Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ HEIKKI JULKUNEN dosentti, ylilääkäri HYKS, medisiininen tulosyksikkö Peijaksen sairaala AARO MIETTINEN dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia, virologian ja immunologian osasto Helsingin yliopisto, Haartmaninstituutti Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet Autoimmuunitaudit ovat suuri joukko kroonisia sairauksia, joihin liittyy merkittävää väestön sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta. Niiden kehittyminen on kuukausia, vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävä immunologinen prosessi, jonka käynnistävät pääosin tuntemattomat ulkoiset tekijät perinnöllisesti alttiilla henkilöllä. Monien autoimmuunitautien ilmaantuvuus on lisääntynyt. Taudit ovat yleistyneet diagnostiikan kehittymisen, väestön ikääntymisen, tehostuneen hoidon ja mahdollisesti myös elintapojen ja elinympäristön muuttumisen vuoksi. Autoimmuunitautien täydellinen parantaminen vaatisi joko autoantigeenien poistamista elimistöstä, mikä ei yleensä ole mahdollista, tai autoreaktiivisten lymfosyyttien eliminointia ja kantasolusiirtoa, joka voi olla potilaalle autoimmuunitautia vaarallisempaa. Tautien ehkäisyyn ei toistaiseksi ole kliinisessä käytössä olevia menetelmiä. VERTAISARVIOITU VV Autoimmuunitauteja tunnetaan yli 80, niiden esiintyvyys väestössä on 5 8 % (1), ja niitä tavataan useilla lääketieteen erikoisaloilla (taulukko 1). Eräät taudit ovat tavallisia ja toiset hyvin harvinaisia. Autoimmuunitauti voi olla kohde-elinspesifinen tai systeeminen. Eri autoimmuunitautien perinnöllinen tausta on osin samanlainen, joten on mahdollista, että samalla potilaalla voi olla useampia elinspesifisiä autoimmuunitauteja, kaksi systeemistä sairautta (erittäin harvinaista) tai systeeminen sairaus, jonka taudinkuvaan kuuluu elinspesifisiä tulehduksia (2). Sairaus voi alkaa elinspesifisellä tulehduksella ja muuttua myöhemmin systeemiseksi, tai systeemistä tautia sairastavalle voi vuosien mittaan tulla uusia elinspesifisiä taudin manifestaatioita. Harvinaisissa autoimmuuneissa polyendokrinopatioissa (esim. APECED) potilaalla voi olla jopa 5 eri autoimmuunitautia. Autoimmuunitaudit voidaan ryhmitellä myös sen mukaan, välittävätkö taudin B-lymfosyytit (B-solut; vasta-ainevälitteinen) vai T-lymfosyytit (T-solut; soluvälitteinen). Autovasta-aineiden välittämiä tauteja ovat esim. Basedowin tauti ja myastenia gravis, ja soluvälitteisiä tauteja esimerkiksi multippeli skleroosi ja tyypin 1 diabetes. Nivelreumassa on paljon soluvälitteisen ja systeemisessä lupuksessa autovasta-ainevälitteisen taudin piirteitä. Jako on kuitenkin karkea, ja useimmissa autoimmuunitaudeissa esiintyy sekä T- että B-solujen poikkeavasta toiminnasta johtuvia taudin piirteitä. Käytännön työssä autoimmuunitaudit ryhmitellään sairastuneiden kohde-elinten mukaan ja hoidosta vastaa sen alan lääkäri, jolle kyseisen elimen sairaudet kuuluvat. Autoimmuunitaudit ovat naisilla noin kolme kertaa yleisempiä kuin miehillä. Joitakin autoimmuunitauteja sairastavat potilaat ovat lähes kaikki naisia: tällaisia tauteja ovat esimerkiksi systeeminen lupus, autoimmuunityreoidiitti ja primaari Sjögrenin oireyhtymä. Joitakin autoimmuunitauteja miehet ja naiset sairastavat yhtä paljon (krooniset koliitit), kun taas joissakin taudeissa miehet ovat enemmistönä (selkärankareuma, tyypin 1 diabetes). Sukupuolijakauman perimmäisiä syitä ei tunneta. Autoimmuunitautien ilmaantuvuus ja esiintyvyys vaihtelevat eri maanosien, alueiden, maiden, rotujen ja etnisten ryhmien välillä. Taustalla ovat geneettiset tekijät, mutta ympäristötekijöillä on myös suuri merkitys. Pääosin länsimaissa tehtyjen tutkimusten mukaan monet autoimmuunitaudit ovat viimeisten vuosikymmenien aikana yleistyneet. Tässä artikkelissa pohdimme autoimmuunitautien määrittelyä, syntyä, yleistymisen syitä ja ehkäisyä osin esimerkkitapausten valossa. Artikkelisarjan toisessa osassa käsittelemme autovasta-aineiden määritysmenetelmiä, testien tulkintaa ja niiden käytännön merkitystä kliinisessä työssä. Suomen Lääkärilehti 41/2011 vsk

