KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA"

Transkriptio

1 Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA mukana myös Hammaspeikon näkökulma Käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin lähestymistapa Käyttäjälähtöisen innovoinnin ja innovaation lähestymistapa edustaa yhtä tapaa tunnistaa ja nimetä innovaatiotoimintaa ohjaavat tekijät ja potentiaaliset innovaation lähteet julkisella palvelusektorilla. Yksityiseltä sektorilta peräisin olevien määritelmien mukaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin lähestymistavalla tarkoitetaan palvelujen uudistamista, joka perustuu systemaattiseen tapaan tunnistaa asiakas- ja käyttäjätarpeita sekä kehittää täsmällisiä ratkaisuja näihin tarpeisiin (Rosted, 2005; Nordic Council of Ministers, 2006; Nordic Innovation Centre, 2007; Røtnes ja Staalesen, 2009). Käyttäjän näkökulman tunnistamisessa käytetään esimerkiksi perinteisten palautekyselyjen sijasta uudenlaisia metodeja, jotka puolestaan edellyttävät kehittäjiltä uudenlaista osaamista. Hammaspeikko -projektin I-vaiheessa näitä menetelmiä olivat esimerkiksi asiakastarinat ja tutkimusperustainen teatteri. Julkisen palvelusektorin yhteydessä edellä esitettyä käyttäjälähtöisen innovoinnin (innovaation) määritelmää voidaan kritisoida. Kritiikkiä voidaan esittää siitä, että määritelmä vahvistaa (ylläpitää) käsitystä julkisten palvelujen käyttäjien yksinomaisesta kuluttajaroolista ja jättää huomioimatta kansalaisen ja julkisen sektorin suhteen erityislaatuisuuden sekä julkisen sektorin tehtävät suhteessa kansalaisiin ja yhteiskuntaan. Perusmääritelmä jättää myös huomiotta sen, että käyttäjälähtöisen innovoinnin avulla kansalaisten ja kuntalaisten on mahdollista päästä osalliseksi myös julkisen arvon (ks. Moore, 1995) määrittelyyn ja lähestymistapa tarjoaa modernin tavan toteuttaa kansalaisdemokratiaa. (Hennala, 2011.) Hammaspeikon tapauksessa kyse on ratkaisujen etsinnästä yläkouluikäisten esiin tuomiin ilmeisiin ja ei-ilmeisiin suun terveydenhuoltopalvelujen laadullisiin tarpeisiin, mutta kyse on samanaikaisesti myös asiakaslähtöisten ratkaisujen löytämisestä suun terveydenhuollon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Käyttäjälähtöinen innovointi hyödyntää avoimen innovaation (esim. Chesbrough, 2003) ja sen julkiselle sektorille sovitettujen muunnosten, kuten yhteistoiminnallisen innovaation (esim. Bommert, 2010; Sørensen ja Torfing, 2012) periaatteita. Julkisen palvelusektorin yhteydessä avoimen innovaation lähestymistapa tarkoittaa kansalaisten, julkisen sektorin johtajien ja henkilöstön, poliitikkojen ja poliittisten neuvonantajien sekä ammatillisten verkostojen ja johtamisverkostojen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella tavalla palvelujen ja niiden

2 2 hallinnoinnin uudistamisessa (Hartley, 2008). Käyttäjälähtöisen palveluinnovaation yhteydessä käyttäjillä tarkoitetaan palvelujen käyttämisestä hyötyviä tahoja yksityisiä henkilöitä ja organisaatioita niiden myymisestä hyötyvien tahojen sijaan (von Hippel 2005). Julkisen käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin yhteydessä käyttäjiksi ymmärretään usein palvelujen loppukäyttäjät eli kansalaiset ja kuntalaiset. Hammaspeikon tapauksessa suun terveydenhuoltopalvelujen loppukäyttäjiä ovat nuoret ja lapset. Näitä asiakasryhmiä on Hammaspeikon kehittämisprosessin aikana tavoitettu yläkoulun oppitunneilta, ammatillisista opinnoista, liikuntaharrastuksen parista ja työelämään valmentautumisesta. Suun terveydenhuollon palvelujen avoimeen innovaatioprosessiin on osallistunut loppukäyttäjien ja suun terveydenhuollon henkilöstön sekä johdon ohella myös muita tahoja. Näitä tahoja ovat esimerkiksi: Lahden nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimiala; Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu; urheiluseuroista Lahden Taitoluistelijat, Lahden Ahkera, FC Reipas ja Pelicans; yrityksistä Lahden Ateria, Hartwall ja Fazer; sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimus- ja kehittäjäryhmä. Nordic Innovation Centren (2007) julkaiseman raportin mukaan käyttäjälähtöisyys palvelujen kehittämisessä toteutuu parhaiten, kun käyttäjät konkreettisesti osallistetaan palvelujen uudistamisprosesseihin sen sijaan, että esimerkiksi henkilöstö toimisi asiakasrajapinnan sanansaattajana (ks. esim. Hennala ja Melkas, 2008; Hennala, 2011). Käyttäjien osallistaminen erityisesti innovaatioprosessin varhaisen vaiheeseen, esimerkiksi ideointivaiheeseen, on tutkimustulosten (esim. Kristensson ja Magnusson, 2005) mukaan hyödyllistä. Käyttäjälähtöiseen innovointiin ja innovaatioon on kaksi päänäkökulmaa: (1) asiakkaan/käyttäjän ääni (the voice of the customer/user) ja (2) edelläkävijäkäyttäjät (lead user innovation). Käytännön palveluinnovaatioprosesseissa ei ole (metodologisesti) samantekevää, kumpaa päänäkökulmaa käyttää. Asiakkaan ääni -lähestymistapa esimerkiksi soveltuu asiakkaiden verbalisoimien ilmeisten ja ei-ilmeisten tarpeiden ja toiveiden näkyväksi tekemiseen, kun taas edelläkävijäkäyttäjät -lähestymistapa on sopiva ratkaisujen etsintään. (Nordic Council of Ministers 2006; Hennala ja Melkas, 2010.) Käyttäjän ääni -lähestymistavassa kansalaista tai kuntalaista ei nähdä kohteena, jolle julkisia palveluja kehitetään vaan he ovat kehittämistyön subjekteja. Tällöin konkreettisissa palveluinnovaatioprosesseissa käyttäjän äänelle metaforamerkityksessä on (i) mahdollistaja, (ii) antaja, (iii) kohde, josta puhua, (iv) innovaatioprosessin vaihe, jolloin tulla esille, (v) areena, jossa tulla esille, (vi) muoto, joka mahdollistaa äänen tai äänien tunnistamisen ja hyödyntämisen innovaatioprosessissa ja (vii) korvat, jotka kuuntelevat ja hyödyntävät ääntä. (Hennala, 2011.) Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan käyttäjän ääni -metaforaa Hammaspeikon I-vaiheessa:

3 3 Käyttäjän äänelle on.. mahdollistaja Esimerkki Lahden suun terveydenhuollon yläkouluikäisiä hoitava henkilöstö Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkijaryhmä antaja kohde, josta puhua vaihe, jossa tulla esille areena, jossa tulla esille muoto, joka mahdollistaa äänen tai äänien tunnistamisen ja hyödyntämisen innovaatioprosessissa Korvat, jotka kuuntelevat ja hyödyntävät ääntä kolmen lahtelaisen koulun 7-, 8- ja 9-luokan oppilaat, yhteensä 250 oppilasta hammashoitolakokemus palvelun kehittämisen alkuvaihe eli Hammaspeikon I-vaihe tutkijoiden järjestämät tilaisuudet äidinkielen ja kuvaamataidon oppitunneilla yhteistyössä opettajien kanssa asiakastarinat (ainekirjoitukset ja piirretyt sarjakuvat). Asiakastarinat toimivat äänen raaka-aineena tutkimusperustaisen teatterin draamallisissa kohtauksissa Peikko-henkilöstö, Peikko tiimi Taulukko 1. Käyttäjän ääni -metafora Hammaspeikon I-vaiheessa Seuraavassa luvussa esitetään lyhyesti tutkimustuloksia siitä, mitä pulmia voi sisältyä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamiseen julkisella sektorilla. Esitettävät haasteet perustuvat tämän artikkelin kirjoittajan, Lea Hennalan väitöskirjatutkimukseen Kuulla vai kuunnella - käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirja on julkaistu vuonna 2011 ja se on luettavissa Internetistä osoitteesta: Käyttäjää osallistava palveluinnovointi -lähestymistavan sudenkuopat viranomaistahon näkökulmasta tarkasteltuna Väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat Väitöskirjatutkimukseni (Hennala, 2011) päätavoitteena oli mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita viranomaisten näkökulmasta. Tutkimukseni kohteena oli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen innovaatioprosessien varhainen vaihe ja tutkimuksessani rajauduin

4 4 käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ulkoisina hyödyntäjinä ja yli-sektoriaalisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen sisäisinä hyödyntäjinä. Artikkeliväitöskirjani metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita tunnistetaan tutkimuksessani lähestymistavan piirteiden kehikossa. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessani määrittelen - käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla - avoimuus, erityisesti käyttäjärajapinta - tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä - laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimustulokset eli sudenkuopat Tutkimuksessani tunnistan viisi käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haastetta. Haasteena ovat seuraavat asiakokonaisuudet 1. Palvelujen käyttäjien *subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa Tutkimustulosten mukaan käyttäjien subjektiuden toteutumisessa pulmallisena näyttäytyy se, että - viranomaiset määrittävät käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä vahvemmin retoriikan kuin toiminnan lähtökohdista - viranomaiset katsovat itse pystyvänsä edustamaan palvelujen kehittämisessä käyttäjänäkökulmaa - viranomaiset katsovat olevansa itse parhaita määrittelemään palvelun käyttäjien tarpeet. *subjektiudella tarkoitetaan tässä sitä, että käyttäjiä ei nähdä vain kohteena, jolle kehitetään palveluja vaan heidät ymmärretään ja valtaistetaan myös palvelujen kehittäjiksi.

5 5 2. Palvelujen käyttäjien tunnistaminen innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistuminen heidän osallistamiseensa Tutkimustulosten valossa julkisten palvelujen käyttäjien asema kehittämistoiminnassa näyttäytyy jossain määrin kiusallisena. Kehittäjäviranomaistaholla koetaan, että käyttäjiä tulee kuulla, mutta heidän hyödyllisyyttään palvelujen kehittämisessä epäillään. Vaikutelmaa käyttäjän osallistamisesta syntyvistä hyödyistä näyttää osaltaan himmentävän muun muassa käsitys palvelun loppukäyttäjän roolista vain palautetiedon ja mielipiteen esittäjänä. Lisäksi katsotaan, ettei käyttäjillä ole riittävää tietotaitoa osallistua palvelujen kehittämiseen vaan kehittämisessä tulee nojautua kehittäjätahon substanssiasiantuntijuuteen (professioon) perustuvaan kehittämisotteeseen. Julkisten palvelujen innovaatiotoiminnassa viranomaisen huoleksi näytti nousevan myös pelko kuntalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta, jos vain pientä osaa palvelun käyttäjistä osallistetaan palvelujen kehittämiseen. Toisena pelkona ilmeni käsitys siitä, että jos käyttäjiä osallistetaan palvelujen uudistamisprosesseihin, se myös vaikuttaisi prosessin lopputulemiin. 3. Sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä Käyttäjää osallistavassa palvelujen innovoinnin -lähestymistavassa osallistettavien osallistumisaste (ks. Cavaye, 1995) ja osallistumisen funktio (ks. esim. Alam, 2002) vaihtelevat. Lähestymistavan periaatteena kuitenkin on, että käyttäjän ääni tuottaa julkisten palvelujen kehittäjille tietoa ja ymmärrystä niistä asioista ja merkityksistä (ks. Lester ja Piore, 2004), jotka näyttäytyvät käyttäjätaholla tärkeinä sekä arvoa tuottavina ja että nämä seikat myös siirtyvät tarkoituksenmukaisella tavalla palveluinnovaatioon. Tällöin pelkkä käyttäjätahon osallistuminen innovaatioprosessiin ei riitä vaan innovoinnin onnistuminen edellyttää myös innovaatioprosessin vetäjätahon konkreettista osallistumista prosessiin. Väitöskirjan tutkimustulosten mukaan palvelujen loppukäyttäjärajapinnan tai ylipäänsä muiden kuin totuttujen rajapintojen ylittävien palvelujen uudistamisprosessien toteutuminen ei kuitenkaan näyttänyt olevan mutkatonta. Pulmalliseksi osoittautuu sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen palvelujen uudistamisprosesseissa. Toinen pulmallinen piirre liittyy työskentelyn innovaatiohakuisuuteen. Innovaatioprosessien alkuvaiheessa tavoitteena on muiden asioiden ohella synnyttää moniääninen, mutta myös uutta luotaava ja runsas raaka-aineisto potentiaalisten innovaatioaihioiden synnyttämiseksi ja hyödynnettäväksi myöhemmin prosessin seuraavissa vaiheissa. Tutkimustulosten mukaan viranomaistahot eivät palvelujen uudistamisprosesseissa pitäneet kehittämistavoitteen innovaatiohakuisuutta tärkeänä tai osoittaneet työskentelyssä korkeaa innovatiivisuutta.

6 6 4. Palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempien kehittämisnäkökulmien oivaltaminen Edellä kuvatuissa subjektius- ja voimavarahaasteissa (haasteet 1 ja 2) tulee pulmana esille kehittäjäviranomaistahon käsitys kuntalaisista yksittäisten toiveiden ja vaateiden esittäjinä osallistettaessa heitä palvelujen uudistamisprosesseihin, ja näin ollen osallistamista ei koeta olevan merkittävää hyötyä. Tämän lisäksi erityisesti voimavarahaasteen (haaste 2) kohdalla kehittäjätaho liittää käyttäjiä osallistavan palveluinnovoinnin metodologiaan käsityksen, että menettelytapa kapeuttaa kehittäjätahon liikkumavapautta palvelujen uudistamisprosessissa. Tavoiteltavan palveluinnovaation luonteesta ja käyttäjien osallistamisen tavoitteista riippuen yksittäisten palvelutoiveiden, tarpeiden ja ideoiden suora huomioiminen voi joissakin tilanteissa olla tarkoituksenmukaista. Lähtökohtaisesti menettelytapa ei kuitenkaan hedelmällisellä tavalla palvele käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä eikä ole omiaan lisäämään kehittäjätahon ymmärrystä käyttäjien maailmasta. Se ei myöskään näe käyttäjien tuomaa hyötyä innovaatiotoiminnan voimavaranäkökulmasta tehokkaalla tavalla. Näin meneteltynä saavutetaan vain murto-osa siitä hengestä, mitä käyttäjälähtöinen palveluinnovaatiotoiminta parhaimmillaan on, kun huomioidaan Lesterin ja Pioren (2004) esittämä tulkinnallinen vaihe innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa selvitettäessä palvelun käyttäjien itsensä antamia merkityksiä asioille. Lisäksi jos pitäydytään yksittäisten käyttäjien ilmaisemissa asioissa vaarana voi olla, että voimakkaammin toiveitaan esille tuovat henkilöt saavat näkemyksensä paremmin esille (vrt. Haveri ja Pehk, 2008). Kun käyttäjiä osallistetaan julkisten palvelujen kehittämiseen, kyse ei ole yksittäisten henkilöiden intressien saamisesta näkyväksi innovaatiossa vaan eri intresseistä nousevien laajempien näkökulmien siirtämisestä tai siirtymisestä tarkoituksenmukaisella laajuudella ja tavalla innovaatioon, jolloin voidaan puhua myös käyttäjädemokratian toteutumisesta. Laajemmalla näkökulmalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi synnytettävän palveluinnovaation arvo- ja ideologisia lähtökohtia tai käyttäjälleen lisäarvoa tuottavia asioita. Näin otetaan huomioon myös julkisen sektorin yhteisöllinen luonne ja esimerkiksi tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. 5. Synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille Kokeilut esimerkiksi Living Lab -konseptia tai Deweyn (2006) paikallisia kokeiluja soveltaen ovat hyviä käyttäjää osallistavan innovoinnin lähestymistavan alkuja, joiden avulla palveluorganisaatiot ja verkostot voivat hankkia kokemuksia ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamisvajeitaan. Lähestymistavasta palvelujen kehittäjille, palvelujen käyttäjille ja laajemmin vielä koko yhteiskunnalle koituva taloudellinen tai muutoin koettava lisäarvo ei kuitenkaan ole maksimaalisesti saavutettavissa yksittäisten kokeilujen kautta. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää

7 7 osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan määrittelyissä korostetaankin toiminnan systemaattisuutta organisaation innovaatiotoiminnassa (Nordic Council of Ministers, 2006). Tämä edellyttää lähestymistapaa tukevien rakenteiden, osaamisten ja käytänteiden olemassaoloa. Näin ollen käyttäjälähtöisyyden tai käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan tulee olla vakiintunutta, jotta siitä voidaan puhua organisaatio- tai verkostotason innovoinnin lähestymistapana. Lähestymistapaa tukevan innovaatiokulttuurin synnyttäminen vaatii sekä kehittäjäviranomaistahon että myös palvelun käyttäjätahon antautumista ja sitoutumista toimintamalliin. Edellä esitetyssä haasteessa 3 mainittiin yhteistoiminnallisuuteen perustuvissa palvelujen kehittämisprosesseissa kehittäjätahon pulmana vetäytyminen taustalle. Se yhdistettynä haasteisiin 1, 2 ja 4 viittaa siihen, että kehittäjäviranomaistaho joutuu vielä tarkistamaan käytänteitään, jotta lähestymistavan perusperiaatteet voivat toteutua. Yhtä lailla kuntalaisten kannalta on kyse uudenlaisen yhteiskunnallisen vaikuttamis- ja käyttäytymismallin omaksumisesta. Tutkimustulosten mukaan käyttäjillä on mielestään asiantuntijuutta, josta on hyötyä ja joka on myös tarpeellista palvelujen uudistamisessa, mutta heillä ei ole vahvaa luottamusta osallistumisensa vaikuttavuudesta. Haasteena onkin synnyttää luottamuksen hyvä kierre palveluja kehittävien ja käyttävien välille. Johtopäätöksiä tutkimustuloksista Edellä kuvattujen tutkimustulosten pohjalta teen väitöskirjatutkimuksessani kolme johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimustulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella voidaan arvioida, että lähtökohtaisesti tutkimuksessa tunnistetuissa haasteissa kyse ei ole äänen antajien tai äänen heikkouksista tai puutteista (poikkeuksista esim. Røtnes ja Staalesen, 2009) tai viranomaisten pahansuopuudesta. Kyse näyttäisi olevan palveluja kehittävien viranomaisten tavasta ymmärtää äänen käsite ja osaamis- ja tietovajeet siitä, millaisen prosessin tuloksena syntyy rikas käyttäjän äänen raaka-aine ja löytää siitä käyttäjän ääniä myös niitä, jotka ovat ristiriitaisia palvelun kehittäjien näkemysten ja intressien kanssa. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai - verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide.

8 8 Lähestymistavan käyttöönottoa tukemaan väitöskirjatutkimuksessa esitetäänkin kysymyslista, joka perustuu tunnistettuihin haasteisiin. Lista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: Millaista käsitystä palvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?. Lopuksi Hammaspeikosta ja sudenkuopista Hammaspeikko -projektissa on edetty viiden vuoden ja neljän vaiheen kautta tilanteeseen, jossa on jo käytännössä ja tutkimuksellisesti tunnistettavissa prosessissa syntyneitä palveluinnovaatioita ja jossa henkilöstön palveluosaamiselle asetetut tavoitteet alkavat ainakin osittain juurtua potilastyöhön. Lisäksi Peikon innovaatiot -tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainakin Peikko-tiimin suun terveydenhuollon edustajat katsovat, että nuorten asiakkaiden asiakastarinoista tunnistetut tarpeet ja tutkimusperustaisen teatterin aikana syntynyt ymmärrys nuoren potilaan näkökulmasta on ohjannut prosessin sisältöjä ja todentunut myös prosessin aikaansaannoksissa. [Linkki vaikutuksiin ja aikaansaannoksiin] Näin ollen näyttäisi siltä, että nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuuden asiakaslähtöisessä uudistamisessa entistä ehommaksi ja vaikuttavammaksi ei ole kompastuttu ylitsepääsemättömästi ainakaan edellä mainittuihin väitöskirjan 1-4 haasteeseen, vaikkakin projekti on herättänyt myös kritiikkiä henkilöstössä. Viidennen haasteet eli hyvän kierteen luominen suun terveydenhuollon palveluja kehittävien ammattilaisten ja nuorten palvelunkäyttäjien välille on vasta suunnitteluasteella. Katsottavaksi myös jää, missä määrin ymmärrys nuoren asiakkaan näkökulmasta tulee leviämään nuoria hoitavassa henkilöstössä ja miten pitkäjänteisiksi nyt saavutetut positiiviset vaikutukset jäävät esimerkiksi nuoren kohtaamiseen hoitotilanteessa.

9 9 Pohtimisen ja tutkimuksen arvoista on selvittää, mitkä mahdolliset tekijät vaikuttivat sudenkuoppien laistamiseen Hammaspeikossa tai mitä uusia sudenkuoppia Hammaspeikko - prosessi voisi paljastaakaan, varsinkin käyttäjien ääneen perustuvien palveluinnovaatioiden juurtumis- ja vakiinnuttamisvaiheesta. Lisätietoja erikoistutkija Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Lähteet Alam, I An exploratory investigation of user involvement in new service development. Journal of the Academy of Marketing Science 30 (3), Bommert, B Collaborative innovation in the public sector. International Public Management Review 11 (1) (e-journal). Viitattu a661/$file/boomert_ipmr_volume%2011_issue%201.pdf Cavaye, A User participation in systems development revisited. Information & Management 28, Chesbrough, H Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. Boston, MA: Harvard Business School Press. Dewey, J Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Alkuteos Public and its problems 1927, jälkisanat Tampere: Vastapaino. Hartley, J The innovation landscape for public service organizations. Teoksessa J. Hartley, C. Donaldson, C. Skelcher & M. Wallace (toim.) Managing to improve public services. Cambridge: Cambridge University Press, Haveri, A. & Pehk, T Verkostokunta johtamisen ja demokratian haasteena. Kunnallisalantutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Hennala, L Kuulla vai kuunnella - käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 453. Lappeenranta University of Technology, Lahti School of Innovation. (Väitöskirja) Hennala, L. & Melkas, H Henkilöstön osallistaminen julkisen sektorin prosessiohjauksen innovatiiviseen kehittämiseen. Työpoliittinen aikakauskirja 52 (2), Hennala, L. & Melkas, H Surffailua, taiji-voimistelua ja karjalanpiirakoita ikäihmisten monitahoinen ääni hyvinvointipalvelujen innovaatiotoiminnan voimavarana. Gerontologia 24 (3),

10 10 Kristensson, P. and Magnusson, P. (2005), Involving users for incremental or radical innovation A matter of tuning, paper presented at 12th International Product Development Management Conference proceedings in Copenhagen, June, Denmark, available at:http://www.mangematin.org/mcoi/textes% /kristenssonmaggnusson-matteroftuning-2005.pdf (accessed 17 December 2008). Lester, R. & Piore, M Innovation the missing dimension. Cambridge, MA: Harvard University Press. Moore, M Creating public value strategic management in government. Cambridge: Harvard University Press. Nordic Council of Ministers Understanding user driven innovation. TemaNord 2006:522. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. Nordic Innovation Centre User-driven innovation: When the user makes the difference. Oslo: Nordic Innovation Centre. Rosted, J User-driven innovation. Results and recommendations. The Ministry of Economic and Business Affairs. Division for Research and Analysis. Report No. 13. Copenhagen: FORA. Røtnes, R. & Staalesen, P. (toim.) New methods for user driven innovation in the health care sector. Oslo: Nordic Innovation Centre. Sørensen, E. and Torfing, J. (2012), Introduction. Collaborative Innovation in the Public Sector, The Innovation Journal: The Public Sector Innovation Journal, Vol. 17, No. 1, pp von Hippel, E Democratizing innovation. Cambridge, MA: MIT Press.

HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA

HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon III- ja IV-vaihe HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA Olisiko yläkoululaisten nuorten

Lisätiedot

KUULLA VAI KUUNNELLA KÄYTTÄJÄÄ OSALLISTAVAN PALVELUINNOVOINNIN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTTAMISEN HAASTEITA JULKISELLA SEKTORILLA

KUULLA VAI KUUNNELLA KÄYTTÄJÄÄ OSALLISTAVAN PALVELUINNOVOINNIN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTTAMISEN HAASTEITA JULKISELLA SEKTORILLA Lea Hennala KUULLA VAI KUUNNELLA KÄYTTÄJÄÄ OSALLISTAVAN PALVELUINNOVOINNIN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTTAMISEN HAASTEITA JULKISELLA SEKTORILLA Väitöskirja filosofian tohtorin arvoa varten esitetään teknistaloudellisen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Kuntaliitto 2.2.2010

Kuntaliitto 2.2.2010 Kuntaliitto 2.2.2010 Design-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiä mukaan palvelujen kehittämiseen Helsinki Service Designers-ryhmän tavoitteena on kytkeädesign-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiämukaan

Lisätiedot

HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA

HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Mikä ihmeen Hammaspeikko? Hammaspeikko on Lahden kaupungin suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Karo Tammela, VTT 1 Mitä ovat minipilotit lyhyt oppimäärä Kylä kaupungissa hankeen minipilotit 2010 2012 Perusperiaatteena oli, että kuka

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista

Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista Esimerkkejä ympäristöliiketoiminnan sektorilta ja hyvinvointipalveluista KTT, OTK Marja-Liisa Niinikoski CULMINATUM INNOVATION OY 9.6.2014 Kirjan

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina

Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Suomen kansallismuseo 25.5.2011 Asiantuntija Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kansalaisen erilaiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

TUTKIMUS JA ARKI KOHTAAVAT

TUTKIMUS JA ARKI KOHTAAVAT TUTKIMUS JA ARKI KOHTAAVAT Toim. Helinä Melkas & Hilkka Laakso lappeenrannan teknillinen yliopisto lahti school of innovation KIRJOITTAJAT Marja Koivula, Helinä Melkas, Hilkka Laakso, Tero Rantala, Satu

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE: YLÄKOULULAISTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUSTIEDON KOKOAMINEN

ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE: YLÄKOULULAISTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUSTIEDON KOKOAMINEN Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Pässilä, Anne Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon I-vaihe ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE:

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA

ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA Tilanne 10/2012 [Tiivistelmä Hammaspeikon innovaatioista] Taustaa Lahden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja osallisuus

Sosiaalinen media ja osallisuus Sosiaalinen media ja osallisuus 15.9.2011 Kuntamarkkinat, Helsinki Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori 1 Esityksen rakenne I Sosiaalisesta mediasta kunnissa II Uudesta osallisuudesta kunnissa 2

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Julkisen sektorin uudisraivaajat Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Mitä on crowdsourcing?

Mitä on crowdsourcing? !"#$%&#'"()*+, -)"./,0''"1*2*,34566537678,9*#$:2%+2,-/*/+2;2*

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot