Sydämen koti. saatesanat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen koti. saatesanat"

Transkriptio

1 saatesanat Sydämen koti yhä uudelleen juuriltaan revitty sielu vereslihalla kaikkien tuolien välissä matkalaukussa sydämen koti Näin kirjoitin muutama vuosi sitten, kun taas kerran kipuilin oman itseni etsimisen parissa. Missä on kotini? Kuka minä oikeastaan olen? Näitä kysymyksiä pohtivat myös suomalais-saksalaiset nuoret alkukesästä Berliinissä. Heidän ajatuksensa johtivat tämän lehden syntymiseen. Saksansuomalaisten ja suomensaksalaisten kanssa käymieni keskustelujen perusteella kysymys identiteetistä tuntuu olevan tuttu jokaiselle. Sen polttavuus vaihtelee eri elämäntilanteissa, mutta jotenkin matkalla olemme koko ajan kaikki. Ehkä sydämen koti muotoutuukin elämän eri vaiheissa eri tavoin. Minun juureni ovat lähtemättömästi Kainuun karujen metsien katajikoissa, sukuni ihmisissä, körttivirren hartaassa poljennossa, suomen kielessä ja järven takaa siintävien vaarojen utuisessa sinessä. Mutta jotain minusta elää myös Hessenin vihreiden peltojen keskellä, lapsissani, työssäni, ystävissä, joiden kanssa olen vierittänyt monta tuskan kiveä ja kotimetsän iloisen puron varrella, missä keväisin ilman täyttää karhunlaukan tuoksu. Loppujen lopuksi, niin toteavat myös useat tässä lehdessä kirjoittavat, en olekaan ensi sijassa ulkosuomalainen, vaan minä, oman - myös ulkosuomalaisen - elämäntarinani muokkaama ihminen. Ja jokainen päivä lisää uuden juonteen tuohon tarinaan. Bin ich Finnin oder Deutsche? Die vordergründige Antwort ist einfach. Ich habe nur einen finnischen Pass, also bin ich Finnin. Und doch habe ich die Hälfte meines Lebens in Deutschland verbracht. Die Jahre im Ausland haben mich verändert und in meiner Heimat fühle ich mich manchmal fremd. Wo ist überhaupt meine Heimat? Meine Wurzeln stecken tief an den kargen Ufern des Oulusees. Aber auch die grünen Felder und Hügel des Hessenlandes lassen mein Herz inzwischen höher schlagen. Ist es schön, in Deutschland zu leben? wurde ich wieder einmal im Sommer in Finnland gefragt. Diese Frage stelle ich mir nicht mehr, antwortete ich, dort ist mein Zuhause. Eigentlich komme ich immer nach Hause, egal ob ich nach Finnland oder nach Deutschland fahre. Vielleicht kann das Herz eben auch an vielen Orten zu Hause sein, in all dem Schmerz aber auch dem Reichtum, den das Leben in zwei Kulturen mit sich bringt. Das Leben an sich bedeutet ja auch unterwegs zu sein. Gute (Lebens-)Reise und immer wieder das Gefühl des Nach-Hause-Kommens, Kodin tunnun hetkiä elämäsi matkalle, Kuva: Iina Fischer Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Pääaihe: Ulkosuomalaisuus, identiteetti ja juuret Kolmas kulttuuri Koen monikulttuurisuuden antaneen ja edelleen antavan arvokasta sisältöä omaan ja perheeni elämään, toteaa Päivi Oksi-Walter. Päivi asui 17 vuotta Saksassa ja muutti vuonna 2007 Suomeen. Hänellä on omakohtaista kokemusta vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta, paluumuutosta, saksalais-suomalaisen perheen arjesta ja psykologin ammattitietoa identiteetin kehittymisestä. Sivuilla 6-9 Päivi pohtii monikulttuurisuuden vaikutusta identiteettiin, lapseen ja perheeseen. Finne oder Deutscher? Wie Finnisch muss man sein, um sich Finne oder Finnin nennen zu können? Unter anderem mit dieser Frage beschäftigen sich unsere Jugendlichen. Sie wachsen in mindestens zwei Kulturen auf, bewegen sich scheinbar mühelos in beiden. Oder doch nicht? Ist man als Deutsch-Finne halb oder doppelt? Lesen Sie mehr dazu auf S Minun näköiseni elämä Saksaan ja takaisin, Suomeen ja takaisin tai edestakaisin. Väliaikaisesti, lopullisesti tai ainakin toistaiseksi lopullisesti. Mitä on palata sinne, mistä on lähtenyt? Tai mistä on lähtöisin? Mitä voittaa ja mitä jää kaipaamaan? Miten muutto muuttaa muuttajaa? Erilaiset, eri elämäntilanteissa olevat saksansuomalaiset ja suomensaksalaiset muuttajat kertovat kokemuksistaan sivuilla Party im Himmel 28 Jugendliche aus Deutschland, Österreich und der Schweiz nahmen in diesem Sommer an den vom ZfkA organisierten Konficamps teil. Viel Spaß war wieder angesagt, aber zwischen Lagerfeuer, Fußballspielen und Sauna beschäftigten sich die jungen Leute auch mit Fragen wie Tod, Taufe und Dreieinigkeit. Und für alle, die im nächsten Jahr 15 werden: Ab Seite 22 lesen und sich bis zum anmelden! 22 Ulkosuomalainen vanhuus Miten haluan elää, kun vanhenen? Moni meistä miettii, ehkä pelkääkin ikääntymistä. Miten vanhenemiseen voi ja kannattaa valmistautua? Mikä on ikääntymissuunnitelma ja mitä hyötyä siitä on? Entä elämänlaatutestamentti? Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash jatkaa hyödyllisten vinkkien jakamista sivulta 26 alkaen

3 Ajankohtaista / Aktuelles Mikä on paras kansikuva? Minkälainen kansikuva houkuttelee sinua avaamaan Renkaan? 1. Kuva ihmisistä 2. Suomalaiseen kirkolliseen työhön liittyvä kuva 3. Suomalainen maisema 4. Lehden aiheeseen liittyvä kuva ja otsikko 5. Lehden aiheeseen liittyvä kuva ilman tekstiä 6. Muu, mikä? Kerro mielipiteesi netissä (Facebook/Saksansuomalaisten rengas) tai lähetä postikortti SKTK:n toimistoon! kuva: stock:broeb Tilaa suomalaisen kirkollisen työn sähköinen uutiskirje! Lehden ja nettisivujen lisäksi haluamme tarjota ajankohtaisia uutisia 4-6 kertaa vuodessa myös sähköisen uutiskirjeen välityksellä. Voit tilata uutiskirjeen nettisivuillamme > Mikä on SKTK > tilaa uutiskirje. Bestellen Sie den Newsletter der finnischen kirchlichen Arbeit! Ergänzend zu unseren bisherigen Medien wollen wir 4-6 Mal im Jahr aktuelle Nachrichten über einen elektronischen Newsletter weitergeben. Diesen können Sie im Internet unter > ZfkA stellt sich vor bestellen. kuva: Yuri Arcurs - Fotolia Naisten seminaari 50+ Aika: Paikka: Ev. Familien- und Bildungsstätte Ebernburg, Bad Münster am Stein Mukana pastori Helena Eckhoff ja luennoitsija Suomesta Hinta (sis. majoituksen, täysihoidon ja ohjelman, mutta ei ruokajuomia): Yhden hengen huoneessa 150,- Kahden hengen huoneessa 135,- Ilmoittautuminen mennessä netin kautta Rengas 11-12/2012 ilmestyy KV 43 marras- ja joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 1/2013 ilmestyy KV 1 tammikuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 kuukauden sana Sadonkorjuujuhla kuva: Dieter Schütz / pixelio.de Nyt jo meillä alkaa ilon päivät, nyt jo syrjään petäjäinen silkko, nyt ma rukihisen leivän leivon. Sadon onnistuminen viljan kypsyminen kullankeltaiseksi ja korjuuvalmiiksi, kotipuutarhan juuresten ja marjojen runsaus on suuri ilon aihe. Saahan silloin niin ammatikseen maata viljelevä kuin harrastuksekseen talikon varressa viihtyjä runsaan palkkion kesän uurastuksesta. Tämä ilo koskettaa meitä kaikkia, olemmehan kaikki riippuvaisia maan antimista, jokapäiväisestä leivästä. On yhteisen sadonkorjuujuhlan aika. Juhlimme ja iloitsemme uudesta sadosta. Samalla kiitämme Jumalaa hänen maan kasvulle antamastaan siunauksesta. Ilman siunausta olisi maan muokkaaminen, lannoittaminen, istuttaminen, kylväminen ja kasteleminen ollut hukkaan heitettyä, turhaa vaivannäköä. Ilman siunausta jäisimme ilman jokapäiväistä leipää. Kiitollisuudelle on siis aihetta. Arjessamme, lähikaupan hyllyillä, sadon onnistuminen tai onnistumattomuus ei juuri näy. Vuodesta ja vuodenajasta toiseen tavaramäärä pysyy jotakuinkin samana. Tätä yltäkylläisyyttä riittää jopa jäteastiaan laitettavaksi asti. Mikä häpeä! Olemme kaiken hyvinvoinnin keskellä menettäneet tuntuman vuodenkiertoon. Toisin kuin runon Saarijärven Paavo vaimoineen, emme itse tiedä katovuoden hädästä juuri mitään; niistä kertovat vain uutiskuvat ja hintojen nousu maailmanmarkkinoilla. Jokapäiväinen leipä on edessämme, kunhan jaksamme sen kaupasta hakea. Kotiseudun sadon onnistumisella ei ole enää entistä merkitystä, miksipä sitä siis juhlimaan. Sadonkorjuun juhliminen on aina myös muistutus Isä meidän -rukouksen neljännestä pyynnöstä: Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Jokapäiväinen leipä ei ole arkipäiväinen itsestäänselvyys. Ei sitä muuten täksi päiväksi pyydettäisi. Leipä, kaikki ruokamme, on Jumalan lahjaa meille. Sadonkorjuujuhlaa vietetään siten oikeastaan joka päivä kotonamme ruokarukouksessa, ruoan siunaamisessa. Tuo pieni hetki pysäyttää meidät arjenkin keskellä kiittämään Jumalaa, jokapäiväisen leivän antajaa, runsaan sadon siunaajaa. Rukous havahduttaa huomaamaan, ettei ole itsestäänselvyyksiä, vaan ainoastaan Jumalan lahjoja, joita meidän tulee käyttää oikein. Sadonkorjuujuhlassa kaikki tuovat maan antimia yhdessä nautittavaksi. Kaikki jakavat omastaan. Kukaan ei jää nälkäiseksi. Rukoilemme Jumalalta voimaa välttää omahyväisyyttä ja itsekkyyttä sekä pyydämme viisautta osata jakaa saamastamme hyvästä, jokapäiväisestä leivästä muillekin. Lähimmäisen rakastaminen on myös vastuullista kuluttamista ja kaikkien hyvinvoinnista huolehtimista. Hädässä olevat naapurimme kun voivat nykyisin olla toisella puolella maapalloa. Sit ei kuri kaada, veljeään ken hädässä ei hylkää. Pane leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme touon halla. Virsi 473. Miika Rosendahl i Sadonkorjuujuhlaa (Erntedank) vietetään Saksassa yleensä lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina

5 Kiitos Miika! Miika Rosendahl zieht mit seiner Familie nach Finnland Lokakuun loppupuolella Münchenin suomalaispappi Miika Rosendahl pakkaa kotinsa ja muuttaa perheensä kanssa Suomeen. Uudet tehtävät yhtenä Salon seurakunnan kappalaisista vievät Varsinais-Suomen kotimaisemiin. Miika, olet Etelän pappina aina halunnut yhdessä muiden suomalaispappien kanssa kehittää pitkäjänteisesti kirkollista työtä. Kokouksissa olet tuonut esiin perusteellisesti harkitut, rakentavat näkemyksesi. Rauhallisen perusolemuksesi kautta olet monessa haastavassa tilanteessa ollut tasapainottamassa tunteita ja luomassa luottamusta yhteiseen tulevaisuuteen. Kaksi kahden vuoden kautta Saksan suomalaispappien työn koordinaattorina ja monivuotinen Ulkosuomalaispapit-alaosaston puheenjohtajuus kertovat luottamuksesta, jota nautit kollegojen keskuudessa yli Saksan rajojen. Pitkäjänteisen kehittämisen tulosta on SKTK:n naapuriavun ja diakonisen ulottuvuuden uudistaminen, jossa Helena Eckhoffin työparina huolehdit perustehtävän kirkastamisesta. Naapuriavun ajanmukaistamisen mottona oli paluu juurille, jotka Heikki Palmu istutti SKTK:n vapaaehtoisorganisaatiolle. Tarkoitus on tukea suomalaisia käytännöllisissä arkipäivän tilanteissa. Pappina koet tärkeäksi ekumenian eli kristittyjen välisen yhteyden edistämisen. Siksi olet perustehtävissä eli kirkollisissa toimituksissa, sielunhoidossa ja jumalanpalveluksissa pyrkinyt avoimuuteen, kun ihmiset etsivät monimuotoisissa elämäntilanteissa heille oikeita ratkaisuja ja pyrkivät ammentamaan voimaa hengellisten perinteiden paljoudesta. Baijerilainen elämänmuoto tullee jättämään sinuun pysyvän jäljen. Siksi saat Etelä-Saksan vuosista luontevan lisän niihin kokemuksiin, joita jo tähän mennessä sinulle on kertynyt pappina, partiolaisena, pianistina, rautatieharrastajana ja monen mainion asian puuhamiehenä. Pianon ääressä Miika nähtiin tilaisuuksissamme usein. Nyt on aika kiittää monista yhteisistä vuosista ja työstäsi koko Saksan suomalaisväestön hyväksi. Toivotamme kolmiyhteisen Jumalan varjelusta uusiin tehtäviin ja koko perheen elämään Suomen Salossa! Wir danken dir, Miika, von Herzen für die gemeinsamen Jahre und deinen Beitrag für die finnische kirchliche Arbeit. Dir, deiner Familie und für deine neue Arbeit wünschen wir Gottes Segen! Saksan suomalaisten seurakuntien, suomalaispappien ja SKTK:n puolesta Anssi Elenius Saksan suomalaispappien työn koordinaattori

6 Ulkosuomalaisen juuret ja identiteetti

7 Yksi perhe monta kulttuuria Kansainvälistymisen myötä on yleistynyt käsitys, että muuttaminen ja eläminen maassa tai toisessa on vaivatonta eikä mainittavasti vaadi muutoksia. Vaikka monien alojen opiskelu ja työtehtävät yhdenmukaistuvatkin, niin kulttuuriin sidotut elämäntavat ja arvot ovat niin sisään rakennettuja, että muutokset niissä eivät tapahdu nopeasti. Oma kokemukseni toisesta kulttuurista, siihen sopeutumisesta, sen näkymisestä perheessä, lasten kasvussa ja omassa itsessä on ollut monella lailla elämää pitkälti määrittävä kokemus. Varsinkin nyt tarkastellessani sitä taas etäämpää, paluumuuttajana Suomessa, koen monikulttuurisuuden antaneen ja edelleen antavan arvokasta sisältöä omaan ja perheeni elämään. Monikulttuurisuus ja identiteetti Miten toinen kulttuuri vaikuttaa monikulttuuriseen parisuhteeseen ja perheeseen? Vieraaseen kulttuuriin muuttaja kohtaa monella elämän alueellaan samanaikaisia haasteita. Oma identiteetti alkaa rakentua uudella tavalla, kulttuuri-identiteetti tulee tietoisemmaksi ja yksilö pyrkii monin keinoin hallitsemaan muutosta elämässään. Häntä kohtaavat uudet roolit parisuhteessa, perheessä ja suvussa. Sosiaaliset verkostot muuttuvat väistämättä. Oman paikan ja aseman löytyminen toisessa maassa on suuri haaste. Nämä haasteet rakentuvat monista yksilön omista sisäisistä vahvuuksista ja heikkouksista ja toisaalta myös ulkoisista, asuinympäristön ja yhteiskunnan välittämistä mahdollisuuksista ja rajoituksista. Monikulttuurisuus avaa monia kokemusten ja kasvun mahdollisuuksia niin perheen elämässä kuin myös yksilön omassa psyykkisessä kehityksessä. Sopeutuminen toiseen kulttuuriin on elämänpituinen prosessi, jota voi tarkastella kahdessa aikaperspektiivissä: pinta- ja syvätasolla. Pintatasolla opitaan ulkoisesti olemisen ja käyttäytymisen perusasiat uuden asuinmaan kulttuurista. Syvätasolla muokkautuu kulttuurin rakenteiden oppiminen, kunkin kulttuurin ajattelutavan ja sosiaalisen kanssakäymisen sisäisen logiikan ymmärtäminen. Silloin puhutaan kulttuurisen kielen oppimisesta. Kulttuurisen kielen ymmärtäminen on tiedostamatonta tietoa siitä, kuinka asiat ovat ja toimivat tietyssä kulttuurissa. Sopeutuminen toiseen kulttuuriin voi näkyä monella tavalla. Se voi näkyä: isolaatioona, jolloin yksilön on vaikea hyväksyä uutta kulttuuria, jossa elää assimilaationa, jolloin yksilö väheksyy omaa kulttuuritaustaansa ja kulttuuri-identiteettiänsä marginalisaationa, jolloin yksilö etääntyy molemmista integroitumisena, jolloin yksilö hyväksyy omat kulttuuriset juurensa osana identiteettiään ja sopeutuu myös asuinmaansa uuteen kulttuuriin, jolloin vallitsee kulttuurinen tasapaino. Lapsuuden kasvuympäristön ja perheen kulttuuri on aina osa yksilön omaa kulttuurista identiteettiä. Näillä rakennusaineilla juurrutaan uuteen kulttuuriin. Kun ihminen on tasapainossa omien kulttuuristen juurtensa kanssa, vasta silloin hän voi integroitua toiseen kulttuuriin. Se äidinkieli, jolla jokainen meistä on oppinut itseään ilmaisemaan, vaikuttaa meissä sisäisenä koordinaatistona. Sen kautta me havaitsemme ja tulkitsemme ympäröivää maailmaa. Se sisältää kirjoittamattomat säännöt siitä, miten tietyissä tilanteissa toimitaan ja käyttäydytään, miten eteen tulevia asioita ja tilanteita ennakoidaan ja miten konfliktitilanteita ratkaistaan. Äidinkieli välittää meille kasvuympäristömme kulttuuriperimän. Sen kautta meille myös raken

8 tuu perusasennoituminen elämään, arvot, normit, ajatus- ja toimintamallit. Tämän sisäisen koordinaatiston kautta me suodatamme sen informaation, mitä ympäristöstä saamme. Me näemme meitä ympäröivän maailman aina oman kulttuurimme silmin ja äidinkielemme välityksellä. Toisessa kulttuurissa eläessä kohtaa yllättäviä tilanteita. Jokaiselle ominaiset käyttäytymis- ja selviämiskeinot tutussa elinympäristössä eivät ehkä enää uudessa asuinympäristössä toimikaan samalla lailla. Aikaisemmassa elinympäristössä toiminut sosiaalisen vuorovaikutuksen hienosäätö ei enää pädekään. Tämä tilanne tuo esiin uusia puolia meidän persoonallisuudestamme ja tavastamme toimia. Erilainen käyttäytyminen voi ilmentyä uudenlaisina minuuden vahvuuksina. Myös totuttujen suojautumiskeinojen toimimattomuus tekee välttä- Toisessa kulttuurissa ihminen on näköalapaikalla suhteessa omaan kehityshistoriaansa. mättömäksi kohdata riisuttua minuutta. Uudet vuorovaikutusmallit syventävät omaa persoonallisuutta. Kaukana kotoa on helpompaa tunnistaa tuntojaan. Itsensä voi nähdä ikään kuin toisen kulttuurin silmin. Tämä avaa ovia oman identiteetin vahvistumiseen. Eläminen toisessa kulttuurissa antaa avaimia omaan kehityshistoriaan. Se on löytöretki minuuteen. Toisessa kulttuurissa ihminen on näköalapaikalla suhteessa omaan kehityshistoriaansa ja lapsuuteensa. Etäisyys auttaa löytämään vastauksia ja kysymyksiä lapsuuden perheen vuorovaikutusmalleista, toimintatavoista, arvomaailmasta. Etäältä näkee paremmin. Välimatka auttaa havainnoimaan tarkemmin erilaisia elämän muotoja ja sisältöjä. Kaikissa elämänjaksoissa eläminen toisessa kulttuurissa merkitsee erilaisia pieniä ja suuria luopumisia. Luopumiset antavat kuitenkin aina tilaa ottaa vastaan uutta. Monikulttuurisuus ja perhe Monikulttuurisessa parisuhteessa näkökulma puolisoon ja asuinympäristöön monipuolistuu, sillä myös parisuhdetta ja puolisoa tulkitsee toisen kulttuurin silmin. Parisuhde on prosessi, jossa monikulttuurisuus yhtenä monista tekijöistä vaikuttaa yhteisen elämän rakentumiseen. Molemmat puolisot tuovat parisuhteen kehittymisen rakennusaineet omista lapsuuden perheistään. Erilaisista kulttuuritaustoista ja elämäntarinoista nivoutuu kolmas kulttuuri. Parisuhteen sisäinen kosketuspinta laajenee, mikä voi keskinäistä suhdetta rikastuttaa tai myös solmuunnuttaa. Puolison ajatusmallien ja käyttäytymisen tuntemaan oppiminen vie enemmän aikaa, sillä joskus on vaikea erottaa persoonallisia piirteitä elinympäristön tavoista toimia. Vaikka ajattelisi, että tuntee puolisonsa, tuovat uudet elämänvaiheet aina esiin yllättäviäkin asenteita, arvoja ja tapoja toimia. Nämä nousevat usein omasta kulttuuritaustasta. Uteliaisuus puolisoon ja hänen kulttuuri- ja lapsuuden taustaansa on pitkään aktiivisena. Molempien puolisoiden omat lapsuuden perheen käyttäytymis- ja toimintamallit tulevat tietoisemmiksi. Tämä välittyy usein myös suurena voimavarana lasten kasvatuksessa. Puolisoiden keskinäistä kanssakäymistä rikastuttaa eri äidinkielten luonnostaan mukanaan tuoma tarpeellisuus selventää ja selvittää käsitteitä. Opitaan, että jatkuvasti tulee väärinymmärryksiä, joista kuitenkin selvitään. Opitaan tekemään aina uudestaan pieniä tyhmiä kysymyksiä toiselle ehkä itsestään selvistä asioista. Tämä kaikki rakentaa keskinäistä vuorovaikutusta vireäksi, dynaamiseksi. Kulttuurieroavuuksiin liittyen opitaan monikulttuurisessa parisuhtees

9 sa luontaisesti antamaan tilaa toisen yksilöllisille tarpeille. Monikulttuurisuus ja lapsi Kulttuuriperimä ja äidinkieli/äidinkielet omaksutaan aina ihmissuhteiden kautta. Kielen avulla vanhemmat rakentavat lapseensa tunne- ja toimintasiteen. Kieleen koodautuu lapsen fyysinen ympäristö ja henkinen kulttuuri, mikä antaa muodon tunteiden ilmaisulle ja ajattelulle. Kielen avulla lapselle välittyy siihen liittyvä kulttuuri, tapa toimia ja tapa ajatella. Lapsi omaksuu äidinkielen/äidinkielet innovatiivisesti, vain kuuntelemalla ja puhumalla. Kielen rakenne piirtyy aivoihin, ja lapsi ymmärtää kieltä luontaisesti ja oppii käyttämään sitä myös ikätasoisesti. Kaksi äidinkieltä on lapselle rikkaus, sillä kahden kielen rakenne aivoissa monipuolistaa ajattelukapasiteettia; kielen kautta siirtyy myös kirjoittamaton kulttuuriperimä, joka välittää elämänarvoja, normeja ja asenteita. Parhaimmillaan kaksikielisyys edistää identiteettikehitystä, ja lapselle kehittyy luovaa kykyä ja rohkeutta selviytyä erilaisista tilanteista. Lapsen kasvu monikulttuurisuuteen kielten kautta tukee lapsen luontaista kykyä asettautua toisen asemaan, hyväksyä erilaisuus. Lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys edellyttävat sitä, että lapsi pystyy muodostamaan kiinteän tunnesiteen molempiin vanhempiinsa, ja tätä tukee, jos lapsi myös ymmärtää molempien vanhempiensa äidinkieltä. Lapsen perusluottamuksen syntymiselle on tärkeää, että hän oppii arvostamaan vanhempiaan. Siksi on merkityksellistä, että vanhempi itse arvostaa omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan ja välittää tätä arvostusta lapselleen. Vaikka toisen äidinkielen omaksuminen olisikin suppeaa ja yksipuolista, niin sen vaikutus on kuitenkin aina moninkertainen. Monikulttuurinen perhe antaa mahdollisuuksia löytää uusi näkökulma yksilön omaan elämään, se lisää henkistä elintilaa, suvaitsevaisuutta, ja parisuhteessa monikulttuurisuus laajentaa puolisoitten kosketuspintaa. Kolmannen kulttuurin lapsille kehittyy erilaisia toimintamalleja ja kypsyy syvä ymmärrys erilaisuutta kohtaan. Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Päivi Oksi-Walter on asunut 17 vuotta Stuttgartin seudulla ja muuttanut vuonna 2007 Suomeen. Hänellä on 4 lasta, jotka kaikki opiskelevat tällä hetkellä Suomessa. Saksan vuosinaan Päivi toimi aktiivisesti suomalaisyhteisön hyväksi monin tavoin ja oli mm. SKTK:n johtokunnan jäsen vuosina toimien kuusi viimeistä vuotta puheenjohtajana. Päivi Oksi-Walter on ollut mukana julkaisemassa kirjaa Monikulttuurinen perhe (Päivi Oksi- Walter, Jonna Roos, Ritva Viertola-Cavallari, Aurinko Kustannus 2009, ISBN )

10 Kahden maan kansalainen Was deutsch-finnische Jugendliche beschäftigt Vom fand das von der GfdJ und Päivi Lukkari organisierte Mini Camp 2012 in Berlin statt. Das Thema des Wochenendes war Kahden maan kansalainen. Es reisten insgesamt neun deutsch-finnische Jugendliche nach Berlin, um sich ausführlich über ihre doppelnationale Identität zu unterhalten. In Form von Workshops, Gesprächsrunden, Andachten und eines Gottesdienstes wurde das Thema stückweise erarbeitet. Im Vordergrund stand vor allem die Identitätsfindung als Deutsch-Finne. Unsere finnischen Wurzeln empfinden wir Jugendliche definitiv als eine Bereicherung, jedoch sind es genau diese doppelnationalen Wurzeln, die die Findung der eigenen Identität für uns erschweren. Wir kennen die Vor- und Nachteile beider Länder. Unser Leben spiegelt beides wider und wir sind uns bewusst, wie wichtig uns beide Länder sind. Ohne eines der beiden Länder wären wir nicht mehr wir selbst, es würde ein Teil von uns fehlen! sagte Linda Mahr während der Predigt in der Passionskirche am Sonntagmittag. Diese Aussage fasst gut zusammen, wie wir Jugendliche uns mit unserer Doppelnationalität fühlen und auseinandersetzen. Wer bin ich? Aber was ist eigentlich Identität? Kurz gesagt ist Identität die Antwort auf die Frage Wer bin ich?. Diese Frage beantwortet sich wahrscheinlich für keinen von uns je so richtig, die Entwicklung der eigenen Identität ist aber im Jugendalter am stärksten. In dieser Zeit erkennt der Mensch Werte für sich an, sucht nach Idealen und entwickelt ein Selbstkonzept. Das eigene Realbild und Idealbild trennen sich in dieser Zeit stärker voneinander als je zuvor. Zum ersten Mal merkt man, was es für einen selbst bedeutet sowohl Finne als auch Deutscher zu sein und setzt sich intensiv mit der Thematik auseinander. Man lernt sich selbst kennen und lernt, was einem wirklich wichtig ist und wo man hingehört. Man entwickelt so etwas wie eine soziale Identität, die bestimmt, welcher Gruppe man sich zugehörig fühlt. Die Entwicklung der sozialen Identität beeinflusst natürlich auch im großen Maße die Entwicklung der eigenen Identität. In dieser Zeit spielt die Umgebung eine ganz zentrale Rolle. Viele von uns Jugendlichen sind im Moment auf der Suche nach ihrer eigenen Identität und suchen Antworten auf die Fragen Wer bin ich?, Was sind meine Werte und Ideale?, Wo gehöre ich hin? etc. Wir als Deutsch-Finnen wachsen in einer Umgebung auf, die von zwei Kulturen geprägt ist. Dies ist, wie schon gesagt, eine große Bereicherung für uns, es bringt jedoch auch Schwierigkeiten mit sich. Was bin ich denn nun? Finne oder Deutscher? Finne oder Deutscher? Unsere Eltern haben uns von Kind an die Kulturen beider Länder nahe gebracht, was dazu geführt hat bzw. führt, dass sich viele von uns mit diesen beiden Kulturen identifiziert haben bzw. identifizieren. Uns ist der Kontakt zu unserem zweiten Heimatland sehr wichtig, denn es ist Teil unserer Identität. Wir möchten die Traditionen und Lebensweisen, die uns unsere Eltern mit auf den Weg gegeben haben, bewahren und weiterführen, auch später, wenn wir selbst Kinder haben. Uns, als in Deutschland lebende deutsch-finnische Jugendliche, beschäftigt häufig die Frage, ob wir das Recht haben, die finnische Kultur weiterzugeben. Dürfen wir z.b. Finnisch mit

11 Foto: GfdJ unseren Kindern reden, obwohl wir ja nicht perfekt Finnisch können und werden wir von anderen Finnen auch als Finnen akzeptiert oder bleiben wir ewig die Deutschen? Dabei ist es doch egal, was im Pass steht und es ist egal, ob man nun genetisch ganz, halb oder nur zu einem Viertel Finne ist. Wichtig ist doch, wie man sich selbst fühlt. Wir fühlen uns als Finnen und wollen diesen Teil unserer Identität genauso leben wie den deutschen Teil in uns. Das ist manchmal gar nicht so einfach. Ein Beispiel hierfür ist z.b. bei jungen Männern der Wehrdienst. In Finnland ist es normal, zur Armee zu gehen, in Deutschland wiederum ist/war der Wehrdienst seit langer Zeit keine Selbstverständlichkeit mehr. Darf ich nun als Deutsch-Finne sagen, Ich geh nicht zur Armee, und geht das, ohne in Finnland schief angeguckt zu werden und meine finnische Identität zu verleugnen? Ein anderes Beispiel, das unsere Generation hoffentlich nicht mehr so stark betrifft, ist die Frage, ob ich als Mutter in Deutschland arbeiten gehen und mein Kind in die Krippe geben kann, wie es in Finnland schon seit Jahrzehnten die Regel ist, ohne von anderen in Deutschland schief angeguckt zu werden? Ein weiteres ganz zentrales Thema gerade für uns als Deutsch-Finnen ist der Stolz auf unser Land. Wer schon mal zum itsenäisyyspäivä in Finnland war, weiß, wie unterschiedlich das Nationalitätsgefühl in Deutschland und in Finnland ausgeprägt ist. In Finnland wird es fast von Deutsch-finnische Jugendliche erkunden Berlin. einem erwartet, stolz auf sein Land zu sein und die Kriegsveteranen zu ehren, wohingegen man in Deutschland schon fast als Nazi abgestempelt wird, wenn man sagt, dass man stolz ist, Deutscher zu sein. Dies beeinflusst die Findung der nationalen Identität sehr stark. Abschließend bleibt nur nochmal zu wiederholen, dass unsere Doppelnationalität für uns eine ganz große Bereicherung ist und wir sie um nichts in der Welt eintauschen wollen würden. Doch genau diese Doppelnationalität bringt manchmal auch Schwierigkeiten mit sich, gerade dann, wenn es um die Findung des eigenen Selbst - der eigenen Identität - geht. Max Friedrich, Halbfinne Johanna Meinel, Viertelfinnin

12 Gemeinsam auf der Suche nach Identität Teilnehmende des Minicamp-Wochenendes in Berlin. Das Thema des Minicamp-Wochenendes im Mai in Berlin war kahden maan kansalainen, was so viel wie zweier Länder Bürger bedeutet und für viele von uns ein sehr spannendes Thema ist. Jeder von uns steuerte seine eigenen Ansichten und Blickpunkte zu den interessanten Diskussionen bei. Zusammen mit Päivi Lukkari fingen wir am Freitag im Finnland-Zentrum an und begannen, unsere deutschen und finnischen Wurzeln in einem zweisprachigen Gedicht zu benennen. Nach einem gemütlichen Beisammensein mit vielen Liedern siedelten wir in unser sehr zentral gelegenes Hostel am Zoo um. Am nächsten Tag lernten wir mit Päivi das Bibel-Kabinett kennen und nachdem wir die Schätze dort Stück für Stück entdeckt hatten, hielt Max Friedrich, Jugendratsvorsitzender und Psychologie-Student, uns einen Vortrag zum Thema Identität und wir diskutierten über unsere Identität als Deutsch-Finnen. Wohin gehören wir eigentlich? Was hat das für Auswirkungen und ändern die sich, je nachdem wo man ist und mit wem? Sehen wir uns eher als Finnen oder als Deutsche? Wie sehen andere uns? Ab welchem Punkt kann man sich eigentlich Deutsch-Finnisch nennen? Wir diskutierten, fragten und rätselten über noch sehr viel mehr Themen und Fragen, die uns alle berühren. Anschließend bereiteten wir den Muttertags-Gottesdienst vor und Päivi hielt uns die Perlenandacht, ganz wie auf dem Konficamp. Der Gottesdienst am Sonntag in der Passionskirche schleuderte uns alle noch einmal in die Konfirmanden-/Teamer-Zeit zurück. Fazit: Viele Lieder, neue und alte Gesichter, spannende Diskussionen und Gespräche, ganz viel Konficamp-Nostalgie, nette Leute, denen es egal ist ob du jetzt Finnisch oder Deutsch sprichst mir hat s Spaß gemacht! Linda Mahr i Das nächste Jugendtreffen findet vom 5. bis 7. Oktober in Düsseldorf statt. Mehr Infos auf Seite 35. Foto: GfdJ

13 Miten muutto muuttaa? Wenn man aus einem Land ins andere umzieht, ändert sich viel mehr als nur die Adresse. Wir fragten Menschen verschiedenen Alters und in unterschiedlichen Lebenssituationen nach ihren Erfahrungen vom Umziehen zwischen Finnland und Deutschland. Saksan suomalaisilla on paljon kokemusta muuttamisesta. Jokaisella on takanaan ainakin yksi muutto, monilla useampia muuttoja eri kulttuurista toiseen. Ja kukapa meistä ei olisi ainakin joskus ajatellut paluumuuttoakin. Usein muutto myös palaaminen omaan kulttuuriin on yllätyksiä täynnä. Eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset kertovat seuraavassa kokemuksistaan. Als deutsch-finnische Familie in Finnland Meidän näköinen perhe Heli Horn on kotoisin Valkeakoskelta. Saksassa opiskellessaan hän tutustui Torsteniin ja maassa vierähtikin sitten 14 vuotta. Saksassa Heli työskenteli puheterapeuttina, tällä hetkellä hän odottaa rinnastamispäätöstä voidakseen toimia terapeuttina myös Suomessa. Torsten Horn on kotoisin DDR:stä. Hänen perheensä muutti Länsi-Saksaan Torstenin ollessa nuoruusiässä. Hän on lastenlääkäri ja asunut ja työskennellyt eri puolilla Saksaa. Elokuussa 2010 Heli ja Torsten muuttivat Jyväskylään. Heillä on kolme lasta. Heli Horn Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet identiteettisi muodostumiseen eniten? On hyvin vaikea sanoa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet eniten riippuu paljon tilanteesta, mitkä puolet minusta tulevat esille. Minuun ovat vaikuttaneet ainakin lapsuudenkotini, suomalainen koulu, musiikkiharrastukseni, opiskeluni Suomessa ja Saksassa, mieheni ja lapseni sekä hyvät ystäväni Suomessa ja Saksassa. Punaisena lankana voisin sanoa, että minua ovat muokanneet kohtaamiset ja kokemukset erilaisten ihmisten kanssa, joihin olen päässyt tutustumaan elämäni aikana

14 Miten koit suomalaisuuden ennen Saksaan muuttamista, Saksassa asuessasi ja Suomeen palattuasi? Ennen muuttamista Saksaan koin suomalaisuuden selvimmin kansanmusiikin kautta: soitin kansanmusiikkiyhtyeessä, joka säesti kansantanssiryhmää. Koin kansanmusiikin rytmikkääksi, energiseksi asiaksi, joka toi iloa yleisölle. Saksassa asuessani suomalaisuuden käsite muuttui ja laajeni. Suomalaisuuden avulla saatoin selittää sitä, miksi en aina ymmärtänyt saksalaisten tapaa ajatella ja toimia: ihmettelin saksalaisia käytäntöjä suomalaisen näkökulmasta. Suomalaisuus oli siis minun erilaisuuttani niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Suomeen paluuni jälkeen suomalaisuus on muuttunut siksi, mikä osoittaa minulle Saksassa eletyt vuodet: nyt ihmettelen suomalaisten tapaa toimia jostain muusta (omasta?) näkökulmasta. Koin siis olevani suomalaisin Saksassa. Miten vuodet Saksassa ovat muuttaneet sinua ihmisenä? On tietenkin hyvin vaikea sanoa, millainen ihminen olisin ilman Saksassa elettyjä vuosia. Niihin vuosiin mahtuu paljon elämää mullistavia asioita, kuten avioituminen, ensimmäinen varsinainen työpaikka, kahden ensimmäisen lapsen syntymä. Nämä vuodet ovat muovanneet minua monellakin tavalla. Oletan, että olen suorasukaisempi sanomaan oman mielipiteeni ja että olen tottunut ihmisvilinään Saksan vuosien myötä. Olen myös oppinut näkemään ja ihmettelemään monia eri tapoja toimia, vaikken aina ymmärtäisikään niitä. Mikään ei ole itsestään selvää. Tosin tämä voi johtua myös monista muutoistamme eikä Saksassa asumisesta sinänsä. Missä suhteessa Suomi, johon palasit, on erilainen kuin se maa, josta lähdit? Lähdin Suomesta nuorena opiskelijana ja palasin keski-ikäisenä perheenäitinä. Kiinnitän nyt luonnollisesti huomiota aivan eri asioihin kuin opiskelijana. Siten en osaa aina sanoa, onko Suomi muuttunut vai olenko minä. Ihmisten eriarvoistuminen huolestuttaa minua. Suomi on ainakin kansainvälistynyt: alkuvuosina Saksassa näin lentokoneessa Suomen ja Saksan välillä miltei vain suomalaisia ja saksalaisia, nykyään lennoilla vilisee eri kansallisuuksia. Toisaalta Saksaan verrattuna Suomi on vieläkin hyvin homogeeninen maa. En osaa sanoa, oliko Suomi runsaat 15 vuotta sitten yhtä byrokraattinen kuin nyt. Ehkä en vain törmännyt opiskelijana niin moneen byrokraattiseen esteeseen kuin nyt perheen kanssa. Mikä on sydämesi kieli? Tällä hetkellä puhun suomea sujuvammin ja virheettömämmin kuin saksaa ympäristön kieli vaikuttaa vahvasti. Mutta minulla on erittäin tärkeitä ihmissuhteita (esim. mieheni), joissa kommunikoin saksan kielellä. Siten saksa pysyy tärkeänä kielenä myös sydämessä. Haluatko kasvattaa lapsistasi suomalaisia, saksalaisia vai jotain siltä väliltä? En halua kasvattaa lapsiani tiettyyn kansallisuuteen. Haluaisin antaa heille valmiudet asua sekä Suomessa että Saksassa. Haluan, että he oppivat tuntemaan molemmat juurensa. Sanoisin, että haluan kasvattaa heidät meidän perheemme lapsiksi, mihin kuuluu sekä suomalaisuutta että saksalaisuutta. Torsten Horn Wer bist du? Geboren wurde ich 1970 im Süden der DDR. Als Mitglieder der Landeskirche machte meine Familie ihre Erfahrungen, die schließlich 1984 in der Ausreise in die Bundesrepublik mündeten. Nach kurzer Zeit im westfälischen Münster setzte sich mein Lebensweg im hessischen Fulda fort, ohne dass ich mich dort jemals gänzlich zu Hause fühlte. Nach dem Abitur und der Zivildienstzeit habe ich dann die nächsten 11 Jahre im schwäbischen Ulm verlebt. Auf der Suche nach Arbeitsbedingungen,

15 Foto: rimglow - Fotolia die eine für mich bessere Verbindung von Familie und Beruf ermöglichen, führte uns der Weg über Bamberg, Gießen dann nach Finnland. Nach etwa 2 Jahren in Finnland, stelle ich fest, dass ich nun einen Platz gefunden habe, der mir die Vereinbarkeit von Familie und Beruf auf eine Weise ermöglicht, mit der ich zufrieden bin. Was oder wer hat dich am meisten geprägt? Bisher waren prägend die reichlichen Umzüge, sowohl alleine als auch mit der Familie. Im stetigen Neuanfangen erlebt man die Dinge etwas relativ und betrachtet sie aus unterschiedlichen Blickwinkeln. Was an dem einen Ort als unveränderlich gilt, wird an dem anderen völlig anders gehandhabt. Mit dem Zauber des Neuanfangs mischte sich immer auch die Trauer über das Aufgeben des Vertrauten und Gewohnten. Wie hat sich dein Bild von den Finnen nach dem Umzug nach Finnland geändert? transportiert. Finnland war für mich immer das Urlaubsland. Nach unserem Umzug setzte sich in Finnland der Alltag durch, und doch genieße ich die größere Nähe zur Natur. Hinter dem Haus beginnt im Winter die Loipe. Am Strand findet man auch an heißen Sommertagen problemlos einen Platz für sein Handtuch. Das Bild der Freizeit hat sich so bestätigt, und ich erlebe Finnland als ein aktives Land draußen in der Natur. Meine Arbeitswelt ist von bürokratischen Regelungen geprägt so wie auch in Deutschland. Dies hatte ich mir aus Deutschland kommend so nicht vorgestellt. In Deutschland wird mehr aktiv diskutiert. Diskussionen werden in Finnland sehr vorsichtig geführt, um nicht unversehens jemanden ungewollt zu kritisieren. Mit jedem Wort wird mehr als nur der im Wörterbuch nachzulesende Inhalt Und dein Bild von den Deutschen? Im Ausland wohnend erlebe ich Deutschland als reich, sowohl an materiellen Dingen als auch an Kulturschätzen, ohne dass dies mir aber noch in Deutschland wohnend so bewusst war. Willst du deine Kinder zu Finnen, Deutschen oder zu irgendwas anderem erziehen? Ich selbst fühle mich nicht so stark als Deutscher im Sinne einer Identität, vielmehr im Sinne eines Geburtsortes. Aus diesem Grund kann ich auch nicht sagen, dass ich meine Kinder zu Deutschen erziehe. Sicher ist mir die deutsche Sprache wichtig, dies aber eher aus dem Grunde, dass ich mich nach wie vor in dieser Sprache einfach besser, schneller und emotionaler ausdrücken kann. Sprache dient der Kommunikation, und wahrscheinlich geht es mir letztlich darum, dass meine Kinder eben ein weiteres Werkzeug zur Kommunikation erwerben. Mit jedem Wort wird nicht nur der im Wörterbuch nachzulesende Inhalt sondern eben auch mehr transportiert. Somit ist Sprache auch Kultur und sich damit auseinanderzusetzen, ist mir wichtig für meine Kinder. Sie werden so wahrscheinlich zu einer ganz individuellen deutsch-finnischen Kombination erzogen. Haastattelu/Interview: Ritva Prinz

16 Kolme sukupolvea Saksan ja Suomen välillä Sylvi ja Lepa Nieminen Sylvi (74) ja Lepa (79) ovat asuneet 50 vuotta Saksassa ja palanneet Suomeen vuonna Miksi muutitte takaisin Suomeen? Paluumuuttoa olemme ajatelleet useampaan otteeseen. Nyt tuntui kaikki osuvan kohdalleen ja päätimme lähteä takaisin. Miten Suomi on muuttunut siitä, kun lähditte? Suomi on vaurastunut, tietotekniikka on muuttanut jokapäiväisen elämän. Kotiutuminen vie aikansa. Kaikki, sanastoa myöten, on opeteltava uudelleen. Suomessa on kylläkin rauhallista elää, varsinkin eläkepäivinä. Mutta on oltava kiinnostunut ja oma-aloitteinen, jotta saa seuraa. Miten aika Saksassa on muuttanut teitä? Saksassa on opittu, että asiat sanotaan suoraan ja hoidetaan alta pois. Suomessa asioilla ei ole kiirettä ja kaikilla on aikaa. Ehkä olemme siinä suhteessa kärsimättömämpiä. Toisaalta Suomessa asiat hoidetaan ajallaan ja tiedotteita tai asiapapereita ei tarvitse pyytää. Koetteko nyt olevanne suomalaisia vai saksalaisia? Miksi? Olemme aina olleet suomalaisia. Saksassa asuminen ei ole muuttanut meidän näkökantaamme juuristamme. Ystäväpiiri on ollut aina monikansallinen, ja olemme pitäneet ja pidämme yhä kovasti yhteyttä Saksassa asuviin ystäviin, naapureihin ja tuttuihin. Yhteydenpito on tärkeää. Mikko Dornbusch Mikko (15) on Sylvin ja Lepan lapsenlapsi. Hän on syntynyt Saksassa ja käy parhaillaan vuoden lukiota Suomessa. Koetko olevasi saksalainen vai suomalainen? Miksi? Tunnen olevani saksalainen, koska olen kasvanut Saksassa. Kun sain suomalaisen henkilökortin, tajusin, että olen myös suomalainen. Miten vuosi Suomessa alkoi? Alku oli hankalaa, sillä kaikki oli uutta ja koulussa toimitaan eri tavoin kuin Saksassa. Kiva on kylläkin viikonloppuna, kun pääsee nauttimaan mökkielämästä, saunasta ja kajakkiretkistä. Paras vaihtoehto olisi asua kotona Saksassa ja ajaa viikonlopuksi mökille. Anu Nieminen Anu (49) on Sylvin ja Lepan tytär. Hän on syntynyt Saksassa ja muuttanut 45-vuotiaana Suomeen asumaan. Koetko olevasi saksalainen vai suomalainen? Miksi? Nuorena viihdyin vain ja ainoastaan Saksassa. Mielestäni ei ollut parempaa paikkaa asua, kuin Köln tai Düsseldorf. Kesäloma Suomessa oli hyvä, mutta myös riittävä. Nykyään tunnen oloni eurooppalaiseksi - en usko, että pitää olla välttämättä yhteen maahan kuuluvainen. Olen tyytyväinen siinä maassa, missä asun. Tällä hetkellä Suomessa. Suomi on turvallinen ja rauhallinen maa. Maaseudulla on mukavaa ja rentouttavaa asua, varsinkin, jos siitä osaa nauttia. Miksi muutit Suomeen? En asunut koskaan lapsena Suomessa ja halusin kokea uutta. Luonto ja luonnon rauhallisuus ovat minulle tärkeätä. Minulle elämä Suomessa on tällä hetkellä sopivampi

17 Lepa, Mikko ja Sylvi, Minna, Anu Identiteetin muuttumisesta elämän varrella Identiteetti ja juuret ovat aina mietityttäneet minua. Meidän perheessä on muuttaminen ollut aina esillä. Jo isoäitini muutti Virosta Suomeen. Vanhempani lähtivät Saksaan ja jokainen meistä on muuttanut vähintään kerran maasta toiseen ja useaan otteeseen maan sisällä. Vuosien aikana identiteetti on muokkaantunut ja riippuen elämän vaiheesta olen ajatellut asiaa eri tavoin. Vasta nykyään identiteetin haku on laantunut ja olen hyväksynyt kahden maan kansalaisuuden edut ja haitat. Juureni ovat Suomessa, sillä vanhempani ovat Suomen kansalaisia, mutta Saksassa on, ainakin tällä hetkellä, kotini. Suomessa asuessani huomasin, että kun arjen rutiinit löytyvät, elämä on yhtä kivaa ja/tai tylsää kuin Saksassa. Ongelmat ovat samat. Suomikuva muuttui tavalliseksi, ihanneajattelu hävisi ja silloinen Saksaa kohtaan tuntemani viha häipyi ja muuttui melkein Saksan ihailuksi. Huomasin, että arvostan Saksaa yhtä paljon kuin Suomea, ja päätin asua siinä maassa, josta löydän aviomieheni. Muutin Saksaan takaisin. Vaikeinta on erottaa, johtuuko jonkin henkilön suhtautuminen minuun luonteestani (mikä on todennäköisempää) vai synnyinmaastani. Usein luulemme, että meitä kohdellaan ulkomaalaisina, mutta arvelen, että tavallisessa kanssakäymisessä ihmiset eivät tiedosta meitä vierasmaalaisiksi, vaan ihan tavalliseksi ihmisiksi omineen vikoineen. Me vain, koska meillä ei ehkä ole tarpeeksi itsevarmuutta ollessamme vieraassa maassa, luulemme reaktion johtuvan siitä, että olemme ulkomaalaisia tai vieraita. Tällä hetkellä, niin kuin varmaan monet vuotiaat, identiteetin etsimiseni kohdistuu enemmän ihmisenä kasvamiseen ja omien elämän tavoitteiden etsimiseen. Kahdessa tai useassa maassa asuneen näkökulma on ehkä laajempi, mutta vaihtoehtojen paljous vaikeuttaa myös oikean tien löytämistä. Toisaalta elämä on tasaantunut, ratkaisuja ei tarvitse kiirehtiä ja monivivahteisesta elämästä alkaa nauttia. Minna Nieminen Minna (47) on Sylvin ja Lepan tytär ja Mikon äiti. Minna on syntynyt Suomessa, muuttanut vuoden vanhana Saksaan ja asunut Suomessa kirjoitusten jälkeen viisi vuotta. Hän palasi takaisin Saksaan vuonna Ajatuksia vuosien varrella kaksoiskansalaisuudesta: Minna lapsena: Olen suomalainen. 15-vuotiaana: Kuulun Suomeen enkä muualle. 18-vuotiaana: Haluan pois Saksasta. Haluan vain Suomeen. 23-vuotiaana: Olen saksansuomalainen suomalais-saksalainen. Mieliajatus 25-vuotiaana: Olen suomalainen ja minussa on saksalaista vikaa. 35-vuotiaana: Olen tyytyväinen eurooppalainen. 45-vuotiaana: Elämä tasaantuu. Hyväksyn molempien maiden edut ja haitat. Mikko (kolmas sukupolvi) 5-vuotiaana: Olen suomalainen. 15-vuotiaana: Olen saksalainen, minulla on myös Suomen kansalaisuus

18 Respektvolle Patrioten Als deutsch-finnischer Unternehmer in Finnland In Finnland gelten noch immer fast steinzeitliche Methoden, wie z.b.: Ausgrenzung und Daumenschrauben anlegen, sagt Christian Illner. So hat er es erlebt, als er sich in Hanko als Holzbootsbauer niederlassen wollte. Trotz seiner deutsch-finnischen Herkunft wurde der Ausländer argwöhnisch beäugt. Da hatte ich die Rechnung ohne den ortsansässigen Verband der Selbstständigen gemacht und auch nicht mit Anfeindungen möglicher Kunden oder Partner aus der Branche gerechnet. Aufgewachsen in Deutschland, lebt er seit 1989 in Finnland und hat dort seit 1996 eine eigene Werkstatt. Trotz meiner ernüchternden Erfahrungen als Selbstständiger in Finnland, ist Finnland meine Heimat, sagt der Bootsbauer heute. Aufgrund meines familiären Hintergrundes (finnlandschwedisch, mit Kontakten zur Verwandtschaft in Schweden) und der vielfältigen sprachlichen Erfahrungen fühle ich mich eher als ein Polyglott, denn als Deutscher oder Finne. Dank meiner Studien an der Universität von Tampere und der schwedischen Handelshochschule Hanken in Helsinki überspringe ich heute Sprach- und Kulturgrenzen, auf Finnisch, Schwedisch und Englisch problemlos. Trotzdem bin gerade ich als Minoritätssprachler (Schwedisch) in Finnland, mit Deutsch als Muttersprache, vor Kulturunfällen nicht gefeit. Werden doch von einem Finnlandschweden in Finnland perfekte finnische Sprachkenntnisse erwartet. Gerne erlaube ich mir den Spaß, wenn ein Finne kein Schwedisch mit mir sprechen will und ins Englische wechselt, auf Deutsch zu antworten, was unwillkürlich zu Missverständnissen führt. Von der Idee her fühle ich mich als Deutscher, der gerne in einem Land lebt, in dem ein jeder nach seinem Gutdünken glücklich werden kann. Eine Haltung, die so denke ich - allseits in Europa akzeptiert sein sollte, es de facto aber in Finnland nicht ist. Dies habe ich zu spüren bekommen, als ich mich auf dem Lande (Hanko) selbständig machen wollte. Aufgrund meiner Erfahrungen empfehle ich jedem Deutschen, der sich in Finnland selbständig machen will, dies in enger Zusammenarbeit mit Finnen zu tun und auch das Wirtschaftsreferat der Deutschen Botschaft mit einzubinden. Überrascht hat mich immer wieder der starke Patriotismus, der mir in Finnland begegnet, eine Tugend, die mir so aus Deutschland nicht bekannt ist. Worauf dieser Patriotismus fußt, war mir lange nicht klar. Erst private Forschungen zu meiner finnlandschwedischen Familiengeschichte und zum Thema Finnland und die Erlangung seiner Selbstständigkeit machten mir bewusst, wie eng dieser Patriotismus mit dem Selbstverständnis der Finnen zusammenhängt. Trotz meiner ernüchternden Erfahrungen als Selbstständiger in Finnland ist Finnland meine Heimat. Rüsselsheim, der Ort in Deutschland, in dem ich aufgewachsen bin, ist für mich immer nur eine Bleibe gewesen, ein Ort, an dem meine Eltern Arbeit und kostengünstige Unterbringung für die Familie gefunden hatten. Die Urlaube haben wir immer in Finnland verbracht und dies hat mich geprägt. Im übertragenen Sinne kann ich heute behaupten, mit meinem Schritt nach Finnland, den eigentlichen Traum meiner Eltern verwirklicht zu haben und doch stimmt auch das so nicht. Meine Entscheidung, nach Finnland

19 zu gehen, bezeichne ich eher als reinen Luxus und ob ich diese Geschichte zu einem erfolgreichen Ende führen kann, steht zurzeit noch gänzlich offen. Heute bin ich mehr Europäer als reiner Finne oder Deutscher und bewege mich auch frei zwischen verschiedenen Ländern und Kulturen, in denen ich mich fast gleich zuhause fühle. Als Mensch wurde ich in Finnland immer mit äußerster Wertschätzung aufgenommen. Immer neugierig und zugleich skeptisch beäugt, begegnete ich fantastischen Menschen und Lebensentwürfen. Sie haben mich geprägt und mich zu einer inneren Reife und charakterlichen Stärke erzogen, die ich in Deutschland nie erreicht hätte und die mich heute von z.b. meinen in Deutschland lebenden alten Klassenkameraden oder von meinen in Deutschland lebenden Geschwistern unterscheidet. Ich sehe es als eine große Bereicherung an, ein Kind aus einer Mischehe zu sein. Etwas Besseres bin ich deshalb aber noch lange nicht! Meine Lebenserfahrungen samt mein familiärer Hintergrund machen mich heute eher zu einem Zehnkämpfer- als zu einem Einzelkämpfer-Typ, am wenigsten aber zu einem Teamplayer. Finnland bietet einem neben wunderbaren Jahreszeiten, unglaublich viel Raum für die Entwicklung der eigenen Seele und ideale Voraussetzungen, einem zeit- und kraftraubendem Handwerk nachzugehen, wie der Holzbootsbau es darstellt. In allen Belangen gilt in Finnland: Tiefe vor Oberfläche! Ende der 80er Jahre war ich Teil einer Gruppe von DFGlern und jungen Erwachsenen der Finnischen Gemeinde, die sich traf, um sich auszutauschen und sich Gedanken zu ihrem Leben Christian Illner am Meer in Hanko. und Bewusstsein als zweite Generation Finnen in Deutschland zu machen. 80% von uns waren damals auf dem Weg nach Finnland, um entweder dort zu studieren oder zumindest einen Teil ihres kommenden Lebens dort zu verbringen. Von zweien weiss ich, dass sie in Finnland geblieben sind. Wäre sicher intressant, einmal von Taimi, Jari, Iro, Anja, Jens, Mari und den anderen zu hören, was sie heute über ihr Finnland so denken und welche Erfahrungen sie mit ihrem Finnland in der Zwischenzeit gemacht haben. Christian Illner

20 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, Berlin, alk. 30 /yö, PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Verkauf: Volleingerichtetes, idyll. rantamökki südl. Kuopio für K. Lönnies , Nyt tilauksesta Hannoverissa VOILEIPÄ- KAKKUJA ja LEIVONNAISIA. Info ja tilaukset: T. Marhold, tai Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Hyvä Renkaan tilaaja, muistathan maksaa vuoden 2013 tilausmaksun 25,- marraskuun loppuun mennessä? Tärkeää on merkitä tilisiirtoon selvästi viite Rengastilaus 2013, jotta maksu kirjautuu oikein kirjanpitoomme. Liebe Rengas-Abonnentin, lieber Rengas-Abonnent, bitte denken Sie daran, Ihr Abogebühr in Höhe von 25,- für das Jahr 2013 bis zum 30. November zu zahlen. Überweisen Sie bitte nicht unter der Bezeichnung Spende, sondern vermerken Sie auf der Überweisung deutlich, dass es sich um Verwendungszweck Rengas- Abo 2013 handelt. Tiliyhteystietomme/Unsere Kontoverbindung: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v., Evangelische Kreditgenossenschaft, Konto , BLZ Verwendungszweck: Rengasabo 2013 Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat Renkaan ilmaiseksi. Die Mitglieder der finnischen Gemeinden in Deutschland erhalten Rengas kostenlos. Ilmoitukset - Anzeigenannahme: puh./tel / Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8, lisärivit à % ALV Die ersten 3 Zeilen insges. 8, zusätzliche Zeilen à 6 +19% MwSt

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa 3.10.2016 Tutkintoaineen sensorikokous on tarkentanut hyvän vastauksen sisältöjä seuraavasti. Sensorikokous on päättänyt muuttaa tehtävien 15 16 pisteitystä. Pisteitys

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa 21.9.2016 Tutkintoaineen sensorikokous on tarkentanut hyvän vastauksen sisältöjä seuraavasti. Sisällysluettelo: Täydet pisteet antavan vastauksen sisällöt Kokeen

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg

Lisätiedot

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung - Mieten Deutsch Ich möchte mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel beträgt die

Lisätiedot

Maahanmuutto Asuminen

Maahanmuutto Asuminen - Vuokraaminen Saksa Ich möchte mieten. Ilmoitat, että haluat vuokrata jotakin Norja ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat Henkilökuljetukset Personentransporte Sivistystoimi Schulverwaltungsamt Koulukuljetukset Asiointiliikenne - Schülertransport

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain:

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser Welt. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa.

Lisätiedot

Hakemus Suosituskirje

Hakemus Suosituskirje - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser

Lisätiedot

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem!

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem! Lektion 4 Preiswert, sicher und bequem! ÜB. 1 Datum: 20. März Uhrzeit: 10 Uhr Von: Berlin (Operncafé) Nach: Freiburg Über: Leipzig und Stuttgart Bietet 3 freie Plätze an. Auto: Volkswagen Golf Baujahr:

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Sehr geehrte Damen und Herren, Virallinen, vastaanottajan

Lisätiedot

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 1 Hören Sie gut zu! Beantworten Sie die Fragen 1 25 und wählen Sie auf Grund des Hörtextes

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Mistä löydän lomakkeen varten? Fragen wo man ein Formular findet Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen

Lisätiedot

A.2 B.7 C.8 D.3 E.5 F.6 G.4 H Linnaan 1,5 milj.ihmistä ja linnan puistoon 5,2 milj. eli kaikkiaan 6,7 milj.

A.2 B.7 C.8 D.3 E.5 F.6 G.4 H Linnaan 1,5 milj.ihmistä ja linnan puistoon 5,2 milj. eli kaikkiaan 6,7 milj. Lektion 9 Wien by night ÜB. 1.a) A.2 B.7 C.8 D.3 E.5 F.6 G.4 H.1 ÜB. 1.b) 1. 137 metriä 2. Linnaan 1,5 milj.ihmistä ja linnan puistoon 5,2 milj. eli kaikkiaan 6,7 milj. 3. Ensin keskustasta raitiovaunulla

Lisätiedot

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Erään henkisen parantumisen tukijan Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters Text: Pablo Andrés Alemany Lektorat: Astrid Ogbeiwi In Finnisch übersetzt

Lisätiedot

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger 1 2 Enni Saarinen Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Stufen A1 und A2 zweisprachig mit finnisch-deutscher Übersetzung 3 Das Erste Finnische Lesebuch für

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Kertaustehtävät 1 Täydennä werden-verbillä. Mira: Paul: Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Laura: Frau Schumacher, wie alt 4) Sie dieses Jahr? Frau Schumacher: Ich

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a)

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a) ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6 Aber bitte mit Sahne! Amaretto-Apfel-Torte Amaretto-omenakakku X Apfelstrudel Omenatorttu Bananenkuchen Banaanikakku Champagner-Torte Samppanjakakku X Erdbeerkuchen Mansikkakakku

Lisätiedot

Belz & Gelberg & /01

Belz & Gelberg & /01 Deutsch Fünfter sein Arabisch Ernst Jandl. Norman Junge &' (! )$(.! "# $% Belz & Gelberg 234506 & /01 Ernst Jandl, 1925 in Wien geboren und 2000 dort gestorben, zählt zu den bedeutendsten Lyrikern unserer

Lisätiedot

Matkustaminen Liikkuminen

Matkustaminen Liikkuminen - Sijainti Ich habe mich verirrt. Et tiedä missä olet. Können Sie mir zeigen, wo das auf der Karte ist? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Wo kann ich finden? Tietyn rakennuksen / n sijainnin tiedustelu...

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki

Lisätiedot

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä - Yleistä Kann ich in [Land] gebührenfrei Geld abheben? Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja Welche Gebühren fallen bei der Nutzung von Geldautomaten anderer Banken an?

Lisätiedot

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p.

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p. HAKIJA ID Valvoja täyttää HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA / SAKSAN KÄÄNTÄMINEN Valintakoe / Tasokoe SAKSAN KIELEN KOE 4.6.2010 Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Merkitse kaikki

Lisätiedot

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja - Yleistä Kann ich in [Land] gebührenfrei Geld abheben? Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja Welche Gebühren fallen bei der Nutzung von Geldautomaten anderer Banken an?

Lisätiedot

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1 Lektion 10 Basel tickt anders ÜB. 1 1. väärin (Haastateltavan mukaan Baselissa on melkein 30 museota.) 2. väärin (Kemian yritykset[konsernit] rakentavat Baselissa museoita.) 3. väärin (Baselin sijainti

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht?

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht? Liebe fürs Leben oder auch nicht? Los geht s! Aller Anfang ist schwer Ääniteteksti...14 Schlüsseltext: Zwischen Kind und Karriere Sisältö: Teksti kertoo ensin yleisellä tasolla väestökehityksestä Saksassa.

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Wo kann ich das Formular für finden? Fragen wo man ein Formular findet Wann wurde ihr [Dokument] ausgestellt? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Wo wurde Ihr [Dokument] ausgestellt?

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Wo kann ich das Formular für finden? Fragen wo man ein Formular findet Wann wurde ihr [Dokument] ausgestellt? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Wo wurde Ihr [Dokument] ausgestellt?

Lisätiedot

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele Papas Bastian Fähnrich & Samuel Hägele 2012 Erinnerungsbilder Im Leben können wir nichts und niemanden auf Dauer für uns festhalten oder behalten. Dies ist uns nur in der Erinnerung möglich, solange unser

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

Lektion 14. Als Studi an der Elbe

Lektion 14. Als Studi an der Elbe Lektion 14 Als Studi an der Elbe ÜB. 1 1. b 2. b 3. a 4. b 5. c 6. a 7. b 8. b 9. c 10. a ÜB. 2 (1) Opiskelijana Elben rannalla Milloin? Syyskuun puolivälissä Missä? Hampurissa Millainen asunto? Huone

Lisätiedot

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren)

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren) Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier 1. Kurze Vorstellung Kuka sinä olet? Wer du bist? Wer bist du? Minä olen... Ich bin... Hauska tutustua! Schön, dich kennen zulernen Personalpronomen 1. minä 2. sinä

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset - Avioliitto Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser Welt. Vastavihityn parin onnittelu Die allerbesten Wünsche zur Hochzeit, viel Freude

Lisätiedot

Matkustaminen Ulkona syöminen

Matkustaminen Ulkona syöminen - Saapuminen Ich würde gern einen Tisch für _[Personenanzahl]_ Personen um _[Uhrzeit]_ reservieren. Varauksen tekeminen Einen Tisch für _[Personenanzahl]_ Personen, bitte. Pöydän varaaminen Kann ich mit

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva, Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen - Aloitus Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Hyvä Rouva, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Sehr geehrter Herr, Sehr geehrte Frau, Hyvä vastaanottaja, Sehr geehrte

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva, Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

Lektion 1. Ärger in Tegel

Lektion 1. Ärger in Tegel Lektion 1 Ärger in Tegel ÜB. 1. a) 1. C 2. G 3. K 4. E (myös: der Föhn) 5. D 6. I 7. M 8. A 9. H 10. B 11. F 12. J 13. L ÜB. 2 (1) draußen lentokenttä essen gehen valitettavasti der Gast erledigen ulkona

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du vara snäll och hjälpa mig? Talar du engelska? Sprechen Sie _[Sprache]_?

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Talar du _[språk]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Unterscheidung/Entscheidung? Schmitt-seminaari Helsinki 8.5. Kari Palonen

Unterscheidung/Entscheidung? Schmitt-seminaari Helsinki 8.5. Kari Palonen Unterscheidung/Entscheidung? Schmitt-seminaari Helsinki 8.5. Kari Palonen Schmittin ambivalenssi Schmittin kaksi puolta desisionisti katolinen essentialisti Eri teksteissä eri puolet essentialisti Schmitt:

Lisätiedot

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 DER KIENSPAN S U O M I -S AKS A YH D I S TYS F I N N I S CH -D E U TS CH E R VE RE I N LAP P E E N RAN TA DER KIENSPAN Lappeenrannan Suomi-Saksa Yhdistys ry:n tiedotuslehti

Lisätiedot

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN Eine Ausstelllung der Münchner Bank eg, Frauenplatz 2 Als Gegenpol zur heute omnipräsenten digitalen Welt erschafft Petri Niemelä eine malerische Welt in Öl auf Leinwand, in der

Lisätiedot

PARTIZIPIEN. -tava / -tävä, -ttava/ -ttävä -tu / -ty, -ttu / -tty. AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu

PARTIZIPIEN. -tava / -tävä, -ttava/ -ttävä -tu / -ty, -ttu / -tty. AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu PARTIZIPIEN AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu Die Partizipien sind Adjektive, die von Verben gebildet werden. Sie ersetzen einen Relativ- Nebensatz (joka-nebensatz). Sie kongruiren

Lisätiedot

GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe

GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe 5.6.2009 Hakijan henkilötunnus Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Kaikki paperit palautetaan. Merkitse kaikki vastaukset

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D ÜB. 1. a) Lektion 5 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D Immer geradeaus! Esim. Johann Strau Herbert von Karajan Siegmund Freud Maria Theresia Franz Josef Sissi Kurt Waldheim ÜB. 1. d) Wolfgang Schüssel

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du hjælpe mig, tak? Snakker du engelsk? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Kan du hjælpe mig, tak? Avun pyytäminen Snakker du engelsk? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? snakker du _[language]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Puitteet kunnossa. saatesanat

Puitteet kunnossa. saatesanat saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen?

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen? Aihepiiri Helsinki Suomen kesä Mökkielämä Viestinnällinen tavoite Matkalipun osto Hotellihuoneen varaaminen Toriostosten tekeminen Suomen kesästä kertominen Oman kotipaikkakunnan esitteleminen Ääntäminen

Lisätiedot

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN Art Space Relais & Châteaux Egerner Höfe Als Gegenpol zur heute omnipräsenten digitalen Welt erschafft Petri Niemelä eine malerische Welt in Öl auf Leinwand, in der der Mensch

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Matkustaminen Liikkuminen

Matkustaminen Liikkuminen - Sijainti Olen eksyksissä. Et tiedä missä olet. Voisitko näyttää kartalta missä sen on? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Mistä täällä on? Tietyn rakennuksen / n sijainnin tiedustelu...wc?...pankki

Lisätiedot

Poikkea kirkkoon! saatesanat

Poikkea kirkkoon! saatesanat saatesanat Poikkea kirkkoon! Pimeänä talvisena lauantai-iltana 1970-luvun puolivälissä rantautui kotipaikkakuntani asemalle itäeurooppalainen matkustaja. Kun yhteistä kieltä ei ollut, lähetti asemanhoitaja

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J- Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain: katunumero + katuosoite kaupungin nimi + osavaltion nimi + osavaltion

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Saksa Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Suomi Mr. J- Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen

Lisätiedot

Jumala on norsu. saatesanat

Jumala on norsu. saatesanat saatesanat Jumala on norsu Vanha kertomus kuvaa neljää sokeaa, jotka kohtaavat savannilla käyskennellessään norsun. Koska he eivät ole ikinä ennen tavanneet mokomaa otusta, he koettavat käsillään hapuillen

Lisätiedot

Ei yksinäinen puu valkeeta ota.

Ei yksinäinen puu valkeeta ota. SAATESANAT Ei yksinäinen puu valkeeta ota. Sen tietää jokainen, joka on joskus yrittänyt sytyttää tulta nuotioon tai saunan pesään. Yhtä lailla me ihmiset tarvitsemme yhteyttä. Kesän matkoja suvun tai

Lisätiedot

Fremdsprachenunterricht in der Natur

Fremdsprachenunterricht in der Natur Fremdsprachenunterricht in der Natur Analyse einer Umfrage bei finnischen DeutschlehrerInnen Pro-Gradu-Arbeit Universität Turku Institut für Sprach- und Translationswissenschaften Deutsche Sprache Studienpfad

Lisätiedot

Reisen Gesundheit. Gesundheit - Notfall. Gesundheit - Beim Arzt. Sagen, dass man in ein Krankenhaus gebracht werden muss

Reisen Gesundheit. Gesundheit - Notfall. Gesundheit - Beim Arzt. Sagen, dass man in ein Krankenhaus gebracht werden muss - Notfall Minun tarvitsee päästä sairaalaan Ich muss in ein Krankhaus. Sagen, dass man in ein Krankenhaus gebracht werden muss Voin pahoin. Mir ist übel. Tarvitsen lääkäriä välittömästi! Um unverzügliche

Lisätiedot

Muutos. saatesanat. SKTK:n toimisto suljettu 24.12.2012-4.1.2013 - ist das ZfkA-Büro geschlossen.

Muutos. saatesanat. SKTK:n toimisto suljettu 24.12.2012-4.1.2013 - ist das ZfkA-Büro geschlossen. saatesanat Muutos kuuluu elämään. Muutos on jopa kaiken oppimisen ja kehityksen edellytys. Mutta muutos aiheuttaa myös tuskaa ja pelkoa. On luovuttava jostain entisestä, jotta uusi saa tilaa. On otettava

Lisätiedot

Liikkuvien ihmisten kirkko

Liikkuvien ihmisten kirkko saatesanat Liikkuvien ihmisten kirkko Hampurin merimieskirkko juhlii 110-vuotista taivaltaan kesäkuussa. Merimiesten työn puitteet ovat yli sadan vuoden kuluessa muuttuneet paljon, ja muuttuneet ovat myös

Lisätiedot

1. asua asutaan ei asuta antaa annetaan ei anneta a, ä >e; schwache Stufe. 2. saada saadaan ei saada. 4. osata osataan ei osata

1. asua asutaan ei asuta antaa annetaan ei anneta a, ä >e; schwache Stufe. 2. saada saadaan ei saada. 4. osata osataan ei osata PASSIV DIE FORMENBILDUNG 1. asua asutaan ei asuta antaa annetaan ei anneta a, ä >e; schwache Stufe 2. saada saadaan ei saada 3. tulla tullaan ei tulla 4. osata osataan ei osata 5. tarvita tarvitaan ei

Lisätiedot

Iso-Jasmine. Iso-Antti

Iso-Jasmine. Iso-Antti Pia Hei, minä olen Pia energinen ja pirteä 36 vuotias teologian maisteri ja ammatiltani pappi ja rippikoulututkija. Perheeseeni kuuluu saksalainen mieheni Torsti ja 7 kuukauden ikäinen tyttöni Talvi. Viihdyn

Lisätiedot

Perfektiin liittyvää lisämateriaalia on runsaasti. Siitä voi valita ryhmän tarpeen ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

Perfektiin liittyvää lisämateriaalia on runsaasti. Siitä voi valita ryhmän tarpeen ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Aihepiiri Wienin nähtävyyksiä Kulkuneuvot Viestinnällinen tavoite Tien kysyminen ja neuvominen Sähköpostiviestin kirjoittaminen Menneestä kertominen Ääntäminen (kertaus) s-äänteet r-äänteet Sanapaino en-pääte

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Mă puteți ajuta, vă rog? Avun pyytäminen Vorbiți în engleză? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Vorbiți _(limba)_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Podría ayudarme? Habla inglés? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT SAATESANAT Bereit zum Aufbruch? Elämä on täynnä loppuja - ja uusia alkuja. Kesän ja loman loppuminen merkitsee syksyn alkamista, töihin palaamista, uutta kouluvuotta ja uutta työkautta uusine mahdollisuuksineen

Lisätiedot

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50 02 Im Café Speisen Croissant 1,20 Bagel 2,70 Pizza 5,90 Salat 4,50 Muffin 2,20 Apfelstrudel 2,70 Fruchtsalat 3,00 Eis 0,90 pro Kugel Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80

Lisätiedot

LUTHERZÜRICH. Nr Dezember Januar Gemeindebrief der Evangelisch-Lutherischen Kirche Zürich, Nordost- und Zentralschweiz

LUTHERZÜRICH. Nr Dezember Januar Gemeindebrief der Evangelisch-Lutherischen Kirche Zürich, Nordost- und Zentralschweiz LUTHERZÜRICH Gemeindebrief der Evangelisch-Lutherischen Kirche Zürich, Nordost- und Zentralschweiz Nr. 12-01 Dezember 2016 - Januar 2017 Aus Dunkelheit zu Gottes Licht 2 Musik & Wort 2017 15 Weihnachtskonzert

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jeder braucht ein Zuhause

Jeder braucht ein Zuhause saatesanat Jeder braucht ein Zuhause Jumalanpalveluksessa kuulijoilta kysyttiin, mikä heille antaa kodin tunnun. Vastaukset kuvailivat niin auton nahkaistuinten tuoksua kuin lempinojatuolia lämpöisen takan

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Può aiutarmi? Avun pyytäminen Parla inglese? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Parla _[lingua]_? Tiedustelu henkilöltä puhuuko

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 2. ÜB. 1. b) (2) ÜB. 1. b) (1)

ÜB. 1. a) Lektion 2. ÜB. 1. b) (2) ÜB. 1. b) (1) ÜB. 1. a) Lektion 2 Aus Klein-Tokio 1. Sepp Paulaner on 40-vuotias. 2. Hän asuu Münchenissä. 3. Teemavaelluksia hän on vetänyt jo 15 vuoden ajan. 4. Hän puhuu saksaa, englantia ja vähän italiaa. ÜB. 1.

Lisätiedot

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase)

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase) SAKSAN KIELIOPPI (opintoni muistiinpanoja) 1) KURSSEILLA > OPITAAN KIELEN PERUS YKSITYISKOHDAT ja KÄYTTÄMINEN * sanatasolla (sanamuodot) > fraasetasolla (sijat) > lausetasolla (sanajärjestys) > virketasolla

Lisätiedot

Einheit 1. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn.

Einheit 1. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn. Aihepiiri Vaateostoksilla Viestinnällinen tavoite Esittäytyminen ja tutustuminen (kertaus) Ostosten tekeminen Ääntäminen (kertaus) Vokaaliyhtymät ei, ie ja eu ä Vokaalin jälkeinen h b, d, g sanan ja tavun

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland

Lisätiedot

Hyvää päivää! Erste Lektion. ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Guten Tag!

Hyvää päivää! Erste Lektion. ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Guten Tag! 1 yksi kaksi 2 ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Erste Lektion Hyvää päivää! 1 Hyvää päivää! Anteeksi... 1 2 Hyvää päivää! Mitä etsitte? 2 3 Olen ulkomaalainen matkailija. 345 4 Missä

Lisätiedot

unerledigt unausgesprochen ungelöst unvollendet endet das leben das unvollendete vollendet die gnade

unerledigt unausgesprochen ungelöst unvollendet endet das leben das unvollendete vollendet die gnade saatesanat Aurinko nousee Hymyilin hiukan, kun luin vanhan ihmisen kuolinilmoituksesta lähdön tulleen odottamatta ja yllättäen. Luulisi, että yli 80-vuotias ja hänen omaisensa olisivat osanneet varautua

Lisätiedot