Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen"

Transkriptio

1 Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT Tuovi Hakulinen-Viitanen 1

2 Esityksen sisältö Äitiysneuvolan tavoitteet Määräaikaisten terveystarkastusten periaatteita Suositus määräaikaisten terveystarkastusten määrästä, ajankohdista, toteuttajasta ja kestosta Perusteluja suositukselle Suositus lisäseurannasta Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Esimerkkejä terveystarkastusten keskeisistä sisällöistä Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Tuovi Hakulinen-Viitanen 2

3 Äitiysneuvolan tavoitteet Turvata raskaana olevan ja sikiön terveys ja hyvinvointi Edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveyttä ja turvallisuutta Edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskausaikaisia häiriöitä Tunnistaa mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt ja järjestää viiveettä tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea Ehkäistä terveyseroja ja syrjäytymistä varhain kohdennetun tuen avulla Tuovi Hakulinen-Viitanen 3

4 Määräaikaisten terveystarkastusten periaatteita Kaikki raskaana olevat kuuluvat äitiysneuvolan määräaikaisten terveystarkastusten piiriin Terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta muodostavat palvelukokonaisuuden raskauden alusta aina jälkitarkastukseen saakka jatkuen lastenneuvolaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja hoitoketju Tuovi Hakulinen-Viitanen 4

5 Suositus määräaikaisten terveystarkastusten määrästä terveille äideille, matalan riski raskaus Määräaikaisia terveystarkastuksia ensisynnyttäjälle yhteensä 11 ja uudelleensynnyttäjälle 10 Ensisynnyttäjä: raskausaikana 9 ja 2 synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjä: raskausaikana 8 ja 2 synnytyksen jälkeen Näihin määriin sisältyvät Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Lääkärintarkastukset 2 Aikaisempi suositus vuodelta 1999 Ensisynnyttäjälle 13+2 Uudelleensynnyttäjälle Tuovi Hakulinen-Viitanen 5

6 Perusteluja suositukselle Havainnoivissa tutkimuksissa on huomattu, että äitiyshuollon tarkastukset ovat vähentäneet äitiys- ja imeväiskuolleisuutta ja ovat myös parantaneet raskaustuloksia Suurin osa raskauksista on matalan riskin raskauksia Normaalisti etenevissä, matalan riskin raskauksissa säännölliset, huolellisesti tehdyt terveystarkastukset riittävät Lisäseurannan tarve arvioidaan jokaisella käynnillä Tuovi Hakulinen-Viitanen 6

7 Perusteluja käyntimäärien vähentämiselle Käyntimäärien vähentäminen terveiltä raskaana olevilta 8-12 käyntiin Ei lisännyt raskausajan ongelmia esim. verenpaineongelmia, pre-eklampsiaa, ennenaikaisia synnytyksiä, keisarileikkauksia, verenvuotoa Ei lisännyt syntyvän lapsen terveysongelmia esim. pienipainoisuutta, tehohoidon tarvetta Lähde: Dowswell ym Cohrane-katsaus: 7 tutkimusta, yht. yli naista Tuovi Hakulinen-Viitanen 7

8 Ajankohta Pariteetti Määräaikainen terveystarkastus ja sen toteuttaja Aika 6 8 rvk E, U Ensikontakti, puhelimessa tapahtuva palvelutarpeen arvio 15 min 8 10 rvk E, U Ensikäynti terveydenhoitajalle/kätilölle 1t 30 min rvk E, U Laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus 1t 30min rvk E, U Laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 min rvk E, U Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min rvk E Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min rvk E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti Tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 min 2t 30min rvk E, U Lääkäri ja terveydenhoitaja/kätilö 30 min rvk 1 7 vrk kotiutuksesta 012 E, U E,U Terveydenhoitajan/kätilön käynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin 30 min 30 min E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanotto- tai kotikäynti 60 min 2t 30min 5 12 vk E, U Synnytyksen jälkitarkastus lääkäri/terveydenhoitaja/kätilö 30 min Tuovi Hakulinen-Viitanen 8

9 Säännös erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen kohdentamisesta sitä tarvitseville (VNA 338/2011) Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä siten, että raskaana olevan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään mahdollisimman varhain Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäseurantaa Tuovi Hakulinen-Viitanen 9

10 Lisäseurannan tarve arvioidaan yksilöllisesti Tarve lisäseurantaan arvioidaan jokaisessa määräaikaisessa terveystarkastuksessa/ tapaamisessa Varauduttava siihen, että osa raskaana olevista/perheistä tarvitsee tukea, neuvontaa ja lisäseurantaa pulmien tarkemman selvittelyn vuoksi Lisäseurantaan varataan 20 % sekä terveydenhoitajan/kätilön että lääkärin vastaanottotyöhön käytettävissä olevasta ajasta Tuovi Hakulinen-Viitanen 10

11 Huolen syntyminen ja puheeksi ottaminen Vanhemman kertoma huoli Terveystarkastuksen perusteella syntynyt huoli Terveydenhoitajille syntyi huoli lapsen tai perheen tilanteesta noin 25 % terveystarkastuksia (Poutiainen ym. 2013) Terveydenhoitajat tunnistavat erilaisia tuen tarpeita terveystarkastuksissa Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Osallisuutta ja aktiivisuutta tukevien keskustelumenetelmien käyttö Voimavarojen vahvistaminen Tuovi Hakulinen-Viitanen 11

12 Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista äitiysneuvolassa Raskausongelmien tunnistaminen ja hoito Pre-eklampsia/raskaushypertensio Raskausdiabetes Raskaana olevan sairaudet tai ongelmat Krooniset sairaudet mm. diabetes, RR, astma, Mielenterveysongelmat Aikaisemmat raskauden komplikaatiot Raskaana olevan ja perheen erityistilanteet Vanhempien päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta Tuovi Hakulinen-Viitanen 12

13 Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Neuvola Neuvonta, tuki, lisäseuranta terveydenhoitajan/kätilön/lääkärin vastaanotolla Lähete äitiyspoliklinikalle Kotikäynnit ja perhetyöntekijän tukea kotiin Moniammatillinen yhteistyö Terveyskeskuksen erityistyöntekijät Sosiaalityö Neuvola äitiyspoliklinikka/synnytyssairaala - neuvola Hoito- ja palveluketjut! Tuovi Hakulinen-Viitanen 13

14 Esimerkkejä terveystarkastusten keskeisistä sisällöistä Tuovi Hakulinen-Viitanen 14

15 6.-8. rvk Ensikontakti äitiysneuvolaan raskausaikana Palvelutarpeen arvioinnissa sekä omalle terveydenhoitajalle /kätilölle soitettaessa että keskitetyssä ajanvarauksessa perheelle annetaan aika ensikäynnille neuvolaan ja aloitetaan hoidon tarpeen arviointi Tarkoituksena on asiakkaan perustietojen selvittäminen, raskauteen liittyvä ohjaus ja neuvolatoiminnasta informointi Henkilö- ja esitiedot Informointi alkuraskauden normaaleista/epänormaaleista tuntemuksista ja oireista Ohjausmateriaali Kutsu vastaanotolle yhdessä puolison kanssa Tuovi Hakulinen-Viitanen 15

16 rvk: Ensimmäinen vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (E,U) Raskaana olevan ja puolison terveydentilan selvitys Aiemmat raskaudet ja synnytykset Työn ja ristitekijöiden huomiointi Terveysneuvonta ja keskustelu alkoholin ja muiden päihteiden käytön riskeistä Keskustelu ja neuvonta sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Alkuraskauden verinäytteet ja muut laboratorionäytteet Tarvittaessa ohjaus sokerirasitukseen rvk:lla Perustutkimukset: RR, pituus, paino, BMI, Hb, plv + bakteeriviljely Kutsu laajaan terveystarkastukseen Tuovi Hakulinen-Viitanen 16

17 Säännös lasta odottavan perheen laajasta terveystarkastuksesta (VNA 338/2011) Kunnan on järjestettävä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa raskaana olevan ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä Kuntien on täytynyt järjestää em. tarkastus alkaen Tuovi Hakulinen-Viitanen 17

18 Perusteluja laajalle terveystarkastukselle Vanhempien terveys ja hyvinvointi (esim. raskaana olevan stressi, mielenterveys) sekä terveystottumukset (mm. ravintotottumukset, päihteet) vaikuttavat jo raskausajalta alkaen lapsen terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveystottumuksiin (Lobel ym. 2008, Martini ym. 2010, Räisänen ym. 2013) Varhaislapsuuden olosuhteet vaikuttavat lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin (Kaikkonen ym. 2012, Paananen ym. 2012) Tuovi Hakulinen-Viitanen

19 Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin raskaana oleva osallistuu tarkastukseen ja mahdollisuuksien mukaan hänen puolisonsa Käsitellään syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista Tehdään yhteenveto Toteuttavat terveydenhoitaja/kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa Yhteisvastaanotto tai erillisillä vastaanotoilla Tuovi Hakulinen-Viitanen

20 Suositus lasta odottavan perheen laajan terveystarkastuksen ajankohdasta ja vastaanottoajan kestosta Suositeltava ajankohta rvk Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville mahdollisimman varhain Terveydenhoitajan/kätilön tekemään tarkastukseen varataan aikaa 1 tunti 30 minuuttia Lääkärin tapaamiseen varataan aikaa 30 min Tarvittaessa varataan pidempi aika Mitoituslaskelmassa on varattu aikaa kirjaamiseen, sähköiseen asiointiin ja puhelinasiointiin Tuovi Hakulinen-Viitanen 20

21 Kokonaisarviointi perheen terveydestä Vanhempien käsitys koko perheen hyvinvoinnista Raskaana olevan käsitys omasta terveydestä ja koko perheen hyvinvoinnista Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot raskaana olevan ja sikiön terveydestä Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot vanhempien terveydestä ja perheen hyvinvoinnista Voimavarojen ja tuen tarpeiden tunnistaminen Kokonaisarvio koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteinen sopimus jatkosta ja seurannasta - Voimavarojen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä tarpeen mukainen terveysneuvonta Määräaikaisten terveystarkastusten jatkuminen tarkastusohjelman mukaisesti Terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi Mukaellen Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012, s

22 rvk: Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus - terveydenhoitajan/kätilön osuus (E,U) Molemmat puolisot kutsuttu yhdessä vastaanotolle Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen esim. Raskaana olevan ja puolison mieliala: EPDS Perheen elämäntilanteeseen vaikuttavat sairaudet Terveystottumukset: Audit/tupakkariippuvuusseula/ huumeet/lääkkeet puolisolta, jos ei aiemmin tehty Perheen sisäinen vuorovaikutus Parisuhde: seksuaalisuus, rakentava riitely, väkivalta Odotukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta ml. kokemukset Tukiverkostot ja taloudellinen tilanne Tarvittaessa ohjeistus rakenneultraäänitutkimuksesta ja ajanvaraus Tiedonsiirron varmistaminen työparille Perustutkimukset: RR, paino, u-gluk, u-prot, sikiön syke Tuovi Hakulinen-Viitanen 22

23 rvk: Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus - lääkärin osuus (E,U) Koko perheen hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelu Huomioidaan edeltävä terveydenhoitajan/kätilön toteuttaman tarkastuksen sisältö ja perheen tarpeet Keskustelu sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Terveysneuvonta ja tuki Työhön liittyvät tekijät raskauden kannalta Raskauden kulkuun liittyvät merkitykselliset lääketieteelliset tekijät ml. riskit Ohjeistus raskaana olevan omaseurannasta ml. hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tuntemukset myös huolet, fyysinen vointi Sikiön syke Tuovi Hakulinen-Viitanen 23

24 Laajojen terveystarkastusten keskeisten sisältöjen toteutuminen Lähde: Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu A & Pelkonen M Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta THL, Raportti, Käsikirjoitus. Tuovi Hakulinen-Viitanen

25 Neuvolahenkilöstön kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Perheet ovat ottaneet laajat terveystarkastukset omakseen Asiakkaiden tuen tarvetta pystytään kartoittamaan aiempaa järjestelmällisemmin Vaikeista asioista puhuminen on madaltunut Esille on tullut yllättäviä perheen ongelmia Kansanterveyden perusta tulee huomioiduksi laaja-alaisesti Laajat terveystarkastukset ovat olleet kehittämistyön sysäyksenä koko terveyskeskukselle Lähde: Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu A & Pelkonen M Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta THL, Raportti, Käsikirjoitus. Tuovi Hakulinen-Viitanen

26 Vanhempien (n= 2 956) kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lähde: THL. Lapsiperhekysely Tuovi Hakulinen-Viitanen 26

27 rvk: Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (E,U) Fyysinen ja psyykkinen vointi Tarvittaessa veriryhmäkontrolli (24-26 rvk), anti-dimmunoglobuliinisuojauksen huomiointi Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake niin, että toinen puoliso ei ole paikalla BCG-kysely Raskaana olevan työssä käynnin tukeminen, liikunta, ravitsemus ja muut terveystottumukset Informaatio Kelan etuuksien hakemisesta ja todistus raskaudesta (SV 755) Perustutkimukset: RR, paino, u-gluk, u-prot, sf-mitta, sikiön syke Tuovi Hakulinen-Viitanen 27

28 rvk: Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (E) Fyysinen ja psyykkinen vointi työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla Raskaana olevan ja sikiön terveys Pre-eklampsian oireet, supistelut, sikiön kasvu Raskaana olevan omaseurannan ohjaus ja tuki Hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä Perustutkimukset Tuovi Hakulinen-Viitanen 28

29 rvk: Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla/kätilöllä (tai kotikäynti ensisynnyttäjille) (E, U) Fyysinen vointi Mieliala, ravitsemus, liikunta, muut terveystottumukset Imetyksen merkitys ja valmistautuminen imetykseen Vanhemmuus Varhainen vuorovaikutus: VaVu-haastattelu Vauvan hoito ja tarvikkeet Tukiverkoston kokoaminen tarvittaessa Perhe- ja työtilanne Synnytys ja siihen liittyvät tuntemukset Esitietolomake synnytyssairaalaan Ohjaus omaseurannasta ja hälyttävistä oireista Perustutkimukset Tuovi Hakulinen-Viitanen 29

30 rvk: Vastaanottokäynti lääkärillä ja terveydenhoitajalla/kätilöllä (E,U) Fyysinen vointi, mieliala: tarvittaessa EPDS Terveystottumukset Synnytyksen lähestymisen merkit ja mahdolliset synnytykseen liittyvät huolet ja pelot Synnytystapa-arvio, loppuraskauteen ja synnytykseen liittyvien riskitekijöiden arviointi, tarvittaessa ohjaus synnytyssairaalaan Loppuraskauden sekä synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus, perhesuunnittelu synnytyksen jälkeen Imetys Tarv. veriryhmävasta-aineet kontrolli rvk:lla 36 B-streptokokkiseulonta rvk:lla Perustutkimukset: mm. ulkotutkimus, sikiön tarjonta ja syke Tuovi Hakulinen-Viitanen 30

31 rvk: Vastaanottokäynnit kahden viikon välein terveydenhoitajalla/kätilöllä (E,U) Fyysinen vointi, mieliala Ohjaus omaseurannasta ja hälyttävistä oireista Synnytykseen liittyvät asiat Imetys Parisuhde Perheen valmistautuminen lapsen syntymiseen Tarvittaessa lasketun ajan ylittymisen vuoksi lähete synnytyssairaalaan Perustutkimukset Tuovi Hakulinen-Viitanen 31

32 1.-7. vrk synnytyksestä: Vastaanotto- tai kotikäynti, terveydenhoitaja/kätilö (E,U) Molempien puolisojen raskaus- ja synnytyskokemukset Mieliala Imetys Synnyttäjän fyysinen toipuminen Vastasyntyneen tutkimus Tieto vastasyntyneen voinnin ja kehityksen jatkoseurannasta lastenneuvolassa Parisuhde ja seksuaalisuus, ehkäisyneuvonta Varhainen vuorovaikutus ja vanhemmuus Lapsenhoito Sisarusten huomiointi Tukiverkosto ja Kodin turvallisuus Tuovi Hakulinen-Viitanen 32

33 5.-12 vk synnytyksestä: Synnytyksen jälkitarkastus, lääkäri tai siihen koulutuksen saanut terveydenhoitaja/kätilö (E,U) Kokemukset raskausajasta ja synnytyksestä Lisääntymis- ja seksuaaliterveys (ehkäisyneuvonta) Imetys Äidin ja perheen voimavarat (tukiverkosto) Synnytyksen jälkeinen masennus (EPDS) Synnyttäneen hyvinvointi ja terveystottumukset Todistus jälkitarkastuksesta (SV 755) Terveydentilan seurannan jatkosuunnitelma GDM tai muu myöhempää huomiota vaativa raskauden tai synnytyksen aikainen häiriö tai sairaus Perustutkimukset Tuovi Hakulinen-Viitanen 33

34 Suositus kotikäynneistä Ensisynnyttäjälle kotikäynti raskausaikana ja synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjälle kotikäynti synnytyksen jälkeen Lisäksi kotikäyntejä erityistä tukea tarvitseville yksilöllisen tarpeen mukaisesti Kotikäynnin tekee terveydenhoitaja/kätilö tarvittaessa yhteistyössä perhetyöntekijän tai muun ammattiryhmän kanssa Kotikäyntiin varataan aikaa 1,5+1 h KIITOS! Tuovi Hakulinen-Viitanen 34

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 7.2.2014 Jyväskylä Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus - määritelmä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Laajat terveystarkastukset (VNA 338/2011, aik. 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, THL etunimi.sukunimi@stm.fi Isyyden tunnustaminen neuvolassa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa

Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset koulutus Kajaani 3.10.2013 Arja Hastrup, kehittämispäällikkö Esityksen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Keskipisteessä perheen hyvinvointi Keskipisteessä perheen hyvinvointi Ma Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset 29.10.2013, Tampere Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Sisältö Johdanto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Jyväskylän yhteistoiminta-alue 4 Kuntaa 12 Terveysasemaa 150 000 asukkaan perusterveydenhuolto Henkilökuntaa 1400 115 aluelääkäriä ja muita lääkäreitä 12 terveysasemaa

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro Neuvokas Perhetoimintamallin käyttö neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä 17.9.2015 Ulla Yli-Karro 1 NEUVOKAS PERHE NEUVOLATOIMINNASSA Neuvolassa Neuvokas perhekortti

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2015 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET...2

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Keskipisteessä perheen hyvinvointi Keskipisteessä perheen hyvinvointi Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset 2-3.10.2013 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Marjaana Pelkonen 7.10.2013

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Tampere

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Tampere Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Tampere 29.10.2013 Esityksen sisältö Laajat terveystarkastukset Sisällöt aihealueittain ja luokkatasoittain

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Jyväskylä

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Jyväskylä Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Jyväskylä 7.2.2014 Esityksen sisältö Laajat terveystarkastukset Sisällöt aihealueittain ja luokkatasoittain

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat! Kempeleen neuvola Hyvät vanhemmat! Tervetuloa Kempeleen äitiysneuvolan asiakkaaksi! Neuvolan työntekijöiden tarkoituksena on olla lasta odottavan perheen käytettävissä sekä vauvan että vanhempien hyvinvointiin

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot