoon. Kaksi ensimmäistä sortui Suden henkäistessä, mutta vaikka Susi kuinka henkäili ja hönkäili, tiilitalo kesti ja sinne paenneiden porsaiden henki säilyi. Vanhan tarinan vielä vanhempi versio löytyy vuorisaarnasta. Jeesus sanoi: Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. Mt. 7: Elämämme rakennustarvikkeet voivat olla monenlaisia. Yksi on syntynyt suureen sukuun, toinen on kasvanut vieraiden tai jurojen ihmisten keskellä. Joku on saanut synnyinlahjanaan upean lauluäänen, joku matemaattisen ymmärryksen, näppärät sormet tai lahjakkaan kielipään. Yksi suhtautuu elämän haasteisiin luontaisen positiivisesti, toinen kompastuu yhtenään, kipuilee hitaasti päivästä toiseen. Joku suunnittelee pilviä hipovia tornihuoneita, toinen maanläheistä tupakeittiötä. periksi pelottavimmankaan suden hönkäillessä rakenteiden ulkopuolella, olipa rakennelmamme sitten miten keskeneräinen tahansa. Alkuun helposti käsiteltävältä tuntuva hiekka pettää ja vajottaa, luisuu syrjään ja antaa tuholle tilaa. Jeesus opetti meitä rakastamaan Jumalaa ja näkemään itsemme ja lähimmäisemme Jumalan luomina ja rakastamina. Kiemuraisten kohtaloiden keskellä ei kuitenkaan ole aina helppo nähdä, mitä oman ja toisen ihmisen arvostaminen tai rakastaminen merkitsee. On pureuduttava kulloiseenkin tilanteeseen, syvennyttävä syihin ja seurauksiin, oltava ennakkoluuloton ja rohkea. Asettauduttava toisen ihmisen asemaan. Pidettävä samalla huolta omista rajoista. Puitava ja pohdittava. Elettävä löydettyjen arvojen mukaisesti. Silloin: antaa Suden henkäillä ja hönkäillä. Peruskallio kannattaa. PÄIVI LUKKARI Raamatun mukaan talomme arkkitehtuuria ja rakennustarvikkeita oleellisempaa on se perusta, jolle elämämme rakennamme. Suomalaisella peruskalliolla istunut ja toisaalta upottavalla hiekkarannalla tarponut tuntee nahassaan rakennusalustojen erilaisuuden. Kalliolle rakentaminen on työlästä. Kallioon on pureuduttava, perustan laskemiseksi on nähtävä vaivaa. Kallio ei anna myöten tuumaakaan. Mutta se ei myöskään anna

5 Anfang Juli fand im Berliner Dom eine Konsultation zwischen der Evangelisch-Lutherischen Kirche Finnlands (ELKF) und der Evangelischen Kirche in Deutschland (EKD) statt. Ajatustenvaihto tarjoaa peilin kuva/foto: Ritva Prinz Arkkipiispa Kari Mäkinen johti suomalaista delegaatiota Berliinissä pidetyssä Suomen evankelis-luterilaisen ja Saksan evankelisen kirkon välisessä konsultaatiossa. Arkkipiispa Kari Mäkinen, mikä on ajankohtaista Suomen kirkossa? Kesällä hyvin monille ovat ajankohtaisia rippikoululeirit ja kaikki niihin liittyvä. Seurakuntien työntekijät näkevät paljon vaivaa, jotta tämä kirkon voimavara säilyy ja saa koskettaa ei vain nuorta itseään, vaan koko perhettä ja sukua sekä kummeja ja ystäviä. Seurakuntien luottamushenkilöiden kannalta ajankohtaista on seurakunnallisten rakenteiden muutos. Tämä prosessi vaatii paljon aikaa ja voimavaroja, mutta välillä tuntuu myös, että siihen liitetään monia toiveita, odotuksia ja pelkoja, joihin organisaatiomuutos ei voi vastata. Kolmanneksi verkosta on tullut kokoontumispaikka, jossa myös kirkon hengellinen elämä osittain toteutuu. Verkkokirkkojen lisäksi kirkon työntekijät kohtaavat ihmisiä kaikissa niissä yhteyksissä, jotka heille ovat luonnollisia. Miksi kirkkojen väliset konsultaatiot ovat tärkeitä? Konsultaatioissa on monta tasoa: Ensinnäkin keskustelemme Saksassa tehtävän suomenkielisen kirkollisen työn ja Suomessa tapahtuvan saksankielisen työn käytännön kysymyksistä. Toiseksi Saksan ja Suomen kirkoilla on samantyyppisiä, eurooppalaiseen kontekstiin liittyviä kysymyksiä (tällä kertaa mm. kirkon ja valtion suhde sekä maahanmuuttajat ja uskontojen kohtaaminen). On hyvä kuulla, miten jokin tietty asia toisen kirkon työssä on ratkaistu. Kolmanneksi, kirkkomme ovat tunnustuspohjaltaan hiukan erilaisia, vaikka kasvavatkin samasta reformaation puunhaarasta. Aito teologinen dialogi, jota tällä kertaa kävimme esim. piispan virasta, antaa uuden näkökulman, jonka valossa omaa ajatteluaan voi peilata. Lisäksi kohtaamisten aikana solmitaan henkilökohtaisia kontakteja, jotka helpottavat yhteydenpitoa

6 Suomen Saksan suurlähettiläs Päivi Luostarinen järjesti SKTK:n 40-vuotisjuhlan kunniaksi vastaanoton. Arkkipiispa Kari Mäkinen, SKTK:n pj. Karl- Friedrich von Knorre ja suurlähettiläs Päivi Luostarinen nostivat maljan suomalaiselle kirkolliselle työlle. Mitä otat mukaan tuloksena tästä tapaamisesta? Konsultaatioiden tehtävä ei ole viedä etukäteen tarkkaan määriteltyyn päämäärään. Tämänkertaisen konsultaation anti liittyy edellä mainitsemiini aiheisiin. Tärkeää on, että kumpikin osapuoli kokee tulleensa ymmärretyksi. Saimme myös avatuksi Saksan suomalaisten seurakuntien ja Suomessa toimivan saksalaisen seurakunnan tilannetta. Esille tulleita kysymyksiä (mm. seurakuntatilat) pystytään nyt jatkossa käsittelemään konkreettisesti. Toisen kirkon elämästä ja kokemuksista kuuleminen vaikuttaa siihen, minkälaisesta perspektiivistä katselee oman kirkon tilannetta. On hyvä tiedostaa, että emme ole yksin. Kiitos ja Jumalan siunausta tehtäviisi! Lue lisää konsultaatiosta/ mehr über die Konsultation: > ajankohtaista Haastattelu: RITVA PRINZ Nettivinkki: Kuunteleva kirkko - Suomi24 Kirkon työntekijät keskustelevat mm. Suomi24-keskustelupalstalla nimimerkillä kuunteleva_kirkko. Yhteisöprofiilin ( kuunteleva_kirkko) kautta näet, missä keskusteluissa he ovat viimeksi olleet mukana sekä löydät linkkejä muihin kirkon some-palveluihin. Der Austausch gab neue Ideen Dr. Irmgard Schwaetzer ist seit November 2013 die Präses (Vorsitzende) der Synode der Evangelischen Kirche in Deutschland. Zusammen mit dem Ratsvorsitzenden der EKD, Dr. h. c. Nikolaus Schneider und Bischof em. Dr. Friedrich Weber leitete sie die deutsche Delegation bei der Konsultation mit der finnischen Evangelisch-Lutherischen Kirche vom 2. bis 5. Juli in Berlin Frau Dr. Schwaetzer, welche Themen sind im Moment in der EKD aktuell? Als erstes möchte ich das Reformationsjubiläum 2017 nennen. Die theologischen Hintergründe hat der Rat der EKD in seinem in diesem Jahr erschienenen Grundlagentext Rechtfertigung und Freiheit erläutert. Es wird zum und vor dem Jubiläum viele Veranstaltungen geben, z. B. einen kuvat/fotos: Ritva Prinz

7 Die Konsultation verlief in einer entspannten Atmosphäre. Erzbischof Kari Mäkinen und Präses Dr. Irmgard Schwaetzer tauschten sich auch in den Pausen aus. Stationenweg und eine Weltausstellung der Reformation, bei denen ungefähr 95 europäische Städte die - nicht nur kirchliche - Wirkgeschichte der Reformation zeigen. Der Kirchentag wird 2017 in Berlin und Wittenberg und - anknüpfend an eine Tradition der Kirchen in der ehemaligen DDR - auch als einen Kirchentag auf dem Weg in einigen Städten in den neuen Bundesländern stattfinden. Zweitens beschäftigen uns aktuelle ethische Themen wie die Flüchtlingsfrage oder das Ende des Lebens. Die Synode der EKD fordert von der Bundesregierung eine Initiative zu einer neuen EU-Flüchtlingspolitik, damit das Mittelmeer nicht zum Grab für so viele Menschen wird. Ferner erwarten wir, dass die Bundesrepublik regulär mehr Flüchtlinge aufnimmt und ihre Friedensbemühungen aufrecht erhält. Was eine Verfügung über das Ende eines Menschenlebens angeht, vertritt die EKD die Auffassung, dass das Leben von Gott gegeben ist und damit der Verfügung des Einzelnen entzogen. Auch der schwache und elende Mensch ist ein Ebenbild Gottes und schützenswert. Diese Konsultation ist für Sie die erste Begegnung dieser Art mit der finnischen Evangelisch-Lutherischen Kirche. Welche Erwartungen hatten Sie? Ich war sehr neugierig, weil ich wusste, dass in einigen Bereichen von Amt, Mandat und der Ausfüllung des Priestertums aller Gläubigen Unterschiede bestehen. Diese wurden auch klar benannt: In der EKD üben die Laien als Synodale höchste Entscheidungsgewalt aus und haben dabei Anteil an einem Amt, welches in der finnischen Evangelisch-Lutherischen Kirche nur von einem Bischof ausgeübt werden kann. Welche Ergebnisse nehmen Sie mit von diesem Treffen? Interessante Gedanken aus dem Austausch über den interreligiösen Dialog, wie etwa die Idee aus Hamburg für eine interreligiöse Gebetsstätte: Dort gibt es in einem Raum drei Altäre, einen für jede der abrahamitischen Religionen (Judentum, Islam und Christentum). Das hat mich besonders interessiert, weil in Berlin gerade etwas Ähnliches entsteht. Herzlichen Dank für das Gespräch und Gottes Segen für Ihre Aufgaben. Interview: RITVA PRINZ

8 Tunnelmapaloja kesän 2014 ripareilta Eindrücke von den Konficamps Ende Juli und Anfang August reisten 24 finnisch-deutsche Konfis, 10 Teamer, 2 Co-Leiter und 3 Pfarrer nach Finnland. Im Gepäck hatten sie u. a. das rote Liederbuch, Badesachen, eine Bibel und viel Begeisterung und fröhliche Erwartung. Ihr Ziel war ein lang ersehntes 10tägiges Abendteuer das Sasu-Konficamp. Ein Teil reiste zusammen mit den Konfis, Teamern und Leitern aus der Kirchengemeinde Olari in Espoo nach Kirkkonummi. Dort fand ihr Camp vom in der wunderschönen Lage am See im Freizeitzentrum Hvittorp statt. Der andere Teil reiste eine gute Woche später ( ) zusammen mit Leuten aus der Martinsgemeinde in Turku ans Meer: in das Freizeitzentrum Kunstenniemi und auf die Insel Harva. Beide Freizeiten waren mit dem schönsten finnischen Sommerwetter beschenkt. Die Sonne schien jeden Tag und die Badesachen waren im regen Gebrauch. Auf den Camps konnten wir still werden, uns über Fragen des Lebens und Glaubens austauschen, Grundlagen des christlichen Glaubens lernen und Gemeinschaft über Sprachbarrieren hinweg erleben. Beide Camps endeten feierlich mit einer Konfirmation. Otteita ripariblogeista Kokosi Anna-Maari Ruotanen Laulu- ja iltaohjelmahetki nuotion äärellä Vuorossa tyttöjen ilta kera tyttöjen juttujen Espoon riparilla. kuvat/fotos: Anniliisa Lassila, Anna-Maari Ruotanen, Anssi Elenius, Antti Malinen, Marija Skara

9 Taivaallisissa pidoissa sai nauttia mm. hieronnasta, letuista ja järvimaisemasta auringonlaskun aikaan. Iltaan kuului myös taiteilua taivaallisella teemalla. Viel Spaß! Päivään mahtui vauhdikasta menoa kun isoset leikittivät riparilaisia. Ensimmäinen venekyyti lähdössä Heinänokan satamasta kohti Harvan saarta. Aamu alkoi lempeästi aamiaisella ja helmirukousmeditaatiolla saaren kalliolla aamuaurinkoa ihaillen. Lue lisää molempien leirien tunnelmista rippileiriblogeistamme: sekä sasublogi.blogspot.de

10 Kesällä 2014 konfirmoidut / konfirmiert wurden Espoo, Olarin kirkko Elina Endemann Mika Engemann Roman Hemens Henrik Keles Leevi Lymysalo Lotta Napp Melina Nokka Sophia Reinkensmeier Janike Romppanen Ina Schlieper Andreas Schneider Magdalena von Crailsheim Mariella von Crailsheim Jere Zettelmann Turku, Martinkirkko Lauri Brückner Aino Esser Max Feickert Netta Hietala John Müller Jonathan Pfizenmaier Marie-Leena Risch Suvi Schrank Freya Schöbel Paula Steilen Yhteistyölle Turun Martinseurakunnan kanssa jätimme tämänkesäisen riparin myötä haikeat hyvästit ja Espoon Olarin kanssa yhteistyömme jatkuu välivuoden 2015 jälkeen. Kiitos molemmille seurakunnille hyvästä yhteistyöstä! Vuonna 2015 ripariseikkailumme jatkuvat Salossa ja Ylöjärvellä. Riparitunnelmaa jatketaan Sasu-nuorten viikonlopussa JuurekSessa Oberurselissa. Lisätietoja > nuoret > tapahtumakalenteri Saksalais-suomalaisia rippikoululeirejä järjestetään myös vuonna Niihin tulee ilmoittautua mennessä. / Anmeldungen für die Konficamps in 2015 sind bis möglich. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä / weitere Informationen und Anmeldeformular > nuoret> rippikoulu Anna-Maari Ruotanen saarnasi konfirmaatiomessussa Turun Martinkirkossa kohtaamisesta ja isoset avustivat alttarin edessä

11 Sinä rippikoulun käynyt nuori tervetuloa Isosasu-koulutukseen! Koulutus antaa sinulle mahdollisuuden kehittää ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojasi sekä ryhmän johtamiseen, hartaushetkien toteutukseen ja ohjelmallisten tapahtumien kehittämiseen tarvittavia taitoja. Isoskoulutus muodostuu neljästä koulutusviikonlopusta ja sen suorittaminen kestää kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Isosiksi haluavilta edellytetään sitoutumista koko koulutuksen suorittamiseen sekä osallistumista vähintään kahteen Isosasu-koulutukseen ennen isosena toimimista. Jos siis olet käynyt rippikoulun vuonna 2014, sitoudut isoseksi vuodelle 2015 hakiessasi osallistumaan vähintään syksyn 2014 sekä kevään 2015 Isosasu-viikonloppuihin. Etusija valinnassa on koko koulutuksen käyneillä nuorilla. Haku kesän 2015 isostehtäviin alkaa marraskuussa 2014, isoset valitaan tammikuussa Yhden viikonlopun hinta on noin ja se sisältää yöpymisen, ruokailut sekä opetusmateriaalit. Mikäli matkakulusi koulutustapahtumaan ylittävät 80, korvaa SKTK ylimenevän osan kulujenkorvausohjeeseensa perustuen. Du bist finnisch oder finnisch-deutsch, konfirmiert und hast Interesse an der Arbeit mit Kindern und Jugendlichen sowie an christlichen Inhalten? Dann bist du bei der Isosasu-Schulung genau richtig! Diese bietet dir die Möglichkeit, deine Fähigkeiten in Kommunikation und zwischenmenschlichen Beziehungen zu entwickeln, eine Gruppe leiten zu lernen, Andachten, thematische Einheiten und unterschiedliche Veranstaltungen zu planen und durchzuführen. Die Isosasu-Schulung beinhaltet insgesamt vier Schulungs-Wochenenden und dauert ca. zwei Jahre. Die TeamerInnen für die Konficamps 2015 werden im Januar 2015 gewählt. Voraussetzung ist, dass man bis zum Sommer 2015 an mindestens zwei Isosasu-Wochenenden teilgenommen hat. Wenn du also 2014 konfirmiert wurdest, kannst du dich für die Teamertätigkeit 2015 bewerben, wenn du dich verbindlich für beide Schulungswochenenden im November 2014 und April 2015 anmeldest und an beiden auch teilnimmst. Ein Wochenende kostet cirka Das beinhaltet die Übernachtung, Verpflegung sowie Lernmaterialien. Wenn die Zugfahrkarten in der 2. Klasse mehr als 80 kosten, kannst du finanzielle Unterstützung beim ZfkA für den 80 übersteigenden Anteil beantragen. Seuraavat Isosasu-koulutukset: kuvat/fotos: Anssi Elenius, Marija Skara Isosasu syksy 2014 Oberusel Ilmoittaudu viimeistään / Anmeldungen bis Isosasu kevät 2015 Hamburg Ilmoittaudu viimeistään / Anmeldungen bis Lisätietoja ja ilmoittautumislomake / Weitere Informationen und Anmeldeformular: > nuoret ja / und Anna-Maari Ruotanen, ruotanen@kirche-koeln.de

12 Kuka on uskollinen lahjoittaja? Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff on toiminut merimieskirkkotyössä vapaaehtoisena ja päätoimisesti jo monen vuosikymmenen ajan. Vuosien varrella hänelle on kertynyt paljon kokemusta myös taloudellisen tuen hankkimisesta. Mikä mielestäsi on olennaista varainhankinnassa? Satu Oldendorff: Hyvin olennaista varainhankinnassa on sen suunnitelmallisuus. Tulojen ja menojen budjetointi antaa hyvän pohjan. Onko varainhankinta käynyt vaikeammaksi viimeisten 10 vuoden aikana? Varainhankinta on muuttunut ehkä viime vuosina niin, että yksittäiset lahjoitukset ovat pienentyneet, vähentyneet tai jääneet pois kokonaan. Toisaalta jokunen uusi lahjoittaja on löytynyt. Olemme kuitenkin saaneet lisättyä hieman omaa varainhankintaamme sekä Lyypekissä että Hampurissa sellaisilla palveluilla kuin esimerkiksi majoitus, sauna, tuotemyynti jne. Olet ollut mukana sekä vapaaehtoisena että päätoimisena työntekijänä. Kumman on helpompi pyytää rahaa toimintaa varten? Minun on henkilökohtaisesti helppo pyytää rahaa kirkolle juuri pitkän, yli kolme vuosikymmentä kestäneen vapaaehtoisen varainhankkijan roolin kautta. Ihmiset muistavat, tuntevat ja tietävät työmme arvon. Mitkä ovat mielestäsi varainhankinnan suurimmat haasteet? Suurimmat haasteet varainhankinnassa ovat yleismaailmalliset taloudelliset tilanteet. Tietysti Suomen ja Saksan taloudellinen tilanne on avainasemassa. Mitkä ovat parhaat vinkkisi? Vinkkinä voisin sanoa, että lahjoittajina ovat usein ihmiset, joille työmme merkitsee jotakin, jotka ovat itse olleet tekemisissä työmme kanssa, olleet toiminnassamme mukana tai muuta sellaista. Kohderyhmän pitää koskettaa lahjoittajaa tai hänen läheisiään. Miksi suomalaiselle kirkolliselle työlle / merimieskirkolle kannattaa lahjoittaa? Suomalaiselle kirkolliselle työlle / merimieskirkolle kannattaa ehdottomasti lahjoittaa, sillä me ihmiset tarvitsemme aina toista ihmistä, jonka kanssa jaamme äidinkielen ja kulttuuriperinteet. Olemalla mukana lahjoittajana tai asiakkaana, varmistaa itselleen paikan, jossa voi tavata muita suomalaisia, lukea lehtiä, vaihtaa kuulumiset. Ja se mahdollistaa monta yhteistä tapahtumaa. Yhteisöllisyys vähentää ilman muuta myös syrjäytyneisyyttä. Haastattelu: RITVA PRINZ SKTK:n tulot 2013 Omarahoitus 9% Tuloutus omasta vapaasta pääomasta 4% Lahjoitukset 6% Von den Einnahmen des ZfkA e. V. betrugen 2013 die öffentlichen Zuschüsse 61 %, durchlaufende Einnahmen 20 %, Eigenfinanzierung 9 %, Spenden 6 % und Auflösung der freien Rücklagen 4 %. Läpimenevät tulot 20% Julkinen rahoitus 61% grafiikat: Mauri Lunnamo

13 SKTK:n saamat lahjoitukset , , , ,00 Rengas Kirkollinen työ Alue- ja nuorisotoiminta , , Entwicklung des Spendenaufkommens des ZfkA e. V. (grün: Rengas, rot: kirchliche Arbeit, blau: Gebiete und Jugend) SKTK:n saamat lahjoitukset pysyivät vakaina Toimintavuonna 2013 Saksan suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa eli n ,- saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Suomen evankelis-luterilainen kirkko rahoitti työtämme toimintavuonna yhteensä ,-. Kirkkojen tuessa ei edellisvuoteen verrattuna tapahtunut suurta muutosta. SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli 9 % kokonaistuloista. Omarahoitus koostuu pääosin Renkaan mainostuloista sekä seminaarien ja kurssien osallistumismaksuista. Suomi-Seuralta saimme ulkosuomalaisten tiedotusvälineiden toimintaan ja järjestöjen tiedotukseen suunnattua avustusta. Lahjoitukset muodostivat kokonaistuloista viime vuonna 6 %. Viimeisten neljän vuoden aikana SKTK:n saamien lahjoitusten määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Olemme kiitollisia työhömme sitoutuneista ihmisistä, jotka uskollisesti vuodesta toiseen kantavat kortensa kekoon suomalaisen kirkollisen toiminnan hyväksi. MAURI LUNNAMO Varainhankintaideoita: Muutama vuosi sitten keksimme, että ylipursuavat kaapit, hyllyt, ullakot ja kellarit ovat ehtymätön luonnonvara kerätä rahaa SKTK:n lähetysprojekteihin. Dresdenissä on lauantaisin Elben rannan säännöllinen kirppis, sinne voi mennä aamulla autot täyteen pakattuna, vuokrata muutaman metrin myyntitilaa, laittaa tavarat esille ja myydä iltapäivään asti. Pidämme kirpputoripäivän kerran vuodessa toukokuussa ja hauskaa on ollut aina! ANNALIISA KÜHN, Dresden Saksalaisella isäntäseurakunnallamme on tammikuussa ei-toivottujen-lahjojen -myyntitempaus. Se on aivan hurja tapahtuma. Ihmiset ovat jonossa ovien takana odottamassa niiden aukeamista. Myyntipöydillä on satoja lahjoja: kynttilöitä, kirjoja, cd:itä, sähkölaitteita, astiastoja, pelejä, lakanoita, liinoja, laukkuja, paitoja ym. TUIJA MARTTINEN-GROTE, Düsseldorf Meillä on kauneimmat joululaulut -tilaisuuden yhteydessä kahvipuffetin lisäksi arpajaiset (enimmäkseen Ahkeraliisojen tekemiä voittoja) ja se on ollut paras seurakunnan varojen lisäyskeino. OILI LOCHMAHR, Stuttgart

14 Hausmannskost für die Seele Zum Mittagessen in Köln Köln, Sonntag, 15 Uhr: Minna schließt die Tür zu Berris auf. Kaum hat sie ihre Körbe mit Salat, Tomaten, Gurken, Äpfeln, Maisdosen und gebratenen Lachsstücken in die Küche getragen, kommen auch schon Ulla und Jacqueline zur Tür hinein. Fröhliches Plaudern füllt den Raum. Ich habe den Lachs und die Putenbrust schon mal zu Hause fertig gebraten, damit wir mehr Zeit haben, uns zu unterhalten, ruft Minna, während sie die Zutaten auf den Tisch räumt. Jacqueline fängt an, Salat zu waschen und Ulla bewaffnet sich mit Messer und Schneidebrett und bald füllt sich der Tisch mit Schälchen voller bunter Salatzutaten. Während die Eier kochen, erzählt Minna, wie sie auf die Idee mit der finnischen Hausmannskost kam: Vor 10 Jahren flüsterte mir eine Studentin bei einer vappu-feier zu, wir sollten doch sonntagnachmittags finnisches Essen anbieten. Da wären viele Studenten allein. Als meine Eltern dann vor zwei Jahren zurück nach Finnland zogen, hatte ich Zeit, diese Idee weiterzuspinnen. Bei einem Sommerfest wurde ein kleines Essen ausprobiert - und fand guten Anklang. Inzwischen gibt es Hausmannskost in Berris 6-8 Mal im Jahr. Jeder kann helfen, wo er mag. Ulla ist regelmäßig dabei: Mein Mann ist im letzten Herbst gestorben, und da ich keine Freundin habe, die auch allein stehend wäre, komme ich sonntags gern hierher. Es ist schön, etwas Nützliches zu tun. Jacqueline wiederum kannte Minna von der Sprachschule. Ihr gefällt die entspannte Stimmung gut. Fleißige Helferinnen Jacqueline und Ulla

15 Für den Salat muss viel geschnibbelt werden. 16 Uhr: Inzwischen hat Minna die vom Gemeindeassistenten Zoran gebackenen korvapuusti aus dem Gefrierschrank in den Ofen geschoben. Herrlicher Duft füllt allmählich den Raum. Zoran backt die besten Zimtschnecken, da sind sich alle einig. Die Salatzutaten sind alle fertiggeschnibbelt. Ulla schneidet Brot und Jacqueline deckt die Tische. Wie immer ist für 30 Leute vorbereitet. Das geht meistens auf. Und wenn das Essen mal ausgeht, dann ist es halt so. Für die meisten, die kommen, ist nicht das Essen die Hauptsache, sondern das Zusammensein, erzählt Minna. Klar ist es gut, wenn wir mit dem Essen auch Einnahmen für die Gemeinde erzielen, aber im Vordergrund steht die Gemeinschaft. 17 Uhr: Alles ist bereit. Chorleiterin Annika spielt Pippi Langstrumpf auf dem Klavier, Ulla stellt die Wasserkannen und das Brot auf den Tisch. Die Gäste können kommen. Heute gibt es einen Salatteller mit Lachs oder Hähnchenbrust. Für 5 Euro wie immer. Wasser und Brot gibt es kostenlos dazu, andere Getränke sind günstig zu kaufen. Zum Nachtisch Kaffee mit korvapuusti für 2 Euro. Minna steht hinter der Kasse und Ulla und Jacqueline bereiten die Portionen in der Küche vor. In den Duft von frischem Hefegebäck mischt sich Saunaduft aus dem Keller. Eine Gruppe junger Frauen kommt fröhlich plaudernd hinein. Sie gehen in die Sauna: Nähdään kohta, bis später! Allmählich füllt sich der Saal. Das Wohnzimmer der Gemeinde, wie Minna sagt: Jeder darf kommen und gehen, bleiben und Gemeinschaft finden. RITVA PRINZ In der Regel jeden dritten Sonntag im Monat wird in Berris, den Räumen der finnischen Gemeinde, finnische Hausmannskost angeboten. Verantwortlich sind wechselnde Teams von ca. 3 Personen. Termine finden Sie auf Seite 50. Freiwillige Helfer können sich bei Minna Nieminen melden (minna65@live.com). Und es schmeckt! kuvat/fotos: Ritva Prinz

16 Kotiruokaa Aurinkorannikolta Mainin rannalle Finnische Hausmannskost wird seit vielen Jahren in der finnischen Gemeinde Costa Blanca in Torrevieja mit gutem Erfolg angeboten. Die finnische Gemeinde in Frankfurt hat in diesem Herbst angefangen, einmal in der Woche eine Suppe zu kochen. Costa Blancan suomalainen seurakunta Torreviejassa tarjoaa kotiruokaa lounasaikaan joka keskiviikko. Ruoka on suomalaista kotiruokaa, keittoja jälkiruokineen, laatikoita, lihapullia ja karjalanpaistia ym., kertoo vuoden keittiötoiminnasta vastannut Soile Salo. Tekijät ovat seurakunnan vapaaehtoisia ja lounas maksaa 5-6 euroa. Tavoitteenamme on tarjota ruokaa ja yhdessäoloa seurakuntalaisille. Meillä on paljon yksinäisiä ihmisiä, joten tämä on hyvä tapa tavata tuttuja ruokailun yhteydessä. Tällä tavalla saamme myös lisää kahvilatuloja seurakunnalle, Soile valottaa toiminnan taustaa. Seurakuntalaisten palaute on ollut hyvä. Ruokailijoita on n henkeä, paljon enempää ei meidän kotikeittiö pysty tekemäänkään. Kokemuksensa perusteella Soile painottaa hyvän tiedottamisen tärkeyttä ja vinkkaa: Seuraava ruokalista on hyvä olla näkyvillä, että porukat tietää, mitä on tarjolla. Kerran kuukaudessa Torreviejassa järjestetään myös etukäteen tilattava kolmen ruokalajin sunnuntailounas, johon usein myydään 40 lippua. Joululounasta tarjoillaan myös, jopa kaksi kattausta. Kahvilatoiminta on seurakunnallemme iso tulonlähde, toteaa Soile. Lounastoimintaa kokeillaan tänä syksynä myös Frankfurtissa. Me aloitamme viikoittaisella keitolla. Olemme alustavasti saaneet koolle neljä vapaaehtoista keittäjää, jotka itse saavat valita, mitä keittoa tarjoavat. Aluksi nämä neljä vuorottelevat. Toivomme tietysti saavamme mukaan lisää vapaaehtoisia keittäjiä, kertoo suomalaisen seurakunnan kirkkoraadin puheenjohtaja Katriina Wegener. Frankfurtin seurakuntalaisissa on paljon yksin eläviä, ei enää töissä käyviä, joille tarjous toivottavasti on mieleinen. Laitamme viestiä myös isäntäseurakunnan suuntaan. Toivomme, että lounastilaisuudesta tulee tapahtuma, joka kerää seurakuntalaisia yhteen, juttelemaan ja tutustumaan ilman rajoja. Appetit bekommen? RITVA PRINZ Frankfurtin seurakunnassa jo perinteinen syyslounas järjestetään tänä vuonna Lisätietoja siitä ja torstain keittolounaan ajankohdat löydät sivulta 43. / Das schon zur Tradition gewordene herbstliche Mittagessen wird in Frankfurt am angeboten. Weitere Informationen und die Termine, wann es Suppe gibt, finden Sie auf S. 43. Suomalaista kotiruokaa saat myös Berliinin Suomi-keskuksessa tiistaisin. / Finnische Hausmannskost gibt es auch im Finnland- Zentrum in Berlin, immer dienstags. Katso sivulta /siehe Seite 35. Bochumissa teologis-filosofinen keitto- ja keskustelupiiri tarjoaa ravintoa ruumiille ja sielulle. / Das teologisch-philosophische Eintopfessen in Bochum sättigt Körper und Geist. Lisätietoja/weitere Informationen auf S. 53. Tervetuloa! Herzlich willkommen! kuva/foto: Ritva Prinz

17 Apuasi tarvitaan! Joulumyyjäiset ovat suomalaisten seurakuntien tärkein tulonlähde. Kanna kortesi kekoon ja tule mukaan luomaan joulutunnelmaa! Kaikenlainen talkootyö, vaikka vain lyhyenkin aikaa, on tervetullutta. Ota yhteyttä seurakuntasivuilla mainittuun myyjäisvastaavaan tai seurakuntasi puheenjohtajaan ja kerro, mitä tekisit mieluiten. Tietysti myös nauttimaan saa tulla! Myyjäisvieraana autat rahoittamaan seurakuntasi toimintaa ensi vuonna tai tuet lähetyksen ja kansainvälisen diakonian projekteja. Unsere Weihnachtsbasare bringen finnische Weihnachtsstimmung auch in diesem Jahr in Ihre Nähe. Bei den Basaren gibt es immer eine ganze Menge zu tun. Jede Hilfe ist willkommen auch wenn Sie nur ein paar Stunden dabei sein können. Melden Sie sich bei Ihrer Gemeinde und sagen Sie, was Sie am liebsten tun würden. Die Kontaktdaten finden Sie auf den Gemeindeseiten. Oder kommen Sie einfach als Gast. So tragen Sie auch zur Finanzierung der Arbeit Ihrer finnischen Gemeinde bei. kuvat/fotos: privat, KN_Rainer Pregla, Ritva Prinz Mitä teet myyjäisissä? Hampurin Merimieskirkon joulubasaari on ollut meille vuoden kohokohta jo seitsemän kertaa peräkkäin. On mukavaa tulla Porista keittämään ja myymään glögiä ja samalla tapaamaan monia tutuksi tulleita ihmisiä. Itsellemme tärkeän asian merimieskirkkotyön - tukeminen tuo hyvän mielen ja aloittaa adventin ajan ja joulun odotuksen. Basaarin ainutlaatuista tunnelmaa ovat luomassa yhdessä työntekijäjoukon kanssa monet vapaaehtoiset, jotka vuodesta toiseen tulevat iloisella mielellä antamaan oman panoksensa myyjäisten onnistumiseksi. Glögin keittäjät Minttu ja Tarja, Hampuri/Pori Kuvassa Mintun ja Tarjan kanssa Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff. Minä olen ollut myyjäisissä jo ihan niiden alusta lähtien myymässä. Olen innolla mukana. On hauskaa tuoda suomalaisten erikoisuuksia tutuksi saksalaisille. Piirakat, joulutortut sekä korvapuustit menevät kuin kuumille kiville. Myyjäisemme ovat hyvin pienet, mutta moni tulee sinne ihan vain suomalaisen pöydän takia. On kiva olla kantamassa kortensa kekoon. Paras palkinto on nähdä tavaroiden katoavan tyytyväisten ostajien kasseihin. Myyjäisissä tapaa myös ihmisiä, jotka eivät muuten tule tilaisuuksiimme. Päivästä saa palkaksi hyvän mielen! Pirjo Kühn, Kiel Karjalanpiirakka-talkoot ennen myyjäisiä yhdistävät seurakuntamme eri sukupolvia ja tuovat uusia kasvoja mukaan toimintaamme. Pirjo Menges, Kiel

18 TORIPAIKKA / MARKTPLATZ Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, Berlin, alk. 30 /yö, booking@finnlandzentrum.de PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Halutaan vuokrata Berliinistä Suomalainen eläkeläispariskunta etsii Berliinistä kalustettua asuntoa ajalle tammikuu 2015-huhtikuu Yhteydenotot: +49-(0) tai hannasuisto@yahoo.com Grundstück auf Trauminsel 3,4 ha Grundstück auf Kuninkaansaari in Iisvesi zu verkaufen: ca. 200 m Sandstrand, Boots- und Autostellplätze, Stromanschluss möglich. Preis: Kartenmaterial, Fotos und weitere Informationen von: northernlight83@hotmail.com Au pair saksaan! Olen 21-vuotias reipas tyttö Suomesta. Etsin paikkaa saksalaissuomalaisesta perheestä mielellään Düsseldorf-Köln-alueelta. Olen valmis aloittamaan työn niin pian kuin mahdollista. Puh amandatuukkanen@hotmail.com Mökki Lapissa. Vuokrataan mökki Keimiöniemessä lähellä Pallastunturia. Yöpymispaikat neljälle, sauna, vene, pelastusliivit. Jerijärven rannassa - Muonioon n. 20 km. Tiedustelut ulla-m.haak@gmx.de Myydään kaunis, uudehko talo (6 h, 184 m²) lähellä Turkua (20 km). Iso kallioinen tontti (5200 m²), merinäköala, ei omaa rantaa, mutta kunnan uimaranta ja venepaikka lähellä. Sopii loma- ja kokovuotiseen asumiseen. H Tutustu ja pyydä kuvia: +49-(0) tai leila@sy-leila.de Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Suomalainen kosmetologi & maskeeraaja: HETA S TILA Sugaring & Make-Up Studio Sokerointi: Ihoystävällinen ja tehokas karvanpoistomenetelmä naisille ja miehille. Sokerimassa on 100% luonnontuote. Hoidot Frantsilan luonnonkosmetiikkatuotteilla. Upeat meikit arkeen ja juhlaan. Tervetuloa! Vondelstr. 9, Köln, Neustadt-Süd

19 PALVELUHAKEMISTO / DIENSTLEISTUNGEN Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Hebamme.Taina@web.de, Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. elinao@aol.com Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax jakoila@t-online.de Viralliset käännökset, tulkkauspalvelu SUOMI <> SAKSA, RUOTSI > SAKSA Liisa Heinze Vereidigte Übersetzerin u. Dolmetscherin, MA Leonorenweg 11, Walzbachtal Heinze@Finntext.de, +49 (0) Vereidigte Übersetzerin und Dolmetscherin Virallinen kääntäjä ja tulkki (FM Helsinki) MAILA PILTZ An den sieben Bäumen Eschborn (bei Frankfurt a.m.) Tel Mobil maila.piltz@finetra.de Katso myös Schauen Sie auch auf Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie Köln Guldenbachstraße 1 Mobil satumassaly@online.de suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel , , eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, info@tifcon.de Saunaöfen Saunen Infrarotkabinen Gesamtkatalog anfordern: Tel

20 Kunniakonsuli on kunniatehtävässä Suomen ulkomailla olevat kunniakonsulit ovat perinteisesti kuuluneet maamme ulkomaanedustukseen. Suomella on ulkomailla neljänlaisia kunniakonsuliedustajia: kunniapääkonsuleita, kunniakonsuleita, kunniavarakonsuleita ja konsuliasiamiehiä, joita on yhteensä maailmalla noin 400. Saksassa Suomella on merkittävä kunniakonsuliverkosto. Kunniakonsulit valvovat Suomen ja suomalaisten oikeuksia ja etuja ulkomailla yhdessä edustustojemme kanssa. He voivat neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin. Kunniakonsulit edistävät osaltaan Suomen ja asemamaan kaupallis-taloudellisia ja kulttuurisuhteita yhteistyössä edustustojen kanssa ja osallistuvat myös Suomen maakuvan vahvistamiseen. Kunniakonsulit voivat neuvoa suomalaisyrityksiä esimerkiksi paikallista yrityskulttuuria koskevan tiedon saannissa sekä yhteistyökumppanien etsimisessä. Lisäksi kunniakonsulaatti toimii oman osavaltionsa alueella asuvien suomalaisten yhteistyötahona sekä verkottajana. Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä, jotka hoitavat tehtävää palkkiotta. Kunniakonsuliksi ei hakeuduta, vaan tehtävään kutsutaan, se on kunniatehtävä. Yleensä suurlähettiläs kartoittaa mahdollisia kandidaatteja ja esittää ehdokkaan ulkoministeriölle. Nimityksen tekee Suomen ulkoministeri. Kunniakonsulin valinnassa kiinnitetään huomiota henkilön sosiaaliseen asemaan, yhteiskunnalliseen verkottumiseen, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, motivaatioon sekä Suomi-tuntemukseen. Lisäksi otetaan huomioon tekniset edellytykset, kuten toimitilat, sihteeripalvelut ja kielitaito. Saksan ulkoministeriöltä tarvitaan kunniakonsulille toimilupa, jonka saamisen ehtona ovat kunniakonsulin tiiviit suhteet suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Kunniakonsulaatin avaaminen muualle kuin osavaltion pääkaupunkiin vaatii erityiset perusteet. Kunniakonsulit eivät ole virka- tai työsuhteessa ulkoasiainhallintoon. Heidän ei tarvitse olla Suomen kansalaisia. Yhteensä kymmenen Saksan kansalaista tekee parhaillaan kunniakonsulina työtä Suomen puolesta. Monet ovat luoneet työurallaan tiiviit yhteydet Suomeen ja hyödyntävät kontaktejaan molempien maiden välisten suhteiden syventämiseksi ja suomalaisen liike- sekä kulttuurielämän avustamiseksi. Suomen kunniapääkonsuli Münchenissä on esimerkiksi tunnettu Suomi-ystävä ja erittäin nimekkään Roland Berger Strategy Consultants -yrityksen perustaja Prof. Roland Berger. Samoin Hessenin kunniakonsuli Prof. Dr. Riesenkampffilla on tiiviit suhteet toimialueensa talouselämään ja poliittiseen johtoon. Suomalaiseen talouselämään ja teollisuuteen hänellä on niin ikään laajat yhteydet, jotka juontavat juurensa jo 1970-luvulta. Riesenkampff on mm. työskennellyt johtavien suomalaisten yritysten kanssa niiden etabloituessa Saksan markkinoille. Nordrhein-Westfalenin kunniakonsuli Prof. Dr. Jürgen Kluge arvostaa erityisesti Suomen koulutusjärjestelmää ja suomalaista pragmaattisuutta. Hän on monivuotisen konsulttikokemuksensa ansiosta arvostettu yhteistyökumppani etenkin kaupallisissa kysymyksissä kuva/foto: Suomen suurlähetystö

21 Hampurin pääkonsulaatin sulkeuduttua osavaltioon nimitettiin vuoden 2013 lokakuussa lähetetyn virkamiehen tilalle kunniakonsuli edustamaan Suomea. Edustajaksi valittiin rahoituskonsulttina työskentelevä Hans-Christoph Stadel, joka on jo aikaisemmin toiminut aktiivisesti Hampurin suomalais-saksalaisessa kauppakillassa. Monen vuoden ammatillinen yhteys Suomeen ja Hampurin liike-elämän syvällinen tuntemus antoivat Stadelille erinomaiset lähtökohdat tehtävään. Hampurin kunniakonsulaatissa toimii myös asiakaspalvelupiste, jossa voi hoitaa passi- ja väestörekisteriasioita. Bremenin kunniakonsulin Frank Dreeken virkaanastujaisia vietettiin Kuvassa suurlähettiläs Päivi Luostarinen ja Bremenin kunniakonsuli Frank Dreeke. Kaikilla Saksan kunniakonsuliverkoston jäsenillä on annettavanaan oma panoksensa ja uusia virikkeitä Suomen ja Saksan väliseen kumppanuuteen. Osavaltioissaan kunniakonsuleilla on tärkeä tehtävä luoda ja ylläpitää yhteistyösuhteita yhteiskunnan joka tasolla. JENNI SANDQVIST Konsuliedustus Saksassa: Suomen kunniapääkonsulaatti, München Kunniapääkonsuli Prof. Dr. h. c. mult. Roland Berger Suomen kunniakonsulaatti, Bremen Kunniakonsuli Frank Dreeke Suomen kunniakonsulaatti, Düsseldorf Kunniakonsuli Prof. Dr. Jürgen Kluge Suomen kunniakonsulaatti, Frankfurt am Main Kunniakonsuli Prof. Dr. Alexander Riesenkampff Suomen kunniakonsulaatti, Hampuri Kunniakonsuli Hans-Christoph Stadel Suomen kunniakonsulaatti, Hannover Kunniakonsuli Dr. Heiner Feldhaus Suomen kunniakonsulaatti, Kiel Kunniakonsuli Volkert Knudsen Suomen kunniakonsulaatti, Rostock Kunniakonsuli Horst Rahe Suomen kunniakonsulaatti, Stuttgart Kunniakonsuli Mark Smith Suomen kunniakonsulaatti, Lyypekki Kunniakonsuli Bernd Jorkisch (15.9. lähtien) Ajankohtaiset kunniakonsulaattien yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Suomen suurlähetystön verkkosivuilta yhteystietojen alta. Lisätietoja ulkoministeriön verkkosivuilta Kulttuurivinkit löydät Suomen suurlähetystön verkkosivuilta

22 Suomalaiset kertovat hyviä tarinoita FILI:n johtaja Iris Schwanck lupaa Suomen teemamaaesiintymisestä Frankfurtin kirjamessuilla elämystä Mikä merkitys esiintymisellä Frankfurtin kirjamessujen teemamaana on Suomelle? Iris Schwanck: Se tuo Suomelle todella paljon mediahuomiota. Ensinnäkin kirjailijat tietysti pääsevät aivan toisella tavalla maailman markkinoille kuin muulloin. Lisäksi aiempien teemamaiden kokemus osoittaa, että teemamaaesiintymisen vaikutus esim. matkailuun on positiivinen. Mitä teemamaaesiintyminen antaa ulkosuomalaisille? Mitä Suomen esiintyminen kirjamessuilla tarjoaa tulijalle, miksi sinne kannattaa mennä? Käydessäni Frankfurtin kirjamessuilla ensimmäistä kertaa miltei pyörryin valtavasta kirjojen määrästä. Messut auttavat hahmottamaan, mikä merkitys kirjalla maailmassa on ja miten tärkeää on, että kirjallisuutta käännetään. Suomalaiselle on todella mielenkiintoista nähdä, miten Suomea tuodaan esille tässä kontekstissa. Onhan se kiva ja lisää itsetuntoa, kun oma kotimaa ja sen kulttuuri ovat näin laajasti esillä. Tällä hetkellä Saksaan on myyty 130:n suomalaisen kirjan käännösoikeudet. Kesällä ja syksyllä ilmestyy siis paljon hyvää suomalaista kirjallisuutta, jota voi vaikka antaa lahjaksi saksalaisille ystäville! Suomalaisesta kirjallisuudesta keskustellaan tänä vuonna laajasti. Miten kauan Saksassa asunut suomalainen pääsee nopeasti kartalle suomalaisen kirjallisuuden nykytilanteesta? Hyvä apu on ulkoministeriön julkaisema FiNFOlehtinen Finnland liest sich gut. Mikä on suomalaisen kirjallisuuden erityisleima? Suomalainen kirjallisuus on monipuolista, ja Suomesta viedään maailmalle eri kirjallisuudenlajien tuotteita. Kirjallisuutemme on korkealaatuista ja perustuu hyviin tarinoihin. Tällä hetkellä tyypillisiä ovat historiaa käsittelevät avaukset. Suomalaisen kirjallisuuden erityispiirre on myös, että sitä kirjoitetaan kahdella kielellä. Die Direktorin der FILI (Finnish Literature Exchange) Dr. Iris Schwanck verspricht, dass der finnische Gastlandauftritt auf der Frankfurter Buchmesse ein Erlebnis wird. kuva/foto: FILI

