KAUPUNGINTALON YMPÄRISTÖN LII- KENNESUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

Transkriptio

1 KAUPUNGINTALON YMPÄRISTÖN LII- KENNESUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS Syyskuu 2014

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT LIIKENNEJÄRJESTELYT KATUVERKOLLA Pysäköintilaitosten katuliittymät Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymä Kaupungin talon alapuolinen maailma Kaivokatu ja Brahenkadun jatke Kevyt liikenne Ison Kristiinan laajennuksen huoltoliikenne LIITTEET... 25

3 JOHDANTO Lappeenrannan ydinkeskustaan kaupungintalon ympäristöön, eli Lappeenkadun, Kirkkokadun ja Pormestarinkadun rajaamalle alueelle, on suunniteltu runsaasti uutta maankäyttöä. Suunnitellun uuden maankäytön myötä on syntynyt tarve tar kastella ja tarkistaa suunnittelualueen ja sen lähikatuverkon liittymien liikennetek nistä mitoitusta, toimivuutta ja välityskykyä uudessa tilanteessa. Lisäksi Kaivoka tua on haluttu rauhoittaa enemmän kävelypainotteiseen suuntaan. Uuden maankäytön vaatimuksia, vaikutuksia ja toteutusmahdollisuuksia tarkastel tiin liikenteen toimivuuden ja liikennesuunnittelun näkökulmista. Toimivuustarkas teluissa tutkittiin useita eri toteutusvaihtoehtoja, joita nousi esiin kaupungintalon ympäristön ja lähikorttelien suunnittelun edetessä. Tässä suunnitelmaselostukses sa on keskitytty pääasiassa valittujen vaihtoehtojen liikennesuunnitteluratkaisujen esittämiseen, mutta myös ratkaisujen suunnitteluhistoriaa on käyty läpi. Kuva 1. Kaupungintalon ympäristön tarkastelualue

4 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Työn lähtökohtana maankäytön osalta oli, että kaupungintalon ympäristöön tulee kauppakeskus Ison Kristiinan laajennus sekä samaan yhteyteen uusi kaupungin teatteri, Senaattikiinteistöjen rakennushanke ja uusi Pormestarin parkin pysäköin tilaitos. Ison Kristiinan pysäköintilaitokseen on Cityconin laajennussuunnitelmissa esitetty noin 600 autopaikkaa. Pormestarin parkin suunnitelmissa on noin 540 au topaikkaa. Toisena lähtökohtana ja yhtenä tavoitteena oli, että Kaivokadun yhteys Villimie henkadulta Lappeenkadulle pyritään rauhoittamaan bussien ja taksien saattoliiken teelle sekä huolto, tontille ajo ja pelastusliikenteen käyttöön, jolloin koko katutila voitaisiin esittää kevyenliikenteen ja ajoneuvoliikenteen jaettuna tilana tai ainakin niin, että kevyen liikenteen toimintaedellytykset selkeästi paranevat. Työn edetessä tavoitteeksi muodostui myös Ison Kristiinan pysäköintilaitoksen ajo yhteyksien sovittaminen katuverkkoon (toimivuustarkastelut), koska eräänä vaih toehtona esitettiin ja myöhemmin päädyttiin Raatimiehenkadun katkaisemiseen välillä Brahenkatu ja Lappeenkatu. Kahden suurehkon pysäköintilaitoksen sijoittaminen kaupungintalon ympäristön vaikutusalueelle, Raatimiehenkadun katkaiseminen sekä Kaivokadun ja siihen liit tyvän Brahenkadun jatkeen rauhoittaminen saatto ja tontille ajoliikenteelle johta vat muutostarpeisiin katuverkolla etenkin Villimiehenkadun ja Lappeenkadun, Bra henkadun ja Kirkkokadun sekä Kirkkokadun ja Lappeenkadun liittymissä. Suunnitelmaratkaisujen päätavoitteina olivat hyvien liikenteellisten (ajoneuvo ja kevyt liikenne) yhteyksien mahdollistaminen kaupungintalon nykyisiin ja tuleviin toimintoihin sekä liikenteen sujuvuuden varmistaminen ja parantaminen läheisellä katuverkolla nyt ja tulevaisuudessa. Ison Kristiinan ja muiden hankkeiden ajoyhteyksien (huolto ja pysäköin nit) toiminnallinen tarkastelu rajoittuu tässä työssä ja raportissa tontin rajoihin ja siihen, miten ne vaikuttavat katuverkon järjestelyihin eli han keiden sisäisiin liikennejärjestelyihin ei ole otettu kantaa.

