KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA"

Transkriptio

1 Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA mukana myös Hammaspeikon näkökulma Käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin lähestymistapa Käyttäjälähtöisen innovoinnin ja innovaation lähestymistapa edustaa yhtä tapaa tunnistaa ja nimetä innovaatiotoimintaa ohjaavat tekijät ja potentiaaliset innovaation lähteet julkisella palvelusektorilla. Yksityiseltä sektorilta peräisin olevien määritelmien mukaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin lähestymistavalla tarkoitetaan palvelujen uudistamista, joka perustuu systemaattiseen tapaan tunnistaa asiakas- ja käyttäjätarpeita sekä kehittää täsmällisiä ratkaisuja näihin tarpeisiin (Rosted, 2005; Nordic Council of Ministers, 2006; Nordic Innovation Centre, 2007; Røtnes ja Staalesen, 2009). Käyttäjän näkökulman tunnistamisessa käytetään esimerkiksi perinteisten palautekyselyjen sijasta uudenlaisia metodeja, jotka puolestaan edellyttävät kehittäjiltä uudenlaista osaamista. Hammaspeikko -projektin I-vaiheessa näitä menetelmiä olivat esimerkiksi asiakastarinat ja tutkimusperustainen teatteri. Julkisen palvelusektorin yhteydessä edellä esitettyä käyttäjälähtöisen innovoinnin (innovaation) määritelmää voidaan kritisoida. Kritiikkiä voidaan esittää siitä, että määritelmä vahvistaa (ylläpitää) käsitystä julkisten palvelujen käyttäjien yksinomaisesta kuluttajaroolista ja jättää huomioimatta kansalaisen ja julkisen sektorin suhteen erityislaatuisuuden sekä julkisen sektorin tehtävät suhteessa kansalaisiin ja yhteiskuntaan. Perusmääritelmä jättää myös huomiotta sen, että käyttäjälähtöisen innovoinnin avulla kansalaisten ja kuntalaisten on mahdollista päästä osalliseksi myös julkisen arvon (ks. Moore, 1995) määrittelyyn ja lähestymistapa tarjoaa modernin tavan toteuttaa kansalaisdemokratiaa. (Hennala, 2011.) Hammaspeikon tapauksessa kyse on ratkaisujen etsinnästä yläkouluikäisten esiin tuomiin ilmeisiin ja ei-ilmeisiin suun terveydenhuoltopalvelujen laadullisiin tarpeisiin, mutta kyse on samanaikaisesti myös asiakaslähtöisten ratkaisujen löytämisestä suun terveydenhuollon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Käyttäjälähtöinen innovointi hyödyntää avoimen innovaation (esim. Chesbrough, 2003) ja sen julkiselle sektorille sovitettujen muunnosten, kuten yhteistoiminnallisen innovaation (esim. Bommert, 2010; Sørensen ja Torfing, 2012) periaatteita. Julkisen palvelusektorin yhteydessä avoimen innovaation lähestymistapa tarkoittaa kansalaisten, julkisen sektorin johtajien ja henkilöstön, poliitikkojen ja poliittisten neuvonantajien sekä ammatillisten verkostojen ja johtamisverkostojen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella tavalla palvelujen ja niiden

2 2 hallinnoinnin uudistamisessa (Hartley, 2008). Käyttäjälähtöisen palveluinnovaation yhteydessä käyttäjillä tarkoitetaan palvelujen käyttämisestä hyötyviä tahoja yksityisiä henkilöitä ja organisaatioita niiden myymisestä hyötyvien tahojen sijaan (von Hippel 2005). Julkisen käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin yhteydessä käyttäjiksi ymmärretään usein palvelujen loppukäyttäjät eli kansalaiset ja kuntalaiset. Hammaspeikon tapauksessa suun terveydenhuoltopalvelujen loppukäyttäjiä ovat nuoret ja lapset. Näitä asiakasryhmiä on Hammaspeikon kehittämisprosessin aikana tavoitettu yläkoulun oppitunneilta, ammatillisista opinnoista, liikuntaharrastuksen parista ja työelämään valmentautumisesta. Suun terveydenhuollon palvelujen avoimeen innovaatioprosessiin on osallistunut loppukäyttäjien ja suun terveydenhuollon henkilöstön sekä johdon ohella myös muita tahoja. Näitä tahoja ovat esimerkiksi: Lahden nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimiala; Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu; urheiluseuroista Lahden Taitoluistelijat, Lahden Ahkera, FC Reipas ja Pelicans; yrityksistä Lahden Ateria, Hartwall ja Fazer; sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimus- ja kehittäjäryhmä. Nordic Innovation Centren (2007) julkaiseman raportin mukaan käyttäjälähtöisyys palvelujen kehittämisessä toteutuu parhaiten, kun käyttäjät konkreettisesti osallistetaan palvelujen uudistamisprosesseihin sen sijaan, että esimerkiksi henkilöstö toimisi asiakasrajapinnan sanansaattajana (ks. esim. Hennala ja Melkas, 2008; Hennala, 2011). Käyttäjien osallistaminen erityisesti innovaatioprosessin varhaisen vaiheeseen, esimerkiksi ideointivaiheeseen, on tutkimustulosten (esim. Kristensson ja Magnusson, 2005) mukaan hyödyllistä. Käyttäjälähtöiseen innovointiin ja innovaatioon on kaksi päänäkökulmaa: (1) asiakkaan/käyttäjän ääni (the voice of the customer/user) ja (2) edelläkävijäkäyttäjät (lead user innovation). Käytännön palveluinnovaatioprosesseissa ei ole (metodologisesti) samantekevää, kumpaa päänäkökulmaa käyttää. Asiakkaan ääni -lähestymistapa esimerkiksi soveltuu asiakkaiden verbalisoimien ilmeisten ja ei-ilmeisten tarpeiden ja toiveiden näkyväksi tekemiseen, kun taas edelläkävijäkäyttäjät -lähestymistapa on sopiva ratkaisujen etsintään. (Nordic Council of Ministers 2006; Hennala ja Melkas, 2010.) Käyttäjän ääni -lähestymistavassa kansalaista tai kuntalaista ei nähdä kohteena, jolle julkisia palveluja kehitetään vaan he ovat kehittämistyön subjekteja. Tällöin konkreettisissa palveluinnovaatioprosesseissa käyttäjän äänelle metaforamerkityksessä on (i) mahdollistaja, (ii) antaja, (iii) kohde, josta puhua, (iv) innovaatioprosessin vaihe, jolloin tulla esille, (v) areena, jossa tulla esille, (vi) muoto, joka mahdollistaa äänen tai äänien tunnistamisen ja hyödyntämisen innovaatioprosessissa ja (vii) korvat, jotka kuuntelevat ja hyödyntävät ääntä. (Hennala, 2011.) Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan käyttäjän ääni -metaforaa Hammaspeikon I-vaiheessa:

3 3 Käyttäjän äänelle on.. mahdollistaja Esimerkki Lahden suun terveydenhuollon yläkouluikäisiä hoitava henkilöstö Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkijaryhmä antaja kohde, josta puhua vaihe, jossa tulla esille areena, jossa tulla esille muoto, joka mahdollistaa äänen tai äänien tunnistamisen ja hyödyntämisen innovaatioprosessissa Korvat, jotka kuuntelevat ja hyödyntävät ääntä kolmen lahtelaisen koulun 7-, 8- ja 9-luokan oppilaat, yhteensä 250 oppilasta hammashoitolakokemus palvelun kehittämisen alkuvaihe eli Hammaspeikon I-vaihe tutkijoiden järjestämät tilaisuudet äidinkielen ja kuvaamataidon oppitunneilla yhteistyössä opettajien kanssa asiakastarinat (ainekirjoitukset ja piirretyt sarjakuvat). Asiakastarinat toimivat äänen raaka-aineena tutkimusperustaisen teatterin draamallisissa kohtauksissa Peikko-henkilöstö, Peikko tiimi Taulukko 1. Käyttäjän ääni -metafora Hammaspeikon I-vaiheessa Seuraavassa luvussa esitetään lyhyesti tutkimustuloksia siitä, mitä pulmia voi sisältyä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamiseen julkisella sektorilla. Esitettävät haasteet perustuvat tämän artikkelin kirjoittajan, Lea Hennalan väitöskirjatutkimukseen Kuulla vai kuunnella - käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirja on julkaistu vuonna 2011 ja se on luettavissa Internetistä osoitteesta: Käyttäjää osallistava palveluinnovointi -lähestymistavan sudenkuopat viranomaistahon näkökulmasta tarkasteltuna Väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat Väitöskirjatutkimukseni (Hennala, 2011) päätavoitteena oli mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita viranomaisten näkökulmasta. Tutkimukseni kohteena oli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen innovaatioprosessien varhainen vaihe ja tutkimuksessani rajauduin

4 4 käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ulkoisina hyödyntäjinä ja yli-sektoriaalisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen sisäisinä hyödyntäjinä. Artikkeliväitöskirjani metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita tunnistetaan tutkimuksessani lähestymistavan piirteiden kehikossa. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessani määrittelen - käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla - avoimuus, erityisesti käyttäjärajapinta - tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä - laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimustulokset eli sudenkuopat Tutkimuksessani tunnistan viisi käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haastetta. Haasteena ovat seuraavat asiakokonaisuudet 1. Palvelujen käyttäjien *subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa Tutkimustulosten mukaan käyttäjien subjektiuden toteutumisessa pulmallisena näyttäytyy se, että - viranomaiset määrittävät käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä vahvemmin retoriikan kuin toiminnan lähtökohdista - viranomaiset katsovat itse pystyvänsä edustamaan palvelujen kehittämisessä käyttäjänäkökulmaa - viranomaiset katsovat olevansa itse parhaita määrittelemään palvelun käyttäjien tarpeet. *subjektiudella tarkoitetaan tässä sitä, että käyttäjiä ei nähdä vain kohteena, jolle kehitetään palveluja vaan heidät ymmärretään ja valtaistetaan myös palvelujen kehittäjiksi.

5 5 2. Palvelujen käyttäjien tunnistaminen innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistuminen heidän osallistamiseensa Tutkimustulosten valossa julkisten palvelujen käyttäjien asema kehittämistoiminnassa näyttäytyy jossain määrin kiusallisena. Kehittäjäviranomaistaholla koetaan, että käyttäjiä tulee kuulla, mutta heidän hyödyllisyyttään palvelujen kehittämisessä epäillään. Vaikutelmaa käyttäjän osallistamisesta syntyvistä hyödyistä näyttää osaltaan himmentävän muun muassa käsitys palvelun loppukäyttäjän roolista vain palautetiedon ja mielipiteen esittäjänä. Lisäksi katsotaan, ettei käyttäjillä ole riittävää tietotaitoa osallistua palvelujen kehittämiseen vaan kehittämisessä tulee nojautua kehittäjätahon substanssiasiantuntijuuteen (professioon) perustuvaan kehittämisotteeseen. Julkisten palvelujen innovaatiotoiminnassa viranomaisen huoleksi näytti nousevan myös pelko kuntalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta, jos vain pientä osaa palvelun käyttäjistä osallistetaan palvelujen kehittämiseen. Toisena pelkona ilmeni käsitys siitä, että jos käyttäjiä osallistetaan palvelujen uudistamisprosesseihin, se myös vaikuttaisi prosessin lopputulemiin. 3. Sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä Käyttäjää osallistavassa palvelujen innovoinnin -lähestymistavassa osallistettavien osallistumisaste (ks. Cavaye, 1995) ja osallistumisen funktio (ks. esim. Alam, 2002) vaihtelevat. Lähestymistavan periaatteena kuitenkin on, että käyttäjän ääni tuottaa julkisten palvelujen kehittäjille tietoa ja ymmärrystä niistä asioista ja merkityksistä (ks. Lester ja Piore, 2004), jotka näyttäytyvät käyttäjätaholla tärkeinä sekä arvoa tuottavina ja että nämä seikat myös siirtyvät tarkoituksenmukaisella tavalla palveluinnovaatioon. Tällöin pelkkä käyttäjätahon osallistuminen innovaatioprosessiin ei riitä vaan innovoinnin onnistuminen edellyttää myös innovaatioprosessin vetäjätahon konkreettista osallistumista prosessiin. Väitöskirjan tutkimustulosten mukaan palvelujen loppukäyttäjärajapinnan tai ylipäänsä muiden kuin totuttujen rajapintojen ylittävien palvelujen uudistamisprosessien toteutuminen ei kuitenkaan näyttänyt olevan mutkatonta. Pulmalliseksi osoittautuu sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen palvelujen uudistamisprosesseissa. Toinen pulmallinen piirre liittyy työskentelyn innovaatiohakuisuuteen. Innovaatioprosessien alkuvaiheessa tavoitteena on muiden asioiden ohella synnyttää moniääninen, mutta myös uutta luotaava ja runsas raaka-aineisto potentiaalisten innovaatioaihioiden synnyttämiseksi ja hyödynnettäväksi myöhemmin prosessin seuraavissa vaiheissa. Tutkimustulosten mukaan viranomaistahot eivät palvelujen uudistamisprosesseissa pitäneet kehittämistavoitteen innovaatiohakuisuutta tärkeänä tai osoittaneet työskentelyssä korkeaa innovatiivisuutta.

6 6 4. Palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempien kehittämisnäkökulmien oivaltaminen Edellä kuvatuissa subjektius- ja voimavarahaasteissa (haasteet 1 ja 2) tulee pulmana esille kehittäjäviranomaistahon käsitys kuntalaisista yksittäisten toiveiden ja vaateiden esittäjinä osallistettaessa heitä palvelujen uudistamisprosesseihin, ja näin ollen osallistamista ei koeta olevan merkittävää hyötyä. Tämän lisäksi erityisesti voimavarahaasteen (haaste 2) kohdalla kehittäjätaho liittää käyttäjiä osallistavan palveluinnovoinnin metodologiaan käsityksen, että menettelytapa kapeuttaa kehittäjätahon liikkumavapautta palvelujen uudistamisprosessissa. Tavoiteltavan palveluinnovaation luonteesta ja käyttäjien osallistamisen tavoitteista riippuen yksittäisten palvelutoiveiden, tarpeiden ja ideoiden suora huomioiminen voi joissakin tilanteissa olla tarkoituksenmukaista. Lähtökohtaisesti menettelytapa ei kuitenkaan hedelmällisellä tavalla palvele käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä eikä ole omiaan lisäämään kehittäjätahon ymmärrystä käyttäjien maailmasta. Se ei myöskään näe käyttäjien tuomaa hyötyä innovaatiotoiminnan voimavaranäkökulmasta tehokkaalla tavalla. Näin meneteltynä saavutetaan vain murto-osa siitä hengestä, mitä käyttäjälähtöinen palveluinnovaatiotoiminta parhaimmillaan on, kun huomioidaan Lesterin ja Pioren (2004) esittämä tulkinnallinen vaihe innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa selvitettäessä palvelun käyttäjien itsensä antamia merkityksiä asioille. Lisäksi jos pitäydytään yksittäisten käyttäjien ilmaisemissa asioissa vaarana voi olla, että voimakkaammin toiveitaan esille tuovat henkilöt saavat näkemyksensä paremmin esille (vrt. Haveri ja Pehk, 2008). Kun käyttäjiä osallistetaan julkisten palvelujen kehittämiseen, kyse ei ole yksittäisten henkilöiden intressien saamisesta näkyväksi innovaatiossa vaan eri intresseistä nousevien laajempien näkökulmien siirtämisestä tai siirtymisestä tarkoituksenmukaisella laajuudella ja tavalla innovaatioon, jolloin voidaan puhua myös käyttäjädemokratian toteutumisesta. Laajemmalla näkökulmalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi synnytettävän palveluinnovaation arvo- ja ideologisia lähtökohtia tai käyttäjälleen lisäarvoa tuottavia asioita. Näin otetaan huomioon myös julkisen sektorin yhteisöllinen luonne ja esimerkiksi tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. 5. Synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille Kokeilut esimerkiksi Living Lab -konseptia tai Deweyn (2006) paikallisia kokeiluja soveltaen ovat hyviä käyttäjää osallistavan innovoinnin lähestymistavan alkuja, joiden avulla palveluorganisaatiot ja verkostot voivat hankkia kokemuksia ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamisvajeitaan. Lähestymistavasta palvelujen kehittäjille, palvelujen käyttäjille ja laajemmin vielä koko yhteiskunnalle koituva taloudellinen tai muutoin koettava lisäarvo ei kuitenkaan ole maksimaalisesti saavutettavissa yksittäisten kokeilujen kautta. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää

7 7 osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan määrittelyissä korostetaankin toiminnan systemaattisuutta organisaation innovaatiotoiminnassa (Nordic Council of Ministers, 2006). Tämä edellyttää lähestymistapaa tukevien rakenteiden, osaamisten ja käytänteiden olemassaoloa. Näin ollen käyttäjälähtöisyyden tai käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan tulee olla vakiintunutta, jotta siitä voidaan puhua organisaatio- tai verkostotason innovoinnin lähestymistapana. Lähestymistapaa tukevan innovaatiokulttuurin synnyttäminen vaatii sekä kehittäjäviranomaistahon että myös palvelun käyttäjätahon antautumista ja sitoutumista toimintamalliin. Edellä esitetyssä haasteessa 3 mainittiin yhteistoiminnallisuuteen perustuvissa palvelujen kehittämisprosesseissa kehittäjätahon pulmana vetäytyminen taustalle. Se yhdistettynä haasteisiin 1, 2 ja 4 viittaa siihen, että kehittäjäviranomaistaho joutuu vielä tarkistamaan käytänteitään, jotta lähestymistavan perusperiaatteet voivat toteutua. Yhtä lailla kuntalaisten kannalta on kyse uudenlaisen yhteiskunnallisen vaikuttamis- ja käyttäytymismallin omaksumisesta. Tutkimustulosten mukaan käyttäjillä on mielestään asiantuntijuutta, josta on hyötyä ja joka on myös tarpeellista palvelujen uudistamisessa, mutta heillä ei ole vahvaa luottamusta osallistumisensa vaikuttavuudesta. Haasteena onkin synnyttää luottamuksen hyvä kierre palveluja kehittävien ja käyttävien välille. Johtopäätöksiä tutkimustuloksista Edellä kuvattujen tutkimustulosten pohjalta teen väitöskirjatutkimuksessani kolme johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimustulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella voidaan arvioida, että lähtökohtaisesti tutkimuksessa tunnistetuissa haasteissa kyse ei ole äänen antajien tai äänen heikkouksista tai puutteista (poikkeuksista esim. Røtnes ja Staalesen, 2009) tai viranomaisten pahansuopuudesta. Kyse näyttäisi olevan palveluja kehittävien viranomaisten tavasta ymmärtää äänen käsite ja osaamis- ja tietovajeet siitä, millaisen prosessin tuloksena syntyy rikas käyttäjän äänen raaka-aine ja löytää siitä käyttäjän ääniä myös niitä, jotka ovat ristiriitaisia palvelun kehittäjien näkemysten ja intressien kanssa. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai - verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide.

8 8 Lähestymistavan käyttöönottoa tukemaan väitöskirjatutkimuksessa esitetäänkin kysymyslista, joka perustuu tunnistettuihin haasteisiin. Lista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: Millaista käsitystä palvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?. Lopuksi Hammaspeikosta ja sudenkuopista Hammaspeikko -projektissa on edetty viiden vuoden ja neljän vaiheen kautta tilanteeseen, jossa on jo käytännössä ja tutkimuksellisesti tunnistettavissa prosessissa syntyneitä palveluinnovaatioita ja jossa henkilöstön palveluosaamiselle asetetut tavoitteet alkavat ainakin osittain juurtua potilastyöhön. Lisäksi Peikon innovaatiot -tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainakin Peikko-tiimin suun terveydenhuollon edustajat katsovat, että nuorten asiakkaiden asiakastarinoista tunnistetut tarpeet ja tutkimusperustaisen teatterin aikana syntynyt ymmärrys nuoren potilaan näkökulmasta on ohjannut prosessin sisältöjä ja todentunut myös prosessin aikaansaannoksissa. [Linkki vaikutuksiin ja aikaansaannoksiin] Näin ollen näyttäisi siltä, että nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuuden asiakaslähtöisessä uudistamisessa entistä ehommaksi ja vaikuttavammaksi ei ole kompastuttu ylitsepääsemättömästi ainakaan edellä mainittuihin väitöskirjan 1-4 haasteeseen, vaikkakin projekti on herättänyt myös kritiikkiä henkilöstössä. Viidennen haasteet eli hyvän kierteen luominen suun terveydenhuollon palveluja kehittävien ammattilaisten ja nuorten palvelunkäyttäjien välille on vasta suunnitteluasteella. Katsottavaksi myös jää, missä määrin ymmärrys nuoren asiakkaan näkökulmasta tulee leviämään nuoria hoitavassa henkilöstössä ja miten pitkäjänteisiksi nyt saavutetut positiiviset vaikutukset jäävät esimerkiksi nuoren kohtaamiseen hoitotilanteessa.

9 9 Pohtimisen ja tutkimuksen arvoista on selvittää, mitkä mahdolliset tekijät vaikuttivat sudenkuoppien laistamiseen Hammaspeikossa tai mitä uusia sudenkuoppia Hammaspeikko - prosessi voisi paljastaakaan, varsinkin käyttäjien ääneen perustuvien palveluinnovaatioiden juurtumis- ja vakiinnuttamisvaiheesta. Lisätietoja erikoistutkija Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Lähteet Alam, I An exploratory investigation of user involvement in new service development. Journal of the Academy of Marketing Science 30 (3), Bommert, B Collaborative innovation in the public sector. International Public Management Review 11 (1) (e-journal). Viitattu a661/$file/boomert_ipmr_volume%2011_issue%201.pdf Cavaye, A User participation in systems development revisited. Information & Management 28, Chesbrough, H Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. Boston, MA: Harvard Business School Press. Dewey, J Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Alkuteos Public and its problems 1927, jälkisanat Tampere: Vastapaino. Hartley, J The innovation landscape for public service organizations. Teoksessa J. Hartley, C. Donaldson, C. Skelcher & M. Wallace (toim.) Managing to improve public services. Cambridge: Cambridge University Press, Haveri, A. & Pehk, T Verkostokunta johtamisen ja demokratian haasteena. Kunnallisalantutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Hennala, L Kuulla vai kuunnella - käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 453. Lappeenranta University of Technology, Lahti School of Innovation. (Väitöskirja) Hennala, L. & Melkas, H Henkilöstön osallistaminen julkisen sektorin prosessiohjauksen innovatiiviseen kehittämiseen. Työpoliittinen aikakauskirja 52 (2), Hennala, L. & Melkas, H Surffailua, taiji-voimistelua ja karjalanpiirakoita ikäihmisten monitahoinen ääni hyvinvointipalvelujen innovaatiotoiminnan voimavarana. Gerontologia 24 (3),

10 10 Kristensson, P. and Magnusson, P. (2005), Involving users for incremental or radical innovation A matter of tuning, paper presented at 12th International Product Development Management Conference proceedings in Copenhagen, June, Denmark, available at:http://www.mangematin.org/mcoi/textes% /kristenssonmaggnusson-matteroftuning-2005.pdf (accessed 17 December 2008). Lester, R. & Piore, M Innovation the missing dimension. Cambridge, MA: Harvard University Press. Moore, M Creating public value strategic management in government. Cambridge: Harvard University Press. Nordic Council of Ministers Understanding user driven innovation. TemaNord 2006:522. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. Nordic Innovation Centre User-driven innovation: When the user makes the difference. Oslo: Nordic Innovation Centre. Rosted, J User-driven innovation. Results and recommendations. The Ministry of Economic and Business Affairs. Division for Research and Analysis. Report No. 13. Copenhagen: FORA. Røtnes, R. & Staalesen, P. (toim.) New methods for user driven innovation in the health care sector. Oslo: Nordic Innovation Centre. Sørensen, E. and Torfing, J. (2012), Introduction. Collaborative Innovation in the Public Sector, The Innovation Journal: The Public Sector Innovation Journal, Vol. 17, No. 1, pp von Hippel, E Democratizing innovation. Cambridge, MA: MIT Press.

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä Kristiina Strandman, HTT 30.10.2015 Rovaniemi Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut 1970 Staattisuus

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Minustako palveluinnovaattori?

Minustako palveluinnovaattori? Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa 22.9.2016 Esityksen sisältö Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Alustamainen toiminta ja toimijoiden

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin. Timo Pihkala Professori LUT

Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin. Timo Pihkala Professori LUT Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin Timo Pihkala Professori LUT Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Kolme näkökulmaa 1. yrittäjyys ja yrittäjämäisyys ovat nykyinen

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013 OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

TU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5

TU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5 Article Summary Sivu 1 / 5 Heidi Maanonen Opiskelijanumero 485311 TIETOTYÖNTEKIJÄT GOOGLELLA: TUTKIMUSKOHTEENA ALAISTAIDOT Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten niin sanottu organisaatiokansalaisuus

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Julkisen sektorin uudisraivaajat Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia

Lisätiedot