2 KATSAUS TAULUKKO 1. Autoimmuunitauteja ja tautiryhmiä erikoisaloittain. Endokrinologia Autoimmuunihypotyreoosi, tyypin 1 diabetes, Basedowin tauti, subakuutti tyreoidiitti, Addisonin tauti, autoimmuunipolyendokrinopatiat, primaari gonadien vajaatoiminta Gastroenterologia Keliakia, autoimmuunihepatiitti, primaarinen biliaarinen kirroosi, sklerosoiva kolangiitti, autoimmuuni pankreatiitti, pernisioosi anemia, krooniset koliitit Gynekologia Autoimmuuniooforiitti, fosfolipidivasta-aineoireyhtymä Hematologia Autoimmuuni aplastinen anemia, -trombosytopenia ja -hemolyyttinen anemia, fosfolipidivasta-aineoireyhtymä Ihotaudit Psoriasis, dermatitis herpetiformis, pemfigus, pemfigoidi, alopesia, vitiligo, autoimmuuniurtikaria, diskoidi LE, ihoskleroderman eri muodot Kardiologia Postinfarkti- ja postperikardiotomiaoireyhtymä, immuunivälitteiset kardiomyopatiat ja perimyokardiitit, reumakuumekardiitti Keuhkotaudit Idiopaattiset interstitiaalipneumoniat, primaari pulmonaalinen proteinoosi, vaskuliitteihin ja sidekudostauteihin liittyvät keuhkoilmentymät Nefrologia ja urologia Tyvikalvovasta-ainetauti, Goodpasturen oireyhtymä, membranoosi glomerulonefriitti, tyypin 2 mesangiokapillaarinen glomerulonefriitti, SLE-nefriitti, interstitielli kystiitti Neurologia Keskushermoston tulehdukselliset sairaudet (multippeli skleroosi ja senkaltaiset taudit), ääreishermoston sairaudet (Guillain-Barre, immuunivälitteiset perifeeriset neuropatiat), hermo-lihasliitoksen sairaudet (myastenia gravis), vaskuliitteihin ja sidekudostauteihin liittyvät neurologiset ilmentymät, narkolepsia, stiff-man -oireyhtymä, neuromyelitis optica Reumatologia Nivelreuma, seronegatiiviset spondyloartropatiat, systeemiset sidekudostaudit, vaskuliitit, juveniilit artropatiat, polymyalgia reumatica, fosfolipidivasta-aineoireyhtymä Silmä-, korva-, nenä- ja kurkkutaudit Uveiitti, skleriitti, korioidiitti, autoimmuuni sisäkorvan sairaus KIRJALLISUUTTA 1 Eaton WW, Rose NR, Kalydjian A, Pedersen MO, Mortensen PB. Epidemiology of autoimmune diseases in Denmark. J Autoimmun 2007;29: Julkunen H, Ekblom-Kullberg S. Systeemiset sidekudostaudit ovat monimuotoisia. Duodecim 2004;120: Autoimmuunitaudin määrittely Autoimmuunitaudeissa elimistön immuunijärjestelmä tunnistaa oman kudoksen vieraaksi ja käynnistää siihen kohdistuvan immuunivasteen (3,4). Näissä taudeissa esiintyy autovasta-aineita ja autoreaktiivisia lymfosyyttejä sekä verenkierrossa että kudoksissa. Jotta tautia voitaisiin pitää tyypillisenä autoimmuunitautina, on osoitettava, että vasta-aineet tai autoreaktiiviset lymfosyytit aiheuttavat kudosvaurion. Esimerkkinä vastaaineiden suorasta kyvystä aiheuttaa autoimmuunitauti ovat tilanteet, joissa äidin IgG-luokan vasta-aineet aiheuttavat taudin sikiössä läpäistyään istukan. Siten äidin TSH-reseptoriin sitoutuvat vasta-aineet voivat spesifiteetistä riippuen aiheuttaa syntyvälle lapselle joko hypo- tai hypertyreoosin. SS-A- ja SS-B-vasta-aineet voivat puolestaan vaurioittaa sikiön sydämen johtoratoja ja aiheuttaa pysyvän eteiskammiokatkoksen. Ihmisen autoreaktiivisten lymfosyyttien patogeenisyyttä ei voida osoittaa siirtämällä niitä tavallisiin koe-eläimiin, koska solujen toiminta vaatii ihmisen HLA-rakenteiden tunnistamista. Käyttämällä koe-eläimiä, joihin on siirretty ihmisen HLA-geenit, tämä on eräissä tapauksissa ollut mahdollista. Todisteen tästä tarjoavat autoantigeeneillä immunisoidut koe-eläimet, joille on aiheutettu ihmisen autoimmuunitautia muistuttava tila, joka voidaan siirtää sairaan yksilön lymfosyyttien avulla terveeseen identtiseen koe-eläimeen. Käytännön työssä taudin luokittelu autoimmuunitaudiksi perustuu viitteellisiin tekijöihin, joita ovat mm. suvuittainen esiintyminen, lisääntyneet (auto)vasta-ainepitoisuudet verenkierrossa, muut autoimmuunitaudit samalla potilaalla, kohdekudoksessa todettavat lymfosyytti- tai immunoglobuliini- ja komplementtikertymät, taudin yhteys HLA-geeneihin ja sen lievittyminen immunosuppressiivisilla lääkkeillä (5,6). Autoreaktiivisia T-soluja on verenkierrossa niin pieniä määriä, ettei niiden osoitusta vielä voida käyttää diagnostiikassa. Varsinaisten autoimmuunitautien lisäksi monissa sairausryhmissä, mm. infektiotaudeissa, allergioissa ja pahanlaatuisissa taudeissa, esiintyy autoimmuunitautien piirteitä. Autoimmuunitaudin synty Normaalisti immuunijärjestelmä tunnistaa isännälle vieraat ja haitalliset antigeenit, tuhoaa ne ja samalla säilyttää toleranssin eli reagoimattomuuden omia kudoksia kohtaan. Tämän sikiökehityksen aikana hankitun immunologisen toleranssin murtuminen on keskeinen tapahtuma autoimmuunitaudin synnyssä. Miksi immunologinen toleranssi murtuu? Yksinkertaisen mallin mukaan infektion, kemi Suomen Lääkärilehti 41/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ 3 Goodnow CC. The multistep pathogenesis of autoimmune disease. Cell 2007;130: Miettinen A. Autoimmuunitaudit ja autoantigeenit. Duodecim 1994;110: Rose NR, Bona C. Defining criteria for autoimmune diseases (Witebsky`s postulates revisited). Immunology Today 1993;14: Knip M. Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Duodecim 2004;120: Perola M. Miten suomalaisten geeniperintö yhdistyy tautiperintöön? Suom Lääkäril 2011;66: Perheentupa J. Autoimmune polyendocrinopathy-candidiasisectodermal dystrophy. J Clin Endocrinol Metab 2006;91: Mathis D, Benoist C. Aire. Annu Rev Immunol 2009;27: Vanderpump MP, Turnbridge VM, French JM ym. The incidence of thyroid disorders in the community: a twenty-year follow-up of the Whickham Survey. Clin Endocrinol 1995;43: Kimpimäki T, Kupila A, Hämäläinen A-M ym. The first signs of b-cell autoimmunity appear in infancy in genetically susceptible children from the general population: The Finnish type 1 diabetes prediction and prevention study. A Clin Endocrinol Metab 2001;86: Mäki M, Mustalahti K, Kokkonen J ym. Prevalence of celiac disease among children in Finland. N Engl J Med 2003;348: Aho K, Heliövaara M, Maatela J ym. Rheumatoid factors antedating clinical rheumatoid arthritis. J Rheumatol 1991;18: Arbuckle MR, McClain MT, Rubertone MV ym. Development of autoantibodies before the onset of systemic lupus erythematosus. New Engl J Med 2003;349: MacLaren NK, Lan MS, Schatz D ym. Multiple autoantibodies as predictors as type 1 diabetes in a general population. Diabetologia 2003;46: Mayr A, Schlosser M, Grober N ym. Autoantibody affinity and epitope specificity identify distinct immunization profiles in children at risk for type 1 diabetes. Diabetes 2007;56: Collin P, Kaukinen K, Mäki M ym. Keliakia. Duodecim 2011;127: Caja S, Mäki M, Kaukinen K ym. Antibodies in celiac disease: implications beyond diagnostics. Cell Mol Immunol 2011;8: kaalin, toksiinin tai jonkin muun ulkoisen tekijän vaurioittamista tai ohjelmoidusti kuolevista soluista vapautuu autoantigeenejä. Näistä antigeenejä esittelevät solut (dendriittisolut, monosyytit, makrofagit ja B-solut), joiden pinnalla on periytyviä tyypin II HLA -rakenteita, pilkkovat peptidejä ja esittelevät ne auttaja T-soluille. Normaalisti useat eritasoiset toleranssin mekanismit varmistavat, etteivät T-solut muodosta haitallista immuunivastetta. Jos kuitenkin auttaja- T-solut, joilla on autoreaktiivinen T-solureseptori, saavat tulehduksen yhteydessä myös muita aktivaatiosignaaleja (eksogeenisiä tai endogeenisiä), voi se johtaa niiden aktivoitumiseen ja autoimmuunitilaan, joka jatkuu niin kauan kuin autoantigeeniä on tarjolla. Haitalliseen autoimmuunivasteeseen voi liittyä myös ulkoisen tekijän ja isännän peptidin välinen samankaltaisuus (molecular mimicry). Varmaa näyttöä tämän mekanismin toimimisesta toleranssin murtumisessa ei kuitenkaan ole. Autoimmuunitaudin taustalla on yleensä monitekijäinen