23 Teemamaaohjelma on hyvin monipuolista ja kirjamessuilla tulee olemaan maaottelufiilis. Uskallan luvata, että Suomi kirjamessujen teemamaana on elämys! Kiitos Iris, menestystä valmistelujen loppusuoralle! Haastattelu: RITVA PRINZ Der finnische Themen-Pavillon auf der Frankfurter Buchmesse wurde von Designstudenten der Aalto-Universität entworfen. Sechs voneinander abgesetzte kreisrunde Zonen bieten Räume mit unterschiedlichen Stimmungen und Inhalten. Durch abstrakte Spiegelungen und Schatten wird in dem Pavillon ein Blätterdach kreiert. Mehr Infos zum Gastlandauftritt: > Ehrengast Ulkoministeriön FiNFO-sarjan julkaisu Finnland liest sich gut löytyy: Anzeige rengas 10-11_Layout > Leben und Gesellschaft > 12:37 Gesellschaft Seite 1> Finnland liest sich gut > Links Tarja Sohmer DAS VERBLEICHEN DER WEIßEN STADT Finnland in den 1970er Jahren: Jaana und ihre Schwester wachsen in einfachen Verhältnissen auf, in einer eher sprachlosen Familie. Sie hat Träume, doch die zerschellen einer nach dem anderen an der Realität. Unter widrigen Umständen suchen die Mädchen ihren je eigenen Weg und schreiben doch die Familiengeschichte fort... Eppu Nuotio FALSCHE FARBE geb. Ausgabe, 180 Seiten, 23,80, ISBN Pii Marin, Sprecherin der finnischen Hauptnachrichten, und ihr Fernsehsender erhalten Drohbriefe erboster Zuschauer: Die dunkelhäutige Redakteurin soll nicht mehr auf dem Bildschirm erscheinen. Pii wird in die Provinz versetzt. Der Fall einer ermordeten Pfarrerin erregt ihre Aufmerksamkeit. Die Umstände der Tat sind mysteriös. Auf eigene Faust recherchiert Pii über weitere Mordfälle an Frauen. Mit gefährlichen Folgen... Die Thriller um die eigenwillige Pii als Ermittlerin sind in Finnland Kult. Tb, 284 Seiten, 12,80, ISBN HEINER LABONDE VERLAG & MEDIAKONTOR Tel www. labonde-verlag.de

24 Köln oli oikea palanen Moni palanen on kuluneen puolen vuoden aikana loksahtanut paikalleen, sanoo Annika Yli- Urpo. Annikan musiikkiopinnot Jyväskylässä olivat viime vuoden lopulla siinä vaiheessa, että opiskelijavaihto tuntui ajankohtaiselta. Katselin kysymykseen tulevien yliopistojen tarjontaa ja Kölnissä tuntui olevan minulle sopivimmat kurssimahdollisuudet, Annika muistelee. Hän laittoi paperit vetämään ja sai opiskelupaikan. Annika Yli-Urpo war während ihres Austauschsemesters eine beliebte Kantorin der finnischen Gemeinde Köln. Googletin suomalaista seurakuntaa, päädyin Renkaan sivuille ja löysin Anna-Maari Ruotasen yhteystiedot. Läntisen Saksan suomalaispastorin ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, löytyisikö musiikinopiskelijalle, joka Suomessa oli jo tehnyt kanttorin sijaisuuksia, sopivaa tekemistä. Mutta miten hedelmälliseksi yhteistyö osoittautuisi, sitä ei kukaan voinut tuolloin aavistaa. Kölnissä oli tarvetta paitsi jumalanpalvelusten säestämiseen, myös kuoronjohtajalle. Ja Annikan erikoistumisopintoihin kokemus kuoron johtamisesta oli yksi kohdalleen loksahtanut pala. Kölnin kuoron johtamisen lisäksi Annika kokosi vuosikokoukseen Afrikkalaisen Gospelmessun musiikin, jota toteuttamassa olivat Düsseldorfin ja Münsterin suomalaisten seurakuntien kuorot sekä tarkoitusta varten perustettu bändi. Annika on yksi parhaita kanttoreita, joiden kanssa olen työtä tehnyt. Hän ei ainoastaan soita ja laula, vaan todella kohtaa ihmiset, toteaa Anna-Maari. Kuitenkaan musiikki ei Annikalle ollut selvä tie, vaan hän alkoi alun perin opiskella puuntuotantoalaa. Sinä aikana meinasin kuolla henkisesti, kuvaa Annika insinööriopintoja hänelle väärällä alalla. Pelastukseksi koitui Otaniemen kappelikuoro ja monen pienen askeleen kautta avautuneet musiikkiopinnot Jyväskylässä. Kölnissä Annika kotiutui nopeasti suomalaisyhteisöön: Minulla ei asunnossani jonka muuten sain suomalaisyhteisön kautta ollut pianoa, joten sain harjoitella Berriksellä. Vietin paljon aikaa siellä ja tutustuin moniin eri-ikäisiin seurakuntalaisiin. Berriksen pianon ääressä syntyi myös lukuisia omia sävellyksiä ja kesäkuun alussa Annika kokosi niistä menestyksekkään konsertin Naisten Pankin hyväksi. Aika ulkomailla on tehnyt hyvää identiteetilleni, Annika summaa, nyt uskallan olla oma itseni ja seistä omien mielipiteitteni takana. Ja nyt vasta uskallan kutsua itseäni muusikoksi. Lähdön haikeutta on niin Annikan kuin kölniläisten mielissä. Olemme todella kiitollisia Annikan panoksesta seurakuntatyömme hyväksi, sanoo kirkkoraadin puheenjohtaja Tiina Lehto- Steenblock. Tulevaisuudessa Annika voisi kuvitella työskentelevänsä musiikkiterapeuttina tai kirkkomusiikin parissa. Yksi bändi odottaa Suomessa ja lisää on suunnitteilla ja omia sävellyksiäkin varmaan syntyy vielä lisää. Ulkosuomalaistyökin voisi olla mun juttu, Annika pohtii, katsotaan nyt, miten palaset tulevaisuudessa loksahtavat paikalleen. Haastattelu: RITVA PRINZ kuva/foto: Ritva Prinz