HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA

Transkriptio

1 Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon III- ja IV-vaihe HAMMASPEIKON TALTUTUS YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA HENKILÖSTÖN KANSSA Olisiko yläkoululaisten nuorten avustuksella syntyneen Kake K. Kiilteen syytä lähteä jonkun völjyssä mukaan Lahden yöelämään tai lasten ja nuorten urheiluseuroihin? Tai pitäisikö päiväkoti-ikäisten lasten päästä hammashoitolaan leikkimään poralla ja haistelemaan eksoottisia tuoksuja ennen ensimmäistä oikeaa käyntiä hoitolassa? Aikaisemmin Hammaspeikossa tapahtunutta Kehittämis- ja tutkimushanke Hammaspeikko on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin ja Lahden suun terveydenhuollon yhteisprojekti ja yhteistyömuoto. Hammaspeikon toisen vaiheen jälkeen se on osoittautunut myös innovaatioprosessiksi. Vuosina toteutettu Hammaspeikon I-vaihe [I-vaihe] voidaan tunnistaa palveluinnovaatioprosessin frond end -vaiheeksi eli innovaatioprosessin varhaiseksi vaiheeksi. Vuosien aikana toteutettu Hammaspeikon II-vaihe [II-vaihe] edustaa puolestaan innovaatioprosessin seuraavaa vaihetta, jossa osaan Hammaspeikko I -vaiheessa havaittuja asiakastarpeita ideoitiin ja kehitettiin ratkaisuja. Esimerkiksi hammashoidon kutsukirje nuorelle uudistui prosessin aikana kylmästä ja kolkosta kutsukirjeestä, jossa ei edes kohteliaasti pyydetä, että voisinko tulla kuten eräs yläkoululainen kirjettä kuvaili kutsukirjeeksi, jossa yläkoululaisten piirtämistä sarjakuvista edelleen kehitetty Kake K. Kiille hahmo seikkailee kutsun sarjakuvissa. [Kutsukirjeet ennen ja jälkeen uudistuksen] Ja näin Hammaspeikko jatkuu Hammaspeikon II-vaiheessa innovoitu Kake K. Kiille -palvelukonsepti joka on myös suun terveydenhuollon maskotti samoin kuin Hammaspeikon I-vaiheessa hankittu asiakasymmärrys avasivat Peikko-tiimin [linkki] mielestä vielä uusia mahdollisuuksia kehittää nuorten suun terveydenhuollon palveluja nuorisolähtöisemmäksi ja vaikuttavammaksi tähän potentiaaliin tartuttiin kiinni Hammaspeikon III-vaiheessa keväällä 2010.

2 2 Keskeisenä kysymyksenä Hammaspeikko III-vaiheessa on, millaisilla uusilla ennaltaehkäisevän työn palvelukonsepteilla nuorten suun terveyttä voidaan edistää myös hoitolakäyntien välissä. Tätä selvitystyötä varten Lahden suun terveydenhuolto verkottui uusien yhteistyökumppaneiden kanssa ja samalla laajensi projektin kohderyhmää yläkouluikäisistä päiväkoti-ikäisiin ja muun muassa syrjäytymisvaarassa oleviin peruskoulunsa päättäneisiin nuoriin (toimintalinja 1). Lisäksi projektin kolmannessa vaiheessa Peikko-henkilöstö (yläkoululaisia hoitava suun terveyden henkilöstö) hioi lisää taitojaan toimia asiakaslähtöisesti hoitotilanteissa unohtamatta omaa ja työparin työhyvinvointia (toimintalinja 2) sekä rakensi valmiiksi Hammaspeikko II-vaiheessa aloitetun Hammaspeikon arviointimittariston (toimintalinja 3). Hammaspeikon III-vaihe koostuu kolmesta toimintalinjasta. Toimintalinjoissa keväällä 2010 aloitettua työtä jatketaan Hammaspeikon IV-vaiheessa talvesta 2012 alkaen. Toimintalinja 1: Uusia palvelukonsepteja Lahden suun terveydenhuoltoon yhteistoiminnallisella innovoinnilla Ensimmäisen toimintalinjan tavoitteena on luoda uusia eri sektorirajoja rikkovia palvelukonsepteja lasten ja nuorten suun terveyden ja laajemminkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen hammashoitolassa annettavan terveyskasvatuksen rinnalla. Uusien palvelukonseptien johtoajatuksena on kohdata nuori suun terveyden asioissa siellä, missä hän luontaisesti liikkuu ja lähestyä häntä tavalla, joka ei ole organisaatio- tai palvelujärjestelmälähtöistä. Asetetun tavoitteen taustalla on muun muassa huomio, että Hammaspeikon I-vaiheessa koottujen ja analysoitujen lahtelaisten yläkoululaisten kirjoittamien asiakastarinoiden perusteella näytti siltä, että nuoret kokivat perinteisen vastaanotoilla tehtävän terveyskasvatuksen saarnaamisena, ja sen vaikutukset saattoivat olla jopa kielteisiä. Myös suunterveyteen liittyvät tilastotiedot ja Peikko-henkilöstön kokemukset puolsivat uudenlaisen otteen etsimistä ennaltaehkäisevään työhön. [Lue Netan hammashoitolakokemuksesta] [Katso työntekijän tarina] Toimintalinjan tavoitteen saavuttamisessa turvaudutaan avoimen innovaation (esim. Chesbough 2003, von Hippel 2005) ja yhteistoiminnallisen innovaation (esim. Bommert 2010) periaatteisiin ja kehittämistyölle asetettu tavoite saavutetaan. Suun terveydenhuollon murtautuminen perinteisen terveyskasvatuksen luomista fyysisistä ja henkisistä rajoitteista tapahtuu etsimällä ja sitouttamalla samanhenkisiä kumppaneita. Hammaspeikon III-vaiheen aikana Lahden suun terveydenhuollolle syntyi kolme yhteistyöverkostoa:

3 3 - Lahden kaupungin ja laajemminkin julkisen sektorin sisäinen verkosto: Lahden sosiaalija terveystoimen Terveyskioski [yhteistyökumppanin ajatuksia], Lahden kaupungin nuorisopalvelut (esimerkiksi Akseli, Dynamo, Domino, Horisontti) ja varhaiskasvatus/päiväkodit sekä Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu - yritysmaailman verkosto: Lahden Ateria, Fazer, Hartwall - urheilu- ja harrastustoiminnan verkosto: Lahden Ahkera, FC Lahti, Pelicans, Lahden Taitoluistelijat. Lisäksi nuorille urheileville palvelunkäyttäjille järjestettiin talvella 2011 urheiluseurojen harjoitusvuorojen yhteyteen kolme työpajaa. Työpajoissa selvitettiin, miten lapset ja nuoret toivovat heitä viestinnällisesti lähestyttävän suun terveyteen liittyvissä asioissa [työpajojen tuloksia]. Kehitettyjä palvelukonsepteja myös testattiin lasten ja nuorten omalla maaperällä. Esimerkiksi Lahden kaupungin nuorisopalvelujen asiakkaita pyydettiin kommentoimaan siellä testatun konseptin toimivuutta ja hyödyllisyyttä vakiinnuttaa konsepti toistettavaksi vuosittain. Yhteistyökumppanien hankkiminen ja uusien palvelukonseptien kehittäminen heidän kanssaan on tapahtunut niin sanottujen pilottien avulla. Osa Hammaspeikon yhteistyökumppaneista on ollut mukana pilottien ensiaskelista lähtien, osa on tullut mukaan matkan varrella, erityisesti yksityiseltä sektorilta. Ensivaiheessaan keväällä 2010 kustakin pilotista oli olemassa vain Peikko-tiimin idea siitä, missä päin lasten tai nuorten maailmaa pilotissa liikutaan ja kuka ottaa harteilleen pilotin vetämisen. Seuraavassa vaiheessa kesällä kutsuttiin joitakin potentiaalisia tahoja mukaan pilottien yhteiseen työpajaan, jossa tunnusteltiin yhteisten intressien löytymistä, ideoitiin mahdollisia yhteistyökuvioita sekä pohdittiin, mitä muita tahoja olisi syytä lähestyä. Kolmannessa vaiheessa joulukuussa 2010 toteutettiin kaikkien pilottien yhteinen työpaja, johon osallistui noin 30 kiinnostunutta. Tilaisuudessa eri pilotit ideoivat potentiaalisia yhteistyökuvioita ja laativat ryhmälle alustavan etenemissuunnitelman. Tämän tilaisuuden jälkeen pilotit etenivät omaan tahtiinsa. Pilottien ohjaus ja seuranta on tapahtunut Peikkotiimissä. Toimintalinjassa toteutetut pilotit ovat: a. Peikko kaupungilla Pilotin tavoitteena on suun terveydenhuollon ammattilaisten jalkautuminen nuorten pariin ja matalan kynnyksen palvelujen järjestäminen nuorille. Lisäksi tavoitteena on rakentaa yhteistyötä muiden julkisella sektorilla nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Pilotin tai paremminkin pilotissa syntyneiden lukuisten pilottien vetäjänä toimii vastaava hammashoitaja Merja Jokela. [Peikko kaupungilla -pilotti]

4 4 b. Kake sosiaalisessa mediassa Kake K. Kiille aloitti seikkailut Facebookissa suuhygienisti Henrik von Schrowen johdolla. [Kake k. Kiille FB:ssa] c. Peikko koulussa Pilotin tavoitteena on lisätä yhteistyötä yläkoulujen kanssa, mahdollistaa alan ammatillista koulutusta Lahdessa sekä integroida suun terveydenhuollon ammattiosaamista muihin lahtelaisiin terveydenhuoltoalankoulutuksiin. Työryhmän vetäjänä toimii ylihammaslääkäri Markku Mikkonen. [Peikko koulussa -pilotti] d. Peikko urheilee Pilotin tavoitteena on suun terveydenhuollon ammattilaisten jalkautuminen nuorten harrastusryhmien pariin tekemään ennaltaehkäisevää työtä. [Liikkuvan Kaken päiväkirja] Työ pitää sisällään myös yritysyhteistyön rakentamisen muun muassa Hartwallin, Fazerin ja Pelicansin kanssa. [Lisää yritysyhteistyöstä] Urheilevana Kakene ja yhteiskuntasuhteita hoitavana Peikkona toimii suuhygienisti Henrik von Schrowen. e. Peikko päiväkodissa Pilotti avaa uudelleen yhteistyön päiväkotien kanssa. Keskeinen tavoite on lapsen hammashoitolakäyntikynnyksen madaltaminen leikin varjolla ja vanhempien osallistaminen lapsen suunterveyden edistämiseen. Päiväkotipilotin vetäjänä toimii suuhygienisti Ulla Tiainen. [Peikko päiväkodissa -pilotti] Pilottien etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti Peikko-henkilöstölle ja myös muulle Lahden suun terveydenhuollon henkilöstölle ja toimialan johdolle. Onnistuneista uusista avauksista on tiedotettu usein myös tiedotusvälineille. [Lehdistötiedote] Hammaspeikon III-vaiheen ensimmäinen toimintalinja on ollut kriittinen niin sanotun Peikkoajattelun sekä muiden uudistusten syntymiselle [linkki innovaatioiden listaan]. [Lisää Peikkoajattelun taustasta] Toimintalinja 2: Kohtaamisia ja läsnäoloa Hammaspeikon III-vaiheen toisen toimintalinjan pääosassa on Peikko-henkilöstö ja läsnäolon teema. Läsnäolon teema jatkaa ja syventää Hammaspeikon II-vaiheessa alkanutta nuoren asiakkaan kohtaamisen teemaa. [Kohtaamisesta II-vaiheessa] Hammaspeikon I-vaiheessa kerätyt yläkoululaisten asiakastarinat ja suun terveydenhuollon työntekijöiden työtarinat

5 5 kertoivat selkeästi, että yksi työntekijöille tarpeellinen kehittämiskohde on lisätä kykyä toimia hoitotilanteessa nuori aidosti kohdaten ja myös työpari huomioiden, unohtamatta työhyvinvoinnin näkökulmaa. Läsnäolon ja kohtaamisen teemoja käsiteltiin III ja IV -vaiheessa tutkija, yhteisökouluttaja Virpi Koskelan työpajoissa. [Kohtaamisesta ja läsnäolosta] Marraskuussa 2011 tehdyn Hammaspeikko utelee kyselyn perusteella näytti siltä, että nuoren kohtaamisen ja läsnäolon teemojen käsittelyllä oli ollut myönteisiä vaikutuksia asiakastyöhön. Peikko-henkilöstön antamien vastausten mukaan myönteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi (1) konkreettisina tekoina, kuten yksi hammaslääkäri arvioi: Enemmän huomioitu nuoria vastaanotolla, esimerkiksi jutusteltu ja otettu pelkoasiat esille, (2) asennemuutoksina asiakkaan asemaan hoitotilanteessa Osataan ehkä paremmin asennoitua nuoreen tai lapseen hoitotilanteessa, otetaan nuori mukaan enemmän, kuten yksi suuhygienisti kertoi ja (3) käynnistänyt henkilökohtaisia kehittymisprosesseja Nuoren kohtaamista on ollut pakko ajatella ja työstää, joten jotenkin se on tuonut uutta näkökulmaa, kuten yksi kyselyyn vastannut hammashoitaja muotoili ajatuksensa. (Hennala 2011, julkaisematon) Myös nuoren asiakkaan äiti kertoi poikansa mukavasta hammashoitolakäynnistä keväällä Käyntiin liittyi tarinallinen avaruusalusmatka. [Peikko päiväkodissa -pilotti] Parantuneena koettu palvelun laatu voi olla muiden asioiden ansiota, mutta Peikko päiväkodissa pilotilla ja läsnäolon harjoittelulla voidaan ajatella olleen myönteistä vaikutusta. Toimintalinja 3: Mittarimato kiemurtelukuntoon Hammaspeikon III-vaiheen kolmannessa toimintalinjassa rakennettu arviointimittaristo oli jatkoa Hammaspeikko II-vaiheessa aloitetulle mittariston pohjustustyölle. Mittariston rakentaminen tapahtui peikkohenkilöstölähtöisesti syksyllä Arviointimittariston rakentamisprosessia ja työskentelyä johti tutkija Tero Rantala. [Mittariston henkilöstölähtöinen suunnittelu] Hammaspeikko IV Talvella 2012 alkaneen Hammaspeikon IV-vaiheessa (jatkuu edelleen, tilanne 9/2012) jatketaan Hammaspeikon III-vaiheessa aloitettuja asioita. Ensimmäisen toimintalinjan pilottien kohdalla kyse on lähinnä uusien konseptien jalkauttamisesta ja vakiinnuttamista. Peikko-henkilöstö puolestaan syventää toisen toimintalinjan läsnäolon teemaa oivaltamisen ja oman vastuun näkökulmista. Kolmannen toimintalinjan arviointisabluunan kohdalla mittaristoa testataan käytännössä arvioinnin ja johtamisen välineeksi. Neljännen vaiheen erottaminen Hammaspeikon kolmannesta vaiheesta on lähinnä projektihallintoon liittyvä asia, ei kehittämisen ja kehittymisen sisältöihin liittyvä asia.

6 6 Lisätietoja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation erikoistutkija Lea Hennala p Lahden kaupunki, suun terveydenhuolto vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen p Lähteet Bommert, B Collaborative innovation in the public sector. International Public Management Review 11 (1) (e-journal). Viitattu a661/$FILE/Boomert_IPMR_Volume%2011_Issue%201.pdf Chesbrough, H Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. Boston, MA: Harvard Business School Press. Hennala, L Hammaspeikko utelee -kyselyn tutkimustulosten esittely Peikko-teamille (julkaisematon) von Hippel, E Democratizing innovation. Cambridge, MA: MIT Press. Viitattu