5 LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Liikenteen toimivuustarkasteluja tehtiin useammassa osassa kortteleiden suunnit telun edetessä ja vaihtoehtojen tarkentuessa. Toimivuustarkastelut laadittiin ilta ruuhkatilanteeseen nykyliikennemäärin ja ennustetilanteessa Työn alkuvaiheessa tutkittiin Lappeenkadun liittymätyyppejä ja ohjaustapaa välillä Kirkkokatu Villimiehenkatu (taustaaineistoa, liite 4: Pormestarin kortteli, toimi vuustarkastelut, Trafix Oy ). Ennen Ison Kristiinan laajennus ja pysä köintisuunnitelmien etenemistä parhaalta vaihtoehdolta vaikutti sallia kaikki kään tymissuunnat Villimiehenkadun liittymässä ja sulkea Armilankadun kiertoliittymäs sä Brahenkadun jatkeen tulohaara Kaivokadun ja Brahenkadun jatkeen rauhoitta miseksi. Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymä olisi toteutettu kiertoliittymä nä, vaikka kahden peräkkäisen kiertoliittymän lyhyen liittymävälin todettiin olevan riskialtis. Ison Kristiinan laajennussuunnitelmien edetessä nousi esiin tarve selvittää Raati miehenkadun katkaisumahdollisuuksia (taustaaineistoa, liite 5: Ison Kristiinan laa jennus ja Raatimiehenkatu, toimivuustarkastelut Trafix Oy ). Raatimie henkadun katkaisun todettiin lisäävän liikaa jo nykyään kuormittuneen Kirkkoka dun kuormitusta. Kirkkokadun jonoutuminen johti ennustetilanteessa toistuviin häiriöihin myös Brahenkadun ja Kirkkokadun risteyksessä. Raatimiehenkadun kat kaisun ehdottomaksi edellytykseksi todettiin Kirkkokadun pohjoisen haaran kuor mituksen keventäminen eli käytännössä se, että Ison Kristiinan Plaitoksesta jär jestetään ulosajoramppi (tai suuntaisliittymä) Lappeenkadulle länteen. Ulosajo rampin tulee sijaita siten, että laitoksesta ulos tuleva liikenne pääsee Lappeenka dulle länteen sekä ehtii myös ryhmittymään ja kääntymään Kirkkokadulle etelään. Aikaisempien selvitysten tapaan Lappeenkadun lyhyet liittymävälit todettiin jonou tumisalttiiksi. Lisäksi todettiin seuraavia toimenpidetarpeita ja suosituksia: Lappeenkadun ja Kirkkokadun risteyksen saneeraus: toinen vastaanottava kaista Kirkkokadulle Lappeenkadun eteläpuolelle ja Kirkkokatu suoraan kah delta kaistalta etelään Brahenkadun ryhmittymiskaista Kirkkokadulle oikealle ja Plaitosten ulosajo jen lyhyet ryhmittymiskaistat Tulevaisuudessa on tarpeita Lappeenkadun lisäkaistalle pohjoisesta Pohjo lankadun suojatien valoohjauksen ja Villimiehenkadun liittymän läpi tai ryhmittymiskaistalle oikealle Villimiehenkadulle Ryhmittymiskaista Lappeenkadulta oikealle Hietalankadulle parantaisi Hieta lankadun risteyksen toimivuutta selvästi, vaikka se ei ennustetilanteessa vielä ollut täysin pakollinen

6 Raatimiehenkadun katkaisun ja Ison Kristiinan Plaitoksen tarkastelujen yhteydes sä havaittiin lisäksi, että Plaitoksen saavutettavuuden parantamiseksi ja häiriöalt tiuden vähentämiseksi olisi suositeltavaa saada laitokseen toinen sisäänajo Bra henkadun jatkeelle. Toinen yhteys Plaitokseen tasaa myös katuverkon kuormitus ta. Plaitoksen Brahenkadun jatkeen sisäänajoa tutkittiin kahdessa tilanteessa: P laitoksesta pääsee Brahenkadun jatkeelta Armilankadun kiertoliittymän kautta vain ulos tai Plaitokseen on täydet yhteydet Armilankadun kiertoliittymän kautta. Näis tä jälkimmäinen todettiin paremmaksi tietyin edellytyksin: Ryhmittymiskaista Armilankadun kiertoliittymään Brahenkadun jatkeen tulo suunnalle ja Plaitoksen ulosajoramppi Lappeenkadulle säilytetään Villimiehenkadun risteyksessä palataan valoohjausvaihtoehtoon, jotta kier toliittymän mahdollista ylikuormitusta voidaan säädellä (lähitulevaisuudessa Villimiehenkadun liittymä voi olla myös ilman liikennevaloja) Brahenkadun jatkeen tulohaara Armilankadun kiertoliittymässä jäi ennustetilan teessa edelleen ruuhkaiseksi ja Lappeenkadun liittymävälit jonoutuivat helposti. Liittymävälien jonoutumisongelman lieventämiseksi Villimiehenkadun risteyksessä palattiin loppujen lopuksi täydestä valoohjatusta risteyksestä nykytilaa vastaa vaan tilanteeseen, jossa risteys on valoohjaamaton suuntaisliittymä. Ratkaisussa Villimiehenkadun vapaan oikean ja Armilankadun kiertoliittymän väli jää lyhyeksi, mikä vaikeuttaa Villimiehenkadulta tulevien ryhmittymistä Armilan ja Hietalanka dulle. Vapaa oikea korostaa ryhmittymisongelmaa. Jos ongelmat realisoituvat myös todellisuudessa, voidaan Villimiehenkatu tuoda kolmion takaa Lappeenkadul le tai turvautua liikennevaloihin. Villimiehenkadun suuntaisliittymä lisää Lappeenkadulta lännen suunnasta vasem malle Kirkkokadulle kääntyvää liikennettä, kun lännestä tuleva Pormestarin P liikenne ei enää pääse kääntymään Lappeenkadulta Villimiehenkadulle. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä ongelmia, vaikka Lappeenkadun ryhmittymis kaista voi olla täynnä muutaman kerran ruuhkatunnissa. Suuntaisliittymäratkaisu heikentää myös jonkin verran Pormestarin Plaitoksen saavutettavuutta kaupungin eteläosista saapuvien osalta. Työn loppuvaiheessa nousi esiin vielä yksi vaihtoehto Ison Kristiinan pysäköintilai toksen ajojärjestelyiksi: Ison Kristiinan Plaitoksen sisäänajon järjestäminen Hieta lankadun liittymästä liikennevalo tai kiertoliittymäratkaisuna (taustaaineistoa, lii te 6: Ison Kristiinan Plaitos ja Hietalankadun liittymä, Trafix Oy, muistio ).

7 Hietalankadun, Lappeenkadun ja Plaitoksen kiertoliittymävaihtoehdossa pääkatu jen ja myös Plaitoksen toimivuus on parempi kuin liikennevalovaihtoehdossa, kun tarkastellaan ennustetilanteen 2030 liikennettä. Plaitoksen tulohaara on kuitenkin herkkä jonoutumaan kiertoliittymässä. Risteys toimii huonosti valoohjattuna ilta ruuhkan 2030 ennustetilanteessa, jos kaikki kääntymissuunnat sallitaan. Lähitulevaisuudessa Hietalankadun ja Plaitoksen risteys voidaan kuitenkin toteut taa myös valoohjattuna (Hietalankatu ja Plaitos sekavaiheessa). Ratkaisu lisää toimivuusriskejä Hietalankadun risteyksessä, mutta toimivuus säilyy riittävänä en nen liikennemäärien voimakkaampaa kasvua. Valoohjauksen välityskyky loppuu siinä vaiheessa, kun sivusuuntia ei enää voida ohjata sekavaiheessa. Vaikka valoohjausvaihtoehdon välityskyky ei riitä yhtä pitkälle tulevaisuuteen, on valoohjauksella muutamia etuja: valoohjauksen säädöin voidaan suosia tärkeim piä ajosuuntia toteutuvan liikennetilanteen mukaan, suojatieyhteydet on helpompi toteuttaa ja ne saadaan turvallisemmaksi. Valoohjaus edellyttää noin 70 metrin ryhmittymiskaistaa Lappeenkadulta lännestä vasemmalle plaitokseen. Edellytyksenä Lappeenkadun toimivuuden takaamiseksi on kummassakin vaihto ehdossa se, että Plaitoksen sisäiset häiriöt eivät heijastu Hietalankadun liittymään ja Lappeenkadulle. Plaitoksen sisäisillä järjestelyillä on varmistettava, että sisään menevä liikenne on mahdollisimman sujuvaa (riittävä etäisyys ensimmäisen park kikamman risteykseen / puomeille). Suuntaisyhteys Plaitoksesta Lappeenkadulle Raatimiehenkadun kohdille olisi myös edelleen suositeltava. Loppuratkaisuksi muotoutuivat seuraavat järjestelyt. 1. Kirkkokadulle toinen kaista Lappeenkadulta Kauppakadun ryhmittymisalueelle, jotta saadaan kaksi kaistaa Lappeenkadun yli suoraan. 2. Sisään ja ulosajoliittymät Ison Kristiinan Plaitokseen Brahenkadulta, Hietalan kadun risteyksestä ja suosituksena ulosajo länteen Lappeenkadulle. Hietalanka dun risteys valoohjattu, sivusuunnat sekavaiheena (lähitulevaisuus), pitkä Lappeenkadulta vasemmalle Plaitokseen kääntyvien ryhmittymiskaista. 3. Sisään ja ulosajoliittymät Pormestarin Plaitokseen Villimiehenkadulla ja Valta kadulla. 4. Villimiehenkatu valoohjaamattomana suuntaisliittymänä ja vapaalla oikealla Lappeenkadulle (varaudutaan väistämisvelvollisuuteen ja valoohjaukseen). Ryhmittymiskaista Pohjolankadun suojatien valoohjauksen läpi Villimiehenka dulle tarpeen vaatiessa. 5. Ryhmittymiskaista Brahenkadulle. 6. Tulevaisuudessa esim. alueen muiden hankkeiden yhteydessä ryhmittymiskais ta Lappeenkadulta Hietalankadulle.

8 Kuva 2. Toimivuustarkastelujen suosituksia katuverkon järjestelyiksi. Esitetyin toimenpitein saavutetaan tyydyttävä toimivuus iltaruuhkan 2030 tilan teessa lukuun ottamatta Hietalankadun risteystä. Kirkkokadun risteyksessä voi olla ajoittain ongelmia ja pitkiäkin jonoja, jotka kuitenkin purkautuvat melko nopeasti. Hietalan, Armilan ja Villimiehenkadun liittymävälit voivat ajoittain jonoutua täy teen, mutta se ei vielä näy merkittävästi liittymien toimivuudessa. Hietalankadun risteyksessä sivusuunnat eivät voi enää ennustevuonna olla ruuhka tilanteessa sekavaiheessa, jolloin Plaitoksen suunnalle jää liian lyhyt vihreä ja P laitoksen toimivuus jää heikoksi. Lähitulevaisuudessa toimivuus on kuitenkin tyy dyttävä. Lisätoimenpiteenä kannattaa harkita Lappeenkadun pohjoiseen menevän kaistan päättämisjärjestelyjä ennen Valtakadun kiertoliittymää. Tehokkuuden näkökulmas ta kannattaisi päättää oikea kaista (ei vasenta, kuten nykyään). Kun Villimiehen katu on suuntaisliittymä, käytännössä kaikki Valtakadun suuntaan ajavat pyrkivät oikean puoleiselle kaistalle Kirkkokadun jälkeen lukuun ottamatta Ison Kristiinan P laitokseen menijöitä. Jos päättyvä kaista olisi oikeanpuoleinen kaista, Valtakadulle

9 asti menijät ohjautuisivat vasemmalle kaistalle ja Hietalan/Armilankadulle käänty vät oikealle kaistalle, mikä tuottaa kaistoille tasapainoisemman kuormituksen. 3. LIIKENNEJÄRJESTELYT KATUVERKOLLA 3.1 Pysäköintilaitosten katuliittymät PORMESTARIN PARKKI Pormestarin parkin katuliittymä Villimiehenkadulle sijaitsee hyvin lähellä Villimie henkadun ja Lappeenkadun liittymää. Pormestarin parkin katuliittymän suunnittelu on toteutettu Pormestarin parkin suunnittelutyön yhteydessä. Tässä työssä on py ritty huomioimaan liittymän läheisyys Lappeenkadun ja Villimiehenkadun liitty mään liikenneteknistä mitoitusta ratkaistaessa. Pormestarin parkkiin on myös toi nen katuliittymä tarkastelualueen ulkopuolelta Valtakadulta. Kuva 3. Pormestarin parkin sisään ja ulosajo Villimiehenkadulle. ISON KRISTIINAN LAAJENNUS, CITYCON Lähtökohdat

10 Työn alussa keväällä 2012 Ison Kristiinan laajennuksen uuden noin 600 autopaikan pysäköintilaitoksen ainoa sisään ja ulosajo oli esitetty pihakansien alta Brahenka dulta. Tämä ja Raatimiehenkadun katkaisuesitys välillä Brahenkatu ja Lappeenkatu johtivat siihen, että toimivuustarkastelujen perusteella Ison Kristiinan pysäköinnis tä piti mahdollistaa ulosajoyhteys Lappeenkadulle länteen. Samoin esitettiin, että sisäänajoliikenteen jakamiseksi ja pysäköinnin saavutettavuuden parantamiseksi myös Brahenkadun jatkeelle tehtäisiin sisään ja ulosajo. Brahenkadun jatkeen ajoyhteys esitettiin tehtäväksi suurehkon pituuskaltevuuden takia lämmitettynä Ison Kristiinan sisään ja ulosajon sekä Armilankadun kiertoliittymän välisellä osuudella. Tästä vaihtoehdosta jouduttiin luopumaan johtuen läheisten asuinkiinteis töjen vastustuksesta ja Ison Kristiinan hankeen esille tuomien uusien vaihtoehtojen myötä. Kuva 4. Alun perin syksyllä 2012 esitetyt uudet ajoyhteydet Ison Kristiinan laajen nuksen pysäköintiin (vaihtoehdosta luovuttiin johtuen mm. ajoyhteyden pohjois puoleisten asuinrakennusten vastustuksesta).

11 Lopullinen toteutusvaihtoehto Ison Kristiinan hanke esitti lopullisena toteutusvaihtoehtona pysäköintilaitokselle omaa liittymäharaa Lappeenkadun ja Hietalankadun nykyiseen valoohjattuun liit tymään siten, että nykyiseen valoliittymään lisätään pysäköintilaitoksen sisään ja ulosajo yhteys. Lappeenkadulta lännestä saapuville lisätään oma ryhmittymiskaista vasemmalle pysäköintilaitokseen kääntyville. Pysäköintilaitoksen sisään ja ulos ajot ovat mahdollisia kaikista tulo ja poistumissuunnista. Kuten toimivuustarkasteluosiossa on mainittu, niin kauppakeskuksen pysäköintilai toksen sisäänajo tulee suunnitella niin jouhevaksi, että sisäänajoliikenne ei aiheuta häiriötä katuverkon liikenteelle. Samoin ulosajon osalta liikennevaloohjaus tulee toteuttaa katuverkon liikenteen sujuvuuden ehdoilla. Kuva 5. Ison Kristiinan hankkeen esittämät liikennejärjestelyt Lappeenkadun ja Hietalankadun liittymässä.

12 Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymä Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymässä (Kuva 3.) päädyttiin useiden vaihto ehtojen jälkeen suuntaisliittymäratkaisuun. Suuntaisliittymä saadaan toteutettua vähäisillä muutostoimenpiteillä nykyiseen katutilaan ja on tarvittaessa laajennetta vissa liikennemäärän kasvaessa ja ryhmittymisten helpottamiseksi (kaksi kaistaa pohjoisen suunnasta ja / tai muutos liikennevaloliittymäksi). Suunnitelmassa suuntaisliittymä on mitoitettu asfaltoidun osan leveydeltä henkilö autoille. Rekkojen ja bussien tilantarve on huomioitu madallettuina reunakivisaa rekkeina. Liittymän bussiliikenne suuntautuu pääasiassa Kaivokadun saattopaikoille sekä pihakannen alla Brahenkadulla sijaitseville hotelli Lappeen bussipaikoille. Rekkaliikenne suuntautuu Ison Kristiinan laajennuksen huoltoon Raatimiehenkadul le. Liittymän kevyenliikenteen turvallisuutta on parannettu tekemällä suuntaisliitty mään keskisaareke. Samalla on luotu selkeä vapaa oikea Villimiehenkadulta län nestä Lappeenkadulle liittyville. Tämä on oleellinen asia Pormestarin parkin p laitoksen Lappeenkadun suunnan ulosajoliikenteelle, joka on muutoin vaarassa ruuhkautua lyhyen liittymävälin takia. 3.3 Kaupungin talon alapuolinen maailma KIRKKOKADUN JA BRAHENKADUN LIITTYMÄ Brahenkadun ja Kirkkokadun liittymän parannustarpeet johtuvat pääasiassa Ison Kristiinan laajennuksen aiheuttamasta lisäliikenteestä. Muutosesitykset on toteu tettu nykyisessä katutilassa poistamalla kadunvarsipysäköinti Kirkkokadun ja Ho telli Lappeen liittymän väliltä. Brahenkadun 8 metrin katutila (katutilaa ei ole rakenteista johtuen mahdollista kasvattaa) on esitetty ilman keskiviivaa. Katutila ei mahdollista ryhmittymiskaisto ja Brahenkadulle ilman, että Ison Kristiinan Kirkkokadulta oikealle Brahenkadulle suuntautuva vilkas sisäänajoliikenne ei häiriintyisi. 8 metrin katutilassa on mahdol lista ryhmittyä toisen vierelle liityttäessä Kirkkokadulle. Ryhmittymistarve on ver rattain vähäistä, koska Brahenkadulta Kirkkokadulle pohjoisen suuntautuva liiken ne on vähäistä.

13 Kuva 6. Brahenkadun ja Kirkkokadun liittymä KIRKKOKADUN JA LAPPEENKADUN LIITTYMÄ Lappeenkadun ja Kirkkokadun liittymään on Kirkkokadulle etelään lisätty toinen vastaanottava kaista. Lappeenkadun liittymän kohdalla tämä onnistuu tilan puoles ta lähes nykyisillä reunakivilinjauksilla. Mikäli kaistat halutaan viedä Kauppakadulle asti, joudutaan Gallerian nurkalle tekemään levitystä ja reunakivilinjojen siirtoa. Harkittavaksi tulee Gallerian kaakkoiskulman suojatieyhteyden poisto. Suojatiellä on jo nykyiselläänkin huonot näkemät ja muuttuneessa tilanteessa joudutaan ylit tämään kolme kaistaa. Lisäksi Kauppakadun ja Kirkkokadun risteyksessä on valo ohjattu suojatieylitys. Kirkkokadulle on esitetty kaistamuutosta siten, että Kirkkokadulta pohjoisesta Lap peenkadulle liittyvälle liikenteelle on tehty sekakaista suoraan ajaville ja oikealle kääntyville sekä sekakaista suoraan ajaville ja vasemmalle kääntyville. Lisäksi kaistat on maalattu pidemmälle matkalle, jolloin ryhmittymispituutta saadaan huomattavasti enemmän. Tilan puolesta tämä onnistuu nykyisillä katujärjestelyillä, mutta sekakaista kaistajärjestelymuutos vaatii ajogeometrian tarkistamista. Nykyi

14 sellä järjestelyllä sekakaistalta suoraan pyrkivät tahtovat ohjautua vastaantulijan kaistalle. Tilannetta voidaan parantaa mm. muuttamalla hieman Kirkkokadun kes kisaarekkeen linjausta liittymän eteläpuolella tai pakottamalla keskisaarekkeen avulla liikenne paremmin oikealle vastaanottavalle kaistalle. Lappeenkadulta idästä Kirkkokadulle pohjoiseen kääntyvän bussiliikenteen (tilaus bussit) kääntyminen vaatii tilaa Kirkkokadun vastaantulijan kaistan puolelta, joka toteutuu valoliittymässä hankalasti. Tällä hetkellä tällaisia bussien kääntymisiä on harvoin ja tilannetta tulee seurata. Tarvittaessa bussien kääntyminen voidaan kiel tää ja ohjata/ohjeistaa muita reittejä (Villimiehenkatu). Kuva 7. Kirkkokadun ja Lappeenkadun järjestelyt

15 KIRKKOKADUN BUSSIPYSÄKKI Kirkkokadun itäpuolelle Brahenkadun ja Villimiehenkadun väliin on esitetty kahden bussin pysäkkitaskua. Pysäkki toimisi Kaupungin talon alueen toimintojen ja Ho telli Lappeen tilausbussien saattoliikenteen pysäkkinä. Pysäkkitaskulle on saatu ti laa kaventamalla Kirkkokadun 1+1 kaistat 3,25 m leveiksi. Samalla vastapäisen väestönsuojan kulkuyhteyttä on levennetty 0,5 metristä 1 metriin. Poikkileikkausmitoituksessa on huomioitu bussien maksimi peränylitys (n. 1,7 m paikaltaan lähdettäessä) pilareihin nähden, joihin on jätetty 1,9 m etäisyys. Kuva 8. Kirkkokadun bussipysäkin järjestelyt

16 VILLIMIEHENKATU Villimiehenkadulta väliltä Kirkkokatu ja Raatimiehenkatu poistetaan nykyinen hen kilöautojen kadunvarsipysäköinti. Villimiehenkadun eteläpuolelle esitetään 4 bus sin pysäköintipaikkaa, joista 2 voidaan myös osoittaa Lappeenranta salin kuorma us ja huoltoliikenteen käyttöön. Samassa yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa Raatimiehenkadulta yhte ys Pormestarinkadulle. Yhteyttä tukittiin yksisuuntaisena Raatimiehenkadulta Pormestarinkadulle ja sen nähtiin tuovan helpotusta mm. Ison Kristiinan pohjoi seen poistuvaan asiakasliikenteeseen. Yhteyden toteuttaminen ei ole mahdollista nykyisen asemakaavan puitteissa. Toteutuessaan yhteys vaatii myös muutoksia poliisilaitoksen takapihan järjestelyihin ja jyrkkyytensä takia lämmityksen.

17 Kuva 9. Villimiehenkadun järjestelyt ja poikkileikkaukset RAATIMIEHENKATU JA BRAHENKADUN ITÄOSA Raatimiehenkadulle on esitetty kaksi bussien pysäköintipaikkaa, jotka 2 voidaan myös osoittaa Lappeenranta salin kuormaus ja huoltoliikenteen käyttöön vaihto ehtona Villimiehenkadun paikoille. Vähäisen liikennemäärän takia Raatimiehenkatu on kavennettu 5,5 m leveäksi. Brahenkadun itäosa on rauhoitettu Ison Kristiinan sisään ja ulosajon kohdalla ja kadunvarsipaikoitusta on osoitettu vasta ulosajojen jälkeiselle osuudelle Brahen kadun pohjoispuolelle. Ison Kristiinan pysäköintilaitoksen ulosajoa vastapäätä on ajoyhteys Centren rampille. Rampin mitoitus mahdollistaa vuorottain yksisuuntai sen liikenteen, jota esitetään ohjattavaksi liikennevalolla ja saapumissuunnaksi Brahenkatua idästä. Kääntymisen Brahenkadulta lännestä voisi kieltään, varsinkin, jos pysäköinnillä on vakiokäyttäjät. Centren rampin länsipuolelle on jätetty tila jä teautojen käynnille, jota muina aikoina voi käyttää Centren rampille ryhmittymi seen.

18 Kuva 10. Raatimiehenkadun ja Brahenkadun itäosan järjestelyt

19 Kaivokatu ja Brahenkadun jatke Kaivokatu ja Brahenkadun jatke on rauhoitettu saatto, huolto ja pelastus sekä tontille ajoliikenteelle. Sallitut käyttäjäryhmät osoitetaan liikennemerkein (venäjän kielen käyttöä tulee harkita). Kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne käyttävät katuti laa jaetun tilan periaatteella, mutta ajorata ja alueet, joilla ajoa ei sallita, on ero tettu selkeästi toisistaan materiaalierolla ja reunakivellä. Kaivokadun osuus on myötäpäivään yksisuuntainen eli Kaivokadulle liitytään Armi lankadun kiertoliittymästä Brahenkadun jatkeelta ja poistutaan Villimiehenkadun kautta. Kuva 11. Kaivokadun ja Brahenkadun jatkeen liikennejärjestelyt.

20 Kuva 12. Leikkaus AA (Kaivokatu) Kuva 13. Leikkaus BB (Kaivokatu)

21 Kuva 14. Leikkaus CC (Brahenkadun jatke) SAATTOLIIKENNE Kaivokadun saattoliikenne on sallittu busseille ja takseille. Henkilöautojen saattolii kennettä ei sallita. Busseille on varattu kaksi saattopaikkaa, jotka merkitään aika rajoituksella. Busseille ollaan hakemassa keskustan lähialueelta sopivaa paikoitus aluetta, jonne bussit voitaisiin matkustajien purun jälkeen keskitetysti ohjata. Yh tenä vaihtoehtona on ollut Valtakadun varressa Valtakadun ja EteläKarjalan kan sallisopiston välissä sijaitseva hiekkakenttä. Samoin busseille on osoitettu pysä köintipaikkoja Villimiehenkadulle ja Raatimiehenkadulle. Takseille on varattu taksitolppa teatterin pääsisäänkäynnin pohjoispuolelle. Taksien odotuspaikat (5 kpl) on sijoitettu Kaivokadun ajoradan itäreunaan.

22 HUOLTOLIIKENNE Kaivokadun huoltoliikenne on pääasiassa läheisiin asuintaloihin liittyvää huoltoa, kuten jätehuolto, ja tapahtuu nykyisten tonttiliittymien kautta. Kaivokatua kierre tään yksisuuntaisesti myötäpäivään. TONTEILLE AJO Tonteille ajo nykyisten tonttiliittymien kautta. ARMILANKADUN KIERTOLIITTYMÄ Armilankadun kiertoliittymään on esitetty parannustoimenpiteitä pääsuuntien kah den ajoradan samanaikaisen käytön helpottamiseksi. Kiertoliittymän kiertotilaa on kasvatettu kaventamalla keskiosan korotettua aluetta. Samoin kiertoliittymän pois tumista suuntaa etelän suuntaa on levitetty. Harkittavaksi tulee jatkossa levittää myös saapumissuuntaa etelästä, joka tällä hetkellä on erittäin kapea. Kuva 15. Armilankadun kiertoliittymän parannustoimenpiteet

