Kiimingin kunnan laadunhallintasuunnitelma. Varhaiskasvatus ja opetuspalve lut

Transkriptio

1 Kiimingin kunnan laadunhallintasuunnitelma Varhaiskasvatus ja opetuspalve lut Hyvinvointipalvelujen laatuverkosto

2 Kiiminki asukasluku hlöä väestönkasvu n.3% / vuosi VT 20 varrella, 20 km Ouluun 1. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kiimingin kunnassa siirryttiin tilaaja-tuottaja järjestelmään alkaen. Järjestelmässä organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon ja tuottajaorganisaatioon, joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Palvelusopimuksissa on määritelty mm. tuotettavat palvelut, niiden hinta, määrä ja laatu sopimuskaudelle. Hyvinvointipalveluiden tilaajaorganisaatio muodostuu viranhaltijoiden osalta tilaajajohtajasta (sivistystoimenjohtaja) ja tilaaja-asiantuntijasta (sosiaali- ja terveysjohtaja). Tilaajajohtaja toimii esittelijänä hyvinvointilautakunnassa ja sivistysjaostossa, tilaaja-asiantuntija sosiaalijaostossa. Hyvinvointipalveluiden palvelutuotantoa johtaa omat palvelujohtajansa sekä sivistyspalvelutuotantoalueella että sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoalueella. Kaikilla palvelualueilla on omat palvelupäällikkönsä.

3 Kiimingin kunnan hyvinvointipalvelut ovat toimineet alkaen yhdessä prosessissa, joka rakentuu kahdeksasta palvelualueesta: terveys-, sosiaali-, vanhus-, päivähoito-, opetus-, vapaa-aika-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Päivähoitopalvelut siirtyivät alkaen osaksi sivistyspalvelutuotantoaluetta. Hyvinvointipalveluissa perusajatuksena on asiakkaan näkökulma, jossa prosessien näkökulmasta lähestytään elämänkaari- mallia. Uudella toimintamallilla pyritään yhä parempaan palveluiden laatuun, saavutettavuuteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. 2. KUNNAN LAADUNHALLINTAAN LIITTYVÄ JÄRJESTELMÄ Strategia ja sen jalkauttaminen on kunnanvaltuuston keskeisimpiä ohjausvälineitä, jonka avulla kunnan kehitystä ohjataan haluttuun suuntaan. Vuonna 2009 alkaneella valtuustokaudella kunnassa aloitettiin vuoteen 2025 saakka ulottuvan kuntastrategian laatiminen. Huomionarvoista on, että samanaikaisesti Oulun seudulla on menossa monikuntaliitosselvitys, jossa myös Kiiminki on mukana. Vuoden 2009 aikana strategiaprosessissa on laadittu toimintaympäristön analyysi ja alustava visio, strategiset päämäärät sekä avaintavoitteet vuoteen 2025 saakka. Lisäksi on valmisteltu kunnan kehityskuvaa yhdyskuntarakenteen ja tulevan palvelurakenteen pohjaksi. Strategiaprosessissa on huomioitu myös monikuntaliitosselvityksessä esiin nousseet seudulliset linjaukset ja strategiset tavoitteet. Kunnan strategiaprosessia jatketaan vuoden 2010 aikana ja tavoitteena on, että kunnanvaltuusto voi käsitellä uuden strategian keväällä Kunnan siirtyessä tilaaja- tuottajamalliin vuoden 2008 alusta, aloitettiin samalla strategioiden ja tuloksellisuuden kehittäminen tukemaan ja syventämään uuden toimintatavan muutosta. Vuoden 2008 alusta otettiin käyttöön BSC- tuloskortit (asiakas, henkilöstö, prosessit ja rakenteet sekä talous), joista raportoidaan säännöllisesti palvelujohtokunnalle, lautakunnille ja valtuustolle. Samanaikaisesti käynnistettiin henkilöstön muutosvalmennus LATU- koulutus, jonka yhtenä osana tuotettiin palvelutuotantoalueiden toiminta- ja kehittämissuunnitelmat (sis. SWOT- analyysit).

4 Palveluprosessien uudelleen kuvaaminen aloitettiin vuonna 2009 ja ne on tarkoitus saada kuvattu päätasolla vuoden 2010 aikana. Lisäksi olemme käynnistämässä sähköisen toimintajärjestelmän käyttöönottoa johtamisen välineeksi, prosessien kehittämiseen, palautteiden keräämiseen, perehdyttämiseen ja laadunhallintaan. Koko kunnan tasolla ollaan ottamassa käyttöön laadunarviointityökalu - CAF; ensimmäinen arviointikierros on tarkoitus toteuttaa vuonna Laatuarvioinnin prosessi kytketään näin yhä tiiviimmin kunnan talousarviosuunnitteluprosessiin. Mallinnus arvioinnit tasoista kuntaorganisaation eri tasoilla (KIIMINKI).

5 Mallinnus tehtävistä arvioinneista ja niiden aikataulutus OPETUSTOIMEN JA VARHAISKAVATUKSEN LAADUNHALLINTAMALLI Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatukriteerien käyttöönoton valmistelu liittyy Kiimingissä koko kunnan toimintaa koskevan laatujärjestelmän käyttöönoton valmisteluun. Tästä syystä hankkeen ohjausryhmänä toimii koko kunnan laatujärjestelmää valmisteleva ohjausryhmä. Aikatauluja ja keskeisiä tavoitteita: kunta- ja palvelustrategian valmistuu 2010 keväällä

6 koululaitoksen arviointisuunnitelma uudistetaan vuoden 2010 aikana kunta- ja palvelustrategian avaintavoitteista johdettavat hyvinvointipalveluiden palvelualueittaiset avaintavoitteet vahvistetaan keväällä 2010 toteutuminen raportoidaan valtuustolle BSC tavoitteet, joiden toteutuminen raportoidaan hyvinvointilautakunnalle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä laatujärjestelmän käyttöönotto vaiheistetaan siten, että varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja vanhuspalveluiden laatujärjestelmän kehittäminen toimii pilottina vuoden 2010 aikana ja kehittäminen jatkuu muilla hyvinvointipalveluiden palvelualueilla vuoden 2011 aikana perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatukriteerit valmistellaan osaksi arviointisuunnitelmaa ja niitä hyödynnetään BSC mittareiden kehittämisessä koulujen vuosisuunnitelmien runko yhdenmukaistetaan ja niihin sisällytetään koulun arviointisuunnitelma -osio lukuvuoden alusta lukien Tavoitteena on, että opetuspalveluiden osalta päästäisiin vuoden 2010 aikana niin pitkälle, että strategiset avaintavoitteet vuoteen 2025 ja kulumassa olevalle valtuustokaudelle on päätetty, pääprosessit kuvattu, uudet BSC tavoitteet määritelty, koululaitoksen arviointisuunnitelma uudistettu sekä koulujen vuosisuunnitelmien runko ja sisältö arvioinnin osalta olisi uudistettu. 4. HANKKEEN AIKANA TOTEUTETTAVAT LAADUNHALLINNAN ITSEARVIOINNIT JA KÄYTETTÄ- VÄT LAADUNHALLINTAMALLIT Arviointien toteuttamisessa ja analysoinnissa käytetään CAF-viitekehystä. Arviointien vuosiaikataulu sekä arviointeihin liittyvät asiakirjat ja prosessit kootaan ja kuvataan IMS-järjestelmään. Tehtävien kyselyjen määrää ei tässä vaiheessa lisätä, vaan toteutetaan arviointisuunnitelmaan liittyvät kyselyt (BSC), työhyvinvointikyselyt (Hyvä henki) ja ryhmäkehityskeskustelut / arviointiseminaarit. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatukriteerit huomioidaan olemassa olevien kyselyiden sisällä. Ryhmäkehityskeskusteluissa käsitellään Perusopetuksen laatukriteerejä oman koulun toiminnan arvioinnin näkökulmasta. Henkilöstön sitouttaminen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Opetuspalveluissa Tehtävän arvioinnin taustamateriaali kerätään ja kootaan olemassa olevasta aineistosta. Arvioinnissa otetaan huomioon perusopetuksen laatukriteeristö. Helmikuussa 2010 tehtävän työhyvinvointikyselyn kysymykset sovitetaan tarpeelliselta osin perusopetuksen laatukriteerien mukaisiksi. Kouluissa toteutetaan huhtikuussa ryhmäkehityskeskustelut, jotka toimivat arvioinnin osana. Koulutuksen arviointiraportti päivitetään vastaamaan perusopetuksen laatukriteeristön mukaista arviointia. Arviointiryhmä perehdytetään arvioinnin suorittamiseen. Arviointipalaute käsitellään yhteisissä arviointiseminaareissa. vahvuudet ja kehittämiskohteet päämäärä, tavoitteet, odotukset -> kehittämiskohteiden organisointi, aikataulut, vastuuhenkilö ja resurssointi Laadunhallinnan tekijät sisällytetään palvelutuotantoalueen toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan. Itsearvioinnin tulokset ovat vuoden 2011 talousarvion laadinnan osana. Kehittämiskohteet osaksi talousarviota.

7 Seuranta ja raportointi osavuosikatsauksissa (BSC) ja tilinpäätöksessä. Varhaiskasvatuksessa Arvioinnin kohteet ja kriteerit valitaan Kuntaliiton pilottimallin mukaisista kohteista ja tarpeen mukaan täydennetään omilla arviointitarpeista nousevilla kohteilla ja kriteereillä. Esimerkiksi: Varhaiskasvatuksen Tukeva hankkeen pilottiin liittyvän asiakasohjauksen kehittämiskokeilun arviointi voidaan yhdistää tähän Kuntaliiton pilottihankkeen arviointiin. Varhaiskasvatuksen laatujohtamisen mallia käytetään arviointimateriaalin koonnissa, kehittämiskohteiden valinnassa ja suunnitellussa sekä toimintayksiköille itselleen että koko kunnan tasolla Arvioinnin ajankohdat sovitetaan varhaiskasvatuksen vuosikelloihin siten, että se palvelee sekä toimintayksiköiden sisäistä kehittämistä että arviointitiedon kokoamista kuntatason suunnittelua ja arviointia varten Kevään 2010 aikana tehdään henkilöstön suorittama itsearviointi ryhmäkehityskeskustelun kontekstianalyysimallilla (kunta / palvelualue). Arviointipalaute kootaan varhaiskasvatuksen jo toimivissa tiimeissä ja annetaan arviointiryhmän käyttöön. 5. ARVIOINTIRYHMÄN KOKOONPANO Laadunhallinnan pilotin ohjausryhmä koostuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöstä sekä tilaajan edustuksesta. Ohjausryhmässä on tilaajajohtajan lisäksi kunnan laatukoordinaattori, päivähoidon johtaja, kaksi aluepäiväkodin johtajaa, sivistyspalveluiden palvelujohtaja, erityisopetuksen koordinaattori, Huttukylän koulun rehtori ja Laivakankaan koulun vararehtori. Varsinaisen arvioinnin suorittavat ryhmät (arviointiryhmät) muodostetaan erikseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Arvioinnin suorittaa em. ohjausryhmä laajennettuna organisaation eri tasojen henkilöstöstä niin, että molemmissa arviointiryhmässä on mukana 6-8 hlöä. 6. LAADUNHALLINTAAN LIITTYVÄT ARVIOINTIPÄIVÄT JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Laadunhallintaan liittyvät arviointipäivät on ohjausryhmässä sovittu pidettäviksi tiistaina 4.5. ja keskiviikkona 5.5. klo Suoritetun arvioinnin tulokset tiedotetaan henkilöstölle. Arviointiryhmällä on käytössään suoritettujen kyselyjen, mittausten ja ryhmäkehityskeskustelujen tulokset. Arviointiryhmä käsittelee aineiston ja tekee itsearvioinnin (CAF) perusopetuksen ja sovitun varhaiskasvatuksen laatukriteeristön viitekehyksen mukaisesti arviointialueittain. Konsensuskeskustelun pohjalta sovitetaan saadut tulokset palvelualueen BSC- tuloskortteihin. Näin valitaan keskeiset perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiskohteet ja laaditaan jatkotyönä toimenpidekohtaiset kehittämissuunnitelmat. Samalla päätetään myös seurannan toteuttamisohjelmasta. 7. HANKKEEN AIKANA TOTEUTETTAVAT ASIAKASKYSELYT JA NIIDEN AJANKOHTA Pilottivaiheen aikana hyödynnetään kaikki jo olemassa olevat mittarit ja kyselyjen tulokset laadunarvioinnin tukena. Hankkeen aikana Kiimingin kunnassa toteutetaan helmikuussa 2010 työhyvinvointikysely koko kunnan henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyn toteuttamisessa huomioidaan CAF-näkökulma kyselyn suunnittelussa ja kysymysten asettelussa. Huhtikuussa toteutetaan opetuspalveluiden arviointisuunnitelman mukainen kysely. Arviointisuunnitelmaa ollaan parhaillaan päi-

8 vittämässä huomioiden perusopetuksen laadunarvioinnin kriteerit. Kevään aikana tammi-huntikuussa toteutetaan ryhmäkehityskeskustelut, joiden tulokset ovat myös käytettävissä arvioinnin osana. Kouluterveyskyselyn 2009 tuloksia hyödynnetään osana arviointia. Varhaiskasvatuksessa asiakaspalautekysely on tehty marraskuussa 2009 ja Tukeva-hankkeeseen liittyvä uusien asiakkaiden palveluohjaukseen liittyvän pilotin kysely tehdään huhtikuussa Kyselyistä poimitaan arviointipalaute arvioinityöryhmää varten soveltuvin osin. 8. MAHDOLLINEN HANKEKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ LAADUNHALLINNASSA Kiimingin kunta tuli mukaan pilottihankkeeseen hankkeen jo käynnistyttyä. Hyvässä vauhdissa olevaan hankkeeseen sisääntuloon arvokasta apua ja konsultointia olemme saaneet mm. Salosta ja Alajärveltä. Osaltamme tämä konsultointi on mahdollistanut hankkeen sisääntuomisen koko kunnan laatujohtamisen kehittämiseen. Tämän hankkeen osalta mahdolliset yhteistyömuodot ja tahot tarkentunevat hankkeen edetessä. Lisäksi on mainittava, että olemme jo nyt hankkeella voineet yhdistää useita eri rajapintoja koko kunnan laatujohtamisesta Oulun seudun lukiopalveluiden laadunhallintaan. Hanketta tukevat lisäksi monet muut verkostot, kuten esimerkiksi laadunhallinnan yhteistyö varhaiskasvatuksen osalta Oulunsalon kunnan kanssa. Mielenkiintoista on myös koko hyvinvointipalvelujen näkökulma, sillä Kiimingistä pilotissa on mukana varhaiskasvatus, opetus- ja vanhuspalvelut. Palvelujohtaja ja ko. palvelupäälliköt tekevät JET- tutkintonsa (2010) em. pilottiin liittyen.