perinnöllinen alttius, joka liittyy kaikkein vahvimmin kromosomissa 6 sijaitseviin, antigeenin esittelyä sääteleviin HLA-geeneihin. Esimerkkinä HLA:n merkityksestä on keliakia, jonka kehittyminen on lähes mahdotonta, jos henkilöllä ei ole DQ2- tai DQ8-alleelia. Useimmissa autoimmuunitaudeissa on HLAjärjestelmän lisäksi löydetty lukuisia tautiin assosioituvia geenejä tai geenialueita, joiden alttiutta lisäävät vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen heikkoja. Elintapa- ja ympäristötekijöillä on siten keskeinen merkitys monitekijäisten autoimmuunitautien puhkeamisessa. Näiden tautien syntymekanismien tutkimus suuntautuukin enenevästi geenien ja ympäristön vuorovaikutukseen (7). Yhden geenin mutaation aiheuttamat autoimmuunitaudit ovat harvinaisia, mutta geenivirheen selvittäminen on auttanut ymmärtämään autoimmuunitautien syntyä. AIRE-geenin mutaatiot aiheuttavat kateenkorvassa aukon sentraaliseen toleranssiin. Tämän seurauksena verenkiertoon pääsee autoreaktiivisia T-soluja, jotka aiheuttavat suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan APECED-taudin (8,9). Autoimmuunitaudin synty on useimmiten kuukausia, vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävä hidas immunologinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöllä on vain geneettinen alttius. Toisessa vaiheessa prosessi käynnistyy ja etenee. Käsitystä tukevat monien autoimmuunitautien alkuvaiheen hyvin lievät ja usein vaihtelevat oireet. Sama asia on osoitettu myös autovasta-aineiden avulla. Sekä etenevissä että takautuvissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että autoimmuunitaudeille spesifisiä vasta-aineita on verenkierrossa suurella osalla tautiin sairastuneista potilaista jo vuosia ennen ensimmäisten oireiden alkua. Näin on osoitettu mm. autoimmuunihypotyreoosin, tyypin 1 diabeteksen, keliakian, nivelreuman ja systeemisen lupuksen kohdalla (10,11,12,13,14). Seurannoissa on havaittu, että tautiin sairastumista ovat ennustaneet autovasta-aineiden lukumäärä, niiden pysyvä esiintyminen, korkea tai nouseva pitoisuus ja affiniteetti kohdekudokseen (15,16). Tällaisessa tilanteessa autovasta-aineet ovat merkki käynnissä olevasta ja laajenevasta immunologisesta prosessista. Manifesti tauti todetaan, kun kudosvauriot ylittävät oirekynnyksen. Autoimmuunitaudeissa ei ole löydetty yhtä yksittäistä tekijää, joka käynnistäisi, ylläpitäisi ja lopulta laukaisisi taudin. On pikemminkin todennäköistä, että ainakin systeemisissä taudeissa näitä ulkoisia tekijöitä on lukematon määrä ja että ne vaikuttavat jatkuvasti tai vaihtelevasti pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi tupakanpoltto on ainoa sitrulliinipeptidivasta-aine-positiivisen (CCP) nivelreuman tunnistettu riskitekijä (suhteellinen riski noin 2 4). Tupakansavu sisältää noin erilaista kemiallista ainetta. Mikä näistä aiheuttaa nivelreumaa? Sen sijaan joissakin, varsinkin nopeasti alkavissa ja kohde-elinspesifisissä autoimmuunitaudeissa yksittäiset tai ainakin harvat tekijät voivat olla taudin käynnistäjiä. Esimerkiksi reaktiivisessa artriitissa taudin laukaisevat infektiot tunnetaan. Keliakiassa T-solujen immuunivaste kohdistuu gluteeniin, joka on kotimaisten viljojen päävalkuaisaine. Vehnän ja rukiin valkuaisaine on rakenteeltaan samankaltaista. Ohra on kaukaisempaa sukua vehnälle, mutta myös sen valkuainen on haitallinen. T-solut immunisoituvat DQ2- ja DQ8-alleleihin kiinnittyneille deamidoiduille gliadiinipeptideille ja aiheuttavat suolistossa tulehdusreaktion. Tämän yhteydessä sekä gliadiinipeptideille spesifiset että autoreaktiiviset kudostransglutaminaasille spesifiset B- solut aktivoituvat ja potilaan vereen tulee kudostransglutaminaasivasta-aineita. Kun gluteenit poistetaan ruokavaliosta, T-solujen antigeeni katoaa ja tulehdusreaktio rauhoittuu. Myöskään Suomen Lääkärilehti 41/2011 vsk

4 KATSAUS 19 McGrogan A, Seaman HE, Wright JW ym. The incidence of autoimmune thyroid disease: a systematic review of the literature. Clin Endocrinol 2008;69: Werner M, Prytz H, Ohlsson B ym. Epidemiology and the initial clinical presentation of autoimmune hepatitis in Sweden: a nationwide study. Scand J Gastroenterol 2008;43: Chandran V, Raychaudhuri SP. Geoepidemiology and environmental factors of psoriasis and psoriatic arthritis. J Autoimmun 2010;34: Icen M, Crowson CS, McEvoy MT ym. Trends in incidence of adult-onset psoriasis over three decades: a population based study. J Am Acad Dermatol 2009;60: Koutsouraki E, Costa V, Baloyannis S. Epidemiology of multiple sclerosis in Europe: A review. Int Rev Psych 2010;22: Sarasoja T, Wiksröm J, Paltamaa J ym. Occurrence of multiple sclerosis in central Finland: A regional and temporal comparison during 30 years. Acta Neurol Scand 2004;110: Hyöty H, Virtanen SM. Miksi typin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Duodecim 2004;120: Kondrashova A, Reunanen A, Romanov A ym. A six-fold gradient in the incidence of type 1 diabetes at the eastern border of Finland. Ann Med 2005;37: Carbonnel F, Jantchou P, Monnet E ym. Environmental risk factors in Crohn`s disease and ulcerative colitis: an update. Gastroenterol Clin Biol 2009;33: Kaipiainen-Seppänen O, Kautiainen H. Declining trend in the incidence of rheumatoid factor-positive rheumatoid arthritis in Finland J Rheumatol 2006;33: Klareskog L, Gregersen PK, Huizinga TWJ. Prevention of autoimmune rheumatic disease: state of the art and future perspectives. Ann Rheum Dis 2010;69: Tishler M, Shoenfeld Y. Vaccination may be associated with autoimmune disease. IMAJ 2004;6: Rubinstein E. Vaccination and autoimmune diseases: the argument against. IMAJ 2004;6: Knip M. Diabetesrokotus tulossa? Duodecim 2009;125: Lahtela J, Antonen J. Immuunijärjestelmään vaikuttaminen diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Diabetes ja lääkäri 2011;40:13 7. autoreaktiiviset B-solut eivät enää saa stimulaatiota ja transglutaminaasivasta-aineiden tuotto lakkaa. Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet Suurelta osin länsimaissa tehtyjen tutkimusten mukaan monien autoimmuunitautien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Ilmiön syitä ovat ensisijaisesti diagnostiikan kehittyminen ja autoimmuunitautien tehokkaammat hoidot, joiden ansiosta potilaat elävät pitempään. On myös esitetty, että länsimaissa elämäntavat ja elinympäristö ovat muuttuneet autoimmuunitautien syntyä suosivaksi. Selvästi suurin syy monien autoimmuunitautien ilmaantuvuuden lisääntymiseen on kuitenkin se, että taudit tunnetaan paremmin ja ne todetaan yhä kattavammin, yhä aikaisemmin ja yhä lievempänä. On mahdollista, että väestön lisääntynyt tietoisuus autoimmuunitaudeista voi lisätä niiden ilmaantuvuutta lyhyessäkin ajassa, koska ihmiset hakeutuvat aktiivisesti tutkimuksiin. Kehittyneet tutkimusmenetelmät (mm. kuvantaminen ja tarkemmat autovasta-ainetestit) ovat yksinkertaistaneet ja nopeuttaneet diagnostiikkaa ja mahdollistaneet riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden seulonnan. Esimerkiksi keliakian seulonnassa ja diagnostiikassa käytetyn kudostransglutaminaasivastaainetestin herkkyys ja spesifisyys on noin 95 %. Suomessa keliakian esiintyvyys on lapsilla 1,5 %, työikäisellä väestöllä 2 % ja sitä vanhemmilla lähes 3 % (17,18). Suomalaisista 0,5 %:lla on todettu keliakia, joten väestössä on sangen paljon piilevää tautia. Kilpirauhasen autoimmuunitautien ilmaantuvuus on pysynyt ennallaan tai on laboratoriotutkimusten lisääntymisen vuoksi jonkin verran kasvanut (19). Autoimmuunihepatiittien ilmaantuvuus on pysynyt vuosikymmenien ajan hyvin tasaisena, mutta esiintyvyys on selvästi lisääntynyt tehokkaamman hoidon ansiosta (20). Psoriasiksen esiintyvyyden vaihtelu alueittain ja etnisten ryhmien välillä on suurta (21). Ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut noin 30 vuoden aikana tehostuneen diagnostiikan ja mahdollisesti myös ympäristötekijöiden muutosten takia (22). Multippelin skleroosin ilmaantuvuus on myös lisääntynyt (23), ja suurin syy tähän ainakin Suomessa on yleistynyt magneettikuvantaminen (24). Joidenkin autoimmuunitautien ilmaantuvuudessa näyttää tapahtuneen myös absoluuttista lisääntymistä. Lapsilla tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on kaikkein korkein maailmassa. Uusien tautitapausten määrä on viisinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana, vaikka diagnostiikka on pysynyt samana. Kyse ei ole alttiusgeenien rikastumisesta, koska muutos on ollut nopea ja suurin osa tyypin 1 diabeteksesta tulee lapsille, joiden vanhemmilla tai ensimmäisen asteen sukulaisilla ei ole diabetesta. Tyypin 1 diabeteksen yleistymisen pääasiallisimpana syynä on pidetty altistumista uusille, toistaiseksi tunnistamattomille ympäristötekijöille (6,25). Ympäristötekijöiden vaikutukseen viittaa myös tutkimus, jossa osoitettiin tyypin 1 diabeteksen olevan huomattavasti yleisempi suomalaisilla lapsilla kuin Venäjän Karjalan suomensukuisilla lapsilla (26). Krooniset koliitit ovat lisääntyneet nopeasti toisen maailmansodan jälkeen. Ilmiön syynä on pidetty altistumista tarkemmin identifioimattomille ympäristötekijöille. Yleisesti hyväksyttyjä kroonisten koliittien ilmaantuvuuteen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat tupakanpoltto (suojaa haavaiselta koliitilta ja altistaa Crohnin taudille) ja umpilisäkkeen poisto (suojaa haavaiselta koliitilta) (27). Lähes kaikki tavalliset autoimmuunitaudit ovat länsimaissa lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Poikkeuksena lienee seropositiivinen nivelreuma, jonka ilmaantuvuus näyttää ainakin Suomessa jonkin verran vähentyneen (28). Voidaanko autoimmuunitauteja ehkäistä? Väestötasolla autoimmuunitauteja voitaisiin ehkäistä identifioimalla ja eliminoimalla tauteja laukaisevia ympäristötekijöitä. Autoimmuunitautien esiintyvyyteen vaikuttavat mm. sosioekonomiset tekijät, elämäntavat, ilmasto, yleinen hygienia, infektiot ja ympäristön saasteet, jotka kaikki voivat olla sekä altistavia että suojaavia tekijöitä. Väestötason ehkäisyn tekee vaikeaksi se, että taudeille altistavia ja suojaavia ympäristötekijöitä ei tunneta. Niitä voi olla lukematon määrä, ja ne voivat vaikuttaa sekä lyhyen että pitkän ajan kuluessa. Esimerkkinä väestötason ehkäisystä on tupakanpolton vähentäminen. Ruotsissa on arvioitu, että seropositiivisen nivelreuman ilmaantuvuus 3026 Suomen Lääkärilehti 41/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ 34 Yeung WCG, Rawlinson WD, Craig ME. Enterovirus infection and type 1 diabetes mellitus: a systematic review and metaanalysis of observational studies. BMJ 2011:342:d Knip M, Hyöty H. Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy virusrokotteella. Duodecim 2007;123: Bykerk VP. Strategies to prevent rheumatoid arthritis in high-risk patients. Curr Opin Rheumatol 2011;23: Liao KP, Costenbader KH. Getting them even earlier: identifying individuals before clinical presentation with rheumatoid arthritis. Arthritis Care Research 2009;61: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. olisi 33 % pienempi, jos ihmiset eivät tupakoisi ollenkaan (29). Väestön yleisen rokottamisen vaikutuksista autoimmuunitautien ilmaantuvuuteen on erilaisia näkemyksiä (30,31). Yksilötasolla perinnöllisesti alttiilla, riskiryhmään kuuluvalla henkilöllä autoimmuunitauteja voidaan yrittää ehkäistä joko primaari- tai sekundaariprevention keinoin. Primaariehkäisyssä pyritään estämään tautiprosessin käynnistyminen ja sekundaariehkäisyssä pysäyttämään jo käynnistynyt prosessi. Tertiaarisessa ehkäisyssä pyritään palauttamaan autoimmuunitautiin sairastuneen potilaan kohde-elimen toiminta normaaliksi. Multigeenisistä taudeista tutkimustyötä on tehty erityisesti tyypin 1 diabeteksessa, jossa riskiryhmään kuuluvien lasten ravintotekijöitä muuttamalla on pyritty vaikuttamaan mahdolliseen tautiprosessia käynnistävään ja ylläpitävään tekijään (6). Primaari- ja sekundaariehkäisytutkimuksissa ongelmia ovat olleet suuri tutkittavien määrä, pitkä seuranta ja vaikeus määritellä immunologisen prosessin käynnistävä ja ylläpitävä tekijä ja intervention ajoitus. Sekundaarisessa ja tertiaarisessa ehkäisyssä on tutkittu immunomoduloivia hoitoja (32,33), jotka ovat pääsääntöisesti osoittautuneet kuitenkin tehottomiksi. Tämä viittaa siihen, että tyypin 1 diabeteksen, kuten muidenkin autoimmuunitautien, tautiprosessin käynnistyttyä sen pysäyttäminen on vaikeaa. Viime vuosina suurinta mielenkiintoa on herättänyt enterovirusten mahdollinen rooli tyypin 1 diabeteksen laukaisevana tekijänä (34). Tämän osoittaminen aukottomasti vaatisi enterovirusrokotteella toteutettavan intervention (35). Tutkimusasetelman vaikeuksia ovat enterovirusten serotyyppien suuri määrä ja se, että rokotteetkin voivat mahdollisesti laukaista taudin. Monet muut autoimmuunitaudit kuin tyypin 1 diabetes ovat harvinaisempia, helpompia hoitaa ja ennusteeltaan parempia, joten primaariprevention tutkiminen kalliilla, epävarmalla ja vuosia kestävällä tutkimusasetelmalla ei niiden kohdalla ole houkuttelevaa. Esimerkiksi systeeminen lupus on kliinisten oireiden ja löydösten, autovasta-aineiden kirjon ja geneettisen taustan perusteella niin heterogeeninen sairaus, että tuntuu lähes toivottomalta yrittää ehkäistä tautia vaikuttamalla yhteen tai muutamaan mahdolliseen tekijään, joka käynnistää tautiprosessin. Sekundaaripreventiossa asetelma voi olla yksinkertaisempi. Seropositiivisen nivelreuman varhaisessa prekliinisessä vaiheessa henkilöllä on veressään CCP-vasta-aineita tai reumatekijä ja myöhäisemmässä vaiheessa niiden lisäksi lieviä niveloireita (nivelsärkyä, muutaman nivelen tulehdus), mutta nivelreumadiagnoosia ei voi tehdä. Myöhäisessä prekliinisessä vaiheessa potilaita on hoidettu immunomoduloivilla lääkkeillä, mm. glukokortikoideilla, metotreksaatilla ja biologisilla lääkkeillä. Vuoden kestäneessä seurantatutkimuksessa metotreksaattia saavilla potilailla diagnosoitiin nivelreuma jonkin verran harvemmin kuin lumetta saaneilla (36). Käynnistymässä on myös varhaisen prekliinisen vaiheen tutkimus, jossa nivelreumaa sairastavien potilaiden oireettomat ensimmäisen asteen sukulaiset, joilla arvioidaan olevan selvästi lisääntynyt riski sairastua tautiin, saavat reumalääkitystä tai lumetta (37). Lopuksi Länsimaissa useimpien autoimmuunitautien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Tautien dia - gnostiikka on tarkentunut ja hoito tehostunut. Autoimmuunitaudit todetaan yhä kattavammin ja yhä aikaisemmin, mikä yhdessä tehostuneen hoidon kanssa on lisännyt tauteja sairastavien henkilöiden suhteellista määrää väestössä. Autoimmuunitautien ilmaantuvuus näyttää lisääntyneen myös absoluuttisesti, ja taustalla voivat olla muuttuneet ympäristötekijät. Nämä tekijät ovat kuitenkin edelleen suurelta osin tuntemattomia, niitä voi olla lukuisia ja ne saattavat vaikuttaa lyhyen tai pitkän ajan kuluessa. Autoimmuunitautien primaaripreventio riskitekijöihin vaikuttamalla sekä väestö- että yksilötasolla on erittäin haasteellista, eikä käytäntöön soveltuvia menetelmiä ole vielä löydetty. Sekundaariprevention mahdollisuudet ovat monissa sairauksissa lupaavampia. Tässä vaiheessa autoimmuunitautien parasta ehkäisyä ovat varhainen dia - gnoosi ja hyvä hoito, jotka parantavat elämänlaatua ja ennustetta. English summary > in english Autoimmune diseases have become more common Suomen Lääkärilehti 41/2011 vsk

6 TIETEESSÄ HEIKKI JULKUNEN Docent, Chief Physician HUCH, Medicinal Profit Unit, Peijas Hospital ENGLISH SUMMARY Autoimmune diseases have become more common More than 80 clinically distinct autoimmune diseases have been identified, and they afflict an estimated 5-8% of the population. The incidence and prevalence of many autoimmune diseases in Western countries have increased in recent decades mainly due to better diagnostic methods and more effective therapy. It is also possible that the increased incidence of some autoimmune diseases is caused by exposure to new injurious environmental factors. These factors are for the most part not yet known. They can be numerous and the length of exposure to them can vary from a short to a long period. There are no clinical methods for primary prevention of autoimmune diseases on a population or individual level. Secondary prevention may be possible in some cases. Given current knowledge, the most important tasks are early diagnosis and effective therapy of autoimmune diseases, which improves patients quality of life and prognosis. Suomen Lääkärilehti 41/2011 vsk a

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma. Heikki Julkunen 10.10.2014.

Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma. Heikki Julkunen 10.10.2014. Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma Heikki Julkunen 10.10.2014. Yleistä autoimmuunitaudeista prevalenssi väestössä 5-8% 75% naisia ainakin 80 eri sairautta esiintyvyys vaihtelee maiden ja rotujen välillä

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,

Lisätiedot

Autovasta-aineiden käytännön merkitys autoimmuunitaudeissa

Autovasta-aineiden käytännön merkitys autoimmuunitaudeissa TIETEESSÄ HEIKKI JULKUNEN dosentti, ylilääkäri HYKS, sisätautien toimiala, Peijaksen sairaala heikki.julkunen@hus.fi AARO MIETTINEN dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia, virologian

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012 Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

aineiden tautiassosiaatiot

aineiden tautiassosiaatiot CCP vasta-aineiden aineiden tautiassosiaatiot Timo Palosuo Emeritusprofessori Virustautien ja immunologian osasto Kansanterveyslaitos Labquality-päivät Helsinki 9.2.2007 Sitrullinisaatio Citrulline

Lisätiedot

LASTENREUMA JA MUUT AUTOIMMUUNITAUDIT. Lahti 20.3. 2015 Heini Pohjankoski OYL Päijät-Hämeen Keskussairaala Lastenreumatologinen poliklinikka

LASTENREUMA JA MUUT AUTOIMMUUNITAUDIT. Lahti 20.3. 2015 Heini Pohjankoski OYL Päijät-Hämeen Keskussairaala Lastenreumatologinen poliklinikka LASTENREUMA JA MUUT AUTOIMMUUNITAUDIT Lahti 20.3. 2015 Heini Pohjankoski OYL Päijät-Hämeen Keskussairaala Lastenreumatologinen poliklinikka VÄITÖSKIRJA OHJAAJAT: -Professori Matti Korppi -Dosentti Anneli

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Elina Hytönen: Aspartaami

Elina Hytönen: Aspartaami Elina Hytönen: Aspartaami Aspartaami on keinotekoinen makeutusaine, jonka useimmiten saa vatsaansa kun nauttii sokerittomia tai rasvattomia tuotteita. Näitä ovat light-virvokkeet ja mehut, kahvin ja teen

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!

Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Jorma Toppari Turun yliopisto ja Tyks Biolääketieteen laitos, fysiologia Lasten ja nuorten klinikka Riitta Veijola Oulun yliopisto ja Oys Lasten ja nuorten

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset Immunologinen diagnostiikka Immunologinen diagnostiikka - infektioserologia: bakteerit (parasiitit, sienet) Hanna Jarva LT, Kliininen opettaja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli! Suolisto!! Ohutsuoli! GI-kanava / Suoli 2012 Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori Osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUSLAB Koliitit" Paksusuolen tulehdukset!! Mikroskooppinen koliitti!!

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Systeemisten sidekudostautien monimuotoisuus

Systeemisten sidekudostautien monimuotoisuus Katsaus HEIKKI JULKUNEN JA SUSANNE EKBLOM-KULLBERG Systeemisten sidekudostautien monimuotoisuus Systeemisten sidekudostautien varhaisdiagnostiikka ja luokittelu voi olla vaikeaa, koska ensioireet ovat

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

IBD. Crohn ja Colitis ry ja Janssen-Cilag Oy

IBD. Crohn ja Colitis ry ja Janssen-Cilag Oy IBD IBD:N hoidon baro nykytila Suomessa metri Crohn ja Colitis ry ja Janssen-Cilag Oy Tulehduksellisista suolistosairauksista käytetään yleisesti lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases). Kroonisia

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto Atoimmnologiaa Olli Vainio Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oln yliopisto Kliinisen mikrobiologian laboratorio Oln yliopistollinen sairaala Labqality-Päivät 4.2.2010 Atoimmnisairadet

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Suolistosairauksien laaja kirjo

Suolistosairauksien laaja kirjo Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Lataa Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin - Maija Haavisto. Lataa

Lataa Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin - Maija Haavisto. Lataa Lataa Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517926140 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kymmenet tuhannet suomalaiset kärsivät erilaisista

Lisätiedot

Autovasta-aineet nivelreumassa

Autovasta-aineet nivelreumassa Autovasta-aineet nivelreumassa Marja-Kaisa Koivula, Sairaalakemisti, FT, Kliinisen biokemian dosentti, Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab), Oulu ja Oulun yliopisto, Diagnostiikan

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja

Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja Katsaus Oili Kaipiainen-Seppänen Suomessa nivelreumaa sairastaa 0,8 % väestöstä. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Aiheuttaja on edelleen tuntematon. Nivelreuman esiintyminen väestössä ei kuitenkaan

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot