Yhteenveto toiminta- ja taloussuunnitelmasta

Transkriptio

1 Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Lausunto HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille sekä vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmista vuosille /114/2010 YLK 97 Taustaa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. HSY:n hallitus päätti kokouksessaan , kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti, pyytää mennessä jäsenkuntien lausunnot toiminta- ja taloussuunnitelmasta ennen sen hyväksymistä. Lausuntopyyntö on esityslistan oheismateriaalina. HSY-kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotus löytyy HSY:n internet-sivuilta tiedoston - Tietoa HSY:stä/Päätöksenteko/Esityslistat ja pöytäkirjat/hallitus Pöytäkirja alta. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen perustana ovat: - HSY:n strategia 2015 ja sen perusteella laaditut tavoitteet - voimassa oleva toiminta- ja taloussuunnitelma sekä henkilöstösuunnitelma vuoden 2011 tilinpäätöstiedot ja niistä tehdyt poikkeama-analyysit - tiedot alkuvuoden 2012 toiminnasta ja taloudesta - HSY:n tuottavuusohjelma vuosille Vesihuollon seudullinen investointistrategia on vesihuollon toimintaa ja kokonaisvaltaista kehittämistä ohjaava pitkän aikavälin (30 vuotta) suunnitelma, jota päivitetään neljän vuoden välein, ja joka on viimeksi laadittu kaudelle Investointistrategia toimii pohjana yksityiskohtaisemman investointiohjelman laadinnalle. Investointiohjelma on keskipitkän aikavälin (10 vuotta) suunnitelma, joka päivitetään kahden vuoden välein ja jota käytetään taloussuunnittelun apuvälineenä. HSY:n hallitus on päättänyt kokouksessaan pyytää vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmista kaudelle jäsenkuntien lausunnot toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Investointiohjelmat löytyvät vastaavasti HSY:n internet-sivuilta tiedoston - Tietoa HSY:stä/Päätöksenteko/Esityslistat ja pöytäkirjat/hallitus Pöytäkirja alta. Yhteenveto toiminta- ja taloussuunnitelmasta HSY -kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2013 ovat yhteensä 336,6 milj. ja toimintamenot 187 milj.. Rahoituskulujen 69,3 milj. jälkeen vuosikatteeksi muodostuu 81,7 milj.. Poistojen 84,2 milj. jälkeen tilikauden 2012 tulos on 2,4 milj. negatiivinen, mutta arvioitujen varausten muutosten 3,5 milj. jälkeen tilikauden 2013 tulos muodostuisi kuitenkin 1,1 milj. ylijäämäiseksi, parantuen hiukan vuoteen 2012 nähden.

2 Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate paranee koko suunnitelmakauden arvioitujen toimintatulojen kasvun myötä, mutta tilikauden tulokset jäävät kuitenkin hiukan alijäämäisiksi eikä kuntayhtymän kasvavaa investointitarvetta pystytä kattamaan. Investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä 177,6 milj., mikä kasvattaa rahoituskuluja ja heikentää tulosta tulevina vuosina. HSY:n investointimenot vuonna 2013 ovat yhteensä 128,5 milj., josta summasta vesihuollon investointeja on 103,3 milj,. ja jätehuollon investointeja 24,7 milj.. Merkittävimpiä investointihankkeita vuosina ovat vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen, runkovesijohtohankkeet sekä Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon rakennustöiden käynnistäminen. Jätehuollon merkittävin investointihanke on vuosina Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Myös Sortti-asemaverkostoa laajennetaan. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, jäsenkuntien asukasluvun suhteessa jaetuilla kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla. Vesihuollon taksojen kolmen vuoden aikana toteutettavaksi suunniteltu yhtenäistäminen saatetaan loppuun vuonna Tällöin veden ja jäteveden yksikköhinnat sisältävät sekä kulutus- että perusmaksut, ja ne perustuvat myös tulevien vuosien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Jätehuollon taksoihin esitetään vuodelle 2013 prosentuaalisesti varsin suurta 8-9 % korotusta, johtuen jäteveron korotuksesta ja alikatteellisten palveluiden kustannusten kattamisesta. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon ja jätehuollon tehtävistä, käytännössä tämä tarkoittaa seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen ja hallinnon toiminnan kustannuksia. Kauniaisten perussopimuksen mukainen maksuosuus 1% on suunnitelmakaudella e vuosittain. Osuus on budjetoitu ympäristötoimen käyttötalousarvioon. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy toimialakohtainen tarkastelu. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan vesihuollon osalta laaditaan erillinen tuloslaskelma ja tase. Vesi- ja jätehuollon investointiohjelmat Vesihuollon investointiohjelman päivittämisessä on uudistettu ohjelman rakennetta jakamalla investoinnit kaupunki- ja vesihuoltolähtöisiin investointeihin, vesihuoltojärjestelmäprosessin mukaisiin osakokonaisuuksiin ja edelleen uudisinvestointi- ja saneerauskoreihin. Kaupunkilähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka realisoituvat kaupunkien suunnittelemassa aikataulussa toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen myötä. Osakokonaisuus sisältää kaupunkien uusien kaava-alueiden ja haja-asutusalueiden vesi-, jätevesi ja hulevesiverkostot, johtosiirrot sekä verkoston laiteinvestoinnit pois lukien vesitornit. Näiden investointien edellyttämä määrärahatarve suunnitelmakaudella on 306 milj.. Vesihuoltolähtöiset investoinnit kuvaavat ylläpitoinvestointeja sekä kapasiteetin ja toimintavarmuuden kasvattamiseen tähtääviä hankkeita, jotka realisoituvat HSY:n suunnittelemassa aikataulussa. Näiden investointien osakokonaisuudet ovat, vesihuoltojärjestelmän

3 kokonaisprosessia kuvaten: vedenhankinta ja puhdistus, vedenjakelu, viemäröinti ja jätevedenpuhdistus. Osakokonaisuuksien arvot suunnitelmakaudella vastaavassa järjestyksessä ovat 68 milj., 186 milj., 158 milj. ja 285 milj.. Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit ovat milj.. Vuosittainen investointitarve nousee vuoden 2013 tasosta (103,3 milj. ) vuosittain kohti vuosikymmenen loppua ollen huipussaan vuonna 2019 (153,2 milj. ). Suurin yksittäinen investointihanke on Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon toteuttaminen, joka aiheuttaa investointipiikin vuosille Vesihuollon investointiohjelman hankelista on esityslistan oheismateriaalina. Jätehuollon investointiohjelmaa on tarkistettu aiemmin hyväksyttyjen vuosien osalta, ja täydennetty lisäksi kattamaan vuodet Pääosa investoinneista kohdistuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennushankkeisiin, mutta myös alueellisten Sortti-asemien uudisrakentaminen Vantaan Ruskeasantaan ja Kirkkonummelle on ohjelmassa merkittävässä asemassa. Esitys lausunnoksi HSY-kuntayhtymä on toiminut seudullisena yhteisiä synergiaetuja tuottavana ja toimintavarmuutta parantavana yhteisönä alkaen. Toiminta on vakiintunut ja kuntayhtymä on suoriutunut perustehtävistään tyydyttävästi. Lausuntopyyntöaineistossa todetaan, että HSY on aikaansaanut ensimmäisinä toimintavuosinaan merkittävää tuottavuuden kasvua päällekkäisiä toimintoja yhdistämällä ja toimintatapoja yhdenmukaistamalla. Taloussuunnitelmassa esitetty vuosittaisen toimintakatteen arvioitu parantuminen onkin erinomainen asia. Tämä tosin perustuu paljolti jokavuotisiin taksankorotuksiin, mutta ne ovat kuitenkin perusteltuja kustannusvastaavuuden ja kuntayhtymän taloudellisen tasapainon kannalta. Erityisesti vesihuollon toimialalle kohdistuu merkittäviä investointitarpeita, ja vesihuoltotoiminnan taloudellinen kehitys on tarkasteltu huolellisesti talousmallinnuksen avulla. Mittavan investointiohjelman rytmitys ja mahdollisimman tasainen jakautuminen suunnitelmakaudelle on kannatettava ja rahoituksen kannalta varmaankin välttämätön ratkaisumalli. Mikäli uusinvestoinnit etenevät ennakoitua hitaammin, tulee saneeraushankkeita toteuttaa nopeutetussa tahdissa korjausvelan kertymisen ehkäisemiseksi. Edelleen, jos kuitenkin investoinnit kokonaisuutena toteutuvat suunniteltua hitaammin tai vähäisempinä, on taksojen täysimääräisistä korotuksistakin pidättäydyttävä. Synergiaetujen saavuttamisessa ja yhteistyössä omistajakuntien kanssa erityisesti vesihuollon saralla on vielä paljon kehitettävää. Tavoitteiden määrittelyssä ja niiden priorisoinnissa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää jäsenkuntien omistajaohjausta. Vesihuollon integraatioprosessi ja toimintatapojen yhtenäistäminen on edennyt liian hitaasti ollen vielä pahasti kesken kolmen toimintavuoden jälkeen. Yhtenäisien käytäntöjen puuttuminen asettaa jäsenkunnat eriarvoiseen asemaan, aiheuttaa samoista asioista uudelleen neuvottelut useissa työryhmissä ja eri projekteissa ja kuormittaa henkilökuntaa niin kuntien kuin HSY:n organisaatioissa tarpeettomasti. Erityisesti hankkeiden kustannusjaot ja niiden periaatteet tulisi saada yhteisesti sovittua viiveettä. Kaupunkilähtöisien hankkeiden määritelmä on aiheuttanut epäselvyyttä ja

4 kysymyksiä vastuisiin liittyen ja niitä on toistaiseksi sovittu yksittäistapauksina, mikä ei voi olla järkevää eikä tasapuolistakaan. Kauniainen on tyytyväinen yhteistyöhön HSY:n kanssa monissa käytännön asioissa. Molemminpuolinen tietojen vaihto esim. kuntateknisten hankkeiden vuosittaisista työohjelmista on saatu toimimaan pääosin hyvin. Tämä onkin erittäin tärkeää toistuvien rakentamisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi. HSY:n ja jäsenkaupunkien yhteistyön tulee perustua jatkuvaan, aitoon vuorovaikutukseen sen varmistamiseksi, että alueelliset hankkeet vastaavat yhteisiä tarpeita niin sisällöllisesti kuin ajoituksellisesti. Tarvetta edelleen parantaa tätä yhteistyötä on erityisesti katusuunnitelmiin liittyviin vesihuollon suunnitelmiin, niiden ohjaukseen ja tarkistamiseen tai toteutusvaiheen työmaavalvontaan liittyen. HSY:n tulisi varata tähän riittävästi resursseja, jotta hankkeiden käynnistys ei viivästyisi ja tarvetta tarkistaa suunnitelmia kesken käynnissä olevien hankkeiden ei syntyisi. Kauniaisilla ei ole omassa organisaatiossaan enää lainkaan vesihuollon erityisasiantuntemusta, joten oikea-aikainen yhteistyö HSY:n kanssa toteutusprosesseissa on erittäin tärkeää. Kauniainen on useaan otteeseen aiemminkin esittänyt HSY:tä seudulliseksi vastuutahoksi hulevesiasioissa, ja uudistaa myös tässä lausunnossa tämän esityksensä. Kehittyvän lainsäädännön edellyttämä hulevesien kerääminen ja käsittely vaatii toimintakokonaisuuden organisointia. Asian merkityksen vuoksi on perusteltua, että yksi asiantuntijataho, siis HSY, ottaa kokonaisuuden haltuun ja alkaa selvittää tarvittavia järjestelyjä, jotta niistä voidaan yhteisesti sopia ja hyväksyä lisäys kuntayhtymän perussopimukseen. HSY:n vetovastuu parantaisi alueen hulevesijärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena ja suhteessa muihin toimijoihin. YTJ: Päätös: Lautakunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSY-kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä vesi- ja jätehuollon investointiohjelmista esityksen mukaisen lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH 217 KJ: KH päättää antaa HSY-kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon HSY-kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä vesi- ja jätehuollon investointiohjelmista : HSY-kuntayhtymä on toiminut seudullisena yhteisiä synergiaetuja tuottavana ja toimintavarmuutta pa rantavana yhteisönä alkaen. Toiminta on vakiintunut ja kuntayh tymä on suoriutunut perustehtävistään tyydyttävästi. Lausuntopyyntöai neistossa todetaan, että HSY on aikaansaanut ensimmäisinä toimintavuo sinaan merkittävää tuottavuuden kasvua päällekkäisiä toimintoja yhdistä mällä ja toimintatapoja yhdenmukaistamalla. Taloussuunnitelmassa esitet ty vuosittaisen toimintakatteen arvioitu parantuminen onkin erinomainen asia. Tämä tosin perustuu paljolti jokavuotisiin taksankorotuksiin, mutta ne ovat kuitenkin perusteltuja kustannusvastaavuuden ja kuntayhtymän talou dellisen tasapainon kannalta. Erityisesti vesihuollon toimialalle kohdistuu merkittäviä investointitarpeita, ja vesihuoltotoiminnan taloudellinen kehitys on tarkasteltu huolellisesti talousmallinnuksen avulla. Mittavan investointi ohjelman rytmitys ja mahdollisimman tasai-

5 nen jakautuminen suunnitelma kaudelle on kannatettava ja rahoituksen kannalta varmaankin välttämätön ratkaisumalli. Mikäli uusinvestoinnit etenevät ennakoitua hitaammin, tulee saneeraushankkeita toteuttaa nopeutetussa tahdissa korjausvelan kerty misen ehkäisemiseksi. Edelleen, jos kuitenkin investoinnit kokonaisuutena toteutuvat suunniteltua hitaammin tai vähäisempinä, on taksojen täysimää räisistä korotuksistakin pidättäydyttävä. Synergiaetujen saavuttamisessa ja yhteistyössä omistajakuntien kanssa erityisesti vesihuollon saralla on vielä paljon kehitettävää. Tavoitteiden määrittelyssä ja niiden priorisoin nissa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää jäsenkuntien omistajaohjausta. Vesihuollon integraatioprosessi ja toimintatapojen yhtenäistäminen on edennyt liian hitaasti ollen vielä pahasti kesken kolmen toimintavuoden jäl keen. Yhtenäisien käytäntöjen puuttuminen asettaa jäsenkunnat eriarvoi seen asemaan, aiheuttaa samoista asioista uudelleen neuvottelut useissa työryhmissä ja eri projekteissa ja kuormittaa henkilökuntaa niin kuntien kuin HSY:n organisaatioissa tarpeettomasti. Erityisesti hankkeiden kustan nusjaot ja niiden periaatteet tulisi saada yhteisesti sovittua viiveettä. Kau punkilähtöisien hankkeiden määritelmä on aiheuttanut epäselvyyttä ja ky symyksiä vastuisiin liittyen ja niitä on toistaiseksi sovittu yksittäistapauksi na, mikä ei voi olla järkevää eikä tasapuolistakaan. Kauniainen on tyytyväinen yhteistyöhön HSY:n kanssa monissa käytännön asioissa. Molemminpuoli nen tietojen vaihto esim. kuntateknisten hankkeiden vuosittaisista työohjel mista on saatu toimimaan pääosin hyvin. Tämä onkin erittäin tärkeää tois tuvien rakentamisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi. HSY:n ja jäsen kaupunkien yhteistyön tulee perustua jatkuvaan, aitoon vuorovaikutukseen sen varmistamiseksi, että alueelliset hankkeet vastaavat yhteisiä tarpeita niin sisällöllisesti kuin ajoituksellisesti. Tarvetta edelleen parantaa tätä yh teistyötä on erityisesti katusuunnitelmiin liittyviin vesihuollon suunnitelmiin, niiden ohjaukseen ja tarkistamiseen tai toteutusvaiheen työmaavalvontaan liittyen. HSY:n tulisi varata tähän riittävästi resursseja, jotta hankkeiden käynnistys ei viivästyisi ja tarvetta tarkistaa suunnitelmia kesken käynnissä olevien hankkeiden ei syntyisi. Kauniaisilla ei ole omassa organisaatios saan enää lainkaan vesihuollon erityisasiantuntemusta, joten oikea-aikai nen yhteistyö HSY:n kanssa toteutusprosesseissa on erittäin tärkeää. Kauniainen on useaan otteeseen aiemminkin esittänyt HSY:tä seudulliseksi vastuutahoksi hulevesi asioissa, ja uudistaa myös tässä lausunnossa tämän esityksensä. Kehitty vän lainsäädännön edellyttämä hulevesien kerääminen ja käsittely vaatii toimintakokonaisuuden organisointia. Asian merkityksen vuoksi on perus teltua, että yksi asiantuntijataho, siis HSY, ottaa kokonaisuuden haltuun ja alkaa selvittää tarvittavia järjestelyjä, jotta niistä voidaan yhteisesti sopia ja hyväksyä lisäys kuntayhtymän perussopimukseen. HSY:n vetovastuu pa rantaisi alueen hulevesijärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena ja suh teessa muihin toimijoihin. Päätös: KH päätti antaa HSY-kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon HSY-kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä vesi- ja jätehuollon investointi ohjelmista : "HSY-kuntayhtymä on toiminut seudullisena yhteisiä synergiaetuja tuottavana ja toimintavarmuutta parantavana yhteisönä alkaen. Toiminta on vakiintunut ja kunta yhtymä on suoriutunut perustehtävistään tyydyttävästi. Lausuntopyyntöai neistossa todetaan, että HSY on aikaansaanut ensimmäisinä toimintavuo sinaan merkittävää tuottavuuden kasvua päällek-

6 käisiä toimintoja yhdistä mällä ja toimintatapoja yhdenmukaistamalla. Taloussuunnitelmassa esitet ty vuosittaisen toimintakatteen arvioitu parantuminen onkin erinomainen asia. Tämä tosin perustuu paljolti jokavuotisiin taksankorotuksiin, mutta ne ovat kuitenkin perusteltuja kustannusvastaavuuden ja kuntayhtymän talou dellisen tasapainon kannalta. Erityisesti vesihuollon toimialalle kohdistuu merkittäviä investointitarpeita, ja vesihuoltotoiminnan taloudellinen kehitys on tarkasteltu huolellisesti talousmallinnuksen avulla. Mittavan investointi ohjelman rytmitys ja mahdollisimman tasainen jakautuminen suunnitelma kaudelle on kannatettava ja rahoituksen kannalta varmaankin välttämätön ratkaisumalli. Mikäli uusinvestoinnit etenevät ennakoitua hitaammin, tulee saneeraushankkeita toteuttaa nopeutetussa tahdissa korjausvelan kerty misen ehkäisemiseksi. Edelleen, jos kuitenkin investoinnit kokonaisuutena toteutuvat suunniteltua hitaammin tai vähäisempinä, on taksojen täysimää räisistä korotuksistakin pidättäydyttävä. Synergiaetujen saavuttamisessa ja yhteistyössä omistajakuntien kanssa erityisesti vesihuollon saralla on vielä paljon kehitettävää. Tavoitteiden määrittelyssä ja niiden priorisoin nissa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää jäsenkuntien omistajaohjausta. Vesihuollon integraatioprosessi ja toimintatapojen yhtenäistäminen on edennyt liian hitaasti ollen vielä pahasti kesken kolmen toimintavuoden jäl keen. Yhtenäisien käytäntöjen puuttuminen asettaa jäsenkunnat eriarvoi seen asemaan, aiheuttaa samoista asioista uudelleen neuvottelut useissa työryhmissä ja eri projekteissa ja kuormittaa henkilökuntaa niin kuntien kuin HSY:n organisaatioissa tarpeettomasti. Erityisesti hankkeiden kustan nusjaot ja niiden periaatteet tulisi saada yhteisesti sovittua viiveettä. Kau punkilähtöisien hankkeiden määritelmä on aiheuttanut epäselvyyttä ja ky symyksiä vastuisiin liittyen ja niitä on toistaiseksi sovittu yksittäistapauksi na, mikä ei voi olla järkevää eikä tasapuolistakaan. Kauniainen on tyytyväinen yhteistyöhön HSY:n kanssa monissa käytännön asioissa. Molemminpuoli nen tietojen vaihto esim. kuntateknisten hankkeiden vuosittaisista työohjel mista on saatu toimimaan pääosin hyvin. Tämä onkin erittäin tärkeää tois tuvien rakentamisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi. HSY:n ja jäsen kaupunkien yhteistyön tulee perustua jatkuvaan, aitoon vuorovaikutukseen sen varmistamiseksi, että alueelliset hankkeet vastaavat yhteisiä tarpeita niin sisällöllisesti kuin ajoituksellisesti. Tarvetta edelleen parantaa tätä yh teistyötä on erityisesti katusuunnitelmiin liittyviin vesihuollon suunnitelmiin, niiden ohjaukseen ja tarkistamiseen tai toteutusvaiheen työmaavalvontaan liittyen. HSY:n tulisi varata tähän riittävästi resursseja, jotta hankkeiden käynnistys ei viivästyisi ja tarvetta tarkistaa suunnitelmia kesken käynnissä olevien hankkeiden ei syntyisi. Kauniaisilla ei ole omassa organisaatios saan enää lainkaan vesihuollon erityisasiantuntemusta, joten oikea-aikai nen yhteistyö HSY:n kanssa toteutusprosesseissa on erittäin tärkeää. Kauniainen on useaan otteeseen aiemminkin esittänyt HSY:tä seudulliseksi vastuuta hoksi hule vesi asioissa, ja uudistaa myös täs sä lausunnossa tämän esityk sensä. Kehitty vän lainsäädännön edellyttämä hulevesien kerääminen ja käsittely vaatii toimintako konaisuuden organi sointia. Asian merkityksen vuoksi on perus teltua, että yksi asiantuntijataho, siis HSY, ottaa kokonai suuden haltuun ja alkaa selvittää tarvitta via järjes telyjä, jotta niistä voidaan yhteisesti sopia ja hyväksyä lisäys kuntayhty män perussopimukseen. HSY:n vetovastuu pa rantaisi alueen hulevesijärjestel män toimivuutta koko naisuutena ja suh teessa muihin toimijoihin."

7