ympäristön tila on parantunut

Transkriptio

1 Hallitus ALUSTAVA TTS (JÄSENKUNNILLE LAUSUNTOA VARTEN) 397/ /2014 Hallitus 67 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen, p HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yh tey des sä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammak si vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuo si on talousarviovuosi. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja talous suun ni tel mas ta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväk sy mis tä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toi min nal liset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kunta yh ty män tehtävien hoitamiseksi turvataan. HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta pe rustuu kuntayhtymän hallituksen hyväksymään uuteen strategiaan 2020, josta pyydetään jäsenkuntien lausuntoja samanaikaisesti alustavan toi min ta- ja taloussuunnitelman kanssa. TTS -kauden tavoitteiden ja hankkeiden pohjana ovat strategiset pää määrät: ympäristön tila on parantunut toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on op timoi tu HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukas ko ke mus on parantunut HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja ener gia tehok kuu den parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyö dyn tämi ses sä tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja ra hoituk sen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös in vestoin ti me not katetaan tulorahoituksella. Suoritteet Veden tuotannon arvioidaan kasvavan vuosittain 0,4 %. Arvio perustuu odo tet tuun toiminta-alueen väkiluvun vuosikasvuun 1,3 % ja toisaalta ve-

2 den ominaiskulutuksen ennakoituun 0,9 % vuosittaiseen laskuun. Vuonna 2015 tuotannon suunnitellaan olevan 91,3 miljoonaa kuutiota. Laskutettava ve si mää rä seuraa tuotantomäärää pienellä viiveellä. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavan jätemäärän lasketaan kasvavan tasaisesti asu kas lu vun kasvun mukaisesti. Lisäkasvua syntyy, kun lasi- ja me tal li pak kaus ten kuljettaminen siirtyy täysimääräisesti HSY:n hoidettavaksi 2015 syk syyn mennessä. Erilliskerätyn kartonki- ja muun pakkausjätteen kiin teis tö koh tai nen kuljetus siirtyy niin ikään HSY:n järjestettäväksi syksyyn 2017 men nes sä. Vuonna 2015 asiakaskiinteistöiltä kuljetetun jätemäärän suun ni tel laan olevan tonnia. Käsiteltäväksi vastaanotettava kokonaisjätemäärä kasvaa suun nit te lu kaudel la hiukan, mutta kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä supistuu ra di kaa lis ti, kun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen loppuu vuoteen 2016 mennessä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa pa nos tetaan esikäsittelykapasiteetin kasvuun jätteiden hyö dyn tä mis mah dol li suuksien lisäämiseksi. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tuotantokäyttö alkaa syk syl lä 2014, mikä osaltaan lisää merkittävästi jätteen hyödyntämistä ja sa mal la se tuo suuria muutoksia HSY:n jätehuoltoon, erityisesti Äm mässuon toimintoihin. Henkilöstö Käyttötalous HSY haluaa olla houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia ta voit tele va muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö. Tavoite edellyttää mm. ole mas sa olevan työhyvinvointiohjelman toteuttamisen läpi organisaation, stra te gian mukaisten avainkompetenssien määrittelyn ja järjestelmällisen osaa mi sen kehittämisohjelman käynnistämisen. Alustavassa TTS -suunnitelmassa henkilöstön määrällinen tarve perustuu vii me syk syi seen henkilöstösuunnitelmaan, jossa henkilöstön määrä (HTV) las kee hiukan TTS-kauden aikana. Suunnitelma päivitetään kau del le tulevana syksynä lopullisen taloussuunnitelman laa din nan yh teydes sä. HSY:n toimintatuotot vuonna 2015 ovat 353,9 miljoonaa euroa, jossa on kas vua 2,6 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Toimialojen taloussuunnitelmat perustuvat keväällä hallituksessa kä si tel tyihin pitkän aikavälin talousmalleihin. Tuottavuutta kasvattamalla hillitään tak so jen korotustarpeita niin, että vesihuollon reaalinen vuosikorotus on 2,0 % suunnitelmavuosina ja jätehuollon asiakashintoja ei reaalisesti ko ro te ta ol len kaan. Talousarviovuodelle 2015 on laskettu 2,0 % indeksikorotus kum man kin toimialan taksoihin. Toimialat kattavat taksoilla omat suorat kulunsa ja osuutensa HSY:n yhteisistä kuluista. Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet, jotka muodostavat yhden prosentin HSY:n toimintatuloista, pysyvät vuonna 2015 edellisvuoden ta sol la. Ne jopa pie ne ne vät hiukan. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ympäristötiedon se kä ilmastoinfotoiminnan toiminta- ja pääomakulut, joita

