KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA
|
|
- Aune Lahti
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN PALVELUINNOVOINTI JA SEN SUDENKUOPAT JULKISELLA SEKTORILLA mukana myös Hammaspeikon näkökulma Käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin lähestymistapa Käyttäjälähtöisen innovoinnin ja innovaation lähestymistapa edustaa yhtä tapaa tunnistaa ja nimetä innovaatiotoimintaa ohjaavat tekijät ja potentiaaliset innovaation lähteet julkisella palvelusektorilla. Yksityiseltä sektorilta peräisin olevien määritelmien mukaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin lähestymistavalla tarkoitetaan palvelujen uudistamista, joka perustuu systemaattiseen tapaan tunnistaa asiakas- ja käyttäjätarpeita sekä kehittää täsmällisiä ratkaisuja näihin tarpeisiin (Rosted, 2005; Nordic Council of Ministers, 2006; Nordic Innovation Centre, 2007; Røtnes ja Staalesen, 2009). Käyttäjän näkökulman tunnistamisessa käytetään esimerkiksi perinteisten palautekyselyjen sijasta uudenlaisia metodeja, jotka puolestaan edellyttävät kehittäjiltä uudenlaista osaamista. Hammaspeikko -projektin I-vaiheessa näitä menetelmiä olivat esimerkiksi asiakastarinat ja tutkimusperustainen teatteri. Julkisen palvelusektorin yhteydessä edellä esitettyä käyttäjälähtöisen innovoinnin (innovaation) määritelmää voidaan kritisoida. Kritiikkiä voidaan esittää siitä, että määritelmä vahvistaa (ylläpitää) käsitystä julkisten palvelujen käyttäjien yksinomaisesta kuluttajaroolista ja jättää huomioimatta kansalaisen ja julkisen sektorin suhteen erityislaatuisuuden sekä julkisen sektorin tehtävät suhteessa kansalaisiin ja yhteiskuntaan. Perusmääritelmä jättää myös huomiotta sen, että käyttäjälähtöisen innovoinnin avulla kansalaisten ja kuntalaisten on mahdollista päästä osalliseksi myös julkisen arvon (ks. Moore, 1995) määrittelyyn ja lähestymistapa tarjoaa modernin tavan toteuttaa kansalaisdemokratiaa. (Hennala, 2011.) Hammaspeikon tapauksessa kyse on ratkaisujen etsinnästä yläkouluikäisten esiin tuomiin ilmeisiin ja ei-ilmeisiin suun terveydenhuoltopalvelujen laadullisiin tarpeisiin, mutta kyse on samanaikaisesti myös asiakaslähtöisten ratkaisujen löytämisestä suun terveydenhuollon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Käyttäjälähtöinen innovointi hyödyntää avoimen innovaation (esim. Chesbrough, 2003) ja sen julkiselle sektorille sovitettujen muunnosten, kuten yhteistoiminnallisen innovaation (esim. Bommert, 2010; Sørensen ja Torfing, 2012) periaatteita. Julkisen palvelusektorin yhteydessä avoimen innovaation lähestymistapa tarkoittaa kansalaisten, julkisen sektorin johtajien ja henkilöstön, poliitikkojen ja poliittisten neuvonantajien sekä ammatillisten verkostojen ja johtamisverkostojen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella tavalla palvelujen ja niiden
2 2 hallinnoinnin uudistamisessa (Hartley, 2008). Käyttäjälähtöisen palveluinnovaation yhteydessä käyttäjillä tarkoitetaan palvelujen käyttämisestä hyötyviä tahoja yksityisiä henkilöitä ja organisaatioita niiden myymisestä hyötyvien tahojen sijaan (von Hippel 2005). Julkisen käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin yhteydessä käyttäjiksi ymmärretään usein palvelujen loppukäyttäjät eli kansalaiset ja kuntalaiset. Hammaspeikon tapauksessa suun terveydenhuoltopalvelujen loppukäyttäjiä ovat nuoret ja lapset. Näitä asiakasryhmiä on Hammaspeikon kehittämisprosessin aikana tavoitettu yläkoulun oppitunneilta, ammatillisista opinnoista, liikuntaharrastuksen parista ja työelämään valmentautumisesta. Suun terveydenhuollon palvelujen avoimeen innovaatioprosessiin on osallistunut loppukäyttäjien ja suun terveydenhuollon henkilöstön sekä johdon ohella myös muita tahoja. Näitä tahoja ovat esimerkiksi: Lahden nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimiala; Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu; urheiluseuroista Lahden Taitoluistelijat, Lahden Ahkera, FC Reipas ja Pelicans; yrityksistä Lahden Ateria, Hartwall ja Fazer; sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimus- ja kehittäjäryhmä. Nordic Innovation Centren (2007) julkaiseman raportin mukaan käyttäjälähtöisyys palvelujen kehittämisessä toteutuu parhaiten, kun käyttäjät konkreettisesti osallistetaan palvelujen uudistamisprosesseihin sen sijaan, että esimerkiksi henkilöstö toimisi asiakasrajapinnan sanansaattajana (ks. esim. Hennala ja Melkas, 2008; Hennala, 2011). Käyttäjien osallistaminen erityisesti innovaatioprosessin varhaisen vaiheeseen, esimerkiksi ideointivaiheeseen, on tutkimustulosten (esim. Kristensson ja Magnusson, 2005) mukaan hyödyllistä. Käyttäjälähtöiseen innovointiin ja innovaatioon on kaksi päänäkökulmaa: (1) asiakkaan/käyttäjän ääni (the voice of the customer/user) ja (2) edelläkävijäkäyttäjät (lead user innovation). Käytännön palveluinnovaatioprosesseissa ei ole (metodologisesti) samantekevää, kumpaa päänäkökulmaa käyttää. Asiakkaan ääni -lähestymistapa esimerkiksi soveltuu asiakkaiden verbalisoimien ilmeisten ja ei-ilmeisten tarpeiden ja toiveiden näkyväksi tekemiseen, kun taas edelläkävijäkäyttäjät -lähestymistapa on sopiva ratkaisujen etsintään. (Nordic Council of Ministers 2006; Hennala ja Melkas, 2010.) Käyttäjän ääni -lähestymistavassa kansalaista tai kuntalaista ei nähdä kohteena, jolle julkisia palveluja kehitetään vaan he ovat kehittämistyön subjekteja. Tällöin konkreettisissa palveluinnovaatioprosesseissa käyttäjän äänelle metaforamerkityksessä on (i) mahdollistaja, (ii) antaja, (iii) kohde, josta puhua, (iv) innovaatioprosessin vaihe, jolloin tulla esille, (v) areena, jossa tulla esille, (vi) muoto, joka mahdollistaa äänen tai äänien tunnistamisen ja hyödyntämisen innovaatioprosessissa ja (vii) korvat, jotka kuuntelevat ja hyödyntävät ääntä. (Hennala, 2011.) Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan käyttäjän ääni -metaforaa Hammaspeikon I-vaiheessa:
3 3 Käyttäjän äänelle on.. mahdollistaja Esimerkki Lahden suun terveydenhuollon yläkouluikäisiä hoitava henkilöstö Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkijaryhmä antaja kohde, josta puhua vaihe, jossa tulla esille areena, jossa tulla esille muoto, joka mahdollistaa äänen tai äänien tunnistamisen ja hyödyntämisen innovaatioprosessissa Korvat, jotka kuuntelevat ja hyödyntävät ääntä kolmen lahtelaisen koulun 7-, 8- ja 9-luokan oppilaat, yhteensä 250 oppilasta hammashoitolakokemus palvelun kehittämisen alkuvaihe eli Hammaspeikon I-vaihe tutkijoiden järjestämät tilaisuudet äidinkielen ja kuvaamataidon oppitunneilla yhteistyössä opettajien kanssa asiakastarinat (ainekirjoitukset ja piirretyt sarjakuvat). Asiakastarinat toimivat äänen raaka-aineena tutkimusperustaisen teatterin draamallisissa kohtauksissa Peikko-henkilöstö, Peikko tiimi Taulukko 1. Käyttäjän ääni -metafora Hammaspeikon I-vaiheessa Seuraavassa luvussa esitetään lyhyesti tutkimustuloksia siitä, mitä pulmia voi sisältyä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamiseen julkisella sektorilla. Esitettävät haasteet perustuvat tämän artikkelin kirjoittajan, Lea Hennalan väitöskirjatutkimukseen Kuulla vai kuunnella - käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirja on julkaistu vuonna 2011 ja se on luettavissa Internetistä osoitteesta: Käyttäjää osallistava palveluinnovointi -lähestymistavan sudenkuopat viranomaistahon näkökulmasta tarkasteltuna Väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat Väitöskirjatutkimukseni (Hennala, 2011) päätavoitteena oli mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita viranomaisten näkökulmasta. Tutkimukseni kohteena oli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen innovaatioprosessien varhainen vaihe ja tutkimuksessani rajauduin
4 4 käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ulkoisina hyödyntäjinä ja yli-sektoriaalisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen sisäisinä hyödyntäjinä. Artikkeliväitöskirjani metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita tunnistetaan tutkimuksessani lähestymistavan piirteiden kehikossa. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessani määrittelen - käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla - avoimuus, erityisesti käyttäjärajapinta - tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä - laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimustulokset eli sudenkuopat Tutkimuksessani tunnistan viisi käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haastetta. Haasteena ovat seuraavat asiakokonaisuudet 1. Palvelujen käyttäjien *subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa Tutkimustulosten mukaan käyttäjien subjektiuden toteutumisessa pulmallisena näyttäytyy se, että - viranomaiset määrittävät käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä vahvemmin retoriikan kuin toiminnan lähtökohdista - viranomaiset katsovat itse pystyvänsä edustamaan palvelujen kehittämisessä käyttäjänäkökulmaa - viranomaiset katsovat olevansa itse parhaita määrittelemään palvelun käyttäjien tarpeet. *subjektiudella tarkoitetaan tässä sitä, että käyttäjiä ei nähdä vain kohteena, jolle kehitetään palveluja vaan heidät ymmärretään ja valtaistetaan myös palvelujen kehittäjiksi.
5 5 2. Palvelujen käyttäjien tunnistaminen innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistuminen heidän osallistamiseensa Tutkimustulosten valossa julkisten palvelujen käyttäjien asema kehittämistoiminnassa näyttäytyy jossain määrin kiusallisena. Kehittäjäviranomaistaholla koetaan, että käyttäjiä tulee kuulla, mutta heidän hyödyllisyyttään palvelujen kehittämisessä epäillään. Vaikutelmaa käyttäjän osallistamisesta syntyvistä hyödyistä näyttää osaltaan himmentävän muun muassa käsitys palvelun loppukäyttäjän roolista vain palautetiedon ja mielipiteen esittäjänä. Lisäksi katsotaan, ettei käyttäjillä ole riittävää tietotaitoa osallistua palvelujen kehittämiseen vaan kehittämisessä tulee nojautua kehittäjätahon substanssiasiantuntijuuteen (professioon) perustuvaan kehittämisotteeseen. Julkisten palvelujen innovaatiotoiminnassa viranomaisen huoleksi näytti nousevan myös pelko kuntalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta, jos vain pientä osaa palvelun käyttäjistä osallistetaan palvelujen kehittämiseen. Toisena pelkona ilmeni käsitys siitä, että jos käyttäjiä osallistetaan palvelujen uudistamisprosesseihin, se myös vaikuttaisi prosessin lopputulemiin. 3. Sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä Käyttäjää osallistavassa palvelujen innovoinnin -lähestymistavassa osallistettavien osallistumisaste (ks. Cavaye, 1995) ja osallistumisen funktio (ks. esim. Alam, 2002) vaihtelevat. Lähestymistavan periaatteena kuitenkin on, että käyttäjän ääni tuottaa julkisten palvelujen kehittäjille tietoa ja ymmärrystä niistä asioista ja merkityksistä (ks. Lester ja Piore, 2004), jotka näyttäytyvät käyttäjätaholla tärkeinä sekä arvoa tuottavina ja että nämä seikat myös siirtyvät tarkoituksenmukaisella tavalla palveluinnovaatioon. Tällöin pelkkä käyttäjätahon osallistuminen innovaatioprosessiin ei riitä vaan innovoinnin onnistuminen edellyttää myös innovaatioprosessin vetäjätahon konkreettista osallistumista prosessiin. Väitöskirjan tutkimustulosten mukaan palvelujen loppukäyttäjärajapinnan tai ylipäänsä muiden kuin totuttujen rajapintojen ylittävien palvelujen uudistamisprosessien toteutuminen ei kuitenkaan näyttänyt olevan mutkatonta. Pulmalliseksi osoittautuu sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen palvelujen uudistamisprosesseissa. Toinen pulmallinen piirre liittyy työskentelyn innovaatiohakuisuuteen. Innovaatioprosessien alkuvaiheessa tavoitteena on muiden asioiden ohella synnyttää moniääninen, mutta myös uutta luotaava ja runsas raaka-aineisto potentiaalisten innovaatioaihioiden synnyttämiseksi ja hyödynnettäväksi myöhemmin prosessin seuraavissa vaiheissa. Tutkimustulosten mukaan viranomaistahot eivät palvelujen uudistamisprosesseissa pitäneet kehittämistavoitteen innovaatiohakuisuutta tärkeänä tai osoittaneet työskentelyssä korkeaa innovatiivisuutta.
6 6 4. Palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempien kehittämisnäkökulmien oivaltaminen Edellä kuvatuissa subjektius- ja voimavarahaasteissa (haasteet 1 ja 2) tulee pulmana esille kehittäjäviranomaistahon käsitys kuntalaisista yksittäisten toiveiden ja vaateiden esittäjinä osallistettaessa heitä palvelujen uudistamisprosesseihin, ja näin ollen osallistamista ei koeta olevan merkittävää hyötyä. Tämän lisäksi erityisesti voimavarahaasteen (haaste 2) kohdalla kehittäjätaho liittää käyttäjiä osallistavan palveluinnovoinnin metodologiaan käsityksen, että menettelytapa kapeuttaa kehittäjätahon liikkumavapautta palvelujen uudistamisprosessissa. Tavoiteltavan palveluinnovaation luonteesta ja käyttäjien osallistamisen tavoitteista riippuen yksittäisten palvelutoiveiden, tarpeiden ja ideoiden suora huomioiminen voi joissakin tilanteissa olla tarkoituksenmukaista. Lähtökohtaisesti menettelytapa ei kuitenkaan hedelmällisellä tavalla palvele käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä eikä ole omiaan lisäämään kehittäjätahon ymmärrystä käyttäjien maailmasta. Se ei myöskään näe käyttäjien tuomaa hyötyä innovaatiotoiminnan voimavaranäkökulmasta tehokkaalla tavalla. Näin meneteltynä saavutetaan vain murto-osa siitä hengestä, mitä käyttäjälähtöinen palveluinnovaatiotoiminta parhaimmillaan on, kun huomioidaan Lesterin ja Pioren (2004) esittämä tulkinnallinen vaihe innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa selvitettäessä palvelun käyttäjien itsensä antamia merkityksiä asioille. Lisäksi jos pitäydytään yksittäisten käyttäjien ilmaisemissa asioissa vaarana voi olla, että voimakkaammin toiveitaan esille tuovat henkilöt saavat näkemyksensä paremmin esille (vrt. Haveri ja Pehk, 2008). Kun käyttäjiä osallistetaan julkisten palvelujen kehittämiseen, kyse ei ole yksittäisten henkilöiden intressien saamisesta näkyväksi innovaatiossa vaan eri intresseistä nousevien laajempien näkökulmien siirtämisestä tai siirtymisestä tarkoituksenmukaisella laajuudella ja tavalla innovaatioon, jolloin voidaan puhua myös käyttäjädemokratian toteutumisesta. Laajemmalla näkökulmalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi synnytettävän palveluinnovaation arvo- ja ideologisia lähtökohtia tai käyttäjälleen lisäarvoa tuottavia asioita. Näin otetaan huomioon myös julkisen sektorin yhteisöllinen luonne ja esimerkiksi tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. 5. Synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille Kokeilut esimerkiksi Living Lab -konseptia tai Deweyn (2006) paikallisia kokeiluja soveltaen ovat hyviä käyttäjää osallistavan innovoinnin lähestymistavan alkuja, joiden avulla palveluorganisaatiot ja verkostot voivat hankkia kokemuksia ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamisvajeitaan. Lähestymistavasta palvelujen kehittäjille, palvelujen käyttäjille ja laajemmin vielä koko yhteiskunnalle koituva taloudellinen tai muutoin koettava lisäarvo ei kuitenkaan ole maksimaalisesti saavutettavissa yksittäisten kokeilujen kautta. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää
7 7 osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan määrittelyissä korostetaankin toiminnan systemaattisuutta organisaation innovaatiotoiminnassa (Nordic Council of Ministers, 2006). Tämä edellyttää lähestymistapaa tukevien rakenteiden, osaamisten ja käytänteiden olemassaoloa. Näin ollen käyttäjälähtöisyyden tai käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan tulee olla vakiintunutta, jotta siitä voidaan puhua organisaatio- tai verkostotason innovoinnin lähestymistapana. Lähestymistapaa tukevan innovaatiokulttuurin synnyttäminen vaatii sekä kehittäjäviranomaistahon että myös palvelun käyttäjätahon antautumista ja sitoutumista toimintamalliin. Edellä esitetyssä haasteessa 3 mainittiin yhteistoiminnallisuuteen perustuvissa palvelujen kehittämisprosesseissa kehittäjätahon pulmana vetäytyminen taustalle. Se yhdistettynä haasteisiin 1, 2 ja 4 viittaa siihen, että kehittäjäviranomaistaho joutuu vielä tarkistamaan käytänteitään, jotta lähestymistavan perusperiaatteet voivat toteutua. Yhtä lailla kuntalaisten kannalta on kyse uudenlaisen yhteiskunnallisen vaikuttamis- ja käyttäytymismallin omaksumisesta. Tutkimustulosten mukaan käyttäjillä on mielestään asiantuntijuutta, josta on hyötyä ja joka on myös tarpeellista palvelujen uudistamisessa, mutta heillä ei ole vahvaa luottamusta osallistumisensa vaikuttavuudesta. Haasteena onkin synnyttää luottamuksen hyvä kierre palveluja kehittävien ja käyttävien välille. Johtopäätöksiä tutkimustuloksista Edellä kuvattujen tutkimustulosten pohjalta teen väitöskirjatutkimuksessani kolme johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimustulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella voidaan arvioida, että lähtökohtaisesti tutkimuksessa tunnistetuissa haasteissa kyse ei ole äänen antajien tai äänen heikkouksista tai puutteista (poikkeuksista esim. Røtnes ja Staalesen, 2009) tai viranomaisten pahansuopuudesta. Kyse näyttäisi olevan palveluja kehittävien viranomaisten tavasta ymmärtää äänen käsite ja osaamis- ja tietovajeet siitä, millaisen prosessin tuloksena syntyy rikas käyttäjän äänen raaka-aine ja löytää siitä käyttäjän ääniä myös niitä, jotka ovat ristiriitaisia palvelun kehittäjien näkemysten ja intressien kanssa. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai - verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide.
8 8 Lähestymistavan käyttöönottoa tukemaan väitöskirjatutkimuksessa esitetäänkin kysymyslista, joka perustuu tunnistettuihin haasteisiin. Lista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: Millaista käsitystä palvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?. Lopuksi Hammaspeikosta ja sudenkuopista Hammaspeikko -projektissa on edetty viiden vuoden ja neljän vaiheen kautta tilanteeseen, jossa on jo käytännössä ja tutkimuksellisesti tunnistettavissa prosessissa syntyneitä palveluinnovaatioita ja jossa henkilöstön palveluosaamiselle asetetut tavoitteet alkavat ainakin osittain juurtua potilastyöhön. Lisäksi Peikon innovaatiot -tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainakin Peikko-tiimin suun terveydenhuollon edustajat katsovat, että nuorten asiakkaiden asiakastarinoista tunnistetut tarpeet ja tutkimusperustaisen teatterin aikana syntynyt ymmärrys nuoren potilaan näkökulmasta on ohjannut prosessin sisältöjä ja todentunut myös prosessin aikaansaannoksissa. [Linkki vaikutuksiin ja aikaansaannoksiin] Näin ollen näyttäisi siltä, että nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuuden asiakaslähtöisessä uudistamisessa entistä ehommaksi ja vaikuttavammaksi ei ole kompastuttu ylitsepääsemättömästi ainakaan edellä mainittuihin väitöskirjan 1-4 haasteeseen, vaikkakin projekti on herättänyt myös kritiikkiä henkilöstössä. Viidennen haasteet eli hyvän kierteen luominen suun terveydenhuollon palveluja kehittävien ammattilaisten ja nuorten palvelunkäyttäjien välille on vasta suunnitteluasteella. Katsottavaksi myös jää, missä määrin ymmärrys nuoren asiakkaan näkökulmasta tulee leviämään nuoria hoitavassa henkilöstössä ja miten pitkäjänteisiksi nyt saavutetut positiiviset vaikutukset jäävät esimerkiksi nuoren kohtaamiseen hoitotilanteessa.
9 9 Pohtimisen ja tutkimuksen arvoista on selvittää, mitkä mahdolliset tekijät vaikuttivat sudenkuoppien laistamiseen Hammaspeikossa tai mitä uusia sudenkuoppia Hammaspeikko - prosessi voisi paljastaakaan, varsinkin käyttäjien ääneen perustuvien palveluinnovaatioiden juurtumis- ja vakiinnuttamisvaiheesta. Lisätietoja erikoistutkija Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation lea.hennala@lut.fi, Lähteet Alam, I An exploratory investigation of user involvement in new service development. Journal of the Academy of Marketing Science 30 (3), Bommert, B Collaborative innovation in the public sector. International Public Management Review 11 (1) (e-journal). Viitattu a661/$file/boomert_ipmr_volume%2011_issue%201.pdf Cavaye, A User participation in systems development revisited. Information & Management 28, Chesbrough, H Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. Boston, MA: Harvard Business School Press. Dewey, J Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Alkuteos Public and its problems 1927, jälkisanat Tampere: Vastapaino. Hartley, J The innovation landscape for public service organizations. Teoksessa J. Hartley, C. Donaldson, C. Skelcher & M. Wallace (toim.) Managing to improve public services. Cambridge: Cambridge University Press, Haveri, A. & Pehk, T Verkostokunta johtamisen ja demokratian haasteena. Kunnallisalantutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Hennala, L Kuulla vai kuunnella - käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 453. Lappeenranta University of Technology, Lahti School of Innovation. (Väitöskirja) Hennala, L. & Melkas, H Henkilöstön osallistaminen julkisen sektorin prosessiohjauksen innovatiiviseen kehittämiseen. Työpoliittinen aikakauskirja 52 (2), Hennala, L. & Melkas, H Surffailua, taiji-voimistelua ja karjalanpiirakoita ikäihmisten monitahoinen ääni hyvinvointipalvelujen innovaatiotoiminnan voimavarana. Gerontologia 24 (3),
10 10 Kristensson, P. and Magnusson, P. (2005), Involving users for incremental or radical innovation A matter of tuning, paper presented at 12th International Product Development Management Conference proceedings in Copenhagen, June, Denmark, available at: (accessed 17 December 2008). Lester, R. & Piore, M Innovation the missing dimension. Cambridge, MA: Harvard University Press. Moore, M Creating public value strategic management in government. Cambridge: Harvard University Press. Nordic Council of Ministers Understanding user driven innovation. TemaNord 2006:522. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. Nordic Innovation Centre User-driven innovation: When the user makes the difference. Oslo: Nordic Innovation Centre. Rosted, J User-driven innovation. Results and recommendations. The Ministry of Economic and Business Affairs. Division for Research and Analysis. Report No. 13. Copenhagen: FORA. Røtnes, R. & Staalesen, P. (toim.) New methods for user driven innovation in the health care sector. Oslo: Nordic Innovation Centre. Sørensen, E. and Torfing, J. (2012), Introduction. Collaborative Innovation in the Public Sector, The Innovation Journal: The Public Sector Innovation Journal, Vol. 17, No. 1, pp von Hippel, E Democratizing innovation. Cambridge, MA: MIT Press.
HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA
Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon III- ja IV-vaihe HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA Olisiko yläkoululaisten nuorten
LisätiedotKUULLA VAI KUUNNELLA KÄYTTÄJÄÄ OSALLISTAVAN PALVELUINNOVOINNIN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTTAMISEN HAASTEITA JULKISELLA SEKTORILLA
Lea Hennala KUULLA VAI KUUNNELLA KÄYTTÄJÄÄ OSALLISTAVAN PALVELUINNOVOINNIN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTTAMISEN HAASTEITA JULKISELLA SEKTORILLA Väitöskirja filosofian tohtorin arvoa varten esitetään teknistaloudellisen
LisätiedotKäyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
LisätiedotPalvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.
Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.
LisätiedotPalvelujen käyttäjälähtöisen kehittämisen mahdollisuuksista ja sudenkuopista
Palvelujen käyttäjälähtöisen kehittämisen mahdollisuuksista ja sudenkuopista Asiakkaan osallisuus ja uudistuvat sotepalvelut seminaari 4.4.2017 Erikoistutkija Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotJulkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotKuntaliitto 2.2.2010
Kuntaliitto 2.2.2010 Design-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiä mukaan palvelujen kehittämiseen Helsinki Service Designers-ryhmän tavoitteena on kytkeädesign-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiämukaan
LisätiedotHAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA
Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Mikä ihmeen Hammaspeikko? Hammaspeikko on Lahden kaupungin suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotToteutetaan ( ) Pohjanmaan maakunnassa, terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla, mukana pk-yrityksiä, järjestöjä, julkisia toimijoita.
1 Päätavoite on (1) parantaa käyttäjäinnovaatiotoiminnan hyötyjä koskevaa tietoisuutta (2) tuottaa työskentelytapoja, joilla käyttäjäinnovaatioita voidaan paremmin hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin alueella
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotLahden tiedepäivä 12.11.2013
Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotMuotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S
Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
LisätiedotPalvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi
Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN
ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen
LisätiedotKohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi
Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä Kristiina Strandman, HTT 30.10.2015 Rovaniemi Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut 1970 Staattisuus
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotMitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?
Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotMinipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa
Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Karo Tammela, VTT 1 Mitä ovat minipilotit lyhyt oppimäärä Kylä kaupungissa hankeen minipilotit 2010 2012 Perusperiaatteena oli, että kuka
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotJulkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet
Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management
LisätiedotKohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista
Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN
LisätiedotKuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään
Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com
LisätiedotInno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi
Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista
LisätiedotSeitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja
Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotKäytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa
Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotOsaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat
Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen
LisätiedotJalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)
TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotTuloksia ja oivalluksia Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) hankkeesta
Tuloksia ja oivalluksia Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) hankkeesta Havaintoja Turusta ja Jyväskylästä Mitä, missä, milloin? Monipalvelupisteen käynnistämisprosessi Jyväskylässä, erityisesti
LisätiedotTESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille
TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien
LisätiedotKansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina
Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Suomen kansallismuseo 25.5.2011 Asiantuntija Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kansalaisen erilaiset
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotOpiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu
Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotTonttijaot Kiinteistötoimitukset Luvat ja valvonta. Infrasuunnittelu, rakennuttaminen ylläpito. Omaisuuden hallinta.
Tampereen Visio tiedon ja toiminnan ohjaus maankäytön kokonaisprosessissa MAD=Maankäytön kokonaisprosessin digitalisointi Infrasuunnittelu, rakennuttaminen ylläpito Kaavoitus Tonttijaot Kiinteistötoimitukset
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotMinustako palveluinnovaattori?
Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotKuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia
Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia Tapaustutkimukset osana väitöskirjaa Väitöskirja: The Professional Side of Co-Production
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.5.2018 Riitta Hakoma Yleisesti valinnanvapauslakiesityksestä Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 16/2018) laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotYhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen
LisätiedotRAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS
RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari 11.12.2018 YIT:n pääkonttori, Helsinki RAIN hankkeen loppuseminaari 11.12.2018 Käyttäjälähtöinen tiedonhallinta (WP 4) Professori Harri Haapasalo OY
LisätiedotOuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net
OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-
LisätiedotKun perinteinen asiantuntijavalta heikkenee osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet arviointitiedon tuottamisessa
Kun perinteinen asiantuntijavalta heikkenee osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet arviointitiedon tuottamisessa Erikoistutkija VTT, KM Arviointifoorumi 5.6.2013 SKL-talo, Helsinki 6.6.2013 1 Näkökulmia
LisätiedotKäytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista
Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista Esimerkkejä ympäristöliiketoiminnan sektorilta ja hyvinvointipalveluista KTT, OTK Marja-Liisa Niinikoski CULMINATUM INNOVATION OY 9.6.2014 Kirjan
LisätiedotSaimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen
Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)
LisätiedotTulevaisuuden asumisen Koklaamo
Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen
LisätiedotMITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT
MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Palveluiden pitkän tähtäimen tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta ei turvata
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Lisätiedot