Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Transkriptio

1

2 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo Paavo Löppönen

3 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa ja globaalissa toimintaympäristössä Arvioida niiden tilaa ja tasoa erilaisten mittareiden, indikaattoreiden ja vertailujen avulla Esittää analyysien ja arviointien pohjalta Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehittämissuuntia

4 Valmistelu Johtoryhmä: puheenjohtajana Suomen Akatemian pääjohtaja, jäseninä Akatemian hallituksen jäsenet, edustajat yliopistoista, tutkimuslaitoksista, opetusministeriöstä sekä Euroopan Tiedesäätiön pääjohtaja Työryhmä Kolme tilaustyötä; tieteelliset toimikunnat järjestivät yhteensä 25 työpajaa Valmisteluun on antanut panoksensa yli 400 asiantuntijaa Näyttöön perustuva (evidence-based) raportti Hyväksytty Akatemian hallituksen kokouksessa

5 Sisältö I SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS JA NYKYTILA 1 Suomen tutkimusjärjestelmän kehittämisen pitkät linjat 2 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys 3 Suomi tieteen maailmankartalla 4 Tiede yhteiskunnassa II SUOMEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TILA 1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimus 2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus 3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus 4 Terveyden tutkimus III KEHITTÄMISSUUNNAT

6 Tutkimusjärjestelmän kehityksen pitkät linjat Perusrakenteiden kehittäminen luku Teknologinen kehittäminen 1980-luku Tietoperustaisen yhteiskunnan kehittäminen 1990-luku Vakiinnuttaminen 2000-luvun alkupuoli Rakenteellinen kehittäminen Tehokkuus ja vaikuttavuus - SHOKit - Yliopistolaki - Sektoritutkimus - Innovaatiojärjestelmä

7 Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b

8 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys inhimilliset voimavarat Suomessa on ylivoimaisesti eniten T&K-henkilöstöä (/työlliset) maailmassa Suomessa on ylivoimaisesti eniten EU-maista tohtoreita vuotiaitten ikäluokan työllisistä: uusien tohtoreiden vuotuinen määrä on kaksinkertaistunut Suomalaiset väittelevät edelleen iäkkäinä: vain luonnontieteissä ja tekniikassa on väittelyikä laskenut hieman viimeisten 15 vuoden aikana Tasa-arvotavoitteet on saavutettu tekniikkaa lukuun ottamatta

9 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus tuhannesta työllisestä OECDmaissa* vuosina 2002 ja Lähde: OECD 2008a, Main Science and Technology Indicators. *Yhdysvaltojen tietoja ei ole saatavilla. a Vuoden 2003 tiedot. b Vuoden 2005 tiedot. c Vuoden 2006 tiedot.

10 Tohtorintutkintojen lukumäärän kehitys tutkimusaloittain vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

11 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys rahoitus Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja selvitystä rahoitusrakenteen vinoutumat? Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus prosenttia yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä lukuun ottamatta Tutkimuksen infrastruktuurit rapistuneet: investointitarve suuri

12 Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Akatemia tilannut analyysit Vetenskapsrådetilta, joka on kehittänyt analyysimenetelmiä Tuloksellisuus tieteellisten julkaisujen määrinä: kehitys suotuisaa 1980-luvun puolivälistä 2000-luvulle, viimeisten kolmen vuoden aikana lähtenyt laskuun Suomen julkaisuosuus maailman julkaisuista kasvoi kymmeniä vuosia Osuuden kasvu taittui 2000-luvulla ja osuus on pienentynyt vuodesta 2001 lähtien (nyt hieman yli 0,6 %)

13 Suomen julkaisumäärä ja Suomen julkaisujen osuus maailman julkaisuista vuosina Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

14 Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Suhteellinen viittausindeksi kuvaa tutkimustoiminnan näkyvyyttä ja tieteellistä vaikuttavuutta, indeksiä käytetään yleisesti laadun mittarina Viittausindeksin voimakas kasvu Suomessa1990-luvun alkupuolella, kehittynyt siitä lähtien OECD:n keskiarvon tuntumassa Pohjoismaisessa vertailussa Suomen ja Ruotsin kehitys 2000-luvulla merkittävästi Norjaa ja Tanskaa heikompaa

15 Suomen, eräiden muiden Pohjoismaiden sekä OECD- ja EU 27 -maiden suhteellisen viittausindeksin kehitys vuosina Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

16 Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Suomen suhteellinen viittausindeksi ei muuttunut kaudesta kauteen Suomi 8. maailmassa ja 13. kaudella Kaikkien muiden maiden paitsi Suomen ja Yhdysvaltojen viittausindeksi kasvoi Suurimmat kasvut: Kiina, Intia, Luxemburg ja Turkki

17 OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän suhteelliset viittausindeksit kausilla ja Lähde:Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet * OECD:n ulkopuoliset maat

18 Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Suomen julkaisuista 8,5 % kuuluu siihen 10 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella : Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 9. vuosina sijalle 12. Suomen julkaisuista 0,7 % kuuluu siihen 1 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella : Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 10. vuosina sijalle

19 OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneen prosenttiin julkaisuista kausilla ja Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet * OECD:n ulkopuoliset maat.

20 OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista kausilla ja Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet * OECD:n ulkopuoliset maat.

21 Suomi tieteen maailmankartalla Aasian nousu, globaalit työmarkkinat ja tutkijaliikkuvuuden rakenteiden muutos Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen poikkeuksellisen vähäistä Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut laskussa koko 2000-luvun Ulkomaisten jatkotutkinto-opiskelijoiden määrän jatkuva kasvu; suomalaisten tohtoriopiskelijoiden opiskelu ulkomailla vähentynyt 2000-luvun ajan

22 Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuotiaasta henkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, Lähde: OECD 2008b.

23 Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö..

24 Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissa vuosina Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

25 Suomi tieteen maailmankartalla EU-maiden merkitys olennainen suomalaisten yhteisjulkaisemisessa (55 % kaikesta, Yhdysvaltain kanssa 14 %) Pohjoismaisen yhteistyön merkitys huomattava yhteisjulkaisemisessa 1990-luvulla EU-instrumenttien käyttö merkittävä suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymisessä Tärkeä huomio: Suomen osallistuminen nyt EU:n tasolla koordinoituihin ohjelmiin yllättävän vähäistä

26 Pohjoismaiden yhteisjulkaisujen lukumäärät kaudella Aineiston käsittely Pajek-karttaohjelmalla ja Inkscape-ohjelmalla. Lähteet:Thomson Reuters databases; Vetenskapsrådet 2009; International Research Cooperation in the Nordic Countries. Report 2 from NORIA-net Nordic Bibliometrics Network (painossa)

27 Osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin (osallistumiset tuhatta tutkijaa kohti). Lähde:Euroopan komissio (European Commission 2008)

28 Tiede yhteiskunnassa Kiinnitettävä huomiota tutkijoiden rekrytointipohjaan ja nuorten halukkuuteen lähteä tutkijan uralle Suomalaisilla erittäin hyvät tiedot luonnontieteellisistä perusasioista Luottamus tiedeinstituutioihin on hyvin vahvaa Näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan (evidencebased policy) merkitys: vahvistettava hallinnon (ministeriöiden) halua ja kykyä Vaikuttavuuskehikko tehty, indikaattorit työn alla

29 Kuinka suurta tuottamusta tuntee yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan (%). Kyselytutkimus suomalaisille vuonna 2007, vastaajia Lähde: Tiedebarometri

30 Yleisarvio ja kehittämissuunnat T&K-investoinnit/BKT koko 2000-luvun samalla korkealla tasolla T&K-rahoituksen selkein ja vakain painopiste on ollut tohtorikoulutuksen määrä Tieteellisen vaikuttavuuden ja laadun mittareiden kehitys: kasvu pysähtynyt, Pohjoismainen vertailu hyödyllinen jatkoa ajatellen Rahoituksessa ja politiikassa vahvaa soveltavaan tutkimukseen kannustamista Infrastruktuurit rapistuneet Tutkimusryhmien rakenne Tutkimusjärjestelmän kansainvälistymisen vaatimattomuus Tutkimusympäristöjen dynamiikka

31 Yleisarvio ja kehittämissuunnat Tarvitaan strategista pohdintaa ja kehittämistyötä: - tutkimuksen perusedellytykset - yliopistojen tutkimuksen ohjausjärjestelmä - tutkimuksen fragmentoitumisen vähentäminen - kilpaillun tutkimusrahoituksen uudistaminen Tarvitaan kansallinen tiedestrategia: - kehittämisen tavoitteet ja instrumentit 10 vuoden aikajänteellä - kaikki vastuulliset tahot mukana - eri tahojen keinojen ja resurssien yhteensovittaminen

32 Kansainvälistymisen haasteet Laadun kohottaminen perustavoite Yliopistojen kannustimia kansainvälistymiseen lisättävä Tutkijakoulujen kansainvälistäminen FiDiPro-ohjelman vahvistaminen ja laajentaminen Nuoria tieteellisiä lahjakkuuksia Suomeen Aktiivisempi osallistuminen EU:n tasolla koordinoituihin ohjelmiin: Akatemian kannustus

33 Tohtorikoulutus ja tutkijanura Tohtorikoulutuksen ennakoinnit Väittelyiän merkittävä alentaminen Tohtorikoulutuksen kansainvälistäminen Akatemian rahoituksessa kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö painoarvoltaan tärkeämmiksi Tutkimusryhmien rakenne: painopiste jatko-opiskelijoista senioritutkijoihin

34 Luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyö Luovat ja kilpailukykyiset tutkimusympäristöt tiedepolitiikan perustehtävä Akatemia arvioi uusia rahoitusmuotoja: pitkäjänteisyys ja joustavuus Senioritutkijoiden asema keskeisenä menestystekijänä Liikkuvuus organisaatioiden ja tieteenalojen välillä Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö molempien vahvuuksien pohjalta SHOKit toimialojen radikaalin uudistamisen välineinä

35 Tutkimuksen infrastruktuurit Kansallisessa infrastruktuurikartassa arvioidut investoinnit 2016 mennessä Tieteellisten infrastruktuurien koordinoitu rahoitusjärjestelmä Infrastruktuuritoimikunta Akatemian yhteydessä luonteva ratkaisu Tutkimuksen laatu keskeistä

36 Tiede yhteiskunnassa Koulutusjärjestelmän ja tutkimusjärjestelmän tarkastelu yhtenäisenä kokonaisuutena Näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan periaatteet ja käytänteet: tutkimustiedon käyttö ja ministeriöiden tieteellinen asiantuntemus Sektoritutkimus: tieteelliseen tutkimukseen perustuva asiantuntemus tutkimuslaitoksissa Pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus edelleen innovaatiotoiminnan suorituskyvyn avain Tutkimuksen vaikuttavuus: laatu, verkottuminen ja eri tahojen osallisuus