3 ei saada katettua pal ve lu tuo tan non myynnistä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla. Seutu- ja ympäristötiedon toimintamenoihin sisältyy myös osuus HSY:n yhteisistä ku luis ta. HSY:n toimintamenot vuonna 2015 ovat 192,4 miljoonaa euroa, joka on 2,1 % enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Menobudjetti sisältää 2% inf laa tio-ole tuk sen eli reaalista kasvua ei juuri ole, vaikka toimintavolyymi kas vaa kin. Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2015 on 163,3 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2014 talousarvion mukaan on 157,8 miljoonaa. Toimintakatteella rahoitetaan rahoitusmenot ja poistot. Vesihuollon tuottavuuden kehittymistä mittaava toimintamenot / jä sen kuntien asukasmäärä paranee (= luku pienenee) TTS -kaudella 3,6 %. Jä tehuol lon tuottavuusmittari toimintamenot / käsitelty jätemäärä paranee (=luku pienenee) 3,9 %. Kumpikin mittari lasketaan ilman inflaation vaikutusta. Nettorahoitusmenot kasvavat tasaisesti koko suunnitelmakauden ajan ve sihuol lon suuren investointitarpeen aiheuttaman lisälainanoton seurauksena ol len vuonna 2015 yhteensä 69,6 miljoonaa euroa eli 0,3 miljoonaa vuotta 2014 enemmän. Jätehuollon velkaantuneisuus kääntyy kuitenkin laskuun vuon na Rahoitusmenoista 63,0 miljoonaa on jäsenkuntien pe rus tamis lai nois ta maksettavia korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tu lo ra hoi tuk sen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi in vestoin tei hin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2015 vuosikate on 93,7 mil joonaa euroa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 184,4 mil joo naa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huo li mat ta investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ul kopuo lis ta lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä lähes 250 mil joonaa. Vanhoja lainoja lyhennetään samaan aikaan 83,5 miljoonalla eurolla. Tilikauden tulos vuonna 2015 on vuosikatteesta vähennettävien käyt töomai suus pois to jen jälkeen 2,8 miljoonaa ylijäämäinen, kun tulos edellisenä vuon na oli 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Jätehuollon in ves toin ti va rauksen purkamisesta aiheutuvien tilinpäätöskirjausten jälkeen tilikauden yli jäämä on 3,6 miljoonaa. Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat hallituksen hyväk sy mään investointiohjelmaan , josta pyydetään jä sen kuntien lausuntoja TTS -lausuntopyynnön yhteydessä. Keski-määräiset in vestoin nit vuosina ovat 141,2 miljoonaa euroa. Vesihuollon investointisuunnitelman rakenne perustuu suoraan kaupunkien ke hit ty mi sen mukaisiin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesi huol to jär jes tel män kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (ve si huol to läh töi set investoinnit). Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edel lyt tä-

4 mät investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 100,5 milj. eu roa. Suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat mm. Suurpelto Espoos sa, Jätkäsaari ja Kalasatama Helsingissä sekä Kivistön alue Van taalla. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa rakennetaan mm. Syväojalla Van taalla. Vedenjakeluverkostoon liittyvistä investoinneista merkittävimpiä ovat run kojoh to hank keet, kuten Östersundomin linja (8 km), Kivistön alueen linjat (10 km) sekä Länsi-Espoon runkovesijohto (14 km). Viemäröintijärjestelmän merkittävimmät investoinnit ovat pää vie mä ri hankkei ta, kuten Länsi-Vantaan ja Koillis-Espoon viemäröinti (15 km), Ös ter sundo min viemäröinti (6 km) sekä Mäntymäki-Vallila -viemäritunneli (2,7 km). Vedenhankinnan- ja puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yh teen sä 28,6 milj. euroa, joista merkittävimmät liittyvät Vanhankaupungin ja Pitkäkosken laitosten kapasiteetin nostamiseen. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 109,4 milj. euroa. Tästä valtaosa (93milj.) käytetään Blominmäen jä te veden puh dis ta mon rakentamiseen. Jätehuollon viime vuosien merkittävin yksittäinen investointihanke on Ämmäs suol le rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Hyötyjätteen alue ke räysver kos ton rakentamista jatketaan siten, että suunnitelmakaudella kier rä tyspis tei tä rakennetaan uusille asuntoalueille. Suunnitelmakaudella Sort ti-asema ver kos to laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle. Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia euroa) lisäksi HSY:llä on ulko puo li sil ta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2014 lopussa 221,1 mil joo naa euroa, mikäli vuoden 2014 investoinnit toteutuvat talousarviossa esi te tyn suuruisina. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhen nyk siä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nos ta maan uutta lainaa yhteensä noin 250 miljoonaa euroa riippuen to teutu vas ta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteen sä noin 84 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteis mää rä suunnitelmakauden lopulla on noin 387 miljoonaa euroa. HSY:n omavaraisuusaste heikkenee koko suunnitelmakauden ajan ollen vuo den 2017 lopussa 22,5 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omava rai suus as te oli 24,6 %. Jätehuollon omavaraisuusaste alkaa kuitenkin hil jal leen nousta vuodesta 2016 alkaen investointien pienetessä. Ehdotus (RI): Hallitus päättää pyytää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kau punke ja antamaan mennessä lausuntonsa Helsingin seudun ym päris tö pal ve lut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuo sil le

5 Käsittely: Jäsen Sirpa Kauppinen teki seuraavat lisäysehdotukset talous- ja toi min tasuun ni tel man : sivulle 30, kohtaan 7.2. jätehuolto, tavoitteet. TA 2015 toimen pi teet: "HSY on mukana projekteissa, joissa kehitetään ma te ri aa lises ti rakennusjätettä hyödyntäviä tuotteita" sekä sivulle 33, viimeisen kappaleen loppuun lisäys: " Sorttiasemilla lisätään tavaroiden ja materiaalien uu del leenkäy tön mah dol lisuk sia." Jäsen Timo Lahti teki seuraavan lisäysehdotuksen talous- ja toi min ta suunni tel maan : sivulle 20., lisäys "sekaviermäreiden verkon jä te ve si yli vuo tojen..." -kohdan TA 2015 toimenpiteisiin: "Kuntayhteistyön aktivoiminen hulevesien hallitsemiseksi". Päätös: Hallitus hyväksyi talous- ja toimintasuunnitelmaan 2015 tehdyt muu tos ehdo tuk set sekä päätti pyytää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kau pun ke ja antamaan mennessä lausuntonsa Helsingin seudun ym pä ris tö pal ve lut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja ta lous suun ni telmas ta vuosille Liite HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma