Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina

Transkriptio

1 Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Suomen kansallismuseo Asiantuntija Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto

2 Kuntien ja kansalaisen erilaiset roolit Viranomaiskunta Palvelukunta Kansalaiskunta Luottamushenkilöt Viranhaltijat Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset ÄÄNESTÄJÄ Kuntalaiset ASIAKAS Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yritykset KANSALAINEN Lähde: Mukaillen Ryynänen

3 Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten itsehallinnosta Elinvoimaisuus syntyy moniarvoisuudesta, yhteisöllisyydestä ja kuntalaisten vahvasta osallisuudesta kuntayhteisön kehittämisessä. Kuntien roolia elinvoimaa synnyttävinä ja ylläpitävinä itsehallintoyhteisöinä tulee vahvistaa, koska siellä on paras tieto kokonaisuudesta. Yhtenäisyyteen ja standardiratkaisuihin perustuva kunnallishallinto ei enää ole mahdollinen. On kyettävä näkemään sektorirajojen yli ja hyödynnettävä sen nostamat mahdollisuudet. Keskiössä kuntalainen Suomen Kuntaliiton demokratiapoliittinen asiakirja

4 Kuntalaisuus muuttuu osallisuus ja vastuu lisääntyvät Kuntalaisen rooliin kuuluu vahvasti paitsi yhteisöllisyys ja vastuu toisista mutta myös itsestään. On kehitettävä rohkeasti uudenlaista osallistumista (mm. lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät, maahanmuuttajien osallisuus, viestintäteknologian hyödyntäminen) Yhteisöllisyys ei enää määräydy vain asuinpaikan mukaan. Sosiaalisessa mediassa syntyy spontaanisti myös uudenlaisia vertaisyhteisöjä. Tulevaisuuden kunta elää ja kehittyy kumppanuudessa tällaisten vertaisyhteisöjen kanssa. Keskiössä kuntalainen Suomen Kuntaliiton demokratiapoliittinen asiakirja

5 Kuntalaisen kaksi osallistumiskanavaa Edustuksellinen, suora ja käyttäjädemokratia: Osallisuuden käsite Perinteisempi tapa: 1990-luvun osallistumishankkeet Palveluiden uudistaminen: Käyttäjälähtöisyyden käsite Uudempi, innovatiivisempi tapa: 2000-luvun palvelumuotoilu etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

6 Osallisuus ja sen laajeneminen Suomen paikallishallinnossa Vuoden 1995 kuntalaista lähtien on korostettu asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoraa vaikuttamista ja osallistumista Osallisuutta on edistetty hallitusohjelmien, kuntalain ja osallisuushankkeen avulla Laajenemisen tutkimus osana KuntaSuomi -tutkimusta 11 vaikuttamiskanavaa vuonna vaikuttamiskanavaa vuonna vaikuttamiskanavaa vuonna luvulla uusia muotoja vanhempainilta, kunnanosa- ja kylätoiminta, kuntalais-, asiakas- ja käyttäjäkyselyyn vastaaminen 86 % kunnista käytti vähintään yhtä muotoa etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

7 Käyttäjädemokratia: Tavoitteena vaikuttava osallistuminen Osallisuuden tunne, voimaantuminen Suora päätös- Välillinen päätös- Suunnittelu- ja osallisuus osallisuus valmisteluosallisuus VAIKUTTAMINEN Asiaintilojen muuttamismahdollisuus OSALLISTUMINEN Mukanaolo toiminnassa Toimeenpano-osallisuus Arviointi- ja valvontaosallisuus Valtaistaminen Osallistaminen Osallisuuskäsitteistön kenttä (Anttiroiko, 2003; Horelli 2010)

8 Kansalaiset ja julkisten palveluiden uudistaminen Suomalaisessa järjestelmässä peruspalveluiden järjestäminen on kunnan vastuulla Julkinen sektori tuottaa 80 % sote -palveluista ja 85 % koulutuspalveluista (Kanniainen 2002, 52, 34) Kunta- ja palvelurakenneuudistus (2005) ja kansallinen innovaatiostrategia (2008) siirsivät innovaatiopolitiikan painopisteen julkisiin palveluihin ja toivat käyttäjälähtöisyyden palvelujen kehittämisja tuotantoprosessiin

9 Kansalaiset ja julkisten palveluiden uudistaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus (2005) ja kansallinen innovaatiostrategia (2008) siirsivät innovaatiopolitiikan painopisteen julkisiin palveluihin ja toivat käyttäjälähtöisyyden palvelujen kehittämis- ja tuotantoprosessiin

10 Asiakas- ja käyttäjälähtöinen kehittämisprosessi etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Lähde: Tekesin katsaus 281/2011

11 Käyttäjät palvelujen kehittämiskumppaneiksi Käyttäjädemokratialle tulee luoda uusia muotoja. Palveluiden yhteiskehittely kuntalaisen ja asiakasrajapinnassa työskentelevän työntekijän välillä lisää asiakas- ja työtyytyväisyyttä, mutta on myös keino kohti kustannustehokkaampia palveluja. Käyttäjälähtöisyys, mm palvelusetelien käytön lisääntyminen vahvistaa asiakkaan vapautta valita palvelunsa

12 Käyttäjälähtöisen palvelusuunnittelun menetelmät Eri menetelmiä eri vaiheissa prosessia Ideointivaihe: Asiakasymmärryksen menetelmät (havainnointi, haastattelut, tarinat) Konseptointi: Visuaaliset menetelmät (kuvakäsikirjoitus, animaatio, malli) Mallinnus: Yhteissuunnittelu (luonnokset, videot, koemallit) 2009 Miettinen ja Koivisto kartoittivat 17 eri palvelumuotoilun menetelmää, joista 6 oli yhdenmukaisia osallistavien menetelmien kanssa

13 Kansalaiset ja tuottavuusnäkökulma Vihreät tasot 1-3 mahdollistavat %:n säästöt, sinisiltä tasoilta 4-5 suuremmat säästöt 5 Kokonaisvaltainen toimintatapa ('Total place' - ohjelma) 4 Vaihtoehtoinen palvelutuotanto / tärkeysjärjestys 3 Organisaation laajuinen muutos 2 Kohdennettu palvelujen parantaminen Haetaan uusia ratkaisuja keskittämällä yhteen kaikki kuntien ja ulkopuolisten kumppaneiden talousarviot, ihmiset ja omaisuus Vaihtoehtoiset palveluntarjoajat ja yhteisö/käyttäjät hoitavat itse. Muussa tapauksessa palvelujen vähentäminen Rakenteiden ja toimintakulttuureiden tuominen lähemmäs asiakasta - yhdenmukaistaminen, toimeksiannot ja ulkoistaminen Järjestelmien ja prosessien yhdenmukaistaminen kohdennettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 Nopeat tulokset Talousarviot, henkilöstön määrä, vähemmän keskeiset asiat pois, paikkojen täyttämättä jättäminen etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Acknowledgement: Adapted from PriceWaterhouseCoopers work Lähde: Kuntaliiton Uusi kunta 2017 seminaarissa tiistaina alustanut brittiläinen julkisen sektorin konsultti Andy Holder.