Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Transkriptio

1 Helsinki Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

2 Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin 11 kuntaa tekemässä samoja asioita YYA Pohjalla riittämättömyyden torjuminen, viisauden ja neuvokkuuden löytäminen Kuntien tasavertainen kumppanuus Kuntien yhteinen tavoite : suoriutuva ja menestyvä yhteinen maakunta Palvelut edellä ajattelu Olemassa jo halu syventää yhteistyötä laatuun ja prosesseihin, kunhan perusopetuksen /erityisopetuksen kehittämiseltä ehditään

3 Kootaan voimat! Kunnat organisoivat paikallisen arvioinnin Perusopetuksen arviointivelvoite kunnilla (Perusopetuslaki 5:21 ). Perinteisesti arvioidaan lukuvuoden työsuunnitelman toteutumista! Miten selvittää opetuksen vaikuttavuus? Mitä oikeasti pitää tehdä? Missä oikeasti mennään?

4 Miten edettiin? arviointia ja siihen liittyviä ongelmia pohtiva työryhmä ARVO ARVO esitti yhteistä, koko alueen kattavaa, perusopetuksen arviointia maakunnan perusopetuksen arviointi arviointiyhteistyö ja arvioinnin toteuttamisen suunnittelu

5 Tartutaan toimeen! Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto koordinoi yhteistyötä yhteinen päätös arvioinnin kohderyhmästä arviointi suoritetaan samanaikaisesti kaikissa kunnissa - arviointiväline tarvitaan oikeat arviointikysymykset OPETELLAAN! Kysymykset, välineen hallinta, aikataulutus, tiedottaminen, analyysi, KOULUJEN SITOUTTAMINEN

6 Organisointi ehdotukset Päijät-Hämeen kuntien sivistystoimenjohtajat toimeksianto kysymykset arvioinnin ajankohta väline ARVOarviointityöryhmä ARVItyörukkanen ehdotukset

7 Ensimmäinen yhteinen arviointi 2007 Arvioinnin kohderyhmät 3-9 luokkien oppilaat huoltajat opettajat ja koulujen henkilökunta Arviointiväline EduZef Toteutuksen ajankohta huhtikuu 2007

8 Arviointiyhteistyön jatko 2008 Kuntien yhteinen arviointistrategia valmistui ja hyväksyttiin kunnanhallituksissa. EduZef-lisenssi hankittiin kaikkiin kuntiin

9 Seutukunnallinen arviointistrategia Visio: seudulla asuvat ihmiset saavat laadukkaita ja yhdenvertaisia sivistystoimen palveluita elämänsä eri vaiheissa. Laatiminen haasteellista (yhteiset arvot?) Kriittiset menestystekijät määriteltiin Arviointikriteerit määriteltiin Arviointi laajennettiin kaikkeen kunnalliseen sivistyspalvelutuotantoon.

10 Aikataulutetut seudulliset kyselyt 2009 Sivistyspalveluiden arviointi varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisopalvelut lukio-opetus, kirjasto ja kansalaisopistopalvelut liikunta ja kulttuuripalvelut raportit palveluiden kehittäminen

11 2010 Perusopetuksen arviointi Kysymykset OPM:n perusopetuksen laatukriteereiden mukaan arviointi on osa opetustoimen laatutyötä OPM:n erityisavustus perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottamiseksi (BINGO!)

12 Kaksi EduZef pääkäyttäjää SIVISTYSTOIMEN MAAKUNNALLINEN OHJAUSRYHMÄ ARVO-työryhmä= kuntien/alueiden laatuvastaavat Kuntien yhteinen kassa ja aikaresurssi ARVIrukkanen Arviointistrategialaatukäsikirja arviointistrategia Koulut Kunnan laatuvastaava & kunnan laaturyhmä A B C

13 Maakunnallinen laatutyö syvenee Osaava-ohjelma: perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotto kaikkien kuntien laatuvastaavat suorittavat räätälöidyn laadunhallintaan painottuvan koulutusohjelman toimiakseen kunnassa tuloksellisena toiminnan kehittäjänä. Laatutyöstä järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan. Arviointivälineen käyttäjäosaamista päivitetään, uusien käyttäjien koulutus, pakkoharjoittelu

14 Maakunnallisen arvioinnin edut Sivistystoimen kokonaispainoarvo lisääntynyt maakunnan asioita linjattaessa! Tuloksia käytetään yhteisten rahoitushakemusten perusteluina Keskeiset epäkohdat löydetään, keskustelu joka tasolla (hallinto, opettajakunta yli kuntarajojen, ammattiyhdistys) Arvioinnin merkityksen ymmärrys lisääntyy Valmiudet yhteistyöhön (= asenteet) esim. laatukriteerien käyttöönottoon madaltuneet Asioista puhutaan niiden oikealla nimellä Yhteinen rintama auttaa haasteellisten asioiden jalkauttamisessa

15 Maakunnallisen arvioinnin merkitys Arviointia ei tehdä arvioinnin vuoksi vaan fokuksena palvelutuotannon kehittäminen Asiakaspalautteen merkitys kunnallisessa palvelutuotannossa tulee näkyväksi Prosessiajattelu lisääntyy Oman työn arviointiosaaminen lisääntyy Keskustelunäkökulma laajenee

16 Arviointipalautteen perusteella voidaan vahvistaa jo olemassa olevia vahvuuksia ja löytää parantamiskohteita. Arviointipalautteilla voidaan suunnata kunnan varojen käyttöä resursseja suunnataan arviointitulosten osoittamiin kehittämistä vaativiin kohteisiin. Asiakaspalaute on vahva perustelu poliittisessa päätöksenteossa.

17 Maakunnallisen arvioinnin edellytykset Yhteinen tavoite Yhteistyösopimus Jaetut ja tiedostetut vastuut Selkeä ohjeistus ja aikataulu Aikatauluissa pysyminen

18 Asiakaspalaute, jota ei voi sivuuttaa: On hyvä että minulta kysytään mitä mieltä olen palvelusta mutta valitettavasti vastauksellani ei ole mitään merkitystä Arvioinnin palautteella tulee olla merkitystä ja vaikuttavuutta, muuten vastaajat passivoituvat.

19 Maakunnallisen arvioinnin tulevaisuutta päivitetään arviointistrategia huolehditaan sivistyspalveluiden laadusta ja jatkuvasta parantamisesta otetaan asteittain käyttöön yhteinen arviointimalli, esim. CAF

20 Laatu on aina arvokokemus!