Yhteenveto jäsenkuntien lausunnoista HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto jäsenkuntien lausunnoista HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018"

Hilkka Aila Hänninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Talous Tavoite investointimenojen kattamisesta tulorahoituksella ei ole TTS:ssä ja investointiohjelmissa tulee HSY:n tulisi purkaa ja tulouttaa kaikki ne TTS-kaudella realistinen tavoite, ottaa huomioon PKSkoordinaatioryhmän HSY:lle antamat kohdistamaan investoinneille. Kaikki on jo strategisena tavoitteena on investointivaraukset v. 2016, joita ei tulla pitkällä aikavälillä kyllä. HSY:n PKS-koordinaatioryhmän hyväksymät omistaja ohja uksen tarkistetut tavoitteet tulostavoitteet valtuustokaudelle purettu 2014 mennessä ja kohdistettu nimenomaan tasapaino pidemmällä on otettu huomioon Tämän mukaan TTS on investointeihin. Tuloutuu vuosittain poistoeron aikavälillä. Tähän voitaneen päästä laadittu. muutoksena. vesihuollon osalta 2020-luvulla. Jätehuollossa tavoite saavutettaneen jo TTS-kaudella. Helsingin kuntaosuus on meur 2,139 ja kasvaa suunnitelmavuosina, kun taas KH:n 2016 raamissa kuntaosuus on meur 2,071, johon HSY:n talousarvio tulee sopeuttaa. Kuntaosuuden ei tule reaalisesti kasvaa. Ero on 68tuhatta euroa. Kuntaosuuden kasvu johtuu pelkästään siitä, että 2015 hyvitettiin aikaisempien vuosien ylijäämiä yhteensä 304 tuhatta kun vuodelle 2016 jäi hyvitettä vää vain 75 tuhatta euroa. Pyritään sopeuttamaan (SYT:n) budjettia vastaamaan Helsingin TA-raamia. Kokonaisvaikutus olisi 136 teur. Investointiohjelma tulisi laatia niin, että pitkällä aikavälillä investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella ilman merkittäviä hinnankorotuksia. Tähän strategian mukaan pyritään. Yhtymäkokouksessa hyväksytyn investointiohjelman mukainen lähivuosien investointitarve on kuitenkin niin iso, että talousmallin osoittamis maltillisia reaalikorotuksia tarvittaneen. HSY voisi tarkistaa mahdollisuutta lainaaikojen pidentämiseen ilman, että korkokulut olennaisesti kasvavat lainalyhennysten keventämiseksi. Lähivuosien aikana otettava merkittävä lisärahoitus (B-mäki) otetaan pitkäaikaisina lainoina (EIB&NIB) v. Tuottavuuden parantamista tulee jatkaa niin, että nousu on vähintään 1,5% p.a. Yhtenä strategisena tavoitteena on tuottavuuden merkittävä ja mitattava kasvu. Tuottavuuden nousu on hyvä tavoite. Osin sen toteutuminen TTS-kaudella perustuu vesihuollon taksojen reaalikorotuksiin. HSY mittaa vesihuollon tuottavuutta toimialan toimintamenojen suhteella jäsenkuntien asukaslukuun, joten taksat eivät tähän vaikuta. Tuloksen ja tulorahoituksen paranemiseen toki taksoilla on merkittävä vaikutus. Vesihuollon osalta taksojen maltilliset reaalikorotukset ovat välttämättömiä, kun varaudutaan uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisinvestointiin.

HSY:n PKS-koordinaatioryhmän hyväksymät omistaja ohja uksen tarkistetut tavoitteet tulostavoitteet valtuustokaudelle purettu 2014 mennessä ja kohdistettu nimenomaan tasapaino pidemmällä on otettu

2 Toiminta Toimintavarmuuteen ja verkostojen toiminnan optimointiin liittyvät hankkeet ovat tärkeitä ja niihin tulee Tulisi etsiä synergiaetuja yhdessä jatkossakin kiinnittää eniten jäsenkuntien kanssa. Esim. huomiota. HSY:n verkostoinvestoinnit yhteisten/yhteiskäyttöisten sähköisten jakaantuvat kolmeen kategoriaan: asiointi- tai suunnittelujärjestelmien kaupunkien kasvua tukevat kehittäminen. Vantaalla on siirrytty investoinnit, (elinkaarensa päähän rakennuslupien käsittelyssä sähköiseen ehtineiden rakenteiden) järjestelmään.siirtyminen sähköiseen saneerausinvestoinnit ja rakennuslupien käsittelyyn on HSY:n toimintavarmuutta parantavat mielestä hyvä esimerkki siitä, miten investoinnit (usein sähköiset jä rjestelmät voivat tehostaa runkolinjainvestointeja). Kaksi toimintaa ja samalla parantaa jälkimmäistä ryhmää parantavat asiakaspalvelua. HSY pyrkii kehittämään toimintavarmuutta, joka on toimintaansa samaan suuntaan. jatkossakin vesihuollon keskeinen toiminnallinen tavoite ja tärkeä osa hyvää asiakaspalvelua. Verkkotieto- ja arkistojärjestelmien yhteiskäytön edistämisellä, investointien suunnittelussa paikkatietopohjaisella järjestelmällä voitaisiin saada synergiaetuja HSY:n ja kaupunkien kesken. Ajatus on hyvä ja kannatettava. Jäsenkuntien ja HSY:n yhteinen ja avoin suunnittelujärjestelmä tehostaisi erityisesti pitkän aikavälin strategisten hankkeiden suunnittelua. Omassa kehitystyössään HSY pyrkii tähän yhteisten järjestelmien suuntaan. Samalla, kun kehitämme tietojärjestelmiä, meidän tulee kehittää myös yhteisiä toimintaprosessejamme parhaan mahdollisen hyödyn saavuttamiseksi.hsy:n ylläpitämässä ja tänä vuonna uusitussa SeutuRuutupaikkatietopalvelussa on jo osin koottuna seudullisia investointien suunnittelussa tarvittavia tietoja. SeutuRuutua käytetään tällä hetkellä HSY:n vesi- ja jätehuollossa sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa ja HSL:ssä. Palvelua kehitetään omistajakuntien tarpeiden mukaan. Ympäristön tilan parantamiseen tähtäävät toiminnat ovat erittäin kannatettavia ja HSY:n mahdollisuudet seudullisena toimijana koordinoida tehokkaasti materiaalivirtoja tulee hyödyntää. HSY on tässä tehnytkin hyvää työtä. Tämä on strategiamme mukaista työtä, jota jatkamme myös tulevaisuudessa.

Vantaalla on siirrytty investoinnit, (elinkaarensa päähän rakennuslupien käsittelyssä sähköiseen ehtineiden rakenteiden) järjestelmään.

3 Lakimuutokset ( ) saattavat edellyttää tarkistuksia nykykäytäntöihin ja vastuisiin HSY:n ja jäsenkuntien välillä. Vantaa pitää nykyisenkaltaista toimintamallia tehokkaana, taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Koska asiasta ei ole toistaiseksi neuvoteltu HSY:n kanssa, Vantaa ei ole varautunut lainmuutosten mahdollisiin vaikutuksiin omassa TA-esityksessään. Mainituilla lakimuutoksilla viitattaneen vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksiin, joilla hulevedet erotettiin vesihuollosta. KTpuitesopimusta tarkentavien, jäsenkuntien ja HSY:n välisten hulevesisopimusten laatiminen on alkanut keväällä 2015 jäsenkuntien ja HSY:n yhteistyönä. Sopimusprojektin ohjausryhmänä toimivassa KTseurantaryhmässä on sovittu, että ensimmäiset, alustavat arviot sopimusten kustannusvaikutuksista tehdään vuoden 2015 lopulla ja arvioita tarkennetaan vuoden 2016 alkupuolella, jotta kukin osapuoli voisi huomioida mahdolliset muutokset vuoden 2017 talousarviota valmistellessaan. KT- puitesopimuksen jälkeen laadittavana olevat lukuisat kaupunkikohtaiset erillissopimukset vaikuttavat raskaalta ja työläästi ylläpidettävältä tavalta toimia yhdessä jäsnkuntien kanssa. Ta rkoitus on ollut, että toimintatavat olisivat yhtenäiset kaikissa jäsenkunnissa. Myös sopimusten tulisi olla yhteiset ja niiden määrä minimissä. Myös HSY:n pyrkimyksenä on, että mahdollisimman monet toimintatavat olisivat koko alueelle yhteisiä, joka johtaa myös sopimusten määrän vähenemiseen. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että täysin yhteneviin käytäntöihin alueella ei päästä, joten sopimuksia tulee olemaan lähitulevaisuudessa useita. Nyt käytössä olevat menettelytavat ja sopimusrakenne on sovittu pääosin KT- puitesopimuksessa.

Koska asiasta ei ole toistaiseksi neuvoteltu HSY:n kanssa, Vantaa ei ole varautunut lainmuutosten mahdollisiin vaikutuksiin omassa TA-esityksessään.

4 Investoinnit Taso arvioidaan riittäväksi kaavoituksen mukaiseen laajentumistarpeeseen. Kehystä tarkistettava, jos ei riitä. HSY pyrkii toimimaan niin, että kaupunkien kasvua turvaavat investoinnit kyetään aina toteuttamaan. Rakentamisohjelmaluonnoksessa on varauduttu toteuttamaan vesihuollon hankkeita 10 milj. : mm. Piispankylän runkovesijohto. Piispankylän runkovesijohdolla tarkoitettaneen hankkeita, joilla varmistetaan voimakkaasti kasvavan Kivistön alueen vesihuolto. As iasta on pidetty neuvottelu Vantaan ja HSY:n kesken , jonka jatkotoimena on sovittu seuraavaa: "Vesihuollon suunnittelussa voidaan edetä yhteishankkeiden hengessä. Linjaa ei lähtökohtaisesti toteuteta HSY:n erillishankkeena. Suunnittelu tulisi tehdä katusuunnitelmien ja kaavoituksen kanssa yhteistyössä."

Piispankylän runkovesijohto. Piispankylän runkovesijohdolla tarkoitettaneen hankkeita, joilla varmistetaan voimakkaasti kasvavan Kivistön alueen vesihuolto.

5 Kolmperän vesihuollon rakentaminen alkaa suunnitelman mukaan 2015 ja jatkuu 2016, Kotimäen rakentaminen alkaa 2016 ja jatkuu ehkä 2018 asti. Tulisi varata näihin 3,3 milj. TTSkaudella. Koko HSY:n alueen hajaasutusalueiden vesihuollon kehittämiseen on TTS- kaudella varattu rahaa 2 milj. euroa/v ilman, että hankkeita olisi erikseen nimetty. Nykyisellä suunnittelukaudella investoinnit tähän tarkoitukseen ovat olleet budjettivarausta pienemmät. HSY huomioi Espoon toiveen tulevissa suunnitelmissaan. Tulee tutkia mahdollisuutta rakentaa ulkoilureitti Länsi-Espoon vesijohto- & Koillis- Espoon viemärilinjojen päälle. Espoo edellyttää pikaista selvitystä mahdollisuudesta rakentaa kevyenliikenteenväylä vesihuoltokäytävän päälle Kolmperän alueella. HSY ei vastusta hanketta. Ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen ei kuitenkaan kuulu HSY:n tehtäviin. Espoon tulee esittää suunnitelmat HSY:n tarkistettaviksi ja hyväksyttäviksi. Espoo pitää tärkeänä kiirehtiä vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä verkostoon Mustapuron, Ämmässuon ja Kulmakorven alueilla. Tällä hetkellä kyseisten alueiden vesihuollon rakentaminen ei kuulu Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutettaviin hankkeisiin. Kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisesta vastaa kukin kaupunki.kaupunkien laatimien kehittämissuunnitelmien yhdistelmänä HSY laatii koko alueen vesihuollon kehittämissuunnitelman ja siitä edelleen 10 vuotisen investointiohjelman. Tämän 10 vuotisen investointiohjelman päivitystyö on juuri alkanut HSY:ssä.

Nykyisellä suunnittelukaudella investoinnit tähän tarkoitukseen ovat olleet budjettivarausta pienemmät. HSY huomioi Espoon toiveen tulevissa suunnitelmissaan.

Samankaltaiset tiedostot

Jäsenkuntien lausunnot HSY:n alustavasta TTS:sta ja vesihuollon & jätehuollon investointiohjelmista. HSY:n hallituksen aamukoulu 9.9.

Jäsenkuntien lausunnot HSY:n alustavasta TTS:sta ja vesihuollon & jätehuollon investointiohjelmista HSY:n hallituksen aamukoulu 9.9.2016 Talous ja rahoitus 1/3 Talous ja rahoitus TTS:ssä ja Tuottavuuden