SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN KESKUSTAN PYSÄKÖINTISELVITYS KESÄKUU 2012 SITO TAMPERE OY

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI SASTAMALAN KESKUSTAN PYSÄKÖINTISELVITYS KESÄKUU 2012 SITO TAMPERE OY OSOITE Tullikatu 10 A, 3. kerros, Tampere PUHELIN SÄHKÖPOSTI KOTIPAIKKA Tampere KOTISIVUT Y-TUNNUS

2 2 Johdanto Tämä työ on laadittu Sastamalan kaupungin Yhdyskunta ja ympäristö -prosessin toimeksiannosta. Työ aloitettiin joulukuussa 2011 ja se valmistui huhtikuussa Selvityksessä tutkittiin Sastamalan kaupungin keskustan (Vammalan) pysäköinnin nykytilaa ja tarvetta uusille pysäköintipaikoille. Selvitystyö toimii tulevaisuudessa tehtävän pysäköinnin suunnittelun pohjana. Edellisen kerran Vammalan keskustan pysäköintiä on selvitetty 1998 keskustan liikennesuunnitelman yhteydessä. Alueen lehdissä ja kaupungille tulleiden palautteiden mukaan ydinkeskustan pysäköintipaikoista on pulaa ja sopivaa vapaata paikkaa on vaikea löytää. Lisäksi maankäytön muutosten kautta keskustasta tulee poistumaan pysäköintipaikkoja, mikä lisää tarvetta löytää mahdollisia uusia pysäköintialueita keskustasta. Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sastamalan keskusta-alueen asiakaspysäköintipaikkojen tarjontaa ja käyttöä. Tutkimus kattoi katupysäköinnin, yleiset pysäköintialueet sekä yksityiset, yleiseen pysäköintiin tarkoitetut, pysäköintipaikat. Työtä on ohjannut Sastamalan kaupungilta työryhmä, johon on kuulunut Sastamalan kaupungilta Pasi Lähteenmäki, Jorma Tuomisto, Jaakko Erjo, Timo Iso-Ketola sekä Kauko Vainiomäki, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:stä Mikko Nieminen, Vammalan Yrittäjistä Samuli Suonpää, yrittäjä Ulpu Hukkanen ja Poliisista Pauli Pitkäkoski. Selvitys on laadittu Sito Tampere Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkö DI Juha Mäkinen ja suunnittelija ins. AMK Ville Pöysti. Sastamalassa kesäkuussa 2012 Sastamalan kaupunki

3 3 SISÄLLYS JOHDANTO NYKYTILA PYSÄKÖINTITUTKIMUS AUTOPAIKKATARVE TULEVA TARVE PYSÄKÖINTIJÄRJESTELMÄN VAIHTOEHTOJA KEHITTÄMISTARPEET PYSÄKÖINTIRAJOITUKSET KEHITTÄMISKOHTEET KESKUSTAN 10-KORTTELI ONKINIEMENKATU VÄLILLÄ PUISTOKATU KÄVELYKATU TORIN ALUE AITTALAHDENPUISTO KÄVELYKADUN JA SAARIKADUN LIITTYMÄKOHTA SANTALAHDENKADUN VINOPYSÄKÖINTI VÄLIAIKAISET PYSÄKÖINTIALUEET YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA LIIKENTEENOHJAUS JATKOTOIMENPITEET LIITTEET... 26

4 4 1. Nykytila Pysäköinti on tärkeä osatekijä kaupunkikeskustan liikenteen sujuvuudelle ja vetovoimaisuudelle. Hyvin järjestetty pysäköinti mahdollistaa turvallisen ja viihtyisän liikkumisen ja asioimisen keskustan palveluissa. Lisäksi sujuva pysäköinti parantaa keskustan liikkeiden saavutettavuutta ja kilpailukykyä suhteessa keskustan ulkopuolisiin kauppakeskuksiin. Pysäköinti Sastamalan keskustassa on ilmaista. Osalla pysäköintipaikoista vaaditaan pysäköintikiekkoa, mutta suurin osa paikoista on merkitty vain aikarajoituksella. Pysäköinnin järjestäminen aikarajoituksella ilman pysäköintikiekon velvoitetta vaikeuttaa pysäköinnin valvontaa huomattavasti. Nykyisellään Sastamalassa ei ole kunnallista tai yksityistä pysäköinninvalvontaa. Ydinkeskustan ulkopuolella on paljon myös rajoittamatonta pysäköintiä, erityisesti katujen varsilla. Suurin osa pysäköinnistä vaikuttaa sijoittuvan Puistokadun / Marttilankadun kiertoliittymän ja Kauppatorin väliselle alueelle, joka muodostaakin Sastamalan kaupallisen ydinkeskustan. keskustan ulkoreunoilla on vapaata pysäköintitilaa. Kaupungin pysäköintiä on tutkittu viimeksi vuonna 1997 Tampereen Viatek Oy:n toimesta julkaisussa Vammalan keskustaajaman liikennesuunnitelma (VKL) Jo tällöin osalla pysäköintialueista oli melko suuri käyttöaste ja julkaisussa esitettiin, että silloiset pysäköintipaikat riittäisivät vuoteen 2010 saakka. Kuvassa 1 on esitetty julkaisussa esitetty käyttöaste. Suurimmat julkaisun jälkeen tulleet muutokset keskustan pysäköinnissä ovat S-marketin siirtyminen kauemmas ydinkeskustasta sekä Itellan siirtyminen marketin entisiin tiloihin. Pysäköintinormina keskustassa on pidetty yleisesti 1ap/60 k-m² tai 1ap/huoneisto. Suuremmissa kaupungeissa pysäköintinormit eivät vaadi näin suurta pysäköintipaikkamäärää vaan ovat luokkaa 1ap/ k-m². Sastamalan kaltaiseen kaupunkiin kyseinen määrä sopii vielä, koska täällä ei ole kattavaa joukkoliikenteen tarjontaa ja henkilöauton omistaminen on perusteltua myös keskustan osalta.

5 Kuva 1: Vuoden 1997 julkaisun käyttöastekartta 5

6 6 2. Pysäköintitutkimus Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sastamalan keskusta-alueen asiakaspysäköintipaikkojen tarjontaa ja käyttöä. Tutkimus kattoi katupysäköinnin, yleiset pysäköintialueet sekä yksityiset, yleiseen pysäköintiin tarkoitetut, pysäköintipaikat. Yksityisiä tai varattuja pysäköintipaikkoja ei otettu mukaan laskentaan. Pysäköintitutkimuksen laskenta tehtiin joulukuussa Pysäköintitutkimusalueena on Vammaskosken sillan ja Ojansuunkadun välinen alue. Alue on esitetty kuvassa 2. Kuvassa esitetään myös tässä selvityksessä esitetyn ydinkeskustan rajaus. Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus Pysäköintitutkimuksessa laskettiin suunnittelualueella sijaitsevien pysäköintipaikkojen ja niille pysäköityjen autojen määrä. Tutkimuksen perusteella laskettiin pysäköintipaikkojen käyttöasteet, jotka on esitetty kuvassa 3. Yksittäisillä kaduilla ja pysäköintialueilla on varmasti vaihtelua ja esimerkiksi kesällä suuremmat käyttöasteet kuin joulukuun pysäköintilaskennassa. Tulos yhdessä

7 7 aiempien tarkasteluiden kanssa antaa riittävän luotettavan kuvan keskustan pysäköinnin kokonaistilanteesta. Kuva 3: Käyttöastekartta, maastokäynti. Karttaan lisätty 150 metrin ja 300 metrin vyöhykkeet torin kulmasta havainnollistamaan ydinkeskustan kysytyimpiä alueita. Ydinkeskustassa kadunvarret mm. Puistokadulla on lähes täynnä, kuten merkittävimmät pysäköintialueet Torin lähellä. Näissä käyttöaste on yli 0,8 ja osittain on kohteita tai korttelivälejä, joissa ei ole yhtään vapaata autopaikkaa. Ydinkeskustasta yli 250 metrin etäisyydestä käyttöasteet laskevat nopeasti alle 50 prosenttiin kaikista paikoista. Keskustan reunamien asuntokadut olivat suhteellisen tyhjiä laskien nopeasti kokonaiskäyttöastetta. Osittain tämä johtui maastokäynnin ajankohdasta, joka suoritettiin arkipäivänä 11-16, jolloin suuri osa asukkaista on töissä. Tietojemme mukaan Sastamalassa asukkaiden pysäköinti ei ole ongelmana vaan ongelmat keskittyvät ydinkeskustaan, jota tukee pysäköintikartoituksen tulokset. Maastokäynnin käyttöastekartta löytyy suurempana liitteestä 1. Tutkimuksen aikana laskettiin pysäköintipaikkojen käyttöasteet myös ilmakuvan sekä viistokuvien perusteella. Tällä haettiin tietoa pysäköintitilanteista vuoden eri aikoina sekä myös tietoa pysäköinnintilan kehittymisestä. Ilmakuva on otettu 2000 luvun alkupuolella ja viistokuvat kesällä Ilmakuva on otettu keskustasta ennen kuin S-market siirtyi nykyiselle paikalleen, joten tätä

8 8 aluetta ei ole laskettu mukaan kyseiseen käyttöastekuvaan. Näiden laskennoista saadut käyttöasteet esitetään kuvissa 4 ja 5. Kuva 4: Käyttöastekartta, viistokuvan tulkinnan pohjalta Kuva 5: Käyttöastekartta, ilmakuvan tulkinnan pohjalta

9 9 Käyttöastekuvista näkee, että pysäköintipaikkojen suurimmat käyttöasteet löytyvät johdonmukaisesti alueelta, jota rajaa Liekolankatu Marttilankatu Aittalahdenkatu Kävelykatu. Puistokadun varrella on myös kohtalainen tai melko suuri käyttöaste koko matkalta. Lisäksi ydinkeskustan käyttöaste on noussut koko ajan, mutta ydinkeskustan ulkopuolisilla alueilla käyttöaste ei ole noussut kovinkaan suuria määriä Autopaikkatarve Nykytilanteessa pysäköintipaikkojen kuormitus on paikoin korkeaa ydinkeskustassa, mikä viittaa paikkojen puutteeseen. Keskustan reunoilta puolestaan löytyy vapaita pysäköintipaikkoja, joten tilanne on ongelmallinen ruuhka-aikaan sekä halutuimpien paikkojen osalta. Toisaalta juuri lyhytaikaisia asiointipaikkoja on toivottu lisää ja niiden tuleekin sijaita hyvin lähellä palveluja, jotta nämä koetaan helposti saavutettavaksi. Pidempiaikaista työ- tai liityntäpysäköintiä voidaan hyvinkin osoittaa kohtuullisen etäisyyden päästä. Nämä paikat eivät ole pysäköintitutkimuksen mukaan loppuneet kesken vaan niitä on hyvin löydettävissä. Kokonaisuudessaan suunnittelualueen käyttöaste on selvityksen perusteella 0,37, mikä on melko pieni käyttöaste. Käyttöasteen pienuus selittyy paljolti sillä, että kaupungissa on sallittu suurimmaksi osaksi kadunvarsipysäköinti, jolloin pysäköintipaikkojen määrä kasvaa huomattavasti. Kyseiset kadunvarsipysäköintipaikat ovat kuitenkin suhteellisen kaukana ydinkeskustasta, joten niiden käyttöaste jää alhaiseksi. Koko suunnittelualueella oli maksimitilanteessa 735 ajoneuvoa pysäköitynä ja kokonaispaikkamäärä oli 1980 pysäköintipaikkaa. Ydinkeskustan kokonaiskäyttöaste on maksimitilanteessa 0,64. Arvo ei ole merkittävästi kasvanut edellisestä selvityksestä, jossa toki alue on vielä suppeampi. Käyttöastetta laskee osittain myös se, että alueella ei ole suurimmalta osin kielletty kadulla tapahtuvaa pysäköintiä. Tosin sitä ei myöskään pienempien katujen osalta sitä merkitty ja on mahdollista, että asukkaat eivät usein halua jättää ajoneuvoaan suoraan tien varteen, mikäli katu on kapea ja ajoneuvo haittaisi muuta liikennettä. Ydinkeskustan pysäköintialueet ovat puolestaan suuressa käytössä koko ajan.

10 10 Ydinkeskustassa oli maksimitilanteessa 414 ajoneuvoa pysäköitynä ja pysäköintipaikkoja alueella on 645. Kysytyimmillä alueilla on ruuhka-aikaan ajoittain pulaa autopaikoista. Näitä alueita ovat mm: - Torikeskus ja sen ympäristö - Posti - Kymppikortteli - Onkiniemenkatu välillä Kävelykatu - Marttilankatu - Puistokatu välillä Liekolankatu - Lapinmäenkatu Pysäköityjen ajoneuvojen määrä Kokonaispaikkamäärä alueella Käyttöaste maksimitilanteessa maksimitilanteessa Ydinkeskusta ,64 Suunnittelualue , Tuleva tarve Keskustan kehittämisen yhteydessä alueelta poistuu 224 pysäköintipaikkaa, joista 205 sijaitsee ydinkeskustassa. Pysäköintipaikkojen poistumisen vuoksi käyttöasteeksi ydinkeskustassa tulee 0,94, jos pysäköintipaikkojen määrää ei lisätä. Käyttöasteen ollessa näin suuri, alkaa pysäköintipaikkojen etsintä haitata jo muuta liikennettä. Lisäksi tämä on riski keskustan kehittymiselle sekä sen kaupallisille palveluille. Tämän vuoksi ydinkeskustassa pitäisi saada rakennettua uusia pysäköintipaikkoja korvaamaan poistuvia paikkoja. Kohdassa 3. Kehittämistarpeet on esitetty korvaavia pysäköintipaikkoja poistuvien tilalle. Vuoteen 2025 mennessä keskustan asukkaiden määrä lisääntyy uudisrakentamisen kautta henkilöllä. Tämän lisäksi tavoitteena on, että palveluiden määrä kasvaa keskustassa ja täten keskusta muuttuu houkuttelevammaksi myös ulkopaikkakuntalaisille. Tällöin pysäköintipaikkojen tarve kasvaa entisestään ja pysäköinnin sujuvuus heikkenee. Yllä mainittuihin tietoihin perustuen arvioidaan, että ydinkeskustassa tulee löytyä autopaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa jopa uuden autopaikan esittämistä keskustaan. Nykytilanteeseen suhteutettuna tämä tarkoittaa n. 16 % lisäystä.

11 Pysäköintijärjestelmän vaihtoehtoja Kaupungissa ei ole tarvetta maksulliselle pysäköinnille, mutta pysäköintiä on syytä rajoittaa muilla tavoilla. Huomattava osa pysäköinnistä on koko päivän kestävää pysäköintiä, vaikka pysäköintiaika onkin rajattu liikennemerkein. Jos asiakaspysäköinnille halutaan varata enemmän tilaa keskustasta, pitkäaikaista pysäköintiä pitää saada vähennettyä. Yksi tapa vähentää pitkäaikaista pysäköintiä keskustassa on pysäköintikiekkovaatimuksen ja pysäköinnin valvonnan käyttöönotto. Taulukossa esitetään Sastamalan kokoluokkaa olevien kaupunkien pysäköinninvalvonnan tilaa. Kaupunki Asukasluku Pysäköinninvalvonta Nokia Kyllä Raasepori Ei Riihimäki Kyllä Imatra Ei Vihti Ei Savonlinna Kyllä Sastamala Ei Raisio Kyllä Varkaus Kyllä Jämsä Ei Raahe Ei Kemi Ei Tornio Kyllä Kuten taulukosta näkee, noin puolessa samankokoisista kaupungeista on pysäköinninvalvonta. Pysäköinninvalvonnan aloittaminen poistaisi suurelta osin pitkäaikaista pysäköintiä asiakaspysäköintiin varatuilta paikoilta. Pysäköinninvalvonta on pääsääntöisesti kunnille kannattavaa toimintaa myös keskikokoisissa kunnissa. Suuremmissa kaupungeissa maksullinen pysäköinti on hyvin yleistä ja nykyään on yleistynyt myös mahdollisuus maksaa pysäköinnistä matkapuhelimella. Tämä sopii paremmin kuitenkin hieman suurempiin kaupunkeihin, joilla pysäköinti on ollut ongelmana. Sastamalan keskustan kehittämisen kannalta nähdään tärkeänä, että täältä on helppo löytää vapaa pysäköintipaikka ja, että se on ilmaista.

12 12 3. Kehittämistarpeet 3.1. Pysäköintirajoitukset Pysäköinnin rajoituksilla pyritään saamaan ydinkeskustan pysäköintiä enemmän lyhytaikaiseksi asiointipysäköinniksi, joka lisää paikkojen kiertoa, tehokkuutta ja käyttöastetta. Ydinkeskustan ulkoreunoilla sallitaan myös pidempiaikaista pysäköintiä esimerkiksi työmatkapysäköintiä varten. Ydinkeskustan ulkopuolella pysäköinti on pääasiassa aikarajoittamatonta, jolloin se soveltuu hyvin työtyömatka- ja liityntäpysäköintiin. Pysäköintialueiden aikarajoitukset näkyvät kuvassa 6. Kuva 6: Pysäköintialueiden ohjeelliset aikarajoitukset Selvityksessä ehdotetut pysäköintialueiden aikarajoitukset ovat suuntaa antavia ja tarkemmat pysäköintirajoitukset pitää selvittää myöhemmin tarkemmin. Aikarajoitukset tulee kuitenkin olla johdonmukaisia ja eikä niiden tulisi vaihtua samalla kadulla poikkeuksia lukuun ottamatta. Tarkempia pysäköintirajoitusaikoja päätettäessä tulee ottaa huomioon yrittäjien mielipiteet. Esimerkiksi pikaista asiointia palvelevissa kohteissa aikarajoitus voi olla huomattavasti lyhyempi kuin kuvassa esitetty lyhin aika, 2h.

13 13 Pysäköinninvalvonta edistää aikarajoitusten vaikutusta huomattavasti, jolloin keskustan pysäköinnissä tapahtuu enemmän vaihtuvuutta ja paikkoja vapautuu nykyistä nopeammin käyttöön. Järkevin tapa pysäköinninvalvonnan lisäämiseen Sastamalassa on kunnallisen pysäköinninvalvonnan aloittaminen. Pysäköinninvalvontaan liittyy vahvasti myös juridinen osaalue, Laki pysäköinninvalvonnasta. Laki sisältää esimerkiksi pysäköinninvalvonnan soveltamisalat ja kunnallisen pysäköinninvalvonnan vaatimukset. Tärkeimmät kunnalliseen pysäköinninvaltaan vaikuttavat kohdat ovat 10-13, joissa määritetään toimivalta ja lupaan vaadittavat ehdot sekä pysäköinninvalvojien ja tarkastajien tehtävät. Yksityisen pysäköinninvalvonnan toimivalta on tällä hetkellä Suomessa auki. Kesällä 2012 voidaan odottaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä tästä. Pysäköinnin rajoittamiseen liittyvien liikennemerkkien esimerkkikuvat on esitetty kuvassa 7. Kuva 7: Esimerkkikuvat liikennemerkeistä Pysäköinti kielletty merkkiä käytetään osoittamaan pysäköintiä muulloin kuin vinopysäköinnissä tai pysäköintialueilla. Pysäköintipaikka merkkiä käytetään osoittamaan sekä vinopysäköintiä että pysäköintialueita. Kun liikennemerkkeihin laitetaan lisäkilpi pysäköintikiekon käyttövelvollisuus, helpottuu pysäköintiaikojen seuranta huomattavasti.

14 Kehittämiskohteet Työn aikana etsittiin keskustasta paikkoja uusille pysäköintipaikoille ja mahdollisuuksia kehittää nykyisiä pysäköintialueita jäsentämällä jäsentelyllä ja pienillä muutoksilla. Kuvassa 8 on esitetty yleiskartta kehityskohteista. Kuva 8: Yleiskartta kehittämiskohteista Kohteita on selvitetty työryhmän antamien alustavien kohteiden ja rajaehtojen perusteella, joista toteuttamiskelpoiset alueet on nostettu tässä työssä kehittämiskohteiksi. Osaa nykyisistä kohteista, jotka eivät ole kehittämiskohteissa, voidaan kuitenkin jäsennellä siten, että pysäköinti erottuu nykyistä paremmin ajoradasta. Tällainen kohde on esimerkiksi Marttilankatu välillä Valkamakatu - Onkiniemenkatu. Kehittämiskohteissa on pyritty tähtäämään riittävän kokoisiin pysäköintikohteisiin, joissa on mahdollista ainakin osittaiseen vuorottaispysäköintiin. Vuorottaispysäköinnillä mahdollistetaan se että useampi eri käyttäjä voi käyttää samaa pysäköintipaikkaa eri aikoihin vuorokaudesta. Vuorottaispysäköinnillä saavutetaan suurin hyöty silloin, kun eri toimintojen (asuminen, työpaikat, kauppa) pysäköinti toteutetaan samalla alueella. Tarkemmat ratkaisuperiaatteet kohteista on esitetty seuraavaksi:

15 Keskustan 10-kortteli Nykyinen 10-korttelin pysäköinti on melko ahdasta ja sekavaa. Kaavamuutoksen vuoksi pysäköintialue saa lisätilaa, jolloin sitä saa jäsenneltyä jonkin verran selkeämmäksi ja tilavammaksi lisäten samalla pysäköintipaikkoja. Kuvassa 9 on esitetty luonnos pysäköintialueen jäsentelystä. Nykyisin pysäköintialueella on 28 pysäköintipaikkaa. Muutosten avulla pysäköintipaikkojen määrän saa nostettua 52:een. Onkiniemenkadulle on suunniteltu korttelin kohdalla vinopysäköintiä, jolloin kadunvarsipysäköinnin paikkamäärä kasvaa 10 pysäköintipaikkaa. Tontilta kuitenkin poistuu n. 80 pysäköintipaikkaa kaavamuutoksen yhteydessä. Tämän lisäksi viereiseltä tontilta poistuu kaavamuutoksen yhteydessä n. 60 pysäköintipaikkaa. Tällöin kymppikorttelin kaavamuutoksen yhteydessä pysäköintipaikkojen määrä vähenee yleistä yhteensä 69 pysäköintipaikkaa. Kuva 9: 10-korttelin pysäköinnin kehittäminen. Poistuvat pysäköintipaikat on merkitty punaisella rasterilla Korttelin sisäpihalla olevaa pysäköintialuetta jäsennellään ja suurennetaan (+24ap) Onkiniemenkadulle on suunniteltu vinopysäköintiä ja katu muutetaan yksisuuntaiseksi (+10 ap) Kaavamuutoksen yhteydessä poistuu pysäköintipaikkoja (-140 ap) Pysäköintipaikkojen määrät ovat sisäpihalla 52 ap ja Onkiniemenkadulla 19 ap Pysäköintipaikkojen määrä 71 ap Pysäköintialueen jäsentelyn ja suurentamisen kustannukset ovat arviolta

16 Onkiniemenkatu välillä Puistokatu Kävelykatu Nykyisin Onkiniemenkadulla on ajoradan suuntaista pysäköintiä pysäköintitaskuissa sekä ajoradalla tapahtuvaa pysäköintiä. Katu on yksisuuntainen ja kaksikaistainen välillä Puistokatu Liekolankatu, mutta nykyisillä liikennemäärillä ajorataa voidaan kaventaa pysäköinnin lisäämiseksi siten, että toinen kaista poistuu. Ajoradan suuntainen pysäköinti muutetaan vinopysäköinniksi suunnittelualueen matkalta. Luonnos suunnitelmasta on esitetty kuvassa 10. Pysäköintiä muuttamalla Onkiniemenkadun pysäköintipaikkamäärä saadaan nostettua 27:stä joko 31:een tai 40:een riippuen Aittalahdenpuiston toimenpiteistä. Jos Aittalahdenpuiston Onkiniemenkadun puoleinen osa jää nykyiselleen, niin silloin pysäköintipaikkojen määräksi tulee 40, mutta jos Aittalahdenpuiston pohjoisosaan tehdään pysäköintialue, Onkiniemenkadun pysäköintipaikkojen määräksi tulee 31. Kuva 10: Onkiniemenkadun pysäköinnin kehittäminen Onkiniemenkatu muutetaan yksisuuntaiseksi välillä Puistokatu Kävelykatu ja pysäköinti muutetaan vinopysäköinniksi Pysäköinnin kehittäminen lisää pysäköintipaikkojen määrää joko +4 ap tai + 13ap riippuen Aittalahdenpuiston suunnitelmista. Aittalahdenpuiston ve 2:ssa pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy Onkiniemenkadulla + 13 ap Pysäköintipaikkojen määrä joko 31 ap tai 40 ap Onkiniemenkadun muutosten kustannuksiksi tulee arviolta

17 Torin alue Nykyisellään Torikeskuksen edessä olevalla pysäköintialueella on 38 autopaikkaa ja torialueella sallitaan pysäköinti muina aikoina kuin toripäivinä. Teoriassa torialueelle voi pysäköidä 65 ajoneuvoa samaan aikaan, mutta käytännössä pysäköityjen autojen määrä jää pienemmäksi. Torialue halutaan saada erityisesti kesäisin vain torikäyttöön, jolloin sille ei voi enää tulevaisuudessa pysäköidä. Talvisin torille varataan tila myös pysäköinnille, jolloin alueelle saadaan noin 24 pysäköintipaikkaa. Suunnitelma on esitetty kuvassa 11. Torikeskuksen edustalle suunnitelluissa toimenpiteissä torialuetta ja viheraluetta pienennetään jonkin verran ja pysäköintialuetta suurennetaan. Näin saadaan korvattua osa torin poistuvista pysäköintipaikoista. Suunnitelman mukaisesti tehtynä pysäköintialueen paikkamääräksi tulee 60 pysäköintipaikkaa. Pidemmällä aikavälillä torille on suunniteltu rakennettavaksi kansirakennetta, jolloin torin alapuolelle saataisiin pysäköintipaikkoja. Tätä voidaan pitää tavoitetilanteena, mutta vielä sille ei nähdä riittävää kysyntää. Kuva 11: Torialueen kehittäminen Torikeskuksen edustalla olevaa pysäköintialuetta laajennetaan viheralueelle, jota siirretään torin suuntaan Torilla ei sallita pysäköintiä kesäisin. Poistuvia pysäköintipaikkoja -65 ap Talvisin pysäköinti sijoitetaan sille osoitetulle paikalle, jolloin torille mahtuu n. 24 ap Pysäköintialueen laajennus tuo lisää paikkoja +22ap Pysäköintipaikkojen määrä kesällä 60 ap ja talvella 84 ap Torin pysäköintialueen muutoksien kustannuksiksi tulee arviolta , johon ei ole otettu huomioon viheralueen rakentamista

18 Aittalahdenpuisto Nykyisin pysäköinti Aittalahdenpuistossa tapahtuu Onkiniemenkadun ja Aittalahdenkadun puoleisissa päädyissä. Nykyisellään Kävelykadulla on pysäköintikielto Aittalahdenpuiston kohdalla. Puistoa kutsutaan myös Veistospuistoksi siellä sijaitsevien merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa omaavien kiviveistosten vuoksi. Kehittämisvaihtoehdoissa kyseisiä veistoksia pitää siirtää jonkin verran keskemmälle puistoon. Kehittämistoimenpiteeksi esitetään koko Aittalahdenpuiston tarkempaa kehittämissuunnitelmaa / kaavamuutosta. Kaavoitusprosessi tulee tehdä laajalla yhteistyöllä, jotta eri asianosaisten tarpeet tulee huomioitua ja mahdollisesti siirrettävät veistokset voidaan siirtää edustaville paikoille. Yleisötilaisuudessa ja sen jälkeisissä kommenteissa mm. Vammalan seudun Taideyhdistys ry piti tärkeänä, että Patsaspuisto säilyisi mahdollisimman nykyisen kaltaisena, jossa veistokset säilyisivät paikoillaan. Kuva 12: Aittalahdenpuiston pysäköinnin kehittäminen. Ve 1 on esitetty vasemmassa yläreunassa, ve 2 oikeassa yläreunassa ja ve 3 alarivissä Vaihtoehdossa 1 puistoaluetta pienentämällä yhteen kolmasosaan nykyisestä, pysäköintipaikkoja saadaan rakennettua 84 kpl. Tämän lisäksi Kävelykadun varrelle saadaan tehtyä 25 pysäköintipaikkaa vinopysäköintinä, jos joka toinen puu poistetaan. Kokonaispaikkamääräksi tulee tällöin 109 pysäköintipaikkaa. Paikkamäärä lisääntyy puistoalueella yhteensä 87 pysäköintipaikkaa. Tämä korvaa menetettyjen torilla olevien pysäköintipaikkojen määrän sekä myös muita poistuvia pysäköintipaikkoja.

19 19 Esitetty vaihtoehto 1 on ns. maksimivaihtoehto, jossa on esitetty mahdollisimman paljon pysäköintipaikkoja säilyttäen silti osan puistoa. Pysäköintialueiden kokoa voidaan pienentää, jos puistoa halutaan säilyttää enemmän kuin esitetyssä vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa 2 Aittalahdenpuiston pohjoisosassa lisätään vinopysäköintiä poistamalla pysäköintipaikkojen välissä olevat puut. Eteläosassa poistetaan osa nykyisistä pysäköintipaikoista ja puistoon rakennetaan pysäköintialue. Näiden muutosten lisäksi Kävelykadun varrelle saadaan tehtyä 25 pysäköintipaikkaa vinopysäköintinä. Kokonaispaikkamääräksi puistoalueella tulee kokonaisuudessaan 84 pysäköintipaikkaa, jolloin paikkamäärä lisääntyy 62 autopaikkaa. Vaihtoehdossa 3 puistoon rakennetaan kaksi pientä pysäköintialuetta, joista toiseen mahtuu 16 ja toiseen 20 pysäköintipaikkaa. Myös tässä vaihtoehdossa Kävelykadun varteen rakennetaan vinopysäköinnillä 25 pysäköintipaikkaa. Kokonaispaikkamääräksi vaihtoehdossa 3 tulee tällöin 61 pysäköintipaikkaa, joista 39 on uusia. Aluetta on mahdollista kehittää myös vaiheittain toteuttamalla muutamia lisäpysäköintipaikkoja, jotka eivät vaadi kaavamuutosta. Vaihtoehto 1: Aittalahdenpuistoon rakennetaan pysäköintialueita siten, että puisto pienenee kolmasosaan nykyisestä Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä Puistossa olevia veistoksia siirretään tarpeen mukaan Pysäköintialueet tuovat lisää paikkoja +62 ap ja vinopysäköinti +25 ap Pysäköintipaikkojen määrä 109 ap Muutosten kustannuksiksi tulee arviolta Vaihtoehto 2: Aittalahdenpuiston eteläpuolelle rakennetaan pysäköintialue siten, että osa nykyisistä pysäköintipaikoista säilytetään Puiston pohjoispuolelle lisätään vinopysäköintiä Onkiniemenkadun varteen Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä Puistossa olevia veistoksia siirretään tarpeen mukaan Pysäköintialue tuo lisää paikkoja +44 ap, Onkiniemenkadun vinopysäköinti +2 ap ja Kävelykadun vinopysäköinti +25 ap Pysäköintipaikkojen määrä 84 ap Muutosten kustannuksiksi tulee arviolta Vaihtoehto 3: Aittalahdenpuistoon rakennetaan kaksi pientä pysäköintialuetta Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä Puistossa olevia veistoksia siirretään tarpeen mukaan Pysäköintialueet tuovat lisää paikkoja +36 ap ja vinopysäköinti +25 ap Pysäköintipaikkojen määrä 61 ap Muutosten kustannuksiksi tulee arviolta

20 Kävelykadun ja Saarikadun liittymäkohta Nykyisellään alueella on kadunvarsipysäköintiä ilman pysäköintitaskuja. Kävelykadulla on suunnitellulla alueella pysäköintitilaa noin kymmenelle ajoneuvolle ja Saarikadulla noin 19 ajoneuvolle. Kadunvarsipysäköinnin tilalle voidaan rakentaa vinopysäköintiä, mikä jäsentäisi pysäköintiä selkeästi nykyistä paremmin. Kuvassa 13 esitetään suunniteltu vinopysäköinti alueelle. Vinopysäköinti pyritään sijoittamaan Kävelykadulla siten, ettei nykyisiä puita jouduta kaatamaan. Kevyen liikenteen väylä siirretään nykyisen puurivistön taakse vinopysäköinnin rakentamisen yhteydessä. Saarikadun varrelta joudutaan kaatamaan noin neljä puuta vinopysäköinnin tieltä. Vinopysäköinnin avulla Kävelykadun paikkamääräksi kohteessa saadaan 16 ja Saarikadulle 26 pysäköintipaikkaa. Tällöin kokonaispaikkamäärä lisääntyy 23 pysäköintipaikkaa. Toisena vaihtoehtona on pysäköintitaskujen rakentaminen Kävelykadun varrelle. Tällöin pysäköintipaikkojen määrä ei kasvaisi nykyisestä, mutta ajorata vapautuisi kokonaan liikenteen käyttöön. Kevyen liikenteen väylää pitää siirtää tässä vaihtoehdossa, joten hyöty-kustannussuhde jää heikoksi Kuva 13: Kävelykadun ja Saarikadun liittymäkohdan pysäköinnin kehittäminen Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä (+6 ap) Saarikadulle rakennetaan vinopysäköintiä (+4 ap) Vinopysäköinti vapauttaa kadut kokonaan liikenteen käyttöön Pysäköintipaikkojen määrä 42 ap Toimenpiteiden kustannuksiksi tulee arviolta

21 Santalahdenkadun vinopysäköinti Nykyisellään Santalahdenkadulla on maalattuja pysäköintipaikkoja kadun pohjoispuolella ja kadun eteläpuolella on sallittua pysäköidä osin jalkakäytävälle. Nykyisiä pysäköintipaikkoja välillä Liekolankatu Puistokatu on 14 pysäköintipaikkaa. Kadunvarsipysäköinnin tilalle voidaan rakentaa vinopysäköintiä, jos katu muutetaan yksisuuntaiseksi. Vinopysäköinnin avulla kadulle saadaan 13 pysäköintipaikkaa, jolloin pysäköintipaikkojen määrä vähenee yhdellä paikalla. Vinopysäköinti kuitenkin jäsentää katua ja vapauttaa jalkakäytävän pysäköinnistä. Santalahdenkadun jäsentelyn yhteydessä jäsennellään myös Liekolankatua siten, että Santalahdenkadun kevyen liikenteen väylää tuodaan Liekolankadulle, jolloin ajorata kapenee liittymäalueella ja muodostaa pysäköintitaskun. Pysäköintipaikkamäärä pysyy ennallaan, mutta katutila muuttuu jäsennellymmäksi. Kuva 14: Santalahdenkadun pysäköinnin kehittäminen Santalahdenkatu muutetaan yksisuuntaiseksi ja sen varrelle rakennetaan vinopysäköintiä (+6 ap) Jalkakäytävälle pysäköinti kielletään (-7 ap) Jäsentää katua ja vapauttaa jalkakäytävän pysäköinnistä Pysäköintipaikkojen määrä 13 ap Toimenpiteiden kustannuksiksi tulee arviolta

22 Väliaikaiset pysäköintialueet Väliaikaisia pysäköintialueita tarvitaan enimmäkseen massatapahtumien, kuten Vanhan kirjallisuuden päivien, aikana. Väliaikaisia pysäköintialueita ei päällystetä vaan ne pidetään sorapäällysteisinä. Kuvassa 15 esitetään suunniteltujen väliaikaisten pysäköintialueiden sijainnit. Aittalahdenkadun varrella sijaitseva väliaikainen pysäköintialue sijoitetaan tontille, johon tulevaisuudessa mahdollisesti rakennetaan uimahalli. Kyseiselle pysäköintialueelle mahtuu 48 pysäköintipaikkaa. Sylvään koulun ympäristöön voidaan rakentaa kaksi väliaikaista pysäköintialuetta, joista toinen sijoitetaan Kilpinokankadun varteen ja toinen Ojansuunkadun päähän. Molemmille pysäköintialueille mahtuu pysäköimään 86 ajoneuvoa. Kilpinokankadun varteen sijoitettava pysäköintialue toimii samalla myös koulun saattoliikenteen pysäköintipaikkana. Nykyisin saattoliikenne tapahtuu Varilankadun varrella, jolloin liikenneturvallisuus kärsii. Kuva 15: Väliaikaisen pysäköinnin kehittäminen Väliaikaisia pysäköintialueita tarvitaan massatapahtumien aikana Pysäköintialueita ei päällystetä Aittalahdenkadun varrella olevalla pysäköintialueella on 48 ap Ojansuunkadun päässä olevalla pysäköintialueella on 86 ap Kilpinokankadun varrella oleva pysäköintialue toimii koululaisten saattoliikenteen apuna. Alueella on 94 pysäköintipaikkaa Toimenpiteiden kustannuksiksi tulee arviolta

23 Yhteenveto kehittämiskohteista Yhteensä kehittämiskohteiden avulla keskustan alueelle saadaan 272 pysäköintipaikkaa lisää, joista 198 sijaitsee ydinkeskustassa. Näiden lisäksi väliaikaista pysäköintiä saadaan 220 pysäköintipaikkaa. Tällöin ydinkeskustan pysäköinnin käyttöasteeksi tulee 0,65 (Aittalahdenpuiston ve 1) tai 0,68 (Aittalahdenpuiston ve 2), jos otetaan huomioon kaavamuutosten yhteydessä poistuvat pysäköintipaikat. Tilanne saadaan kehittämiskohteilla keskustan osalta hyvin lähellä nykytilannetta vastaavaksi, mutta isomman paikkamäärän ja suurempien pysäköintialueiden johdosta vapaita paikkoja on helpompi löytää. Merkittävää on, että suuri osa kehittämiskohteista on pystytty esittämään houkutteleville paikoille ja lähelle kysytyimpiä ydinkeskustan kohteita. Yli 300 metrin päässä halutusta kohteesta olevat vapaat paikat eivät tue keskustan elinvoimaisuutta, eivätkä autoilijat ole valmiita niitä käyttämään tämän kokoisessa kaupungissa. Yleiskartta kehittämiskohteista löytyy liitteestä 2. Koko keskusta-alueen pysäköinnin käyttöasteeksi tulee 0,36. Edellä mainittuihin käyttöasteisiin ei ole huomioitu väliaikaisia pysäköintialueita. Väliaikaiset pysäköintialueet huomioiden keskustaalueen käyttöasteeksi tulee 0,33. Vapaita autopaikkoja on siis hyvin löydettävissä keskustan reunamilta. Keskustan 10-kortteli Korttelin sisäpihalla olevaa pysäköintialuetta jäsennellään ja suurennetaan (+24ap) Onkiniemenkadulle on suunniteltu vinopysäköintiä ja katu muutetaan yksisuuntaiseksi (+10 ap) Kaavamuutoksen yhteydessä poistuu pysäköintipaikkoja (-140 ap) Pysäköintipaikkojen määrät ovat sisäpihalla 52 ap ja Onkiniemenkadulla 19 ap Pysäköintipaikkojen määrä 71 ap Pysäköintialueen jäsentelyn ja suurentamisen kustannukset ovat arviolta Onkiniemenkatu välillä Puistokatu - Kävelykatu Onkiniemenkatu muutetaan yksisuuntaiseksi välillä Puistokatu Kävelykatu ja pysäköinti muutetaan vinopysäköinniksi Pysäköinnin kehittäminen lisää pysäköintipaikkojen määrää joko +4 ap tai + 13ap riippuen Aittalahdenpuiston suunnitelmista. Aittalahdenpuiston ve 2:ssa pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy Onkiniemenkadulla + 13 ap Pysäköintipaikkojen määrä joko 31 ap tai 40 ap Onkiniemenkadun muutosten kustannuksiksi tulee arviolta Torin alue Torikeskuksen edustalla olevaa pysäköintialuetta laajennetaan viheralueelle, jota siirretään torin suuntaan Torilla ei sallita pysäköintiä kesäisin. Poistuvia pysäköintipaikkoja -65 ap Talvisin pysäköinti sijoitetaan sille osoitetulle paikalle, jolloin torille mahtuu n. 24 ap Pysäköintialueen laajennus tuo lisää paikkoja +22ap Pysäköintipaikkojen määrä kesällä 60 ap ja talvella 84 ap Torin pysäköintialueen muutoksien kustannuksiksi tulee arviolta , johon ei ole otettu huomioon viheralueen rakentamista

24 24 Aittalahdenpuisto Vaihtoehto 1: Aittalahdenpuistoon rakennetaan pysäköintialueita siten, että puisto pienenee kolmasosaan nykyisestä Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä Puistossa olevia veistoksia siirretään tarpeen mukaan Pysäköintialueet tuovat lisää paikkoja +62 ap ja vinopysäköinti +25 ap Pysäköintipaikkojen määrä 109 ap Muutosten kustannuksiksi tulee arviolta Vaihtoehto 2: Aittalahdenpuiston eteläpuolelle rakennetaan pysäköintialue siten, että osa nykyisistä pysäköintipaikoista säilytetään Puiston pohjoispuolelle lisätään vinopysäköintiä Onkiniemenkadun varteen Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä Puistossa olevia veistoksia siirretään tarpeen mukaan Pysäköintialue tuo lisää paikkoja +44 ap, Onkiniemenkadun vinopysäköinti +2 ap ja Kävelykadun vinopysäköinti +25 ap Pysäköintipaikkojen määrä 84 ap Muutosten kustannuksiksi tulee arviolta Vaihtoehto 3: Aittalahdenpuistoon rakennetaan kaksi pientä pysäköintialuetta Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä Puistossa olevia veistoksia siirretään tarpeen mukaan Pysäköintialueet tuovat lisää paikkoja +36 ap ja vinopysäköinti +25 ap Pysäköintipaikkojen määrä 61 ap Muutosten kustannuksiksi tulee arviolta Kävelykadun ja Saarikadun liittymäkohta Kävelykadun varrelle rakennetaan vinopysäköintiä (+6 ap) Saarikadulle rakennetaan vinopysäköintiä (+4 ap) Vinopysäköinti vapauttaa kadut kokonaan liikenteen käyttöön Pysäköintipaikkojen määrä 42 ap Toimenpiteiden kustannuksiksi tulee arviolta Santalahdenkadun vinopysäköinti Santalahdenkatu muutetaan yksisuuntaiseksi ja sen varrelle rakennetaan vinopysäköintiä (+6 ap) Jalkakäytävälle pysäköinti kielletään (-7 ap) Jäsentää katua ja vapauttaa jalkakäytävän pysäköinnistä Pysäköintipaikkojen määrä 13 ap Toimenpiteiden kustannuksiksi tulee arviolta Väliaikaiset pysäköintialueet Väliaikaisia pysäköintialueita tarvitaan massatapahtumien aikana Pysäköintialueita ei päällystetä Aittalahdenkadun varrella olevalla pysäköintialueella on 48 ap Ojansuunkadun päässä olevalla pysäköintialueella on 86 ap Kilpinokankadun varrella oleva pysäköintialue toimii koululaisten saattoliikenteen apuna. Alueella on 94 pysäköintipaikkaa Toimenpiteiden kustannuksiksi tulee arviolta

25 Liikenteenohjaus Ydinkeskustan ulkopuolelta löytyy vapaita pysäköintialueita, jotka sijaitsevat melko lähellä ydinkeskustaa. Kyseisille pysäköintialueille ei kuitenkaan ole minkäänlaista opastusta, jolloin erityisesti ulkopaikkakuntalaiset eivät osaa huomioida kyseisiä alueita pysäköintipaikkaa etsiessään. Niin sanotulla Seukun pysäköintialueella on pieni käyttöaste ja se sijaitsee melko lähellä (alle 250m) keskustaa, Aittalahdenkadun ja Marttilankadun liittymässä. Pysäköinti pitäisi opastaa kyseiselle alueelle, jolloin autoilijat saataisiin mahdollisesti käyttämään kyseistä pysäköintialuetta ja tällöin keskustan pysäköintiongelma vähenee pienin kustannuksin. 4 Jatkotoimenpiteet Osa kehittämiskohteista voidaan toteuttaa suoraan katu- tai rakennussuunnitelmalla, mutta osa vaatii kaavamuutoksia sekä tarkempia suunnitelmia ja lisätarkasteluita. Pysäköinnin kehittämistä kannattaa seurata esimerkiksi 3-5 vuoden päästä tehtävällä pysäköintikartoituksen seurantalaskennalla. Seuraava pysäköintikartoitus tulee tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun 10-korttelin kehittämiseen liittyvät nykyiset pysäköintialueet poistuvat yleisestä käytöstä. Seuraavassa on esitetty ensimmäisen vaiheen toimenpiteet, jotka ovat suhteellisen helppoja toteuttaa ja tuovat kustannustehokkaasti parannusta pysäköinnin nykyisiin ongelmiin. Kiireellisyysluokan 1. toimenpiteet: Pysäköintirajoitusmerkkien ja opastuksen täydentäminen keskusta-alueella, mm. 4h rajoituksen merkitseminen sivukaduille ja Seukunparkin sekä liityntäpysäköinnin viitoittaminen Onkiniemenkadun pysäköintikohteet välillä Puistokatu-Kävelykatu a. kadun muuttaminen yksisuuntaiseksi koko matkalta b. vinopysäköinnin toteuttaminen torin ja Aittalahden puiston kohdille Aittalahdenpuiston vinopysäköinnin toteuttaminen Kävelykadulle Kävelykadun ja Saarikadun vinopysäköinnin toteuttaminen Pororannan puistoon Pysäköintivalvonnan käynnistämiseen liittyvät tarkemmat selvitykset

26 26 Kiireellisyysluokan 2. toimenpiteet: Torin alueen suunnittelu ja toteuttaminen Aittalahdenpuiston kehittämisen suunnittelu 10-korttelin seurantalaskenta ja tarvittaessa nykyisen pysäköintialueen laajennus Santalahdenkadun vinopysäköinnin toteuttaminen Väliaikaisten pysäköintialueiden toteuttaminen 5 Liitteet Liite 1: Maastokäynnin käyttöastekartta Liite 2: Yleiskartta Kehittämiskohteista