23 Kevyt liikenne Suunnitelmissa esitetyt muutokset Kaivokadun ja Brahenkadun jatkeen sekä Lap peenkadun ja Villimiehenkadun liittymässä parantavat alueen kevyenliikenteen turvallisuutta ja palvelutasoa. Uusien järjestelyjen myötä jalankulkuyhteys Villi miehenkadulla itälänsisuuntaisesti katkeaa Ison Kristiinan laajennuksen kohdalla pihakannen alla. Kannen alle ei kuitenkaan edes haluta ohjata kevyttä liikennettä tulevaisuudessa. Lisäksi tälle yhteydelle löytyy korvaava turvallisempi reitti kansi tasolta ja Pormestarinkadun kautta. Villimiehenkadulle on Kaivokadun liittymän länsipuolelle tehty 3,5 leveä kevyen lii kenteen väylä. Samoin katuylitykseen Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liitty mässä on tehty keskisaareke. Kaivokadun teatterin edustan leveä suojatie on esitetty toteutettavaksi korotettuna (bussiliikenne huomioitava korotuksen mitoituksessa). Kuva 16. Kevyen liikenteen yhteydet

24 Ison Kristiinan laajennuksen huoltoliikenne Ison Kristiinan laajennuksen suunnitelmissa uudet huoltotilat on esitetty nykyisen Raatimiehenkadun kohdalle Brahenkadun ja Lappeenkadun väliin sekä Raatimie henkadun ja Villimiehenkadun liittymän tuntumaan. Brahenkadun ja Lappeenkadun väliseen huoltoon ajetaan Lappeenkadun suuntaisliittymän kautta. Raatimiehenka dun ja Villimiehenkadun liittymän läheiseen huoltoon ajetaan esimerkiksi Villimie henkadun ja Lappeenkadun liittymän kautta. BRAHENKADUN JA LAPPEENKADUN VÄLINEN HUOLTO Edellytys sille, että huoltotilaa voidaan esitetään Lappeenkadun varteen suuntais liittymällä, on ollut, että huoltopihan toiminta ei saa haitata Lappeenkadun liiken nettä. Ison Kristiinan laajennuksen suunnittelun yhteydessä tämä tulee ottaa huo mioon ja suunnitella huoltopiha siten, että kaikki peruuttelut, laitureihin ajot ja vekslaamiset tapahtuvat huoltotilassa. Tilanvarausten täsmentyessä huollon toi minta tulee osoittaa ajouratarkasteluilla, niin laituriin kuin laiturista sekä Lappeen kadun sisään kuin ulosajon osalta Ison Kristiinan laajennuksen suunnittelun toi mesta. Ison Kristiinan hanke on esittänyt kuvan 11 mukaiset ajouratarkastelut, joissa pe ruuttelut tapahtuvat huoltopihalla. Kuva 17. Ison Kristiinan hankkeen esittämä ajouratarkastelu

25 RAATIMIEHENKADUN JA VILLIMIEHENKADUN LIITTYMÄN LÄHEINEN HUOLTO Ison Kristiinan viimeisimmissä suunnitelmissa huoltopihan ajot on esitetty siten, että Raatimiehenkadun itäpuolella sijaitseviin laitureihin peruutetaan Villimiehen kadulta Huoltopihan sijainnin ja peruutusten tilantarpeen takia Villimiehenkadun vapaata korkeutta ei voi laskea alle 4700 mm Raatimiehenkadun länsipuolella. Myös tämän huollon toiminta tulee Ison Kristiinan laajennuksen osoittaa ajouratarkasteluin. Ison Kristiinan hanke on esittänyt kuvan 12 mukaiset ajouratarkastelut. Peruutus huoltolaitureille ei ole kovinkaan sujuvaa/helppoa, mikä voi aiheuttaa häiriötä Vil limiehenkadun ja Raatimiehenkadun liikennöintiin. Huoltopihan käyttö olisi hyvä ajoittaa ruuhkaaikojen ulkopuolelle. Lisäksi ennen huoltopihaa on 1:14 luiska, jo ka aiheuttaa kallistusta peruutusvaiheessa vaikeuttaen ajoa. Kuva 14. Ison Kristiinan hankkeen esittämä ajouratarkastelu

26 LIITTEET LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. LIITE 7. Kaupungintalon ympäristö, liikennesuunnittelu, liiken nejärjestelyt Kaupungintalon ympäristö, kaivokatu, liikennesuunnit telu, liikennejärjestelyt Kaupungintalon ympäristö, liikennesuunnittelu, tyyppi poikkileikkaukset Kaupungintalon ympäristö, liikennesuunnittelu, tyyppi poikkileikkaukset Pormestarin kortteli, liikennesuunnittelu, toimivuustar kastelut, muistio Ison Kristiinan laajennus ja Raatimiehenkadun katkaisu, toimivuustarkastelut, muistio Ison Kristiinan Plaitos ja Hietalankadun liittymä, muis tio