Kun Suomi putos teknokelkasta tarina kilpailukyvystä

Transkriptio

1 Kun Suomi putos teknokelkasta tarina kilpailukyvystä Talouden rakenne selittää yksikkötyökustannusten muutokset Suomessa oletetaan olevan 15 prosentin kilpailuhaitta yksikkötyökustannuslaskelmien perusteella. Tilinpäätöstietojen perusteella suomalaisten yritysten yksikkötyökustannuksen heikentymisen taustalla ei ole työkustannuksen nousu vaan ulkoisista tekijöistä johtuva arvonlisän lasku. Suomen taloudessa on ollut kaksi isoa ilmiötä, jotka eivät tule toistumaan: Nokian puhelinten supersykli ja Kiinan investointien supersykli. Nämä kertaluonteiset syklit selittävät pääosin yksikkötyökustannusten muutokset informaatioteknologia-, perus- ja konepajateollisuudessa eli käytännössä lähes koko Suomen vientiteollisuudessa. Nokia yksinään selittää suurelta osin Suomen tehdasteollisuuden arvonlisän ja näin ollen myös yksikkötyökustannusten muutokset. Kun Nokian ja perus- sekä konepajateollisuuden supersyklien huiput sattuvat samoille vuosille , ei ole ihme, että Suomen vientiteollisuuden yksikkötyökustannus oli alhaalla tuolla jaksolla ja nousi sen jälkeen. Kilpailukykyvertailut huippuvuosiin ovat vääristyneitä. Kertaluonteisten ilmiöiden puhdistamisen jälkeen Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa vaan syklisen ja alhaalla arvoketjussa olevan talouden rakenneongelma. Ratkaisu on pyrkiä takaisin korkean arvonlisän teknologialiiketoimintaan, jolloin yksityökustannus laskee automaattisesti. Tilinpäätöksistä päästään kilpailukyvyn alkulähteille Elite Varainhoito Oy Eteläesplanadi 22 A Helsinki p fax jussi.hyoty@elitevarainhoito.fi p Analysoimme vuodesta 2000 suomalaisia yli USD 50 miljoonan markkina-arvon yrityksiä, joita on noin 110 kappaletta vuosittain. Kun 20 suurinta vientiyritystä vastaavat noin puolta viennistä, analyysimme kattanee noin prosenttia Suomen viennistä. Suomesta ei löydy tilastoitua yrityskohtaista vientidataa. Yksikkötyökustannus riippuu sekä tuotteen kustannuksista että arvosta, koska se lasketaan suhteuttamalla työkustannukset arvonlisäykseen. Yritystaloudessa arvonlisäystä vastaava käsite on karkeasti liikevoitto lisättynä poistoilla (= käyttökate) ja työkustannuksilla (= bruttokate + myynnin työn kustannukset). Kyseessä on siis kannattavuuden mittari. Mittaamme yritysten kannattavuutta bruttokatteella, käyttökatteella ja pääoman tuotolla. Täyttä vastaavuutta kansan- ja yritystalouden mittareiden välillä ei ole, mutta kyseisten tunnuslukujen muutokset antavat hyvän kuvan kilpailukyvyn muutoksesta. Kilpailukykyanalyysissä päästään tällöin pureutumaan kilpailukyvyn alkulähteille yksittäisiin yrityksiin. 1 / 10

2 Nokian supersyklin vaikutus yksikkötyökustannukseen Suuren yrityksen vaikutus pieneen talouteen on hämmästyttävän suuri. Nokian osuus listattujen yritysten voitoista on ollut hallitseva viime vuosikymmenellä. Nokian puhelinliiketoiminnan suuret voitot jaksolla olivat poikkeuksellisia, jolloin kyseistä jaksoa ei voi käyttää yleisten kilpailukykyvertailujen tekemiseen. Nokian osuus listattujen yritysten bruttokatteesta oli yli 40 prosenttia vuonna Nokia on toimialallaan informaatioteknologiassa selvästi suurin yhtiö. Vuoden 2007 toimialan bruttokatteesta Nokian osuus oli noin 94 prosenttia. Toimialatarkasteluissa informaatioteknologian osuutta voidaan pitää käytännössä Nokian osuutena. Suomen tehdasteollisuuden arvonlisän kehityksen (Lähde: Matti Pohjola / Aalto Yliopisto, kuvio 1) pystyy selittämään suurelta osin Nokian bruttokatteen ja raportointikäytännön muutosten perusteella (Lähde: Jyrki Ali-Yrkkö / ETLA, kuvio 2). Nokia selittää pääosin vuosien tehdasteollisuuden arvonlisäyksen nousun. Tuolla jaksolla Nokian voitto kasvoi voimakkaasti ja samaan aikaan yhtiö raportoi poikkeuksellisen suuren osan voitostaan Suomeen. Nokia selittää pääosin vuosien arvonlisäyksen laskun. Arvonlisäyksen lasku oli jaksolla Nokian voiton laskua jyrkempi, koska yhtiö raportoi jaksolla aikaisempaa huomattavasti pienemmän osan voitostaan Suomeen. Kun arvonlisä laskee näin nopeasti, yksikkötyökustannus nousee automaattisesti. Vuoden 2011 arvonlisäyksen nousun selittää jälleen suurempi Suomeen raportoitu voitto. Vastaavasti vuoden 2012 arvonlisäyksen laskun selittää sekä voiton että raportoinnin muutokset. Bruttokatteessa ei ole mukana arvonlisäykseen sisältyviä myynnin työkustannuksia, joten Nokian vaikutus arvonlisäykseen on todellisuudessa suurempi kuin vain bruttokatteella mitattuna. Nokian vaikutusta edelleen kasvattaa yhtiön ostamat palvelut kumppaneilta. Ostettujen palveluiden määrä kasvaa liiketoiminnan vahvistuessa ja laskee liiketoiminnan heikentyessä. Suomalaisten yritysten bruttokate ja arvonlisä laskee vuoden 2007 jälkeen, jolloin yksikkötyökustannus nousee automaattisesti, mistä ei voi kuitenkaan päätellä työkustannusten karanneen. (kuvio 3) Koska työkustannusten muutokset ovat hitaita ja arvonlisän nopeita, arvonlisän muutokset selittävät työkustannusten muutoksia paremmin kuin yksikkötyökustannusten muutokset. Yksikkötyökustannus on erheellinen termi, koska se ei kerro työkustannusten vaan kannattavuuden kehityksestä. Yhden yhtiön vaikutus Suomen yritystalouden yksikkötyökustannusten muutoksiin on ollut hallitseva jaksolla / 10

3 Raskaan teollisuuden supersyklin vaikutus yksikkötyökustannukseen Käytännössä vain prosessiteollisuuden homogeenisia tuotteita voidaan vertailla luotettavasti keskenään. Yleisesti tuotteen homogeenisuuden kasvaessa pääomakustannusten osuus kasvaa, ja työkustannusten osuus pienenee. Kustannusrakenteiden vertailu ei ole perusteltua Nokian ja Applen puhelinten välillä, mutta se on perusteltua suomalaisen ja kiinalaisen teräksen välillä. Kiinan kasvu käynnisti hyödykkeiden ja investointien supersyklit 2000-luvun alussa. Hyödykkeiden supersykli päättyi vuonna 2007 ja jatkosykli päättyi vuonna Investointien supersykli päättyi 2-3 vuotta myöhemmin. Suomen perusteollisuudessa kannattavuuden kasvu päättyi vuoteen 2007, jonka jälkeen kannattavuus on heikentynyt, ja yksikkötyökustannus noussut. Syy perusteollisuuden käänteeseen alaspäin vuonna 2007 ei ole työkustannusten karkaamisessa, vaan kansainvälisen suhdanteen kääntymisessä. Suomen teollisuustuotteiden, eli investointitavaroiden, bruttokate on kasvanut viime vuosikymmenen alusta alkaen. Bruttokateprosentit ja pääoman tuotot olivat poikkeuksellisen korkeita Kiinan supersyklin huippuvuosina Viime vuonna 2014 bruttokateprosentit olivat samalla tasolla ja pääoman tuotot korkeammalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Kannattavuuskehityksessä ei ole tapahtunut olennaista muutosta yli vuosikymmeneen. Tästä eteenpäin investointitavaroiden kysynnän näkymät ovat epävarmat, mutta näkymien epävarmuus johtuu globaalin investointisuhdanteen heikkoudesta, eikä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn muutoksesta. Globaali syklinen kasvu tulee olemaan vaatimatonta todennäköisesti koko loppuvuosikymmenen. Perusteollisuuden, investointitavarateollisuuden ja Nokian supersyklit saavuttivat huippunsa siis samaan aikaan, joten ei ole ihme, että yksikkötyökustannus on noussut ja siis kannattavuus heikentynyt vuoden 2007 jälkeen. Suomen viennin rakenne liian alhaalla arvoketjussa Suomen viennistä kemia (sisältää Orionin) vastaa 18 %, metsäteollisuus 22 % ja metallit 15 %. Syklinen perusteollisuus, joka on pitkälti prosessiteollisuutta, selittää viennistä siis noin 45 %. Investointeihin liittyvät teollisuuden tuotteet ovat 21 % viennistä. Teknologiasektorin osuus sitä vastoin on pieni, ja sektori on edelleen yhden yhtiön varassa, Nokian verkkoliiketoiminnan. Suomen viennin rakenne on syklinen ja alhaalla arvoketjussa. Globaalissa yritystaloudessa on tapahtunut selkeä jakautuminen. Syklinen teollisuus kehittyy heikosti Kiinan talouskasvun hidastuessa ja teknologia- ja lääketeollisuus kehittyvät hyvin digitalisaation ja ikääntymisen kiihtyessä. 3 / 10

4 Vaihtokauppa kulutuksen ja investointien välillä Suomen ratkaisu kilpailukykyongelmaan on leikata kotitalouksilta ja tukea yritystaloutta. Valitun strategian vaikutusta talouteen voidaan arvioida sen mukaan, miten herkästi yritykset investoivat saadessaan lisää kassavirtaa, ja miten herkästi kotitaloudet leikkaavat kulutustaan saadessaan vähemmän kassavirtaa. Globaalissa taloudessa on kaksi trendiä, jotka muokkaavat maailman taloutta ja liittyvät siten myös Suomen talouspolitiikan tehoon. Yritykset ovat haluttomia investoimaan, koska globaalissa taloudessa on liikaa tarjontaa ja liian vähän kysyntää. Kun investointimahdollisuuksia ei ole, yritykset käyttävät kassavirrat voitonjakoon. Kasvanut eriarvoisuus lisää säästämistä ja pienentää kulutusta, jolloin talouskasvu jää alle potentiaalinsa. Useat johtavat talouden tutkijat kuten Robert Gordon ja Lawrence Summers mainitsevat eriarvoisuuden keskeiseksi talouden ongelmaksi. Eriarvoisuus sotketaan ongelmallisesti politiikkaan, vaikka kyseessä on taloudellinen ilmiö. Suomen riski liittyy herkkyyksien epäsymmetriaan. Kun kotitalouksien leikkaukset kohdistuvat alhaisimpiin tuloluokkiin, ne pienentävät kulutusta suurella todennäköisyydellä. Kun investointimahdollisuuksia on niukasti raskaassa teollisuudessa, yritystalouden kasvavat kassavirrat kasvattavat investointeja pienellä todennäköisyydellä. Vapaassa markkinataloudessa yrityksiä ei voi pakottaa investoimaan. Ilmeinen riski on, että kotimainen ostovoima leikkaantuu odotettua enemmän ja vastaavasti yritysten investoinnit kasvavat odotettua vähemmän. Koska Suomi ei elä viennistä vaan talouskasvusta, suunniteltu yritystalouden rahoitus kotitalouksien ostovoimasta ei vaikuta kannattavalta. Teknologinen kehitys sitä vastoin kiihtyy, joten panostus teknologiseen osaamiseen poikii todennäköisesti korkean kannattavuuden eli siis korkean arvonlisän hankkeita. Tästä eteenpäin arvonlisä tulee vain entisestään kasvamaan teknologiateollisuudessa ja pienentymään perusteollisuudessa. 4 / 10

5 Mrd. Mrd. Kuva 1: Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys ja Nokian bruttokate Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys (vasen) Nokia bruttokate (oikea) Nokia Käyttökate (oikea) Kuva 2: Nokian liikevoitto Lähteet: Factset, Matti Pohjola Aalto Yliopisto, Elite Varainhoito Lähteet: Factset, Jyrki Ali-Yrkkö ETLA, Elite Varainhoito 5 / 10

6 Kuva 3: Bruttokate toimialoittain pl. rahoitus Kuva 4: Raaka-aineet ja Kiinan tuonti % 60% 40% 20% 0% -20% -40% Kiina tuonti vuosimuutos (oikea) Metallit (S&P GSCI) (vasen) Energia (S&P GSCI) (vasen) 6 / 10

7 Kuva 5: Bruttokate % toimialoittain (rahoitus liikevoitto %) Kuva 6: Sijoitetun pääoman tuotto % toimialoittain 7 / 10

8 Kuva 7: Markkina-arvo toimialoittain Kuva 8: Liikevaihto toimialoittain 8 / 10

9 Kuva 9: Työntekijöiden lukumäärä toimialoittain Kuva 10: Liikevaihto työntekijää kohden toimialoittain 9 / 10

10 Elite Varainhoito on kannattava ja kasvava sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen yksilöllisiä ja monipuolisia varainhoito-, sijoitus- ja säästämispalveluja. Elite Varainhoito on Suomen vanhin rahastoasiantuntija, jonka kautta voi sijoittaa yli 3000 sijoitusrahastoon maailmanlaajuisesti. Eliteryhmän hoidossa olevat asiakasvarat ovat n. 1,6 miljardia euroa ja jonka 100 asiantuntijaa palvelevat henkilökohtaisesti asiakkaitaan 13 eri paikkakunnalla. Vastuuvapauslauseke Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. Elite ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää. Vaikka raportin/esityksen tekemisessä on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan käytetyn datan oikeellisuus, Elite ei vastaa siinä mahdollisesti olevista virheellisyyksistä tai puutteista. Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta Tämä materiaali ei ole arvopaperimarkkinalain mukainen sijoitustutkimus, vaan Eliten valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina / 10