ÄITIYS-JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTA- YHTYMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄITIYS-JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTA- YHTYMÄSSÄ"

Transkriptio

1 ÄITIYS-JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTA- YHTYMÄSSÄ

2 Yhall Liite 5 Sisältö JOHDANTO ÄITIYSNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT... 4 Terveystarkastukset ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN TAVOITTEET ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄT KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI... 8 Synnytyssairaala... 8 Oma organisaatio... 9 Muut yhteistyötahot KIRJAAMINEN JA POTILASASIAKIRJAT NEUVOLASSA ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA I NEUVOLAKÄYNTI 8-10 RASKAUSVIIKOLLA KESKENMENON SATTUESSA RASKAUDENKESKEYTYS II NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA, lääkärin tarkastus III NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA IV NEUVOLAKÄYNTI n RV:LLA, Laajennettu terveystarkastus V NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA...20 VI NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA, lääkärin tarkastus VII NEUVOLAKÄYNTI n.30 RV:LLA...23 VIII NEUVOLAKÄYNTI n.32 RV:LLA...24 IX NEUVOLAKÄYNTI n.34 RV:LLA...25 X NEUVOLAKÄYNTI n.36 RV:LLA, lääkärin tarkastus...26 XI NEUVOLAKÄYNTI 37 RVK JA SIITÄ ETEENPÄIN -VIIKOTTAIN...28 YLIAIKAISUUS...30 KOTIKÄYNTI Äiti Lapsi...32 JÄLKITARKASTUS viikkoa synnytyksestä PERHESUUNNITTELUN RUNKO-OHJELMA...34 LIITTEET 2

3 JOHDANTO Tämän toimintaohjelman työstämiseen ovat osallistuneet kaikki nykyisen kuntayhtymän (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri) terveydenhoitajat ja neuvolalääkärit. Tavoitteena on ollut yhtenäistää Kuusiokuntien kuntayhtymän äitiys-ja perhesunnitteluneuvolatoimintaa. Vastaavanlaisia toimintaohjelmia on valmisteltu myös lastenneuvolaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Toimintaohjelman pohjana on ollut Lastenneuvolaopas (STM oppaita 2004:14 sekä valmistunut asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, joka astunut voimaan Tässä asetuksessa velvoitetaan kunnat ja/tai kuntayhtymät tekemään toimintaohjelma, minkä tulee sisältää kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. STM ja THL tulevat seuraamaan asetuksen toimeenpanoa järjestelmällisesti ja säännöllisesti. Läänin alueella seurantaa tekee aluehallintovirasto. Kunnat ovat saaneet valtionosuuksien korotuksen, jotta asetuksen velvoitteet voidaan toteuttaa mm. henkilöstöresurssien osalta. Tämä toimintaohjelma voidaan myös sisällyttää osaksi lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelman tulee hyväksyä kunnan kansanterveystyöstä vastaava luottamuselin. Toimintaohjelman on tarkoitus myös toimia perehdytysrunkona neuvolassa ja niin sanottuna laatukäsikirjana. Toimintaohjelmaan on sisällytetty myös imetysohjaussuunnitelma vauvamyönteisyysohjelman (neuvolan seitsemän askelta: imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa) mukaisesti. Äitiyshuollon valtakunnalliset suositukset ovat vuodelta 1999, jotka myös suurelta osaltaan ovat olleet toimintaohjelman pohjana. 3

4 1 ÄITIYSNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen. Raskaana oleville naisille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin, jotka tehdään seulonta-asetuksen mukaan. Seulontoihin osallistumiseksi äidin olisi hyvä olla yhteydessä neuvolaan jo ennen 8. raskausviikkoa. Lähes kaikki raskaana olevat naiset käyvät neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Se on myös äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Näin voidaan tukea raskaana olevaa naista ja hänen puolisoaan valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä. Terveystarkastukset Äidille järjestetään raskauden aikaiset terveystarkastukset neuvolassa yksilölliset tarpeet huomioiden. Määrää ja sisältöä koskevat suositukset päivitetään lähiaikoina. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen (380/2009) mukaan odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja tuen tarpeita. Jälkitarkastuksen voi tehdä lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja. Asetus 380/2009 (Finlex). Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat siis parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. On tärkeää, että työntekijöillä on mahdollisuus aktiivisesti hakea uutta tietoa täydennyskoulutuksen kautta. Kuntayhtymän johdossa on hyvin tiedostettu täydennyskoulutusvelvoite ja myös siten hoitotyön laatua on voitu pitää riittävän korkealla. Uusia työmuotoja kokeillaan rohkeasti. Kuntayhtymässä on käytössä mm. ensisynnyttäjien koteihin tehtävät ns. Vavu- kotikäynnit (lastenneuvolan puolelta). Lisäksi lähes kaikki terveydenhoitajat ovat saaneet imetysohjaaja koulutuksen, mikä 4

5 mahdollistaa laadukkaan imetysohjauksen. Neuvolassa järjestetään myös kaikille ensisynnyttäjille, heidän puolisoilleen tai tukihenkilöilleen perhevalmennusta. 5

6 2 ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN TAVOITTEET Turvallisen raskauden ja äidin terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen raskauden ja synnytyksen tuomissa muutoksissa perheiden yksilöllisyys, myös yksin odottavat huomioiden Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä varhaisen tuen avulla lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Jokaisen äidin/perheen henkilökohtainen ehkäisyneuvonta ja suunnittelu Tuen ja tiedon antaminen raskautta suunnitteleville tai raskauden keskeytystä suunnitteleville perheille 6

7 3 ÄITIYSNEUVOLATOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄT Turvata odottavalle äidille turvallinen raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika Toteuttaa äidin raskauden aikainen seuranta valtakunnallisten tarkastusohjeiden mukaisesti Turvata odottaville vanhemmille riittävä tiedonsaanti raskaudesta, synnytyksestä ja lastenhoidosta itseensä luottavan vanhemmuuden kehittymiseksi Tukea odottavia vanhempia tasapainoiseen muutosvaiheeseen parisuhteesta lapsiperheeksi Raskauden aikaisten häiriöiden ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito/hoitoonohjaus raskauden ja lapsivuoteen aikana Tukea tulevan lapsiperheen toiminnan suuntautumista terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi sekä opastaa perhettä itsehoitoisuuteen/itsenäiseen selviytymiseen Turvata palvelu/hoitoketjun katkeamattomuus/sujuvuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Välittää vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa odotusaikaan, sikiön hyvinvointiin sekä perheen terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Kertoa vanhemmille vertaistuen käytön mahdollisuuksista Kehittää työtä esim. uusien toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Perehdyttää uusia työntekijöitä ja ohjata opiskelijoita 7

8 4 KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Synnytyssairaala Äitiyshuollon tuloksellisuus edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä,systemaattista ja toisiaan arvostavaa yhteistyötä. Äitiyshuoltoa tulisikin tarkastella kokonaisuutena, palveluketjuna. Äitiyshuollon palveluista vastaavat perusterveydenhuollossa äitiysneuvolat ja erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot. Äitiysneuvoloiden työmuotoina ovat terveystarkastukset seulontoineen, henkilökohtainen ohjaus ja perhevalmennus. Erikoissairaanhoito puolestaan vastaa raskauden ajan ongelmien ja sairauksien tutkimuksista ja hoidoista ja synnytysten hoidosta. Kuusiokuntien äitiysneuvolatoiminta on sopinut Seks:n synnytysten ja naistentautien yksikön kanssa hoidon porrastuksesta ja työnjaosta. On sovittu toimintalinjoista, hoitokäytännöistä ja seurannasta. Äitiyspoliklinikalta neuvolat saavat päivitetyt Hoidonporrastus-ohjeet, kuten äitiyspoliklinikalle lähettämisohjeet ja ohjeet lähettämisestä Synnytyspelko poliklinikalle. Äitiyspoliklinikalta neuvolat ovat saaneet ohjeet myös yliaikaisen raskauden hoidosta, supistelevien äitien infektionäytteiden otosta ja vesirokko- ja parvorokko seulonnasta. Hoidon turvallisuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi on tiedonvälitys äitiyspoliklinikan, synnytysosastojen ja äitiysneuvoloiden yhteistyössä olennaista. Äitiyskortti, esitietolomake ja sähköiset lähetteet selvittävät äitiyspoliklinikalle äitiysneuvolan keräämää tietoa synnyttäjästä ja hänen raskaudestaan, hoitopalautteet saadaan keskussairaalasta sähköisesti neuvolaan. Synnytystiedot tulevat vielä paperiversiona neuvolaan. Sujuvaa sähköistä tietojärjestelmää äitiyshuoltoon kehitetään valtakunnallisesti. Seks:ssa on kehitetty yhdessä perusterveydenhuollon edustajien kanssa sähköinen synnyttäjiä koskeva virtuaalisynnytyssairaala, joka korvaa tutustumiskäynnin synnytyssairaalaan. 8

9 Synnytys- ja Naistentautien yksikkö järjestää vuosittain alueellisen täydennyskoulutuspäivän sairaanhoitopiirin äitiyshuollossa toimivalle henkilökunnalle. Oma organisaatio Äitiysneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja terveyskeskuksessa ovat mm. oman neuvolan lääkäri, lastenneuvolan terveydenhoitaja, Erityispalvelun psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkärinvastaanotto, työterveyshuolto, hammashuolto, oman kaupungin sosiaalityöntekijä sekä perhetyöntekijä. Äitiysneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lapsen syntymän jälkeen. Sosiaalityö toimii hallinnollisesti eri hallintokunnan alaisuudessa omine tietojärjestelmineen. Sosiaalityöllä ei ole käytössään lääkäreitä. Yhteistyötä ja tiedonkulkua äitiysneuvoloiden ja sosiaalityöntekijöiden välillä kehitetään ja tiivistetään. Perheiden tukemisen onnistumiseksi nykyistä paremmin ja syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi neuvolatoimi tarvitsisi jatkossa tuekseen kotipalvelutyyppistä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa perhetyötä, jollaista ei tällä hetkellä ole riittävästi tarjolla. Muut yhteistyötahot Kolmannen sektorin toimijoista erityisesti seurakunta ja MLL toimivat usein neuvolan kanssa yhteistyössä. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat Seks:n äidinmaitokeskus, laboratorio, apteekki, keskusvarasto ja laitehuolto. Lisäksi KELA, THL, SPR ja vakuutusyhtiöt ovat jatkuvassa yhteistyössä äitiysneuvoloiden kanssa. 9

10 5 KIRJAAMINEN JA POTILASASIAKIRJAT NEUVOLASSA Kuntayhtymän neuvoloissa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä, johon kaikki neuvolan työtekijät kirjaavat. Potilasasiakirjoista vastaa rekisterinpitäjänä terveyskeskus. Tarkemmat ohjeistukset kirjaamisesta on sovittu neuvolan palavereissa erikseen. Kirjaaminen käydään aina läpi uuden työtekijän kanssa perehdytyksen yhteydessä. Tällöin korostetaan potilasasiakirja-asetuksen 4 :n mukaan, että potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä tai vastuunsa sitä edellyttävät. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Potilaan hoidolla tarkoitetaan terveydenja sairaanhoitoa. Potilasasiakirja-asetuksen 15 :n 1 momentin mukaan hoitovastuussa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä potilaskertomukseen merkinnät myös potilaan taudinmäärityksen tai hoidon kannalta merkittävästä puhelinneuvottelusta sekä muusta vastaavasta konsultaatiosta ja hoitoneuvottelusta. Merkinnöistä tulee käydä ilmi ajankohta, asian käsittelyyn osallistuneet sekä tehdyt hoitoratkaisut ja niiden toteuttaminen. Nämä merkinnät ovat tärkeitä potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan kannalta sekä henkilökunnan oikeusturvan toteuttamisessa. Potilaslain mukaan potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään, ettei ammattihenkilö saa ilmaista sivulliselle yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut tiedon. Sivullisella tarkoitetaan muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä (terveyskeskuksessa) taikka sen toimeksiannosta muualla potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia. Asiakirjasalaisuus merkitsee sitä, että salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla käytettäviksi. Potilasasiakirjojen siirtämiseen esimerkiksi lapsen tai nuoren ja hänen 10

11 perheensä muuttaessa tarvitaan huoltajan kirjallinen suostumus. Suostumuksessa on määriteltävä, mitä tietoja luovutus koskee (esim. terveyskertomus (psuun-lehti, rseur jne).tämä suostumus on tulostettavissa Effican kautta. Kun potilasasiakirjoista luovutetaan tietoa, siitä on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin. Neuvolassa merkintä tehdään äidin osalta psuun-lehdelle ja lapsen osalta thlehdelle. Vaitiolovelvollisuus merkitsee kieltoa paljastaa sivulliselle sellaista tietoa, joka asiakirjaan kirjoitettuna on tai olisi salassa pidettävä. Vaitiolovelvollisuus kattaa siten myös kirjaamattomat potilasta koskevat tiedot, huomiot ja havainnot. Jokainen neuvolantyöntekijä on velvoitettu allekirjoittamaan vaitiolovelvollisuussopimus kirjallisesti. Salassapitovelvoitteet jatkuvat virka- tai palvelussuhteen päätyttyäkin. Erityislaeissa on lueteltu tilanteet, jolloin edellytetään potilastietojen luovuttamista salassapitovelvoitteiden estämättä ilman suostumusta tai vastoin asiakkaan nimenomaista kieltoakin. Muun muassa lastensuojelulaissa oleva 25 ilmoitusvelvollisuus on yksi niistä. Tiedot voi antaa kirjallisesti, suullisesti tai annetaan konsultaatioapua. Asianosaisella on myös oikeus tarkistaa tiedot, jotka hänestä on kirjattu potilasasiakirjoihin. Pyyntö tulee tehdä aina kirjallisesti (terveyskeskuksessa lomake sitä varten). Pyynnössä tulee ilmetä, mitä tietoja tai asiakirjoja pyyntö koskee ja mihin tarkoitukseen tietoja pyydetään. Pyynnössä on käytävä selville myös pyynnön esittäjän asianosaisuusasema. Pyyntö osoitetaan johtavalle lääkärille. Tieto asiakirjasta voidaan jättää antamatta, jos se olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua tai lapsen etua taikka muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. 11

12 ÄITIYSNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA AJANVARAUS kuinka varmistunut raskaudesta, raskaustesti viimeiset kuukautiset kuukautiskierron säännöllisyys sairaudet, lääkitykset varataan aikaa 1-1 1/2 h ensikäynnille isän kutsuminen mukaan neuvolaan 12

13 I NEUVOLAKÄYNTI 8-10 RASKAUSVIIKOLLA Raskauden varmistus Raskauden merkit, oireet kuukautisten poisjäänti (stressi, laihdutus, voimakas tunnereaktio ym. voivat vaikuttaa) rinnat suurenevat ja aristavat pahoinvointi, kuvotus väsymys mieliteot virtsaamistiheyden kasvu mielialan vaihtelut limakalvojen ja nännien tummuminen Alkuhaastattelu-raskauden seuranta lomakkeen täyttö koneelle Lomakkeet Tutkimukset äitiyskortti sikiöseulonta lähete(=äitiyslähete) SPR:n verilähete: ABO-veriryhmä, Rh- tekijä ja vastaaineet joka raskaudessa sekä THL:n lähete; kuppa, hepatiitti-b ja Hiv. Näistä paperinen lähete + pyynnöt Efficaan RR HB: jos alle 120 aloitetaan heti rautalisä jos alle 100 otetaan PVK ja S-ferritiini virtsa Multistix-liuskalla tai vastaavalla valmisteella paino: normaalipainoisille painonnousua kg ylipainoisille muutama kilo 20 ensimmäisen raskausviikon aikana painonlisäys + 2kg, sitten + 500g/vko 13

14 lähete virtsan klamydiatutkimukseen alle 25v. odottajilta ja muilta tarpeen mukaan (U-ChtrNho tai CTR-PCR, 2h rakossa, ei alapesua) lähete vesirokkovasta-aine tutkimukseen, jos ei varmuutta aiemmasta sairastamisesta parvorokkovasta-aineet tarv. (lasten parissa työskenteleviltä) toxo-ja listeria va tarv.(esim. maatilalla työskentelevät) sikiöseulaverikokeet laboratoriossa rv:lla audit-kysely sekä äidille että isälle tarvittaessa lähete sokerirasitukseen, katso lähetekriteerit liite I hoidon porrastusohje (Pt-Gluk- R6; tutk.numero 4800) ohjelmoidaan PLV-pyyntö valmiiksi lääkärineuvolaa varten ja annetaan PLV-purkki sekä ohjaus asiakkaalle näytteen antamiseksi Äitiyspoliklinikalle lähettäminen -> kts. Liite I, Hoidon porrastusohje Keskustelun aiheita: raskauden tuomat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset, parisuhde ravinto, ravintolisät, lääkkeet liikunta, lantionpohjan lihakset työ ruuansulatus, vatsantoiminta sukupuolielämä, läheisyys hampaiden hoito rinnat, imetys tupakka, alkoholi; tee audit sekä äidille että isälle! sikiöseulonnan merkitys 14

15 Annettavat esitteet: (vaihtelevat neuvoloittain) Meille tulee vauva lehti (stakes) Raskaus, synnytys ja uusi perhe (libero) Vau-kirja Odotusaika Neuvokas perhe-kortti + kortin täyttöohje vanhemmille Saamme vauvan Sikiöseulonnan esite (infokirje) Raskausajan ravitsemus ja liikunta Lantionpohjan jumppaohjeet Hampaiden hoidosta moniste Tarvittaessa tupakka, alkoholi ym. tehdään sähköinen äitiyslähete; aika tulee äidille kotiin, ohjeita äitiyslähetteen tekemiseen tarvittavista tiedoista liitteessä I, hoidon porrastusohje 15

16 KESKENMENON SATTUESSA soitto ja lähete äit.pkl:lle Kts. Liite I, Hoidon porrastusohje varataan aika jälkitarkastukseen neuvolan lääkärille ja hoitajalle RASKAUDENKESKEYTYS Abortin haluavalle, varataan aika lääkärille mahd. pian. Lääkäri tekee lähetteen naistentaudeille. Asiakas voi lähetteen saatuaan varata itse ajan naistent.pkl:lle p Terveydenhoitajan vastaanotolla: raskaustesti virtsasta klamydia-näyte (U-ChtrNho tai CTR-PCR) annetaan Seinäjoen sairaalan lääkkeellinen raskaudenkeskeytys kotona/sairaalassa -monisteet-kts. tarkemmin Seinäjoen sairaalan ohje 16

17 II NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA, lääkärin tarkastus Rutiinitutkimukset: RR(th) HB(th) paino(th) virtsa, PLV-näyte (ohjelmoitu edellisellä käynnillä) turvotus SF-mitta(th mittaa!) sikiön sydänäänet/ultraääni kohdunsuun tilanne, sisätutkimus, tarv. tulehdusnäytteet UÄ:emättimen kautta varmistetaan, että raskaus sijaitsee kohtuontelossa, nähdään alkion/sikiön liikkeet ja sydämen syke UÄ:mahdollinen monisikiöraskaus-diagnostiikka, varmistetaan sikiöiden välisen kalvorajan paksuus, ts. jakavatko sikiöt yhteisen suonikalvon vai onko se erillinen. Tämä ennustaa mahdollisien myöhempien riskien suuruutta. UÄ:alkion/sikiön rakenteet eli pään ja vartalon muoto ja eheys, rangan jatkumo, raajaparit, sydän ja mahalaukun kupla omilla paikoillaan. Mahdollisesti jo istukan sijainti kohdussa. Kohdun lihaskasvaimet, verenpurkaumat jne. UÄ:raskauden tarkka kesto:alkion pää-perämitta (CRL). jos se on yli 6 cm, raskauden keston määrittäminen joko pään poikkimitalla (BPD) tai reisiluun pituudella (FL). osa lääkäreistä tekee perusteellisen uä-tutkimuksen, mutta eivät kaikki! Huomioitavaa: anna infoa sikiön ensimmäisistä liikkeistä raskaiden nostelujen välttäminen ryhti 17

18 III NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA Rutiinit: paino ja sen muutos turvotus RR HB U-tutk. Multistix tai vastaava SF-mitta sikiön sydämen syke Lomakkeet: BCG-kysely annetaan voimavaramittarilomake vanhemmille (palautus seuraavalla neuvolakäynnillä) Huomioitavaa: sikiön liikkeet ravinto, ummetus, suolan käyttö lepo liikunta suonikohjut tukisukat puhtaus: hikoilu ja valkovuoto lisääntyvät vaatetus: rintojen suojaaminen veto, tukevat liivit, puuvillaiset alusvaatteet parisuhde jaksaminen kotona ja työssä 18

19 IV NEUVOLAKÄYNTI n RV:LLA, Laajennettu terveystarkastus Rutiinit: paino ja sen muutos (max g/vko) turvotus RR HB U-tutk. Multistix SF-mitta sikiön sydämen syke sikiön liikkeet Voimavaramittarin läpikäyminen Annettavat esitteet ja läpikäytävät asiat: Kelan paperit: Hoitajan todistus raskaudesta (Lääkärintodistus/terveyskeskuksen todistus) Kelan hakukaavake (+ kirjekuori) Kelan esite lapsiperheelle anna Odottava äiti-kaavake (palautus 29 rv:lle mennessä neuvolaan tarkastusta ja äit.pkl:lle lähettämistä varten) näytä uuden äitiyspakkauksen valokuvat tai netissä katsottavissa tarvittaessa anna ohje sokerirasituskokeeseen valmistautumisesta ja ohjaa kokeessa käynti sekä ajanvaraus Lähetteet: sokerirasitus (Pt-Gluk-R6; tutk.numero 4800) Keskustelun aiheita: ennakoivat supistukset tukivyö suonikohjut, tukisukat 19

20 V NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA Rutiinit: paino ja sen muutos turvotus RR HB U-tutk. multistix tai vastaava SF-mitta sikiön sydänäänet sikiön liikkeet Huomioitavaa: vasta-ainenäyte, jos äiti Rh-negatiivinen rv:lla ( SPR-lähete, + pyyntö Efficaan ja äiti käy laboratoriossa) tarvittaessa sokerirasituksesta muistutus annetaan seuraavaa kertaa (lääkärineuvolaa) varten PLV-purkki mukaan ja ohjelmoidaan pyyntö Efficaan 20

21 VI NEUVOLAKÄYNTI RV:LLA, lääkärin tarkastus Rutiinit terveydenhoitajan vastaanotolla: paino ja sen muutos(th) turvotus RR(th) HB(th) PLV-näyte (pyyntö tehtynä jo aiemmin) SF-mitta(th) Lääkärin tarkastus: sikiön sydänäänet sikiön liikkeet sisätutkimus, tarv.tulehdusnäytteet tarv. UÄ:llä voi tarkistaa kohdunkaulan pituuden ja erityisesti sisäsuun pitävyyden, ns. tunneloitumistutkimus(funneling) UÄ: vatsanpeitteiden kautta sikiön liikkuvuus, hengitysliikkeet, sydämen syke + nelilokerorakenne, aortan lähtökohta, mahalaukun sijainti, munuaiset ja rakko, raajat, pään muoto, talamus ja keskiviiva, vartalon eheys UÄ: sikiön kasvu ja painoarvio, kone laskee sen kolmesta mitasta: pään poikkimitta (BPD), vartalonympärys (AC) ja reisiluun pituus (FL) UÄ: istukan paikka ja rakenne UÄ: lapsiveden määrä UÄ: napavaltimon verenvirtaus doppler-tutkimuksella, ns. systole/diastole-suhde UÄ: tarv. sikiön sukupuoli (mahdolliset sterilisaatiopaperit) nämä uä-tutkimukset tekee osa neuvolalääkäreistä, mutta eivät kaikki lääkärit 21

22 Huomioitavaa: selviytyminen työssä mahdollinen kutina, etenkin jalkapohjissa ja kämmenissä tarvittaessa maksakokeet: S-alat ja sappihapot (ravinnotta) suonenveto supistukset 22

23 VII NEUVOLAKÄYNTI n.30 RV:LLA Ensisynnyttäjillä ja riskiäideillä tämä käynti 2-3 viikkoa edellisestä käynnistä. Rutiinit: paino ja sen muutos turvotus RR HB U-tutk. multistix SF-mitta sikiön sydänäänet sikiön liikkeet Huomioitavaa: supistukset kutina pre-eklampsian oireet rintojen tarkistus, rinnanpäät Keskustellaan: imetys ja imetyksen apuvälineet ja hoitotuotteet Esitteet: äidinmaito imetysajan ravitsemus liikelaskentaohje 23

24 VIII NEUVOLAKÄYNTI n.32 RV:LLA 30 raskausviikolta lähtien käynnit 2 viikon välein Rutiinit: paino ja sen muutos turvotus RR HB U-tutk. multistix SF-mitta sikiön sydänäänet sikiön liikkeet tarjonta Tarvittaessa lähete äit.pkl.lle kts. Liite I,Hoidon porrastusohje Huomioitavaa: jos aiemmassa raskaudessa raskaushepatoosi, seurataan S-alat ja sappihapot 32 rvkolta 2 vkon välein geminiraskaudessa S-alat ja sappihapot otetaan viimeisellä raskauskolmanneksella vähintään kerran Keskustellaan: puolison tärkeys lapselle ja äidille varhainen vuorovaikutus 24

25 IX NEUVOLAKÄYNTI n.34 RV:LLA Rutiinit: paino ja sen muutos turvotus RR HB U-tutk. multistix tai vastaava SF-mitta sikiön sydänäänet sikiön liikkeet tarjonta Keskustellaan: sikiön liikkeiden muutos loppuraskaudessa Huomioitavaa: supistukset kutina pre-eklampsian oireet annetaan seuraavaa kertaa (lääkärineuvolaa) varten PLV-purkki mukaan ja ohjelmoidaan pyyntö Efficaan 25

26 X NEUVOLAKÄYNTI n.36 RV:LLA, lääkärin tarkastus Rutiinit terveydenhoitajan vastaanotolla: paino ja sen muutos turvotus RR HB PLV-näyte (pyyntö tehtynä jo aiemmin) SF-mitta Lääkärin tarkastus: tarjonta sikiön sydänäänet sikiön liikkeet sisätutkimus, mahdolliset tulehdusnäytteet lantion koon arviointi sikiön koon arviointi synnytystapa-arvio streptokokki-b näyte emättimestä jos näyte positiivinen, hoidetaan antibiootilla vasta synnytyksen yhteydessä huom! merkintä asiasta äitiyskorttiin bakt.kuljetusputki, lähete FI-StrBVi otetaan kaikilta äideiltä ENSIN emättimen ulkosuulta SITTEN peräaukon suulta samaan näytetikkuun! mahdolliset sterilisaatiopaperit UÄ-tutkimukset kuten h Huomioitavaa: kutina pre-eklampsian oireet supistukset vasta-ainenäyte rv:lla (SPR-lähete + pyyntö Efficaan ja äiti käy laboratoriossa) jos äiti Rh-negatiivinen 26

27 äiti saanut verensiirron aiempia lapsia hoidettu valohoidolla 27

28 XI NEUVOLAKÄYNTI 37 RVK JA SIITÄ ETEENPÄIN - VIIKOTTAIN Rutiinit: paino ja sen muutos turvotus RR HB U-tutk. multistix SF-mitta sikiön sydänäänet ja liikkeet tarjonta varmistetaan, että STREPTO-B-näyte otettu! Huomioitavaa: supistukset kutina pre-eklampsian oireet Keskustellaan: kodin varustaminen vauvaa varten synnytystä ennakoivat merkit synnyttämään lähtö synnytys lapsivedenmeno yliaikaisuus sosiaalinen tukiverkko Annettavat esitteet ja tarvikkeet: tervetuloa synnyttämään Seinäjoen keskussairaalaan perhehuoneesta esittelymoniste Sovi äidin kanssa, että hän soittaa neuvolaan, kun on kotiutumassa sairaalasta ja voitte sopia kotikäynnistä. Äiti voi laittaa halutessaan myös tekstiviestillä tiedon vauvan syntymästä neuvolaan, jolloin 28

29 kotikäynnin suunnittelu on helpompaa. 29

30 YLIAIKAISUUS Tarvittaessa käynnit tiheämmin kuin kerran viikossa. Sovi neuvolakäynti n. rv:lle ja tee sähköinen lähete äit.pkl:lle yliaikaisuuden takia. 30

31 KOTIKÄYNTI n. 4-5 päivää äidin ja vauvan kotiutumisesta ensisynnyttäjillä tarvittaessa aiemmin ja useammin kuin kerran varaa aikaa vähintään tunti + matkat Keskustellaan: synnytys mieliala, pelot isän ja muiden perheenjäsenten osuus tukiverkko, tuen tarve äidin oma aika vanhempien keskinäinen aika, parisuhde lantionpohjan lihakset vauvan pulauttelu, röyhtäyttäminen, nikottelu mahdollinen isyyden tunnustus sosiaalitoimisto ottaa yhteyttä n. 2 vkon kuluessa Huomioidaan: Äiti vointi synnytyskokemus epäselvät kysymykset ja huolenaiheet kohdun supistuminen jälkivuoto ja haju haavat imetys ja maidoneritys rinnat äidin ravitsemus suolen toiminta rautalääkkeen tarve (HB) ulkoilu sukupuolielämä 31

32 Lapsi iho taipeet aukileet nenä silmät suu napa (sprii denat 80 % ) refleksit paino päänympärys ulkoilu imetys uni itku vapina sinistelyt keltaisuus Kotiin annettavia: neuvolakortin liite (äidin äitiysneuvolakortti annetaan jälkitarkastuksessa, lähetetään vierihoito-osastolta) Bona aurinko juliste lantionpohjan lihasten jumppaohje Kelan isyysrahahakemus + kirjekuori jälkitarkastusaika (5-12 vko:a synnytyksestä) virtsanäytepurkit jälkitarkastusta varten D-vitamiini tipat (aloitus 2 vko:n iässä) imetysajan ravitsemus-lehtinen Jos kaikki on kunnossa, seuraava kotikäynti on viikon kuluttua lastenneuvolasta. Lastenneuvolan terveydenhoitaja soittaa ja sopii ajan äidin kanssa. 32

33 JÄLKITARKASTUS Jälkitarkastuksessa käynti ja jälkitarkastustodistuksen lähettäminen Kelalle ovat vanhempainrahan viimeisen erän nostamisen edellytys viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan vastaanotolla: RR paino PLV (tee pyyntö Efficaan aiemmin) Hb, La jälkivuodon kesto onko ollut jo kuukautiset vointi ravinto, D-vitamiinilisä syksy-talvikautena imettäville tarpeen seksuaalisuus liikunta, lantionpohjan jumppa ehkäisy papa näytteenotosta sopiminen: kun kuukautiset alkaa, äitiä pyydetään soittamaan neuvolaan ja varaamaan aika papa-näytteenottoa varten (jos edellisestä näytteenotosta on jo 2v. tai kontrolli on muuten tarpeen) anna jälkitarkastustodistus ja Kelan kirjekuori (Lääkärintodistus/terveyskeskuksen todistus) Lääkärin tarkastus: normaali gynekologinen sisätutkimus, gyn. UÄ(vuotelu, jälkeisretentio) haava emätin, portio kohdun asento, koko, kiinteys, aristus, liikkuvuus sivuelimet inkontinenssioireet yleisvointi, raskausajan masennus lääkitys, ehkäisy 33

34 PERHESUUNNITTELUN RUNKO-OHJELMA I EHKÄISYPILLERIT ENSIMMÄINEN KÄYNTI TERVEYDENHOITAJALLA Ohjeistusta raskauden ehkäisyvalmisteiden määräämiseen Haastattelu: yleisterveys, lääkitys (epilepsialääkitys, aurallinen migreeni) sukuanamneesi: syövät, hyytymistekijäsairaudet, laskimotukokset (äidin /oma raskausaika), lähinnä I asteen sukulaiset terveystottumukset; - alko, huumeet, tupakka -> interventio - muut elämäntavat psyykkiset, sosiaaliset asiat (seurustelu ym.) onko aiemmin ollut e-pilleriä? Mikä merkki? Kokemukset? informaatio papillomavirusrokotteista (Gardasil, Cervarix, suositus anettavaksi ennen ensimmäistä yhdyntää) Gyn. anamneesi: Kuukautistiedot, käytä kirjaamisessa lyhenteitä (M=menarke, P=periodi, D=duraatio, V.m.= viimeinen menstruaatio, vuodon määrä, kivut, ylimääräiset vuodot) Huom! P lasketaan ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavien kuukautisten alkuun Onko vaivoja? Huolenaiheita kehossa tai muuten? Onko tehty gyn. tutkimusta aiemmin? Otettu papaa? Millainen kokemus? Rintojen tutkiminen hyvä kerrata ja neuvoa tehtäväksi alkukierrosta akne, hirsutismi, oligo-amenorrea, PCO Seksuaalianamneesi: 34

35 onko ollut yhdyntöjä? milloin eka? montako kumppania? väkivaltakokemukset? Ongelmia, kipuja? Status: Pituus, paino, BMI, RR Yhdistelmäehkäisyn kontraindikaatiot: sairastettu veritulppa lisääntynyt riski veritulppaan (1. asteen sukulaiset nuorena), todettu hyytymistekijäpoikkeavuus aktiivinen maksasairaus (reilu 2-3 x maksa-arvojen nousu) rinta-, kohtu- tai munasarjasyöpä raskaus, imetys yli 35-vuotias tupakoiva kohonnut verenpaine toistomittauksissa (absoluuttinen >160/100, relatiivinen 140/90) huomattava ylipainoisuus (BMI >39), suhteellinen kontraindikaatio BMI >35 (+ muu riskitekijä -> absoluuttinen kontraindikaatio) aurallinen/fokaalinen migreeni epilepsia (lääkitys) Peruslääkevalikoiman valmisteet 2010: Yasmin Yaz (lyhyt, 4 päivän hormoniton jakso) Nuvaring (ehkäisyrengas) Mercilon (3.polven progestiini, kuukautiskipuihin?, edullisempi hinta) Cerazette ( minipilleri ) Nexplanon (3 vuoden progestiinisauva ihon alle, obeesit n. 2,5 v., 1 kpl reservissä) [Gestinyl jatkossa (olisi halvin pilleri, euroa/kk)] 35

36 (kierukat Mirena ja Nova-T, ks. erillinen ohje kierukkakäytännöistä) EHKÄISYPILLERIN ALOITUS Ehkäisypillerit aloitetaan ensimmäisenä vuotopäivänä, ehkäisyteho alkaa heti. Kuukautisia voidaan siirtää tai jättää väliin pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. 36

37 SEURANTAKÄYNTI n. 3KK:N KOHDALLA, LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Haastattelu: Status: Miten valmiste on sopinut? (ensikuukaudet usein totuttelua) Onko muistettu ottaa oikein? Päihteiden käyttö? -> tarvittaessa toistettu interventio Seurustelukuviot? Muuttuneet? ennen lääkärin vastaanotolle tuloa otetaan klamydiavirtsa ja ALAT (+GT jos alkoa runs.) RR, paino, BMI lääkäri: rinnat, gyn. tarkastus, papa, (UÄ tarv.) Suunnitelma: resepti pääsääntöisesti vuodeksi kontrollit vuorovuosin th:lla ja th:lla+lääkärillä, ellei ongelmia resepti mielellään mukana Papan kirjaamisesta: vastaus löytyy WPAT-V:sta jos poikkeavaa, merkitään mitä ja missä näytteissä vag/po/cx PSUUN-lehdelle pääsääntöisesti poikkeavaa papaa ei kontrolloida alle 6 kk, eikä ylilääkitä mainitaan myös Bethesdan mukainen luokka jos se mainittu 37

38 II KUPARI- TAI HORMONIKIERUKKA ENSIMMÄINEN KÄYNTI, TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTTO Haastattelu, gyn.anamneesi, seksuaalianamneesi ja status sekä papanäytteen ottaminen terveydenhoitajalla. Päädyttäessä hormonikierukkaan eli Mirenaan pyydetään lääkäriltä resepti asiakkaalle ennen lääkärin vastaanotolle tulemista. TOINEN KÄYNTI, LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Lääkäri asettaa kierukan. KOLMAS KÄYNTI, TH:N VASTAANOTTO Th tarkistaa, että kierukan langat näkyvissä (kierukka oikeassa paikassa kohtuontelossa), tarvittaessa lankojen lyhennys. Haastattelu, kuinka kierukka sopinut asiakkaalle. ---> Jatkossa joka toinen vuosi lääkärillä ja j.t.vuosi th:lla kontrollit. KIERUKKAKÄYTÄNTÖ 6TK:SSA Hemoglobiinin ollessa normaali (117 tai yli) laboratoriossa mitattuna, kirjoitetaan hormonikierukka eli Mirena -resepti ehkäisyyn, jolloin reseptissä laitetaan rasti MUU-kohtaan. Tällöin asiakas hakee kierukan apteekista 165,43 (hinta lokakuu/2011). Tapauksissa, joissa Hb on alle 117 laboratoriossa mitattuna, asiakas saa ensimmäisen Mirenan ilmaiseksi ehkäisyneuvolan tai vastaanoton kautta. Tämä usein korjaa alhaisen hemoglobiinin, jolloin seuraavan kierukan asiakas maksaa itse täysihintaisesti. Synnytyksen jälkeen asiakas saa vaihtoehtoisesti yhden kuparikierukan eli Nova-T :n tai Mirenan kertaalleen, myöhemmin asiakas kustantaa kierukan itse. 38

39 LIITTEET

40 Liite 1 Seinäjoen keskussairaala Synnytys ja naistentautien toimintayksikkö HOIDON PORRASTUSOHJE Synnytys ja naistentaudit ja ovat sairaanhoitopiirin alueella yhtenä toimintayksikkönä. Kaikki toiminta koordinoidaan Seinäjoelta ja lähetteet käsitellään Seinäjoella ja lähetetään suoraan Seinäjoelle. Gynekologi käy n. viikko/1-2 kk Ähtärissä pitämässä poliklinikkaa ja leikkaamassa. Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat kutsutaan automaattisesti Seinäjoelle. Potilaan toivomusta hoitopaikasta pyritään kunnioittamaan em. puitteissa. Päivystysvalmiuden ja postoperatiivisen seurannan vuoksi riskipotilaiden hoito ja raskaampi leikkaustoiminta on syytä keskittää Seinäjoen keskussairaalaan. Naistentautien potilaat hoidetaan Ähtärissä kirurgissisätautisella osastolla. NAISTENTAUDIT Seinäjoen keskussairaalan ja Ähtärin sairaalan naistentautien poliklinikat vastaanottavat periaatteessa samanlaisia, naistentautien erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvia tutkimus- ja hoitopotilaita. Mikäli kyseessä on leikkaukseen tai vaativaan toimenpiteeseen joutuva huonokuntoinen potilas tai vanhus tai kyseessä on krooninen sairaus gynekologisen sairauden lisäksi, on potilas syytä lähettää Seinäjoen keskussairaalan naistentautien poliklinikalle. Myös lapsettomuuspotilaat on keskitetty Seinäjoen keskussairaalan naistentautien poliklinikalle. Kaikki kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tutkitaan Seinäjoella. Seinäjoen naistentautien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana. Päivystyspotilaat lähetetään synnyttäjien vastaanotolle vuorokaudenajasta riippumatta. Lailliset raskaudenkeskeytyspotilaat voivat lausunnon saatuaan varata suoraan poliklinikka-ajan poliklinikan ajanvarauksesta: Seinäjoen keskussairaala, naistentautien poliklinikka puh Jos potilas on toistuvasti naistentautien hoidon tarpeessa, on hänet tarkoituksenmukaista lähettää samaan sairaalaan, missä häntä on aikaisemmin hoidettu. (Ähtäri tai Seinäjoki) OHJEET SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN NAISTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE LÄHETETTÄVISTÄ POTILAISTA DIAGNOOSEITTAIN AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Abdomen acuta Voimakas akuutti alavatsakipu päivystyslähetteellä synnytysvastaanotolle - PID - Kohdunulkoinen raskaus - Munasarjacysta-ruptuura, -torsio Pitkittynyt tai toistuva alavatsakipu - lähete naistentautien poliklinikalle

41 Abortus imminens eli uhkaava keskenmeno (alkuraskauden verinen vuoto) Alle 12 raskausviikko - ainoastaan runsaasti vuotavista (vuoto kuukautisvuodon kaltainen tai sitä runsaampi) päivystyslähete synnytysvastaanotolle - niukasti vuotavat tai vuotamattomat, joissa ei löydy sydänsykettä lähetetään naistentautien poliklinikalle kiireellisellä lähetteellä. Yli 12 raskausviikko - päivystyslähete synnytysvastaanotolle Abortus provocatus eli raskauden keskeytys Alle 12 raskausviikkoa tai jos raskauden kesto epäselvä - lähettävä lääkäri tilaa potilaalle ajan puhelimitse tai panee kirjallisen lähetteen naistentautien poliklinikalle. Hän täyttää raskaudenkeskeytys-lomakkeen valmiiksi. Yli 12 raskausviikkoa - lähettävä lääkäri toimittaa keskeytyslupa-anomuskaavakkeet Valviralle. Potilas tilaa puhelimitse ajan naistentautien poliklinikalle saatuaan kirjallisen päätöksen, jonka hän tuo sairaalaan mukanaan. Amenorrhoe prim. tai sec. Terveyskeskuksessa - raskauskoe - S-TSH, S-PRL, S-FSH, S-LH, mahdollisesti progestiinikoe (10 pv ajan keltarauhashormonia vuodon aikaansaattamiseksi) - sitten lähete poliklinikalle Bartholinitis Akuutti kova kipu - päivystyslähete synnytysvastaantotolle Pitkittyneet oireet (infektio tai cysta) lähete naistentautien poliklinikalle Carsinoma -epäily Vulvalla, vaginassa, portiolla, kohdun runko-osassa, munasarjoissa, yleensä lantion pohjassa Kiireellinen lähete naistentautien poliklinikalle tai ajan varaaminen poliklinikalta per puh. Anemisoivat, runsaat vuodot - pitkittynyt ja /tai runsas vuoto - päivystyslähete synnytysvastaantotolle - muut lähetteet naistentautien poliklinikalle Condyloma Vulvalla: - penslaukset terveyskeskuksessa, papa näytteen otto vaginasta ja portiolta - hoitoresistentit ja residivoivat condyloomat naistentautien poliklinikalle Portiolla:

42 - makroskooppisesti tai PAPA:ssa condyloomaepäily - seuranta terveyskeskuksessa ja PAPA kontrolli 12 kk kuluttua, jos silloin lk I, seuraava PAPA kontrolli 12 kk kuluttua - jos PAPA:ssa kahdesti ASC-US vähintään 12 ja enintään 24 kk:n aikana - lähete poliklinikalle - LSIL alle 30 v. toistuvasti vähintään 6 kk ja enintään 12 kk välein, pkl:lle - LSIL yli 30 v., lähete pkl:lle. - ASC-H, HSIL, AGC-FN, AGC-NOS, syöpäepäilyt pkl:lle Ectopia portionis - jos muutoksia irtosolukokeessa tai, jos oireilee - lähete poliklinikalle - jos papa puhdas eikä oireita - ei toimenpiteitä Endometriosis - lähete naistentautien poliklinikalle Hematuria ja dysuria - lähete urologian pkl:lle Herpes genitales Runsasoireinen primääriherpes - päivystyslähete synnytysvastaanotolle Vähäiset muutokset ja oireet - Asiclovir-lääkitys per os avohoidossa Hirsutismi Lähete poliklinikalle Hypermenorrhoe, menometrorrhagia (runsautuneet ja pitkittyneet vuodot) - uä-tutkimus terveyskeskuksessa mahdollisuuksien mukaan endometriumpolyyppien ja myomien poissulkemiseksi, lisäksi endometrium-biopsia ja jos niissä ei erityistä - LEVONOVA:n asetus - jos uä-tutkimuksessa tai endometriumbiopsiassa poikkeavaa - lähete poliklinikalle - jos ei uä-mahdollisuutta, lähete suoraan pkl:lle Hyperprolaktinemia - S-PRL terveyskeskuksessa kontrolloidusti koholla - lähete poliklinikalle Incontinenssi (virtsainkontinenssi) Urge -incontinenssi - antikolinerginen lääkitys - postmenopausaalisille paikallinen estrogeenihoito - jos yllämainituista hoidosta ei riittävää apua - lähete poliklinikalle Stress-incontinenssi - lieväoireisille lantion pohjan voimisteluohjaus - postmenopausaalisille aina paikallinen estrogeenihoito - voimakasoireisille lähete poliklinikalle

43 IUD (kierukka) - jos kierukan poisto tai asetus ei onnistu avohoidossa - lähete poliklinikalle. Poisto tehdään kuukautisvuodon aikana - jos tarkoitus vaihtaa uusi kierukka, IUD potilaalle mukaan poliklinikalle useampien käyntien välttämiseksi - jos kierukan langat eivät näy, mutta uä-tutkimuksella todetaan IUD:n olevan kohdussa eikä potilaalla oireita, ei tarvita toimenpiteitä Lapsettomuusongelmat - erillinen lähete gyn. poliklinikalle molemmista puolisoista - partnerin siemennestetutkimus lähetteeseen mukaan/ voidaan kutsua myös SeKS laboratorioon siemennestetutkimukseen Lapsettomuushoidon perusteet EPSHP:ssa Hoitoon pääsyn indikaatiot ja edellytykset ovat - lapsettomuuden kesto yli vuosi - yhteisiä lapsia tästä parisuhteesta saa olla yksi (jos 2, ei hoideta) - jos uusi perisuhde, hoidetaan jos ei jommallakummalla ole 2 lasta - naisen sterilisaation purkuleikkauksia ei tehdä - miehen sterilisaation purkuleikkaus harkitaan tapauskohtaisesti - hoitoon pääsee rodusta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta - ikäraja < 39 vuotta naisella, ikäraja ei koske miestä - IVF hoitoja annetaan 3. Jos on annettu aikaisempia hoitoja, annetaan niiden kanssa yhteensä 5 IVF/ICSI-hoitoa - yksityisesti hankitut hoidot vähentävät hoitojen kokonaismäärää (5), mutta eivät poista hoitojonosta - lääketieteellisistä syistä, kuten huononevat ovariot tai sperma tai endometrioosi hoito voidaan toteuttaa kiireellisenä Kontraindikaatiot hedelmällisyyshoidolle ovat - erittäin vaikeat perussairaudet, jolloin raskaus vaarantaisi äidin terveyden - BMI yli 35 (jossa on liukuva raja, kokonaisuus ratkaisee), onnistuneen laihdutuksen jälkeen hoito voidaan antaa, vaikka BMI yli 35 - tutkimuksiin voidaan ottaa, jos BMI alle 40 - pariskunnan fyysinen ja psyykkinen kapasiteetti lapsen hoitamiseksi selvästi huono - naisen ikä yli 39 v lähetteen saapuessa - molemmilla lapsia aikaisemmasta parisuhteesta. Jos toisella on vain 1 lapsi ennestään, hoidetaan. Jos molemmilla ennestään 2 lasta, ei hoitoa anneta, vaikka yhteistä lasta ei olekaan - jos miehellä HIV positiivisuus - jos jompikumpi on sairastanut B tai C hepatiitin, ja sitten parantunut (nukleiinihapponegatiivinen), voidaan hoidot harkinnan mukaan toteuttaa kun virusmäärä on matala - tupakoivaan potilaaseen suhtaudutaan erittäin kielteisesti TAYS:ssa - adoptioon ryhdytään, kun lapsettomuushoidot ovat päättyneet. Siksi adoption jälkeen ei yleensä saa lapsettomuushoitoja julkiselta puolelta

44 Laskeumat (cystocele, kohdunlaskeuma, rectocele, enterocele) - oireettomat vähäiset laskeumat eivät tarvitse hoitoja - oireilevat ja isot laskeumat, jolloin kudosta pullistuu introitukseen tai sen ulkopuolelle - lähete poliklinikalle Metrorrhagia postmenopausalis - aina lähete poliklinikalle - runsas vuoto päivystyslähetteellä synnytysvastaanotolle Myomat - pienet oireettomat myomat - seuranta - oireilevat (kipua, vuotohäiriöitä) - lähete poliklinikalle - kasvavat myomat - aina lähete poliklinikalle Polypus canalis cervicis Pienet, vuotamattomat polyypit - poisto avohoidossa ja aina PAD Isot polyypit - lähete poliklinikalle Polypus endometrii - lähete poliklinikalle tai biopsia kohdusta. Jos PAD normaali, oireettomia polyyppeja ei poisteta.potilaanikä ei vaikuta hoitoon. Jos vuoto jatkuu, lähete poliklinikalle. Jos tamoksifeenihoito, poliklinikalle polyypin poistoon. OHJEET SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN ÄITIYSPOLIKLINIKALLE JA SYNNYTYSVASTAANOTOLLE LÄHETETTÄVISTÄ SYNNYTTÄJISTÄ Äitiyspoliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne terveyskeskus- ja yksityissektorin lääkärin lähetteen lisäksi voivat myös äitiyshuollosta vastaavat terveydenhoitajat lähettää raskaana olevia. Lähetteeseen on merkittävä selvästi potilaan nimi, entinen nimi, henkilötunnus, osoite ja mahdollinen puhelinnumero, viimeiset kuukautiset, laskettu aika, lähettämisen syy sekä lähettäjän nimi ja osoite. Kaikki raskaana olevat päivystyspotilaat katsotaan synnytysvastaanotolla. Osoita päivystyslähete synnytysvastaanotolle, ei äitiyspoliklinikalle. Kätilön puhelinaika äitiyspoliklinikalla ma-pe klo 8-9 ja ja pe klo puh Kiireellisissä tapauksissa voidaan aika äitiyspoliklinikalle tilata puhelimitse, Tällöin myös lähetetään sähköinen lähete ensin. Esitiedot synnyttäjästä, ns. odottava äiti-lomake toivotaan olevan täytettynä mukana ensimmäisellä käynnillä äitiyspoliklinikalla. Muussa tapauksessa äitiyshuollon terveydenhoitaja huolehtii esitieto-lomakkeen 25. raskausviikolla äitiyspoliklinikalle (synnytyssaliin). Synnytyssalin henkilökunta valmistelee odottava äiti-lomakkeen avulla synnytyskertomuksen etukäteen. Ajanvaraus ultraääniseulontaan

45 Lähete ultraääniseulontaan tehdään ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Aika ultraäänitutkimukseen lähetetään äidille postitse. Lähetediagnoosiksi laitetaan äitiyslähete, lähetteeseen laitetaan viimeiset kuukautiset, kuukautiskierron pituus ja säännöllisyys sekä laskettu aika. Lähetteestä tulee ilmetä, haluaako äiti osallistua - varhaisraskauden yhdistelmäseulontaan (NP + veri) vai - ainoastaan alkuraskauden ultraäänitutkimukseen (ei NPmittausta eikä veriseulontaa) vai - vasta rakenneultraäänitutkimukseen rv vai - rakenneultraäänitutkimukseen vasta rv 24 jälkeen Kromosomipoikkeavuuksien seulonta tehdään ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulontana - verinäyte (PAPP-A ja B-HCG) rv ja - ultraääni ja niskaturvokemittaus rv Toissijaisesti (jos varhaistutkimus myöhästyy) - verinäyte (s-afp ja B-HCG) rv sekä - ultraääni (ei enää niskaturvokemittausta) Ensimmäisen trimesterin ultraäänitutkimusta suositellaan kaikille sikiön elossaolon toteamiseksi rv:lla, raskauden keston määrittämiseksi ja sikiöitten lukumäärän toteamiseksi. Asiakkaan halutessa tehdään vain pelkkä ultraääni ilman verikokeita ja niskaturvokemittausta. Rakennepoikkeavuuksien seulonta - rv:lla 20 22, joka mahdollistaa jatkotutkimukset ja raskauden keskeytyksen ennen rv 24 - tai jos asiakas valitsee - rv 24 jälkeen Ylivoimaisen esteen sattuessa ultraääniseulonnan ajanvaihto, puh , maanantai klo ja keskiviikko klo Ne äidit, joilla on läheteindikaatio äitiyspoliklinikalle, lähetetään lähetteellä eikä ohjata ensisijaisesti seulontatutkimuksiin. Lähetteeseen maininta haluaako osallistua seulontatutkimuksiin. A. ENNEN SUUNNITELLUN RASKAUDEN ALKUA LÄHETETTÄVÄT POTILAAT 1. Diabeetikot (insuliinihoitoiset) Raskautta suunnitteleva diabeetikko on syytä ohjata sisätautien poliklinikalle tasapainon tarkistusta varten. 2. Krooniset sairaudet Kroonista sairautta, kuten verenpainetautia, munuaissairautta, epilepsiaa, sydänvikaa tai autoimmuunisairautta sairastavat on yleensä syytä ohjata hoitavan lääkärin konsultaatioon jo raskautta suunniteltaessa ja tarvittaessa sen perusteella äitiyspoliklinikalle. Raskauden jo alettua voidaan lähettää suoraan äitiyspoliklinikalle missä harkitaan erikoispoliklinikka konsultaatiota. Äitiyspoliklinikalle ei kuitenkaan tarvitse lähettää: - astmapotilasta, jolla ei ole oireita taikka oireet täysin ovat poissa lääkityksellä - nivelreumapotilasta, jolla ei ole kaularangan, polvien, lonkkien jäykkyyttä taikka kulta, penisilinaami, klorokiini tai sytostaattihoitoa.

46 - colitis ulcerosaa ja chronin-tautia sairastavaa potilasta, jolla tauti rauhallisessa vaiheessa joko lääkityksillä tai ilman lääkkeitä. Jos suolta on leikattu on syytä lähettää äitiyspoliklinikalle. Samoin, jos tulehdusta on rectosigma-alueella. - prolaktinoomaa, alle 10mm ei raskauden aikana tarvitse seurata äitiyspoliklinikalla. Äiti saa imettää. - hypothyreoosi joka diagnosoitu ja hoito aloitettu hoidetaan terveyskeskuksessa. Ensimmäisellä raskauskolmanneksella tarkastetaan TSH ja T4V ja tarvittaessa lisätään lääkeannosta. Kilpirauhascarsinooman supressiohoito jatkuu normaalisti raskauden läpi. - trombosytopenia: 10 %:lla lievä loppuraskauden trombosytopenia , ei vaadi toimenpiteitä. Muut lähetetään - MS-tauti - ei lähetetä rauhallisessa vaiheessa, lähetetään, jos liikuntarajoite vaikeuttaa synnytystä - kirurgisesti hoidettu aivoverisuonten aneurysma ei tarvitse äitiyspoliklinikka seurantaa 3. Periytyvät sairaudet Vanhemmat, joilla suvussa on periytyviä sairauksia, eikä perinnöllisyysneuvontaa ole aikaisemmin järjestetty, ohjataan äitiyspoliklinikalle. Jos jommallakummalla vanhemmista on vuototaipumuksen aiheuttava sairaus, on hyvä lähettää raskautta suunnitteleva pariskunta keskustelemaan taudin periytyvyydestä ja hoidosta jo ennen raskautta äitiyspoliklinikalle. B. RASKAUDEN ALUSSA LÄHETETTÄVÄT POTILAAT 1. Insuliinihoitoiset tai tablettihoitoiset diabetespotilaat ohjataan yleensä sisätautipoliklinikalta äitiyspoliklinikka käynnille heti, kun raskaus on todettu. Jos näin ei ole tapahtunut, ohjaa neuvola äidin äitiyspoliklinikalle. 2. Muut kroonista sairautta sairastavat (ks. A2) äitiyspoliklinikalle heti raskauden toteamisen jälkeen. 3. Kromosomitutkimukset 40-vuotta täyttäneille suositellaan varhaisraskauden seulontaa, mutta he voivat valita myös lapsivesipunktion ilman edeltävää yhdistelmäseulaa Lapsivesipunktioon suoraan tulevat ohjataan kätilön tekemään alkuraskauden ultraäänitutkimukseen punktioajan määritystä varten. Punktio tehdään raskausviikolla. 4. Potilaat, joiden suvussa on periytyviä sairauksia, ellei asiaa ole hoidettu jo ennen raskautta, kts ennen raskauden alkua lähetettävät potilaat. Ellei ennen raskautta ole jo selvitetty periytyvän hyytymishäiriön vaikutusta raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneeseen, on raskauden alettua lähetettävä odottava äiti äitiyspoliklinikalle hyytymishäiriön vaikutusten selvittämiseksi. Tällaisia hyytymishäiriöitä ovat mm. hemofiliat ja von Willebrandin tauti. 5. Potilaat, joilla on kohdun epämuodostuma tai muu genitaalianomalia. 6. Potilaat, jotka ovat sairastaneet joskus laskimotrombin tai joilla on synnynnäinen trombitaipumus (AT III puutos, APC-resistenssi eli faktori 5

47 mutaatio, proteini S- ja C- puutos, lupusantikoagulantti tai kardiolipin testi positiivinen) 7. Lasketun ajan epäselvyys Potilaat kutsutaan lähetteen perusteella äitiyspoliklinikalle (ei seulontaan) raskausviikolla, jolloin he voivat samalla osallistua niskapoimu tutkimukseen. Jos raskauskoe on ollut positiivinen alle 6 rv, potilas varaa ajan normaalisti seulontaultraääneen. Jos kohtu on suurempi, kuin amenorrea-aika edellyttäisi, kutsutaan potilas äpkl:lle heti. 8. Potilaat, joiden obstetrisessa anamneesissa on prenataalikuolemia, epämuodostumia, hyvin ennenaikaisia synnytyksiä alle 34 rv, aikaisempi vaikea toksemia, aikaisemmin vaikea IUGR (niukkakasvuisuus) 9. Potilaat, joilla on ollut vähintään 3 perättäistä keskenmenoa tai yksi keskiraskauden keskenmeno (rv15-22) 10. Alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden väärinkäyttäjät. C. TAUDIN TAI POIKKEAVUUDEN ILMETESSÄ LÄHETETTÄVÄT 1. Toksemia RR yli 140/90 toistuvasti tai kerran yli 160/100 levänneeltä potilaalta mitattuna Toistuvasti peräkkäisissä mittauksissa havaittu diastoolisen paineeen nousu >15 mmhg lähtöarvosta Huomattava nesteretentiosta johtuva kokonaispainonnousu = 15 kg tai viikkopainonnousu >=2 kg Proteinuria > 0,3 g/l (PLV pyrittävä ensin kontrolloimaan) 2. Poikkeava glukoosin sieto, ks erillinen ohje, Liite Raskaushepatoosi Kutinan ilmaantuessa otetaan s-alat ja sappihapot (ravinnotta). Jos aikaisemmassa raskaudessa on ollut hepatoosi, seurataan s-alat 2 viikon välein 32 raskausviikosta alkaen laskettuun aikaan saakka. Intensiivisen kutinan yhteydessä potilaan voi lähettää päivystyksenä. Geminiraskauksissa otetaan S-Alat viimeisellä raskauskolmanneksella vähintään kerran. 4. Anemia Hb < 100 g/l tai Hkr < 0,30 huolimatta potilaan saamasta 3 viikon rautahoidosta. Punainen verenkuva, leukosyytit, trombosyytit, s-ferritiini otetaan terveyskeskuksessa. 5. Raskaudenaikainen verenvuoto Kaikkien raskaana olevien päivystysvastaanotto on synnytysvastaanotolla. Alkuraskaudessa vain runsaasti vuotavat lähetetään yöaikana. Niukasti vuotavat tutkitaan mieluiten päiväaikana. 6. Ennenaikaiset kohdun supistukset Hoito voidaan aloittaa ja sairasloma kirjoittaa omassa neuvolassa. Mikäli kohdunsuu on hyvä, potilasta voidaan seurata avohoidossa. Virtsatieinfektiot, streptokokki, klamydia, gc ja epäspesifi vaginiitti hoidetaan. Satunnaiset kohdun kovettumiset ovat normaaleja. Säännölliset tai kivuliaat supistukset ohjataan päivystykseen synnyttäjien vastaanotolle, samoin jos epäillään kohdunsuun kypsyneen. 7. Kuumeiset virtsatieinfektiot lähetetään päivystyksenä. Muut virtsatieinfektiot voidaan hoitaa

48 neuvolassa ottaen huomioon, mitä lääkkeitä raskauden aikana voidaan käyttää. 8. Aikaisemmat kohtuun ja/tai emättimeen kohdistuneet leikkaukset/sektiot, laskeumakorjaus, virtsanpidätyskykyyn kohdistuneet leikkaukset ym. Esim. sektio ja myomaenukleatio lähetetään 36+ raskausviikolla, kutsutaan pkl:lle rv:lla. Jos ongelmaton sektio ja normaali alatiesynnytys sen jälkeen, lähetettä ei tarvita. 9. Epäily ahtaasta lantiosta 36+ viikolla. 10. Poikkeava kohdun kasvu tai poikkeava lapsiveden määrä, sf-mitta kulkee alle tai yli normaalikäyrän. Lapsiveden niukkuus tai liiallinen muodostus. 11. Yliaikaisuus, kun raskaus on jatkunut 12 päivää yli lasketun ajan (41+5 rv). Potilasta ei vielä silloin yleensä oteta os:lle, jos raskaudessa ei ole poikkeavaa. 12. Aiempi komplisoitunut synnytys, esim. hankala imukuppi, sikiöasfyksia, pahat repeämät 36+ viikolla, runsas verenvuoto. 13. ABO ja Rh-immunisaatiot SPR:n ohjeen mukaisesti. 14. Synnytyspelkopotilaat pelon ilmentyessä, pahimmat jopa ennen raskautta. 15. Hyperemeesipotilaat Lähetetään ketoosin, painonlaskun tai kuivumisen ilmaantuessa synnytysvastaanotolle. D. SIKIÖSTÄ JOHTUVAT LÄHETTÄMISINDIKAATIOT 1. Sikiön poikkeva kasvu, hidastunut tai liiallinen 2. Sikiön perätarjonta tai muu poikkeava tarjonta kutsutaan yleensä 37+ raskausviikolla. 3. Monisikiöinen raskaus heti kun monisikiöisyys todettu. Geminiraskaudessa S-alat otetaan viimeisellä raskauskolmanneksella vähintään kerran. E. ÄIDIN INFEKTIOSAIRAUDET 1. Primaarinen genitaaliherpes hoidetaan suun kautta otettavalla asykloviiri- tai valsykloviirilääkityksellä raskauden kestosta riippumatta. Diagnoosi varmistetaan virusosoituksella tai serologisilla tutkimuksilla. Jos primaariherpes on hyvin voimakasoireinen, hoidetaan se iv-lääkityksellä sairaalassa 5 mg /kg x 3/vrk 5 vrk:n ajan. Jos primäärinen herpes on 34 rv tai sen jälkeen, synnytetään sektiolla. Residivoiva herpes ei ole sektioindikaatio. Jos herpes uusii loppuraskaudessa, annetaan estohoito alkaen 2-3 viikkoa ennen synnytystä jatkuen synnytykseen saakka 400 mg x 2 / vrk asykloviiriä. Jos synnyttäjällä synnyttämään tullessa on aktiivi residiiviherpes, annetaan mg asykloviiriä iv ja 500 mg 4 h välein iv ja synnytetään alateitse. 2. Listeria, joka on todettu bakteeriviljelyllä kohdun kaulakanavasta tai verestä otetuilla listeriaviljelyillä. Vasta-ainetutkimuksella ei saa osoitettua tuoretta listeriainfektiota. Korkeakuumeinen synnyttäjä saattaa sairastaa listeriaa ja tulee lähettää sairaalatutkimuksiin. 3. Primääri, tuore toksoplasmoosi, joka on todettu peräkkäisillä vastaainemäärityksillä tai jos yhdessäkin näytteessä on IgM + ja matala IgG aviditeetti lähetetään kiireellisenä.

49 4. Kondyloomat Tavalliset pienet kondyloomat eivät vaikuta raskauteen tai synnytykseen. Poliklinikalle tulee ohjata potilaat, joilla on suuret vulvan tai/ja vaginan kondyloomat, jotka voivat olla mekaaninen synnytyseste. Neuvolalääkäri voi penslata kondyloomat 50 %:lla trikloretikkahapolla, joka on voimakkaasti syövyttävä happo, jota voi käyttää raskauden aikana. Happoa on käytettävä hyvin varovaisesti ja säästeliäästi. Käsittelyn jälkeen ei tarvitse huuhtelua. Papan otto raskaana olevalta Oireettomalta raskaana olevalta ei yleensä oteta papaa raskauden aikana. Kohdunsuu raskauden aikana saattaa olla poikkeavan näköinen, mutta tutkimukset tehdään synnytyksen jälkeen. Jos ennen raskautta on todettu solumuutoksia, voidaan hoitavassa klinikassa ottaa papanäyte seurantamielessä. 5. Rokot Pariseerumein osoitettu parvorokko ohjataan äitiyspoliklinikalle. Äidin sairastama parvorokko infektoi n. 30 %:ssa sikiön. Alle 20 rv äidin sairastama parvorokko aiheuttaa 10% sikiökuoleman tai keskenmenon. 20 rv jälkeen vain 1% saa vaikean anemian. Lasten kanssa työskentelevillä seronegatiivisilla on n. 20 % riski saada tartunta. Siksi lasten kanssa työskentelevien vasta-aine taso on hyvä tarkastaa alkuraskaudessa. Epidemian aikana seronegatiivisten vasta-aineita on syytä seurata 2-3 viikon välein ja oireitten ilmestyessä tarvittaessa. Sikiökomplikaatiot ilmenevät vasta 4-8 (ad 12 viikon) sisällä äidin infektiosta. Mikäli äidillä on todettu serologisesti varmennettu parvovirusinfektio, sikiötä seruataan äitiyspoliklinikalla 1-2 viikon välein 12 seuraavaa viikkoa. Sairauslomaa epidemian aikana seronegatiiviselle ei enää suositella. Jos vesirokkoa sairastamaton äiti joutuu vesirokkokontaktiin lähetetään hänet heti seuraavana arkiaamuna päivystyksenä synnytysvastaanotolle kiireellistä vesirokkovasta-aine määritystä varten tai vesirokkovasta-ainemääritys otetaan terveyskeskuksessa kiireellisenä. Vasta-aine negatiivisille aloitetaan asikloviiri 800 mg x 5 tai valasikloviiri 1000 mg x 3/vrk 7 vuorokauden kuluttua kontaktista. Vasta-aine tutkimuksen lähetteeseen on merkittävä maininta potilaan raskaudesta ja KIIREELLISYYDESTÄ. Jos raskaana oleva sairastuu vesirokkoon, yllämainittu lääkitys aloitetaan avohoidossa 1 vrk:n sisällä oireiden puhjettua. Jos rakkuloitten puhjettua 4. päivänä vielä on korkea kuume ( 38,5), paljon rakkuloita ( 300), paha kurkkutulehdus, on varicelle pneumonia mahdollinen ja potilas järjestetään sairaalahoitoon iv-lääkitykseen. Alle 24 raskausviikolla sairastettuun vesirokkoon liittyy 1-2 % riski vesirokko-oireyhtymään, josta syystä sikiön voinnin seurantaa varten potilaasta kirjoitetaan lähete äitiyspoliklinikalle, jonne hänet kutsutaan rokon parannuttua. Yli 24-viikkoinen sikiö ei vaurioidu vesirokkoviruksen vaikutuksesta. 6. HIV Lähetetään kiireellisenä / päivystyksenä infektiolääkärille ja sen jälkeen myös äitiyspoliklinikka seurantaan. F. PÄIVYSTYKSENÄ LÄHETETTÄVÄT POTILAAT 1. Liikkeiden väheneminen Jokaisen yli 36 viikkoisen tulee seurata säännöllisesti ja aktiivisesti sikiön liikkumista neuvolan ohjeen mukaan (liite 1). Jos liikkeitä on < 10/tunti,

50 seurataan toinen tunti perään. Jos liikkeitä on edelleen vähän, saa potilas tulla suoraan synnytysvastaanotolle sykekäyrälle. Alle 24-viikkoisista neuvola tarkastaa sydänäänet ja kirjoittaa lähetteen äitiyspoliklinikalle, jos liikkeet ovat useita päivä vähentyneet. 2. Sikiön sydänfrekvenssi Yli 10 minuuttia sydänäänet alle 110 tai yli 160/min (huom liikkuva lapsi). tai pysyvä ekstrasystolia. Satunnainen lisälyöntisyys on viaton ilmiö jota esiintyy kaikilla. Runsaaseen lisälyöntisyyteen saattaa liittyä sydänvika. Tällaiset potilaat lähetetään ajanvarauksella äitiyspoliklinikalle. Alle 24- viikkoiset lähetetään äitiyspoliklinikalle lähetteellä. Jos sikiö liikkuu, odota ja seuraa laskeeko syke sikiön rauhoittuessa. 3. Uhkaava ennenaikainen synnytys terveydenhoitaja toteaa säännölliset supistukset vähintään 4/t. tai kivuliaat supistukset tai kohdunsuun tilanne muuttuu tai verilimainen vuoto supistusten yhteydessä. 4. Ennenaikainen lapsiveden meno tai sen epäily Jos hyvin vähäinen, epäselvä lirahdus ja spegulatutkimuksessa vettä ei näy, ph on hapan ja mahd. PROM negatiivinen, voidaan jäädä seuraamaan toistuuko. 5. Akuutit toksemiaoireet silmäoireita päänsärky ylävatsakipu RR koholla >160/100 valkuaista virtsassa yli 1 g./l stixin arvion mukaan. 6. Raskaudenaikaiset verenvuodot ks. kohta C Kuumeinen pyelonefriitti 8. Fetus mortus 9. Laskimotukos / keuhkoemboliaepäily G. MASTIITTI Mastiitti hoidetaan terveyskeskuksessa, joka tarvittaessa lähettää abskessiepäilypotilaat kirurgiseen hoitoon (Seinäjoen keskussairaala/ensiapu). Pitkittynyt korkeakuumeinen tauti voidaan hoitaa myös vierihoito-osastolla. H. STERILISAATIO Jos lain mukaan omasta pyynnöstään sterilisaatioon oikeutettu äiti haluaa sterilisaation on lain edellyttämä neuvonta syytä toteuttaa neuvolassa. Neuvontatilaisuudessa täytetään ST1 -lomake esitietojen, indikaatioiden sekä neuvontatilaisuuden osalta. Lausunnon allekirjoittaa neuvonnan antanut lääkäri. Lapsiluvun ja synnyttäjän iän ollessa perusteena hän rastittaa ruudun "lähettävä lääkäri". Lomake lähetetään ennen synnytystä Seinäjoen keskussairaalan äitiyspoliklinikalle. Virkatodistusta eikä miehen kirjallista suostumusta tarvita. Alatiesynnytyksen jälkeen potilas kutsutaan gyn.pkl:lle noin 2 kk kuluttua sterilisaation suunnittelukäynnille ja sen jälkeen asetetaan mahdollisesti

51 toimenpidejonoon. Jos potilas synnyttää sektiolla, sterilisaatio tehdään toimenpiteen yhteydessä. HUS:N TERATOLOGINEN TIETOPALVELU Puh: ark klo 9 12, Vastaa lähinnä lääkkeitten ja muiden kemikaalien raskausvaikutuksiin kohdistuviin kysymyksiin. TYÖTERVEYSLAITOS Puh: Vastaa lähinnä työaltisteiden mahdollisista sikiöön tai raskauteen kohdistuvista haittavaikutuksista. LIITE: raskausdiabeteksen seulonta ja seuranta kapillaariplasma-arvoilla.

52

ÄITIYS-JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTA- YHTYMÄSSÄ

ÄITIYS-JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTA- YHTYMÄSSÄ ÄITIYS-JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTA- YHTYMÄSSÄ Yhall 15.12.2011 80 Liite 5 Sisältö JOHDANTO... 3 1 ÄITIYSNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT... 4 Terveystarkastukset...

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala Naistentaudit ja synnytykset 28.10.2015 1 (14)

Seinäjoen keskussairaala Naistentaudit ja synnytykset 28.10.2015 1 (14) Naistentaudit ja synnytykset 28.10.2015 1 (14) HOIDON PORRASTUSOHJE OHJEET SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN NAISTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE LÄHETETTÄVISTÄ POTI- LAISTA Abdomen acuta Voimakas akuutti alavatsakipu

Lisätiedot

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PH PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA EHKÄISYPILLERIT PERUSPILLERIT:,6 kk maksutta terveyskeskuksesta EHKÄISYRENGAS

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA Liite nro 8: ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA AJANVARAUS ÄITIYSNEUVOLAAN Terveydenhoitaja antaa neuvola-ajan Suunniteltu raskaus: raskaustestiä ei tarvita ( halutessaan asiakas voi itse tehdä apteekista

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET OULUN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI AVOTERVEYDENHUOLTO päivitetty 31.3.2011 ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET TERVEYDENHOITAJALLA RASKAUSVIIKOILLA 8-11 120min SIKIÖSEULONTATUTKIMUKSET, kts. erillinen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(12) Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET... 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

A. RASKAUDEN SUUNNITTELU

A. RASKAUDEN SUUNNITTELU Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri HOITO-OHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 3301 tuv (13.12.2011) 1 (8) LÄHETEOHJEET KYSIN ÄITIYSPOLIKLINIKALLE Laatija(t): Vastuuhenkilö: Hyväksyjä: Kuvaus: Orden,Maija-Riitta;

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa. Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3.

Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa. Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3. Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3.2009 Salon taustatietoja Väestöpohja 55600 Lapsia syntyi v 2008 565 (kuntayhtymän

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien

Lisätiedot

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia Anemian yleisin syy on raudanpuute Yleisin raudanpuuteanemian syy on raudan menetys verenvuodon vuoksi Hedelmällisesä iässä

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Sivu 1 / 6 URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sotu: - Osoite: Puhelin: Lähiomainen ja puhelinnumero: Urheilulaji(t): Urheiluseura: Valmentaja: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi urheilussa? Mitkä ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ESITIETOLOMAKE ÄITIYSNEUVOLAAN TULEVALLE PERHEELLE Pvm. ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS NIMENMUUTOKSET NIMENMUUTOKSET OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa Arja Ruponen, HM, TtM, Th Ehkäisevän terveydenhuollon päällikkö, Vantaa Valtakunnalliset neuvolapäivät Helsinki 20.10.2015 Isyyden tunnustaminen

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN

ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN MUISTIO ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: Perjantaina 11.10.2013 klo 9.00 13.30 Paikka: MKS, 6.krs hallintokäytävä Läsnä: yh Pirjo Löytty ESSHP, pj yl Timo

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

epalvelupolku - ehkäisypotilas

epalvelupolku - ehkäisypotilas epalvelupolku - ehkäisypotilas 1 Johdanto Tässä dokumentissa on kuvattu eppu palvelun hoidontarpeen arvioinnin testi ehkäisypotilaalle. Testiin kuuluu arviointiin liittyvät kysymykset, vastaukset ja hoidontarpeen

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot