Laatujärjestelmäopas elintarvikealan PK-yrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatujärjestelmäopas elintarvikealan PK-yrityksille"

Transkriptio

1 Laatujärjestelmäopas elintarvikealan PK-yrityksille VUOKKO NIEMITALO

2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Pieni laatusanasto Laadun portaat Laatujärjestelmän hyödyt Laatujärjestelmän valinta Järjestelmän työstäminen pähkinänkuoressa Laatujärjestelmän rakenne Asiakirjojen hallinta Prosessien kuvaaminen Ydin- ja tukiprosessit Tuotantoprosessi Johtamisen prosessi Myynti- ja markkinointiprosessi Tuotekehitysprosessi Henkilöstöprosessi Hankintaprosessi Poikkeamat Korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Sisäinen auditointi Johdon katselmus Ulkoinen auditointi Ympäristöjärjestelmän erityispiirteitä Lisätietoa Sisällysluettelo

3 ESIPUHE Tämä laatujärjestelmäopas on jatkoa Sisä-Savon seutuyhtymän Futuria-Elintarvikekehityksen aikaisemmille tuotekehitykseen, omavalvontaan ja markkinointiin keskittyville oppaille. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa valitsemaan yritykseen sopiva laatujärjestelmä ja helpottaa järjestelmän laatimisen alkuun pääsemisessä. Oppaassa esitetyt mallit prosessien sisällöistä ovat esimerkkejä, eikä niitä tule kopioida sellaisenaan laatujärjestelmään. Opas keskittyy tavallisimpiin elintarviketeollisuudessa käytettyihin laatujärjestelmiin ja se on tehty Future Food hankkeen toimenpiteenä. Hankkeen päärahoittaja on Pohjois-Savon liitto (Euroopan aluekehitysrahaston tuella). Oppaan sisällön työstämiseen ovat osallistuneet Sisä-Savon seutuyhtymän Future Food-hankkeesta Urpo Hirvonen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Future Food-hankkeesta Virpi Kaipainen. Kommentteja on saatu myös Sari Käyhköltä Pakkasmarja Oy:stä. Opas julkaistaan myös Sisä-Savon seutuyhtymän nettisivuilla Vuokko Niemitalo Sisä-Savon seutuyhtymä / Future Food hanke 2013 Esipuhe 3

4 1 PIENI LAATUSANASTO BRC = Brittiläisen vähittäiskaupan (British Retail Consortium) lanseeraama elintarviketurvallisuusjärjestelmä EFQM = Laatupalkintokriteeristöön perustuva järjestelmä Ehkäisevät toimenpiteet = Toimenpiteet, joilla ehkäistään mahdollisia poikkeamia HACCP-tiimi, Elintarviketurvallisuusryhmä tai muu vastaava = Ryhmä, joka vastaa riskien arvioinnista ja elintarviketurvallisuuden kehittämisestä. IFS = International Featured Standards; Ranskassa ja Saksassa yleinen elintarviketurvallisuuteen keskittyvä standardi ISO 9001 = Standardi koko yrityksen toiminnan laadunvarmistukseen ISO = Ympäristöjärjestelmän standardi ISO = Elintarviketurvallisuusjärjestelmän standardi ISO TS = Edelliseen linkitettävä tekninen standardi, joka ottaa tarkemmin kantaa mm. elintarvikehuoneiston ja sen ympäristön rakenteellisiin vaatimuksiin Juurisyy = Poikkeaman perimmäinen syy Kelpuutus = Osoitus siitä, että prosessilla kyetään saavuttamaan halutut tulokset (riittävän tehokkaat menetelmät) Korjaavat toimenpiteet = Toimenpide, jolla poistetaan poikkeaman syyt ja estetään niiden toistuminen Maakuntien Parhaat = Valtakunnallinen pienyritysten laatumerkki, jonka ProAgria Keskusten Liitto myöntää hakemuksesta osaaville elintarvike-, käsityö- ja maaseutumatkailuyrittäjille Poikkeama = Tilanne, jossa asetettu vaatimus jää täyttymättä. Prosessi = Toimintojen ketju, joka tuottaa halutun lopputuloksen (esim. tuotteen valmistuminen tai asiakkaan ostotapahtuma) Prosessikaavio = Yksinkertaistettu kuvana esitetty malli prosessin kulusta Sertifioitu laatujärjestelmä = Ulkopuolisen sertifiointilaitoksen hyväksymä laatujärjestelmä Sisäinen auditointi = Yrityksen sisäisesti tekemä toiminnan tarkastus (suhteessa järjestelmään ja kehittämistarpeisiin) Todentaminen = Todisteet siitä, että vaatimukset on täytetty Toimintajärjestelmä = Käytetään laatujärjestelmän synonyyminä, erityisesti silloin kun useita järjestelmiä yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Tukiprosessi = Ydinprosessien toiminnan kannalta välttämätön toimintaprosessi (esim. hankintaprosessi) Ulkoinen auditointi = Ulkopuolisen riippumattoman tahon tekemä toiminnan tarkastus suhteessa asetettuihin vaatimuksiin. Sertifikaatin voi myöntää vain ko. järjestelmään hyväksytty sertifiointilaitos. Versiointi = Asiakirjan tunnistetietojen (versionumero ja päivämäärä) muuttaminen asiakirjan muutosten yhteydessä. Vuokaavio = Kuvana esitetty toimintojen ketju, jossa näkyy myös eri vaiheiden kytkökset sekä prosessissa tehtävät dokumentit ja päätökset. Kuvaa usein tarkemmin prosessin kulkua kuin prosessikaavio. Ydinprosessi = Toimintaprosessi, joka on suorassa kontaktissa asiakkaaseen tai organisaation toiminnan kannalta muuten keskeinen toimintaprosessi 4 Pieni laatusanasto

5 2 LAADUN PORTAAT Omavalvontasuunnitelma on lakisääteinen laatujärjestelmä. Omavalvontasuunnitelman tehtävänä on varmistaa elintarvikkeen turvallisuus ja riittävä informaatio kuluttajalle. Lakisääteinen laatu ei välttämättä kuitenkaan riitä asiakkaalle tai yritykselle itselleen. Laadun kehittäminen tapahtuu portaittain (kuva 1). SERTIFIOITU LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ OMAVALVONTASUUNNITEL- MA Kuva 1. Laadun portaat Elintarvikeyrityksessä omavalvontasuunnitelma on pakollinen, vaikka käytössä olisi laatujärjestelmäkin. Omavalvonnan vaatimat asiat voidaan sisällyttää osaksi laatujärjestelmää, kunhan helppolukuisuus säilyy ja viranomaisten omavalvonnalta vaatimat asiat ovat helposti löydettävissä. Käytännössä yhdistäminen kannattaa tehdä vain elintarviketurvallisuuteen keskittyvissä laatujärjestelmissä (esim. ISO 22000, BRC tai IFS), muussa tapauksissa omavalvonta on parempi tehdä laatujärjestelmän liitteeksi, jolloin sen luettavuus helpottuu. Omavalvonnan ja laatujärjestelmän perimmäistä eroa voi kuvata sillä, että omavalvonnassa riittää se, että asiat hoidetaan lain vaatimalla tavalla, mutta laatujärjestelmä vaatii toimintatapojen perustelemista, toiminnan vaikuttavuuden arvioimista ja varmistamista sekä muutostarpeiden ennakointijärjestelmää. Tietyt asiat, joita on tehtävä myös omavalvontaan, on usein tehtävä vielä perusteellisemmin laatujärjestelmää varten (esim. riskinarviointi). Laadun portaat 5

6 Laatujärjestelmää voidaan toteuttaa myös ilman sertifiointia. Sertifioinnilla tarkoitetaan sertifiointilaitoksen tekemää ulkopuolista tarkastusta, jolla todetaan, että järjestelmä täyttää kyseisen laatujärjestelmän standardin vaatimuksen. Jos sertifiointia ei tehdä, järjestelmän noudattamisen valvonta jää kokonaan yrityksen sisäiseksi asiaksi, eikä markkinoinnissa voi suoraan viitata standardin mukaiseen laatujärjestelmään. Käytännössä sertifiointi voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun laatujärjestelmää on noudatettu vähintään puoli vuotta, jolloin sertifiointia varten on kertynyt riittävästi aineistoa ja esille tulevat puutteet järjestelmässä on ehditty korjata. Laatujärjestelmän tarve tulee esille tavallisesti asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden vaatimuksesta, mutta tarve voi tulla myös yrityksen toiminnan laadunvarmistuksesta tai taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Jos tarve tulee asiakkailta, järjestelmä kannattaa sertifioida. Oman toiminnan kehittämiselle sertifiointi ei ole välttämätön, mutta se tehostaa järjestelmän ylläpitoa. Käytännössä vientitoiminta ja yhä enenevässä määrin myös privat label-tuotteiden valmistuttajat edellyttävät laatujärjestelmää. Hyvin tehty ja toimiva omavalvontasuunnitelma on kuitenkin toiminnan kannalta parempi kuin huonosti tehty tai toimimaton laatujärjestelmä - riippumatta siitä, onko järjestelmää sertifioitu vai ei. Erityisen tärkeää on, että järjestelmään olipa se sitten omavalvontasuunnitelma tai laatujärjestelmä on koko henkilökunta sitoutunut. Etenkin johdon asenteella ja esimerkillä on ratkaiseva merkitys järjestelmän toimivuuteen käytännössä. 6 Laadun portaat

7 3 LAATUJÄRJESTELMÄN HYÖDYT Laatujärjestelmä vaatii pitkäjänteistä työtä ja resursseja. Tehdystä työstä saa palkaksi toiminnan kehittymisen ja asiakkaiden luottamuksen lisääntymisen. Järjestelmän tekemiseen on tarjolla ulkopuolista apua ja mahdollisesti myös rahoitusta. Varmista, että käyttämäsi ulkopuoliset konsultit ovat perillä myös elintarviketuotannon prosesseista ja lainsäädännöstä. Laatujärjestelmän hyödyt ja huomioitavia asioita Hyödyt: Oman toiminnan tuntemus syvenee, osaaminen lisääntyy Vastuut ja valtuudet sekä toimintojen rajapinnat selkiintyvät (myös ei kenenkään työt vastuutetaan) Turha työ ja hävikki vähenevät, jolloin kustannukset vähenevät ja tehokkuus paranee ja toimitusvarmuus paranee Henkilöstön motivaatio ja kokonaisnäkemys kehittyy, kun koko henkilöstö on mukana kehittämisessä. Ennakkosuunnitelmat helpottavat toimintaa (ohjeistus) Kilpailukeino: vahvistaa laatuimagoa Asiakkaiden luottamus lisääntyy Huomioitava: Vaatii aikaa (käytännössä vähintään vuosi) ja resursseja (mm. työstämiseen, koulutukseen) Tarvitsee lähes poikkeuksetta asennemuutosta (yhteinen tavoite, yhteiset toimintatavat) Kirjaaminen ja asioiden seuranta lisääntyvät Ulkopuoliset tarkastukset lisääntyvät Laatujärjestelmän laajuus: otetaanko mukaan koko yrityksen toiminta vai keskitytäänkö elintarviketurvallisuuteen Harkinta, mikä on tarpeellista ohjeistusta ja dokumentointia (joko oman toiminnan tai standardin kannalta), jottei tehdä turhan byrokraattista järjestelmää Arvioi laatujärjestelmän hyötyjä ja siihen tarvittavia resursseja kriittisesti. Huolella tehty järjestelmä kehittää toimintoja ja tuo siihen käytetyt resurssit takaisin. Vältä turhan pikkutarkkaa ohjeistamista, keskity standardin pakollisiin vaatimuksiin sekä yrityksen toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Laatujärjestelmän hyödyt 7

8 4 LAATUJÄRJESTELMÄN VALINTA Laatujärjestelmän valintaan vaikuttavat: Asiakkaiden (ostajien) vaatimukset ja arvostuksen kohteet Viranomaisten vaatimukset (esim. vientikaupassa) Kehittämistarpeet (tuoteturvallisuus, tuotelaatu vai koko toiminnan laatu) Käytettävissä olevat resurssit Yrityksessä voi olla käytössä useita eri järjestelmiä, jotka yhdistetään yhdeksi toimintajärjestelmäksi. Seuraavassa esitellään tavallisimpia elintarviketeollisuuden käyttämiä järjestelmiä. Elintarviketurvallisuuteen keskittyvät järjestelmät: ISO (+ ISO 22002): käytössä maailmanlaajuisesti BRC (käytössä yleisesti Euroopassa) IFS (käytössä erityisesti Ranskassa ja Saksassa) Toimintaa kokonaisvaltaisesti kehittäviä: ISO 9001 ISO (ympäristöjärjestelmä) EFQM-laatupalkintokriteeristö Laatutarhaohjeistus (alkutuotannolle) Maakuntien parhaat (ruokapalveluille): Edellyttää ISO 9001/2000 -standardiin ja/tai laatupalkintokriteereihin pohjautuvaa laatujärjestelmää. Merkki ei edellytä ISO-standardin mukaista sertifiointia. Laatujärjestelmä arvioidaan merkin käyttöoikeutta myönnettäessä sekä vähintään joka 3. vuosi merkin myöntämisestä. Merkki painottaa myös tuotteiden ja palveluiden korkeaa kotimaisuusastetta. Kysymys 1. Mikä on järjestelmän tavoite? Kysymys 2. Keskitytäänkö elintarviketurvallisuuteen vai koko toiminnan laatuun? Kysymys 3. Millaiset resurssit laatujärjestelmään on käytettävissä? 8 Laatujärjestelmän valinta

9 ISO 9001 LAATUJÄRJESTELMÄT ( ISO 22000, BRC, IFS) ELINTARVIKETURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT OMAVALVONTASUUNNITELMA LAATUJÄRJESTELMÄ ISO YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kuva 2. Laatujärjestelmissä on yhteisiä elementtejä. Eri standardien mukaisilla järjestelmillä on erilainen suhtautuminen auditoinnissa esiin tuleviin ei-toivottuihin tilanteisiin (poikkeamiin). Niistä ja muista eroavaisuuksista enemmän seuraavassa taulukossa. Laatujärjestelmän valinta 9

10 Elintarvikeyritysten yleisesti käyttämien järjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä: KATTAVUUS PERIAATE HUOMIOITAVA SUHTAUTUMINEN POIKKEAMIIN ISO 9001 Koko toiminta Perustuu ydin- ja tukiprosessien määrittämiseen ja riskinarviointiin ISO Koko toiminnan ympäristövaikutukset Perustuu ympäristöriskien kartoitukseen Auditoidaan koko toiminta 3 vuoden sisällä, auditoinnit vuosittain Auditoidaan koko toiminta 3 vuoden sisällä, auditoinnit vuosittain Luokittelu vakaviin (=uudelleen auditointi) ja lieviin poikkeamiin (korjattava määräajassa). Luokittelu vakaviin (=uudelleen auditointi) ja lieviin poikkeamiin (korjattava määräajassa). EFQM Koko toiminta, painotus strategiatason asioissa Perustuu toiminnan ja tulosten arviointiin vertaamalla erinomaiseen suoritukseen. ISO Elintarviketurvallisuus: tuotanto, henkilöstö, tuote, asiakkaat, markkinointimateriaali Perustuu tuotantoprosessien kuvaamiseen ja riskinarviointiin Auditoidaan koko toiminta 3 vuoden sisällä, auditoinnit vuosittain Luokittelu vakaviin (=uudelleen auditointi) ja lieviin poikkeamiin (korjattava määräajassa). ISO Elintarviketurvallisuuteen liittyvät tukijärjestelmät (mm. kunnossapito, puhtaanapito, jätehuolto), käytetään yhdessä ISO kanssa Sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä toteutuksesta Tuotantotilojen rakenteiden kunto oleellinen arvioinnin kohde. BRC Kattavuus kuten ISO ja ISO yhdessä Sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä toteutuksesta (mm. takaisinvedoista ilmoitettava sertifiointilaitokseen) Tuotantotilojen rakenteiden kunto oleellinen arvioinnin kohde. Kriittiset (= uudelleen auditointi), vakavat (1-2 sallittu) ja lievät (poikkeamat (rajoitetusti) IFS Food Kattavuus kuten ISO ja ISO yhdessä Sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä toteutuksesta (mm. koulutuksiin osallistuminen on kuitattava allekirjoituksilla.) Tuotantotilojen rakenteiden kunto oleellinen arvioinnin kohde. Kriittiset (= uudelleen auditointi), vakavat (1 sallittu) ja lievät (poikkeamat (rajoitetusti) 10 Laatujärjestelmän valinta

11 5 JÄRJESTELMÄN TYÖSTÄMINEN PÄHKINÄNKUORESSA Laatujärjestelmän työstäminen kannattaa aloittaa omavalvontasuunnitelman päivittämisestä. Viimeistään tässä vaiheessa koko henkilökunta on syytä ottaa työhön mukaan. Työohjeiden laatimiseen otetaan mukaan ko. työpisteissä toimivat henkilöt, jotta ohjeet vastaavat käytäntöä. Samalla arvioidaan menetelmien ajanmukaisuutta ja tehdään tarvittavat muutokset ohjeisiin. Työohjeet tulisi laatia niin, että kuka tahansa ammattilainen pystyy sen avulla tekemään työvaiheen. Yksinkertaisimmillaan se on selkeä muistilista työvaiheista ja työn laatuvaatimuksista. Tiedottaminen on oleellinen osa järjestelmän työstämisessä, jotta koko henkilöstö saadaan mukaan toimintaan. Laatujärjestelmän työstämisen karkea vaiheistus: 1. Järjestelmän valinta ja standardin hankkiminen (osa saatavana myös suomenkielisenä) 2. Laatupäällikön nimeäminen 3. HACCP-tiimin /elintarviketurvallisuusryhmän / laatutiimin valinta ja toiminnan suunnittelu 4. Nykytila-analyysi: standardin vaatimusten vertaaminen omaan toimintaan. 5. Laatupolitiikan ja tavoitteiden määrittäminen 6. Toimintaprosessien kuvaaminen 7. Työohjeiden laatiminen ja päivittäminen 8. Henkilöstön laatukoulutus mm. sisäisiä auditointeja varten. 9. Järjestelmän noudattaminen (dokumentoidusti) ja kehittäminen vähintään puoli vuotta. 10. Sisäinen auditointi 11. Johdon katselmus 12. Ulkoinen auditointi Tämän jälkeen järjestelmää ylläpidetään, kehitetään ja päivitetään. Sisäisiä auditointeja tehdään määräajoin siten, että koko järjestelmä tulee auditoitua 3 vuoden jaksoissa. Johdon katselmuksia pidetään vuosittain tai standardin vaatimin määräajoin. Ulkoiset auditoinnit suoritetaan jatkossa yleensä vuosittain. Järjestelmän työstäminen pähkinänkuoressa 11

12 SUUNNITTELE TOIMI TOTEUTA ARVIOI Kuva 3. Laatu- ja ympäristöjärjestelmien perustoimintamalli. 12 Järjestelmän työstäminen pähkinänkuoressa

13 6 LAATUJÄRJESTELMÄN RAKENNE Laatukäsikirjassa kuvataan järjestelmän rakenne ja toimintaperiaatteet. Käsikirja ja sen liitteet voidaan koota hyvin eri tavoin. Tässä esitetty malli on ehdotus, jota sovelletaan yrityskohtaisesti. Otsikoinnin ei tarvitse olla alla kuvatun kaltainen, eikä alla esitetyssä järjestyksessä. Tärkeintä on, että asiat tulevat käsikirjasta esille (joko sisällytettynä käsikirjaan tai erillisinä liitteinä). Kohtuullisen pysyvä teksti kannattaa sisällyttää käsikirjaan ja nopeammin päivittyvä teksti liitteisiin. Näin ollen käsikirjaa ei tarvitse versioida kokonaan uudestaan, jos jokin liitteisiin kirjoitettava yksityiskohta muuttuu. Käsikirjassa tulee viitata kaikkiin prosesseihin ja kaikkiin mukana seuraaviin liitteisiin. Laatujärjestelmän voi kirjoittaa myös persoonalliseen sävyyn, helppolukuiseksi ja ymmärrettäväksi sekä yrityksen imagoa tukevaksi. 1. Laatu-/elintarviketurvallisuusjärjestelmän yleiskuvaus Yksilöidään toiminta, jota laatujärjestelmä koskee: yrityksen nimi ja osoite sekä mahdolliset järjestelmän rajaukset (esim. laatujärjestelmä kattaa tuotantotoiminnan osoitteessa xx), kuvataan tuotteet ja asiakkaat sekä haluttaessa myös muuta tietoa yrityksen toiminnasta. Yksilöidään laatustandardi, jota sovelletaan: esim. ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 Nimetään laatujärjestelmästä vastaava henkilö 2. Toimintaprosessit Nimetään ydinprosessit ja tukiprosessit (ks. tarkemmin luvussa 10), elintarviketurvallisuusjärjestelmissä riittää tuotantoprosessin kuvaaminen ja muista prosesseista käytetään yleensä nimitystä tukijärjestelmät Kuvataan, miten prosessit liittyvät toisiinsa 3. Asiakirjojen hallinta Dokumenttien (sekä kirjallisten että sähköisten) laatiminen, hyväksyminen ja voimassa olevan version tunnistaminen Dokumenttien säilytysaika ja -paikka (tai mistä ko. tiedot löytyvät) ja vastuuhenkilöt Käsikirjan versiointi: esim. Elintarviketurvallisuuskäsikirja, ISO 22000; 2005, versio 1.0; Laatupolitiikka / elintarviketurvallisuuspolitiikka / ympäristöpolitiikka tai em. yhdessä toimintapolitiikka Johdon sitoutuminen järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen (resurssien varaaminen, laatuosaamisen lisääminen) Järjestelmän tärkeimmät tavoitteet (huom. yhteensopivuus prosessien tavoitteiden kanssa) Laatupolitiikan viestintä henkilöstölle ja asiakkaille 5. Järjestelmän ylläpito Laatutiimin / HACCP-tiimin (tai vastaavan) toiminta Sisäisten auditoinnit ja johdon katselmus (auditointisuunnitelma, ohjeistus auditointien tekemiseen ja johdon katselmuksiin, vastuuhenkilöt) Laatujärjestelmän rakenne 13

14 6. Resurssien varaaminen ja hallinta Laatutyön vaatimien resurssien tunnistaminen ja varmistaminen Toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen (rakennukset, koneet ja laitteet, ohjelmistot, tukipalvelut, kunnossapito) Henkilöstöresurssien ja henkilöstön pätevyyden varmistaminen 7. Asiakkaan omaisuudesta huolehtiminen (jos sellaista on yrityksen tiloissa tai hallinnassa) Alihankkijan tiloissa olevat asiakkaan reseptit, raaka-aineet, välineet jne. Asiakkaan omistamat rullakot, laatikot yms. Kirjanpito asiakkaan omaisuudesta Rajanveto asiakkaan ja yrityksen omaisuuden välillä (missä vaiheessa omistus siirtyy) 8. Viestintä Sisäinen viestintä: palaveri- ja tiedotuskäytännöt (osallistujat, sisältö, tiheys, niistä tehtävät dokumentit, vastuuhenkilöt) Ulkoinen viestintä: asiakasviestintä (ml. tuotetiedot pakkauksissa, nettisivuilla, tuotetietolomakkeissa), viranomaisviestintä (ml. takaisinvedot ja kriisiviestintä), yhteistyökumppaneille suuntautuva viestintä sekä tilaus- ja toimitus -käytännöt 9. Mittalaitteiden hallinta (esim. lämpömittari, vaaka, ph-mittari, brix-mittari, kosteusmittari, pituusmitta, painemittari) Mittalaitteiden toimivuuden seuranta (prosessin aikaiset mittaustulokset ovat tuotantoprosessiin kuuluvia ja ne kuvataan siellä), laitteiden huolto, testaus ja kalibrointi, mittalaitteet tulee yksilöidä niin, että testaus ja kalibrointi ovat jäljitettävissä. Myös vertailunäyte tai siitä otettu kuva tai muu malli on mittari, johon tuotetta verrataan; jos tuotetta muutetaan, miten huolehditaan vertailunäytteen päivittämisestä 10. Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Asiakastyytyväisyyden mittaaminen (pelkkä reklamaatioiden määrä ei kerro tyytyväisten asiakkaiden määrästä), miten mitataan ja kuinka usein, vastuuhenkilö Miten toimitaan, jos asiakastyytyväisyydessä havaitaan puutteita 11. Prosessien mittaaminen Jokaiselle prosessille tulisi löytää mitattavissa olevia tavoitteita ja jokaiselle tavoitteelle vähintään yksi mittari ja sille tavoitearvo. Mitä helppokäyttöisempiä mittareita löydetään, sitä varmemmin mittaus onnistuu ja tulee tehtyä. Sanonta mitä mittaat, sitä kehität pitää useimmiten paikkansa. Mittareille voidaan asettaa tavoitearvon lisäksi hälytysarvoja, jossa vaiheessa asiaan on puututtava. Esimerkki 1: Pakkaushävikin määrän tavoitearvoksi asetettiin max 1 %, hälytysrajaksi max 3 %, jonka ylittyessä hävikin syyt selvitetään ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esimerkki 2: Sairauspoissaolojen tavoitteeksi asetettiin max 5 % työajasta, hälytysrajaksi asetettiin 8 %, jossa vaiheessa poissaolojen syyt selvitetään tarkemmin. Laatukäsikirjassa kuvataan: Prosessien tavoitteet ja mittarit (prosessikohtaisesti) Mittareiden seurannasta vastaava henkilö ja mittaustuloksista tiedottaminen Poikkeamiin reagointi 14 Laatujärjestelmän rakenne

15 12. Poikkeavan tuotteen ohjaus Poikkeavalla tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka ei täytä hyväksyttävälle tuotteelle asetettuja vaatimuksia. Poikkeavuus voi olla esimerkiksi tuotteen poikkeava ulkonäkö, maku, rakenne, koko tai sisältö, virhe prosessissa tai virhe raaka-aineessa tai pakkauksessa (esim. virhe pakkausmerkinnöissä). Poikkeama voi olla suuri tai pieni, terveydelle vaarallinen tai vaaraton yhteistä kuitenkin on, ettei tuote täytä asiakkaalle tai omalle toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Poikkeavan tuotteen ohjauksella tarkoitetaan sitä, miten toimitaan, kun havaitaan poikkeava tuote. Tässä yhteydessä kuvataan: Poikkeavan tuotteen poistaminen prosessista ja miten varmistetaan, ettei se päädy vahingossa asiakkaalle Poikkeavan tuotteen käsittely, myös 2-laadun (esim. muotovirhe) käsittely Takaisinvetojen ohjeistus ja vastuuhenkilö Poikkeamien dokumentointi ja niihin reagointi Päätöksenteko epäselvässä tilanteessa tuotteen markkinoille saattamisesta, asiakkaan (esim. ostajan) rooli 13. Toiminnan kehittäminen Laatujärjestelmä ei tarkoita sitä, ettei virheitä tulisi, mutta toimiva järjestelmä takaa sen, että virheistä opitaan. Ennalta suunniteltu menettelytapa poikkeamien juurisyiden selvittämisestä sisällytetään järjestelmään. Juurisyyllä tarkoitetaan perusongelmaa, joka aiheutti poikkeaman. Esimerkki juurisyyanalyysistä (analyysissä löytyi 2 juurisyytä tapahtuneeseen): Poikkeama: Miksi: Miksi: Miksi: Miksi: Tuote pilaantui liian aikaisin. paistolämpötila jäi liian alhaiseksi. Lämpömittari näytti virheellisiä lukemia. Lämpömittarina käytettiin vahingossa tarkastamatonta mittaria. Mittauksen suorittaja ei ollut saanut riittävää perehdytystä mittarin valintaan. Tarkastamaton mittari oli jäänyt poistamatta käytöstä ohjeistuksen puute. Toiminnan kehittämiseen sisällytetään myös korjaavat toimenpiteet ja niistä tiedottaminen, miten estetään virheen toistuminen ja miten tämä kaikki dokumentoidaan. Tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta pitää arvioida säännöllisesti: eli olivatko tehdyt toimenpiteet riittävän tehokkaita poistamaan tai vähentämään ongelmia. Laatujärjestelmän rakenne 15

16 7 ASIAKIRJOJEN HALLINTA Laatujärjestelmään liittyväksi asiakirjaksi voidaan lukea kaikki sellaiset sähköiset tai kirjalliset dokumentit, ohjeet ja muistilaput, joilla on merkitystä lopputuotteen laatuun tai asiakkaan saamaan palveluun. Tällaisia ovat paitsi laatukäsikirja ja sen liitteet, myös reseptit ja työohjeet. Minimivaatimus on, että asiakirjassa on päivämäärä ja laatijan nimi. Dokumenttien hallintaohjeessa määritetään, kenellä on oikeus muuttaa dokumentteja (esimerkiksi valmistusohjeita) ja miten lukuoikeuksia rajataan. Joitakin asiakirjoja voi olla syytä myös tarkastuttaa ennen niiden käyttöönottoa. Tällaisia voivat olla mm. prosessit ja niiden pääohjeet, asiakkaalle lähetettävät tuotespesifikaatiot tai painotaloon lähetettävät tuotetiedot. Se, mitkä asiakirjat on tarkastettava ennen käyttöönottoa, on jokaisen yrityksen ohjeistettava itse. Toimiva käytäntö on tehdä valmis asiakirjapohja, johon yläindeksiin tulostuu aina päivämäärä ja jossa on paikat asiakirjan nimelle ja laatijan tunnisteelle (nimi tai nimikirjaimet). Sama käytäntö pätee myös käsinkirjoitettuihin ohjeisiin. 16 Asiakirjojen hallinta

17 8 PROSESSIEN KUVAAMINEN Prosessien määrittäminen tehdään yrityskohtaisesti sen mukaan, miten yrityksessä toimitaan. On tärkeää, että prosessi kuvataan mahdollisimman totuuden mukaisena - ei ideaaliprosessina. Sen jälkeen kun prosessi on kuvattu, voidaan tehdä tarkoituksenmukaiset muutokset prosessiin ja samalla huolehtia, että uusi toimintatapa otetaan oikeasti käyttöön. Näin toiminta kehittyy samalla kun järjestelmää luodaan. Elintarviketurvallisuusjärjestelmissä edellytetään tuotantoprosessien paikanpäällä tapahtuvaa varmentamista, joka tulee myös dokumentoida (esim. elintarviketurvallisuusryhmä hyväksyy prosessikuvauksen kokouksessaan ja päätös on dokumentoitu pöytäkirjassa). Kukin prosessi vaiheistetaan yksinkertaisesti vastaamalla kysymyksiin: mistä prosessi alkaa, mitä tehdään ensin, mitä sitten ja mihin prosessi päättyy. Muita tärkeitä kysymyksiä ovat: mitä dokumentteja kustakin prosessin vaiheesta jää, mitä tietoa tarvitaan seuraavaa vaihetta tai toista prosessia varten. Prosessissa kuvataan myös, mitä tehdään omana työnä ja mitä ostopalveluna. Esimerkiksi kuuluuko kuljetus omiin prosesseihin vai ostetaanko se ulkopuolelta (jolloin se käsitellään hankintaprosessissa). Prosesseissa on myös rajapintoja, joille tulee määrittää ns. kotipaikka. Esimerkiksi, onko kuluttajareklamaatioihin vastaaminen osa myynti- ja markkinointiprosessia vai tuotantoprosessia (kenen vastuulla). Pienessä yrityksessä yksi ja sama henkilö voi vastata useasta prosessista. Prosessit ovat kuitenkin henkilöistä riippumattomia ja ne toteutetaan aina samansisältöisinä. VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 Kuva 4. Yksinkertaistettu malli prosessikaaviosta Prosessien kuvaaminen 17

18 Prosessit ovat harvoin näin yksinkertaisia kuin edellisessä kuvassa. Aikaisemmin toimintaprosesseja kuvattiin hyvinkin monimutkaisesti ja yksityiskohtaisesti vuokaavioina. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä samaa yksinkertaistettua prosessikuvausta voidaan avata prosessi- ja työohjeissa. Kun jokainen erillinen toimintaprosessi on kuvattu erikseen, laaditaan vielä kuvaus, miten prosessit liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi, miten myynti käynnistää tuotannon tai markkinointi tuotekehityksen. Tässä vaiheessa voidaan havaita myös toimintoja, jotka eivät vielä sisälly mihinkään kuvattuun prosessiin. Myös näille toiminnoille etsitään kotipaikka ja vastuuhenkilöt. Jokaiselle prosessille määritetään laatutavoitteet ja niille mittarit. Elintarviketurvallisuuteen keskittyvissä järjestelmissä riittää yleensä tuotantoprosessin kuvaus. Muiden prosessien vaikutukset tuotteen turvallisuuteen (esim. markkinoinnissa annettavat tiedot) kuvataan joko käsikirjassa tai sen liitteissä. 18 Prosessien kuvaaminen

19 9 YDIN- JA TUKIPROSESSIT Ydinprosessilla tarkoitetaan yleensä asiakkaalle arvoa tuottavaa tai yrityksen toiminnan kannalta muutoin erityisen merkityksellistä prosessia. Tällaisia prosesseja ovat yleensä tuotanto- ja myynti- ja markkinointiprosessit. Tukiprosesseilla mahdollistetaan ydinprosessien toteuttaminen (esim. henkilöstöprosessi, johtaminen, tuotekehitys). Yleensä elintarvikeyrityksissä on seuraavia prosesseja: Tuotantoprosessit (samankaltaisesti valmistettavat tuotteet voidaan kuvata samassa prosessikuvauksessa) Johtaminen Markkinointi ja myynti Tuotekehitys Henkilöstö Hankinta- (tai osto)prosessi Kunnossapito (ei välttämättä erillinen prosessi) Ympäristötoimintojen ohjaus (ISO järjestelmässä) Edellä esitetyt prosessit ovat esimerkkejä. Yrityksessä voi olla myös tilaus-toimitusprosessi tai asiakaspalveluprosessi, johon on yhdistetty osia monesta yllämainitusta prosessista. Prosessikuvauksen lisäksi kannattaa tehdä erillinen prosessin pääohje, jossa kuvataan jokaisen vaiheen toteutus. Ohjeeseen kirjataan vastuuhenkilöt ja muita huomioonotettavia asioita (esim. toiminnan laatukriteerit ja sisäinen viestintä). Pääohjeen voi korvata myös työohjeilla, jotka liitetään osaksi järjestelmää. Ydin- ja tukiprosessit 19

20 Pääohjeen sisältö voisi olla esim.: a) Prosessin vastuuhenkilö b) Prosessin mittarit ja tavoitteet c) Prosessin eri vaiheiden vastuuhenkilöt ja lisäksi seuraavat asiat: lähtötiedot (esim. tilaus, joka käynnistää tuotannon, henkilöstövajaus, joka käynnistää rekrytoinnin) käytännön toimenpiteet mitä dokumentteja siitä jää, missä ne säilytetään, arviointi (miten sitä tehdään ja mihin tulokset kirjataan) sisäinen ja/tai ulkoinen viestintä d) Mahdolliset poikkeamat ko. prosessissa (sen vaiheissa), niiden ennaltaehkäisy ja korjaavat toimenpiteet. Seuraavissa kappaleissa on annettu esimerkkejä prosessien sisällöistä. Tarkoituksena on helpottaa prosessien hahmottamista, ei niinkään antaa yksityiskohtaisia ohjeita niiden laatimiseen. Mikäli prosessien kuvaus ei ole entuudestaan tuttua, tuotantoprosessi on konkreettisin ja siksi ehkä helpoin kuvattava. Tästä syystä se on käsitelty ensimmäisenä. "Prosessi on sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen." (WIKIPEDIA) 20 Ydin- ja tukiprosessit

21 9.1. TUOTANTOPROSESSI Tuotantoprosessin hahmottaminen alkaa valmiin tuotteen määrittelystä. Usein valmis tuote on lopullisessa pakkauksessaan (esim. kuljetuspakkauksessa) oleva asiakkaalle sellaisenaan toimitettava tuote. Toinen mietittävä asia on prosessin päättyminen: esim. kuuluuko kuljetus vielä samaan prosessiin ja missä vaiheessa tuote vaihtaa omistajaa. Tuotantoprosessin voivat käynnistää: Asiakkaan tilaus Raaka-aineen vastaanotto (esim. maidon vastaanotto meijerissä, marjojen vastaanotto viljelijältä) Tuotevaraston väheneminen alle ennalta määritetyn rajan Tuotantoprosessin vaiheistaminen PROSESSIN VAIHE SISÄLTÖ DOKUMENTOINTI Raaka-aineen vastaanotto tai käyttöönotto Tuotteen valmistaminen (kuvataan yksityiskohtaisesti, ks. Omavalvontaopas) Raaka-aineen laadun tarkastus Esikäsittelyt Tuotannon vaiheet sisältäen mm. sekoitukset, kuumennukset, jäähdytykset, annostelun, pakkaamisen Vastaanottotarkastuslomake Hävikkikirjaus Reseptit Tarkastus- ja kriittisten pisteiden kirjaamiset Hävikkiseuranta Eräkirjaukset (esim. raaka-aineista, valmiista tuotteista) Varastointi Valmiin tuotteen varastointi Varastokirjanpito Lähetys Kuljetus (jos omana työnä) Valmiin tuotteen keräily ja lähetys Valmiin tuotteen kuljetus asiakkaalle Lähetyslistat Rahtikirjat tms. Tuotantoprosessiin voi sisältyä myös raaka-aineen tai välituotteen varastointia. Esimerkiksi marjat otetaan vastaan syksyllä, pakastetaan ja valmistetaan tuotteiksi talvella. Varastointivaihe tulee silloin kuvata osana prosessia. Se, onko varastointi oma prosessi vai osa tuotantoprosessia, on jokaisessa yrityksessä harkittava erikseen. Tuotantoprosessiin voi kuulua myös alihankintana ostettavia prosessin vaiheita. Nämä vaiheet huomioidaan kuvauksessa. Varsinaisesti alihankinnan laadunvarmistus voidaan myös kuvata hankintaprosessissa. ISO järjestelmässä tuotantoprosessin kuvaus voi olla karkeammalla tasolla. Omavalvonnassa ja elintarviketurvallisuusjärjestelmissä tuotantoprosessi pilkotaan pienempiin osiin. Tuolloin kuvaukseen liitetään myös kriittisten ja tarkkailupisteiden paikat, jätteiden poistumiskohdat (raaka-aineet, sivutuotteet, pakkausmateriaalit) ja mahdollinen puolivalmiin tuotteen tai sen osan kierto prosessissa (esim. taikinakierto leipomoprosessissa). Tuotantoprosessin kuvaus on tarkemmin esitetty Omavalvontaoppaassa. Ydin- ja tukiprosessit 21

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Laatujärjestelmän valinta elintarvikealan pk-yrityksessä. Vuokko Niemitalo

Laatujärjestelmän valinta elintarvikealan pk-yrityksessä. Vuokko Niemitalo Laatujärjestelmän valinta elintarvikealan pk-yrityksessä Vuokko Niemitalo 23.11.2016 Kehitysyhtiö Savogrow Oy Omistajat: Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto Henkilöstö: Hallinto

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA ELINTARVIKEKETJUSSA HACCP II Vaarojen ja riskien arvioimismalleja ELT Marjatta Rahkio ERILAISIA VAAROJA: TODENNÄKÖISYYS vaarojen todennäköisyys

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Arviointiasteikko: A = hyvä, B = tyydyttävä, C = välttävä, D = huono

Arviointiasteikko: A = hyvä, B = tyydyttävä, C = välttävä, D = huono 1 Tarkastuksen suorittajan nimi: Tarkastuksen päivämäärä: Laitoksen nimi: tulee esitäytettynä KUTI 1 -tietona Hyväksymisnumero: tulee esitäyt. KUTI 1 -tietona Läsnä: 1 Yleistä 1.1 Tilojen sijoittelu (ristikontaminaation

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Lisääkö tieto tuskaa vai turvaa?

Lisääkö tieto tuskaa vai turvaa? Lisääkö tieto tuskaa vai turvaa? Kontaminanttien käytännön hallinta Jussi Hautala Raakaaineasiantuntija Suomen Nestlè Taustani -15 vuoden kokemus lastenruokien raaka-aineiden hankinnasta. -Paljon kontaminantteihin

Lisätiedot

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja Hämeenlinnan kaupunki 13.11.2014 Mikä on Oiva? Oiva-järjestelmä on Eviran määräämä tapa julkaista valvontatiedot. Valvontatietojen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board ETJ-SEMINAARI 08.11.2007 ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISEN VAIHEET EROANALYYSI ( YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Toimijan omavalvonta Viranomaisvalvonta Kuluttajat 16.10.2014 Toimijan omavalvonta Lähtökohta: Toimiva omavalvontasuunnitelma Toimija varmistaa vaatimusten toteutumisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Hämeenlinna

Hämeenlinna Hämeenlinna 24.5.2016 MIKÄ OIVA? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen perustuu elintarvikelakiin (23/2006). MIKÄ

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET 2017 1 Hälytystenvastaanottokeskuksien vaatimukset Sisällysluettelo 1 TARKOITUS... 2 2 MENETTELY... 2 3 MÄÄRITELMIÄ... 3 4 YLEISET VAATIMUKSET... 3 5 ARVIOINTIKRITEERIT...

Lisätiedot

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Laadunvalvonta. Pakkausalan peruskurssi nro 77

Laadunvalvonta. Pakkausalan peruskurssi nro 77 Laadunvalvonta Pakkausalan peruskurssi nro 77 Sisältö 1. Raisio lyhyesti 2. Pakkausmateriaalien laadunvalvonta 3. Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö 2 1. Raisio lyhyesti Raisio-konserni Toimintaa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö 1. Prosessi 2. Todentajaksi hyväksyminen 3. Todentajan tehtävät 4. Todentajien ohjeistus

Lisätiedot

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009 Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita asiakaskokemusta k k kehittämällä Sanna Aalto 29.9.2009 09/16/2009 Asiakaskokemus Asiakaskokemuksen perustana yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

EN 1090 kokemuksia kentältä

EN 1090 kokemuksia kentältä EN 1090 kokemuksia kentältä Mitä kaikkea vaatii? (vaatinut ) Tuotannolle (työohjeita) Toimihenkilöille (lomakkeita) Yritykselle (uusi toimintatapa) Paljonko tähän kaikkeen menee aikaa? Mitä siis konepajoissa

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet Raakamaidon vastaanotto Raakamaidossa on haittamikrobeja, kasvunestoaineita tai sen aistittava laatu

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Fimean tarkastukset Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Tarkastuskriteerit Fimean tarkastusmandaatti perustuu kudoslakiin Viranomaistarkastuksessa selvitetään vastaako toiminta vaatimuksia Vaatimukset perustuvat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kohti Kesää -tietopäivä - Jyväskylä Jussi Pullola, Vere Oy

Kohti Kesää -tietopäivä - Jyväskylä Jussi Pullola, Vere Oy D I G I T A L P I L O T S Kohti Kesää -tietopäivä - Jyväskylä 10.5.2016 - Jussi Pullola, Vere Oy Digitalisaatio kaikilla mausteilla! Näkemyksiä siitä, miten palvelua ja tulosta voidaan parantaa digiannoksilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ Johtajuus Yrityksessä on johtoryhmä/tiimi, jonka toiminnasta on näyttöä (pöytäkirjat) Henkilöstölle on perehdytetty yrityksen toimintatapa laatuun,

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö

Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 5.5.2015 1 Seurantajärjestelmä Tavoitteena terveydenhuollon

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

AQAP:n SOVELTAMINEN. Ohjelmistoalan yrityksessä. Timo Salo Manager, Operational Excellence

AQAP:n SOVELTAMINEN. Ohjelmistoalan yrityksessä. Timo Salo Manager, Operational Excellence AQAP:n SOVELTAMINEN Ohjelmistoalan yrityksessä Timo Salo Manager, Operational Excellence timo.salo@combitech.fi Combitech Oy Combitech Oy on Saab konserniin kuuluvan Combitech Ab:n tytäryhtiö Henkilömäärä

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet 29.3.2012 Minna Dammert Nykytilaanalyysejä Kehityshankkeita Apua tuotteistamiseen Keittiösuunnittelua COACHingverkosto Koulutusta valmennusta Esimiestyötä Apua

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot