Laatujärjestelmäopas elintarvikealan PK-yrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatujärjestelmäopas elintarvikealan PK-yrityksille"

Transkriptio

1 Laatujärjestelmäopas elintarvikealan PK-yrityksille VUOKKO NIEMITALO

2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Pieni laatusanasto Laadun portaat Laatujärjestelmän hyödyt Laatujärjestelmän valinta Järjestelmän työstäminen pähkinänkuoressa Laatujärjestelmän rakenne Asiakirjojen hallinta Prosessien kuvaaminen Ydin- ja tukiprosessit Tuotantoprosessi Johtamisen prosessi Myynti- ja markkinointiprosessi Tuotekehitysprosessi Henkilöstöprosessi Hankintaprosessi Poikkeamat Korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Sisäinen auditointi Johdon katselmus Ulkoinen auditointi Ympäristöjärjestelmän erityispiirteitä Lisätietoa Sisällysluettelo

3 ESIPUHE Tämä laatujärjestelmäopas on jatkoa Sisä-Savon seutuyhtymän Futuria-Elintarvikekehityksen aikaisemmille tuotekehitykseen, omavalvontaan ja markkinointiin keskittyville oppaille. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa valitsemaan yritykseen sopiva laatujärjestelmä ja helpottaa järjestelmän laatimisen alkuun pääsemisessä. Oppaassa esitetyt mallit prosessien sisällöistä ovat esimerkkejä, eikä niitä tule kopioida sellaisenaan laatujärjestelmään. Opas keskittyy tavallisimpiin elintarviketeollisuudessa käytettyihin laatujärjestelmiin ja se on tehty Future Food hankkeen toimenpiteenä. Hankkeen päärahoittaja on Pohjois-Savon liitto (Euroopan aluekehitysrahaston tuella). Oppaan sisällön työstämiseen ovat osallistuneet Sisä-Savon seutuyhtymän Future Food-hankkeesta Urpo Hirvonen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Future Food-hankkeesta Virpi Kaipainen. Kommentteja on saatu myös Sari Käyhköltä Pakkasmarja Oy:stä. Opas julkaistaan myös Sisä-Savon seutuyhtymän nettisivuilla Vuokko Niemitalo Sisä-Savon seutuyhtymä / Future Food hanke 2013 Esipuhe 3

4 1 PIENI LAATUSANASTO BRC = Brittiläisen vähittäiskaupan (British Retail Consortium) lanseeraama elintarviketurvallisuusjärjestelmä EFQM = Laatupalkintokriteeristöön perustuva järjestelmä Ehkäisevät toimenpiteet = Toimenpiteet, joilla ehkäistään mahdollisia poikkeamia HACCP-tiimi, Elintarviketurvallisuusryhmä tai muu vastaava = Ryhmä, joka vastaa riskien arvioinnista ja elintarviketurvallisuuden kehittämisestä. IFS = International Featured Standards; Ranskassa ja Saksassa yleinen elintarviketurvallisuuteen keskittyvä standardi ISO 9001 = Standardi koko yrityksen toiminnan laadunvarmistukseen ISO = Ympäristöjärjestelmän standardi ISO = Elintarviketurvallisuusjärjestelmän standardi ISO TS = Edelliseen linkitettävä tekninen standardi, joka ottaa tarkemmin kantaa mm. elintarvikehuoneiston ja sen ympäristön rakenteellisiin vaatimuksiin Juurisyy = Poikkeaman perimmäinen syy Kelpuutus = Osoitus siitä, että prosessilla kyetään saavuttamaan halutut tulokset (riittävän tehokkaat menetelmät) Korjaavat toimenpiteet = Toimenpide, jolla poistetaan poikkeaman syyt ja estetään niiden toistuminen Maakuntien Parhaat = Valtakunnallinen pienyritysten laatumerkki, jonka ProAgria Keskusten Liitto myöntää hakemuksesta osaaville elintarvike-, käsityö- ja maaseutumatkailuyrittäjille Poikkeama = Tilanne, jossa asetettu vaatimus jää täyttymättä. Prosessi = Toimintojen ketju, joka tuottaa halutun lopputuloksen (esim. tuotteen valmistuminen tai asiakkaan ostotapahtuma) Prosessikaavio = Yksinkertaistettu kuvana esitetty malli prosessin kulusta Sertifioitu laatujärjestelmä = Ulkopuolisen sertifiointilaitoksen hyväksymä laatujärjestelmä Sisäinen auditointi = Yrityksen sisäisesti tekemä toiminnan tarkastus (suhteessa järjestelmään ja kehittämistarpeisiin) Todentaminen = Todisteet siitä, että vaatimukset on täytetty Toimintajärjestelmä = Käytetään laatujärjestelmän synonyyminä, erityisesti silloin kun useita järjestelmiä yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Tukiprosessi = Ydinprosessien toiminnan kannalta välttämätön toimintaprosessi (esim. hankintaprosessi) Ulkoinen auditointi = Ulkopuolisen riippumattoman tahon tekemä toiminnan tarkastus suhteessa asetettuihin vaatimuksiin. Sertifikaatin voi myöntää vain ko. järjestelmään hyväksytty sertifiointilaitos. Versiointi = Asiakirjan tunnistetietojen (versionumero ja päivämäärä) muuttaminen asiakirjan muutosten yhteydessä. Vuokaavio = Kuvana esitetty toimintojen ketju, jossa näkyy myös eri vaiheiden kytkökset sekä prosessissa tehtävät dokumentit ja päätökset. Kuvaa usein tarkemmin prosessin kulkua kuin prosessikaavio. Ydinprosessi = Toimintaprosessi, joka on suorassa kontaktissa asiakkaaseen tai organisaation toiminnan kannalta muuten keskeinen toimintaprosessi 4 Pieni laatusanasto

5 2 LAADUN PORTAAT Omavalvontasuunnitelma on lakisääteinen laatujärjestelmä. Omavalvontasuunnitelman tehtävänä on varmistaa elintarvikkeen turvallisuus ja riittävä informaatio kuluttajalle. Lakisääteinen laatu ei välttämättä kuitenkaan riitä asiakkaalle tai yritykselle itselleen. Laadun kehittäminen tapahtuu portaittain (kuva 1). SERTIFIOITU LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ OMAVALVONTASUUNNITEL- MA Kuva 1. Laadun portaat Elintarvikeyrityksessä omavalvontasuunnitelma on pakollinen, vaikka käytössä olisi laatujärjestelmäkin. Omavalvonnan vaatimat asiat voidaan sisällyttää osaksi laatujärjestelmää, kunhan helppolukuisuus säilyy ja viranomaisten omavalvonnalta vaatimat asiat ovat helposti löydettävissä. Käytännössä yhdistäminen kannattaa tehdä vain elintarviketurvallisuuteen keskittyvissä laatujärjestelmissä (esim. ISO 22000, BRC tai IFS), muussa tapauksissa omavalvonta on parempi tehdä laatujärjestelmän liitteeksi, jolloin sen luettavuus helpottuu. Omavalvonnan ja laatujärjestelmän perimmäistä eroa voi kuvata sillä, että omavalvonnassa riittää se, että asiat hoidetaan lain vaatimalla tavalla, mutta laatujärjestelmä vaatii toimintatapojen perustelemista, toiminnan vaikuttavuuden arvioimista ja varmistamista sekä muutostarpeiden ennakointijärjestelmää. Tietyt asiat, joita on tehtävä myös omavalvontaan, on usein tehtävä vielä perusteellisemmin laatujärjestelmää varten (esim. riskinarviointi). Laadun portaat 5

6 Laatujärjestelmää voidaan toteuttaa myös ilman sertifiointia. Sertifioinnilla tarkoitetaan sertifiointilaitoksen tekemää ulkopuolista tarkastusta, jolla todetaan, että järjestelmä täyttää kyseisen laatujärjestelmän standardin vaatimuksen. Jos sertifiointia ei tehdä, järjestelmän noudattamisen valvonta jää kokonaan yrityksen sisäiseksi asiaksi, eikä markkinoinnissa voi suoraan viitata standardin mukaiseen laatujärjestelmään. Käytännössä sertifiointi voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun laatujärjestelmää on noudatettu vähintään puoli vuotta, jolloin sertifiointia varten on kertynyt riittävästi aineistoa ja esille tulevat puutteet järjestelmässä on ehditty korjata. Laatujärjestelmän tarve tulee esille tavallisesti asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden vaatimuksesta, mutta tarve voi tulla myös yrityksen toiminnan laadunvarmistuksesta tai taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Jos tarve tulee asiakkailta, järjestelmä kannattaa sertifioida. Oman toiminnan kehittämiselle sertifiointi ei ole välttämätön, mutta se tehostaa järjestelmän ylläpitoa. Käytännössä vientitoiminta ja yhä enenevässä määrin myös privat label-tuotteiden valmistuttajat edellyttävät laatujärjestelmää. Hyvin tehty ja toimiva omavalvontasuunnitelma on kuitenkin toiminnan kannalta parempi kuin huonosti tehty tai toimimaton laatujärjestelmä - riippumatta siitä, onko järjestelmää sertifioitu vai ei. Erityisen tärkeää on, että järjestelmään olipa se sitten omavalvontasuunnitelma tai laatujärjestelmä on koko henkilökunta sitoutunut. Etenkin johdon asenteella ja esimerkillä on ratkaiseva merkitys järjestelmän toimivuuteen käytännössä. 6 Laadun portaat

7 3 LAATUJÄRJESTELMÄN HYÖDYT Laatujärjestelmä vaatii pitkäjänteistä työtä ja resursseja. Tehdystä työstä saa palkaksi toiminnan kehittymisen ja asiakkaiden luottamuksen lisääntymisen. Järjestelmän tekemiseen on tarjolla ulkopuolista apua ja mahdollisesti myös rahoitusta. Varmista, että käyttämäsi ulkopuoliset konsultit ovat perillä myös elintarviketuotannon prosesseista ja lainsäädännöstä. Laatujärjestelmän hyödyt ja huomioitavia asioita Hyödyt: Oman toiminnan tuntemus syvenee, osaaminen lisääntyy Vastuut ja valtuudet sekä toimintojen rajapinnat selkiintyvät (myös ei kenenkään työt vastuutetaan) Turha työ ja hävikki vähenevät, jolloin kustannukset vähenevät ja tehokkuus paranee ja toimitusvarmuus paranee Henkilöstön motivaatio ja kokonaisnäkemys kehittyy, kun koko henkilöstö on mukana kehittämisessä. Ennakkosuunnitelmat helpottavat toimintaa (ohjeistus) Kilpailukeino: vahvistaa laatuimagoa Asiakkaiden luottamus lisääntyy Huomioitava: Vaatii aikaa (käytännössä vähintään vuosi) ja resursseja (mm. työstämiseen, koulutukseen) Tarvitsee lähes poikkeuksetta asennemuutosta (yhteinen tavoite, yhteiset toimintatavat) Kirjaaminen ja asioiden seuranta lisääntyvät Ulkopuoliset tarkastukset lisääntyvät Laatujärjestelmän laajuus: otetaanko mukaan koko yrityksen toiminta vai keskitytäänkö elintarviketurvallisuuteen Harkinta, mikä on tarpeellista ohjeistusta ja dokumentointia (joko oman toiminnan tai standardin kannalta), jottei tehdä turhan byrokraattista järjestelmää Arvioi laatujärjestelmän hyötyjä ja siihen tarvittavia resursseja kriittisesti. Huolella tehty järjestelmä kehittää toimintoja ja tuo siihen käytetyt resurssit takaisin. Vältä turhan pikkutarkkaa ohjeistamista, keskity standardin pakollisiin vaatimuksiin sekä yrityksen toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Laatujärjestelmän hyödyt 7

8 4 LAATUJÄRJESTELMÄN VALINTA Laatujärjestelmän valintaan vaikuttavat: Asiakkaiden (ostajien) vaatimukset ja arvostuksen kohteet Viranomaisten vaatimukset (esim. vientikaupassa) Kehittämistarpeet (tuoteturvallisuus, tuotelaatu vai koko toiminnan laatu) Käytettävissä olevat resurssit Yrityksessä voi olla käytössä useita eri järjestelmiä, jotka yhdistetään yhdeksi toimintajärjestelmäksi. Seuraavassa esitellään tavallisimpia elintarviketeollisuuden käyttämiä järjestelmiä. Elintarviketurvallisuuteen keskittyvät järjestelmät: ISO (+ ISO 22002): käytössä maailmanlaajuisesti BRC (käytössä yleisesti Euroopassa) IFS (käytössä erityisesti Ranskassa ja Saksassa) Toimintaa kokonaisvaltaisesti kehittäviä: ISO 9001 ISO (ympäristöjärjestelmä) EFQM-laatupalkintokriteeristö Laatutarhaohjeistus (alkutuotannolle) Maakuntien parhaat (ruokapalveluille): Edellyttää ISO 9001/2000 -standardiin ja/tai laatupalkintokriteereihin pohjautuvaa laatujärjestelmää. Merkki ei edellytä ISO-standardin mukaista sertifiointia. Laatujärjestelmä arvioidaan merkin käyttöoikeutta myönnettäessä sekä vähintään joka 3. vuosi merkin myöntämisestä. Merkki painottaa myös tuotteiden ja palveluiden korkeaa kotimaisuusastetta. Kysymys 1. Mikä on järjestelmän tavoite? Kysymys 2. Keskitytäänkö elintarviketurvallisuuteen vai koko toiminnan laatuun? Kysymys 3. Millaiset resurssit laatujärjestelmään on käytettävissä? 8 Laatujärjestelmän valinta

9 ISO 9001 LAATUJÄRJESTELMÄT ( ISO 22000, BRC, IFS) ELINTARVIKETURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT OMAVALVONTASUUNNITELMA LAATUJÄRJESTELMÄ ISO YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kuva 2. Laatujärjestelmissä on yhteisiä elementtejä. Eri standardien mukaisilla järjestelmillä on erilainen suhtautuminen auditoinnissa esiin tuleviin ei-toivottuihin tilanteisiin (poikkeamiin). Niistä ja muista eroavaisuuksista enemmän seuraavassa taulukossa. Laatujärjestelmän valinta 9

10 Elintarvikeyritysten yleisesti käyttämien järjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä: KATTAVUUS PERIAATE HUOMIOITAVA SUHTAUTUMINEN POIKKEAMIIN ISO 9001 Koko toiminta Perustuu ydin- ja tukiprosessien määrittämiseen ja riskinarviointiin ISO Koko toiminnan ympäristövaikutukset Perustuu ympäristöriskien kartoitukseen Auditoidaan koko toiminta 3 vuoden sisällä, auditoinnit vuosittain Auditoidaan koko toiminta 3 vuoden sisällä, auditoinnit vuosittain Luokittelu vakaviin (=uudelleen auditointi) ja lieviin poikkeamiin (korjattava määräajassa). Luokittelu vakaviin (=uudelleen auditointi) ja lieviin poikkeamiin (korjattava määräajassa). EFQM Koko toiminta, painotus strategiatason asioissa Perustuu toiminnan ja tulosten arviointiin vertaamalla erinomaiseen suoritukseen. ISO Elintarviketurvallisuus: tuotanto, henkilöstö, tuote, asiakkaat, markkinointimateriaali Perustuu tuotantoprosessien kuvaamiseen ja riskinarviointiin Auditoidaan koko toiminta 3 vuoden sisällä, auditoinnit vuosittain Luokittelu vakaviin (=uudelleen auditointi) ja lieviin poikkeamiin (korjattava määräajassa). ISO Elintarviketurvallisuuteen liittyvät tukijärjestelmät (mm. kunnossapito, puhtaanapito, jätehuolto), käytetään yhdessä ISO kanssa Sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä toteutuksesta Tuotantotilojen rakenteiden kunto oleellinen arvioinnin kohde. BRC Kattavuus kuten ISO ja ISO yhdessä Sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä toteutuksesta (mm. takaisinvedoista ilmoitettava sertifiointilaitokseen) Tuotantotilojen rakenteiden kunto oleellinen arvioinnin kohde. Kriittiset (= uudelleen auditointi), vakavat (1-2 sallittu) ja lievät (poikkeamat (rajoitetusti) IFS Food Kattavuus kuten ISO ja ISO yhdessä Sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä toteutuksesta (mm. koulutuksiin osallistuminen on kuitattava allekirjoituksilla.) Tuotantotilojen rakenteiden kunto oleellinen arvioinnin kohde. Kriittiset (= uudelleen auditointi), vakavat (1 sallittu) ja lievät (poikkeamat (rajoitetusti) 10 Laatujärjestelmän valinta

11 5 JÄRJESTELMÄN TYÖSTÄMINEN PÄHKINÄNKUORESSA Laatujärjestelmän työstäminen kannattaa aloittaa omavalvontasuunnitelman päivittämisestä. Viimeistään tässä vaiheessa koko henkilökunta on syytä ottaa työhön mukaan. Työohjeiden laatimiseen otetaan mukaan ko. työpisteissä toimivat henkilöt, jotta ohjeet vastaavat käytäntöä. Samalla arvioidaan menetelmien ajanmukaisuutta ja tehdään tarvittavat muutokset ohjeisiin. Työohjeet tulisi laatia niin, että kuka tahansa ammattilainen pystyy sen avulla tekemään työvaiheen. Yksinkertaisimmillaan se on selkeä muistilista työvaiheista ja työn laatuvaatimuksista. Tiedottaminen on oleellinen osa järjestelmän työstämisessä, jotta koko henkilöstö saadaan mukaan toimintaan. Laatujärjestelmän työstämisen karkea vaiheistus: 1. Järjestelmän valinta ja standardin hankkiminen (osa saatavana myös suomenkielisenä) 2. Laatupäällikön nimeäminen 3. HACCP-tiimin /elintarviketurvallisuusryhmän / laatutiimin valinta ja toiminnan suunnittelu 4. Nykytila-analyysi: standardin vaatimusten vertaaminen omaan toimintaan. 5. Laatupolitiikan ja tavoitteiden määrittäminen 6. Toimintaprosessien kuvaaminen 7. Työohjeiden laatiminen ja päivittäminen 8. Henkilöstön laatukoulutus mm. sisäisiä auditointeja varten. 9. Järjestelmän noudattaminen (dokumentoidusti) ja kehittäminen vähintään puoli vuotta. 10. Sisäinen auditointi 11. Johdon katselmus 12. Ulkoinen auditointi Tämän jälkeen järjestelmää ylläpidetään, kehitetään ja päivitetään. Sisäisiä auditointeja tehdään määräajoin siten, että koko järjestelmä tulee auditoitua 3 vuoden jaksoissa. Johdon katselmuksia pidetään vuosittain tai standardin vaatimin määräajoin. Ulkoiset auditoinnit suoritetaan jatkossa yleensä vuosittain. Järjestelmän työstäminen pähkinänkuoressa 11

12 SUUNNITTELE TOIMI TOTEUTA ARVIOI Kuva 3. Laatu- ja ympäristöjärjestelmien perustoimintamalli. 12 Järjestelmän työstäminen pähkinänkuoressa

13 6 LAATUJÄRJESTELMÄN RAKENNE Laatukäsikirjassa kuvataan järjestelmän rakenne ja toimintaperiaatteet. Käsikirja ja sen liitteet voidaan koota hyvin eri tavoin. Tässä esitetty malli on ehdotus, jota sovelletaan yrityskohtaisesti. Otsikoinnin ei tarvitse olla alla kuvatun kaltainen, eikä alla esitetyssä järjestyksessä. Tärkeintä on, että asiat tulevat käsikirjasta esille (joko sisällytettynä käsikirjaan tai erillisinä liitteinä). Kohtuullisen pysyvä teksti kannattaa sisällyttää käsikirjaan ja nopeammin päivittyvä teksti liitteisiin. Näin ollen käsikirjaa ei tarvitse versioida kokonaan uudestaan, jos jokin liitteisiin kirjoitettava yksityiskohta muuttuu. Käsikirjassa tulee viitata kaikkiin prosesseihin ja kaikkiin mukana seuraaviin liitteisiin. Laatujärjestelmän voi kirjoittaa myös persoonalliseen sävyyn, helppolukuiseksi ja ymmärrettäväksi sekä yrityksen imagoa tukevaksi. 1. Laatu-/elintarviketurvallisuusjärjestelmän yleiskuvaus Yksilöidään toiminta, jota laatujärjestelmä koskee: yrityksen nimi ja osoite sekä mahdolliset järjestelmän rajaukset (esim. laatujärjestelmä kattaa tuotantotoiminnan osoitteessa xx), kuvataan tuotteet ja asiakkaat sekä haluttaessa myös muuta tietoa yrityksen toiminnasta. Yksilöidään laatustandardi, jota sovelletaan: esim. ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 Nimetään laatujärjestelmästä vastaava henkilö 2. Toimintaprosessit Nimetään ydinprosessit ja tukiprosessit (ks. tarkemmin luvussa 10), elintarviketurvallisuusjärjestelmissä riittää tuotantoprosessin kuvaaminen ja muista prosesseista käytetään yleensä nimitystä tukijärjestelmät Kuvataan, miten prosessit liittyvät toisiinsa 3. Asiakirjojen hallinta Dokumenttien (sekä kirjallisten että sähköisten) laatiminen, hyväksyminen ja voimassa olevan version tunnistaminen Dokumenttien säilytysaika ja -paikka (tai mistä ko. tiedot löytyvät) ja vastuuhenkilöt Käsikirjan versiointi: esim. Elintarviketurvallisuuskäsikirja, ISO 22000; 2005, versio 1.0; Laatupolitiikka / elintarviketurvallisuuspolitiikka / ympäristöpolitiikka tai em. yhdessä toimintapolitiikka Johdon sitoutuminen järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen (resurssien varaaminen, laatuosaamisen lisääminen) Järjestelmän tärkeimmät tavoitteet (huom. yhteensopivuus prosessien tavoitteiden kanssa) Laatupolitiikan viestintä henkilöstölle ja asiakkaille 5. Järjestelmän ylläpito Laatutiimin / HACCP-tiimin (tai vastaavan) toiminta Sisäisten auditoinnit ja johdon katselmus (auditointisuunnitelma, ohjeistus auditointien tekemiseen ja johdon katselmuksiin, vastuuhenkilöt) Laatujärjestelmän rakenne 13

14 6. Resurssien varaaminen ja hallinta Laatutyön vaatimien resurssien tunnistaminen ja varmistaminen Toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen (rakennukset, koneet ja laitteet, ohjelmistot, tukipalvelut, kunnossapito) Henkilöstöresurssien ja henkilöstön pätevyyden varmistaminen 7. Asiakkaan omaisuudesta huolehtiminen (jos sellaista on yrityksen tiloissa tai hallinnassa) Alihankkijan tiloissa olevat asiakkaan reseptit, raaka-aineet, välineet jne. Asiakkaan omistamat rullakot, laatikot yms. Kirjanpito asiakkaan omaisuudesta Rajanveto asiakkaan ja yrityksen omaisuuden välillä (missä vaiheessa omistus siirtyy) 8. Viestintä Sisäinen viestintä: palaveri- ja tiedotuskäytännöt (osallistujat, sisältö, tiheys, niistä tehtävät dokumentit, vastuuhenkilöt) Ulkoinen viestintä: asiakasviestintä (ml. tuotetiedot pakkauksissa, nettisivuilla, tuotetietolomakkeissa), viranomaisviestintä (ml. takaisinvedot ja kriisiviestintä), yhteistyökumppaneille suuntautuva viestintä sekä tilaus- ja toimitus -käytännöt 9. Mittalaitteiden hallinta (esim. lämpömittari, vaaka, ph-mittari, brix-mittari, kosteusmittari, pituusmitta, painemittari) Mittalaitteiden toimivuuden seuranta (prosessin aikaiset mittaustulokset ovat tuotantoprosessiin kuuluvia ja ne kuvataan siellä), laitteiden huolto, testaus ja kalibrointi, mittalaitteet tulee yksilöidä niin, että testaus ja kalibrointi ovat jäljitettävissä. Myös vertailunäyte tai siitä otettu kuva tai muu malli on mittari, johon tuotetta verrataan; jos tuotetta muutetaan, miten huolehditaan vertailunäytteen päivittämisestä 10. Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Asiakastyytyväisyyden mittaaminen (pelkkä reklamaatioiden määrä ei kerro tyytyväisten asiakkaiden määrästä), miten mitataan ja kuinka usein, vastuuhenkilö Miten toimitaan, jos asiakastyytyväisyydessä havaitaan puutteita 11. Prosessien mittaaminen Jokaiselle prosessille tulisi löytää mitattavissa olevia tavoitteita ja jokaiselle tavoitteelle vähintään yksi mittari ja sille tavoitearvo. Mitä helppokäyttöisempiä mittareita löydetään, sitä varmemmin mittaus onnistuu ja tulee tehtyä. Sanonta mitä mittaat, sitä kehität pitää useimmiten paikkansa. Mittareille voidaan asettaa tavoitearvon lisäksi hälytysarvoja, jossa vaiheessa asiaan on puututtava. Esimerkki 1: Pakkaushävikin määrän tavoitearvoksi asetettiin max 1 %, hälytysrajaksi max 3 %, jonka ylittyessä hävikin syyt selvitetään ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esimerkki 2: Sairauspoissaolojen tavoitteeksi asetettiin max 5 % työajasta, hälytysrajaksi asetettiin 8 %, jossa vaiheessa poissaolojen syyt selvitetään tarkemmin. Laatukäsikirjassa kuvataan: Prosessien tavoitteet ja mittarit (prosessikohtaisesti) Mittareiden seurannasta vastaava henkilö ja mittaustuloksista tiedottaminen Poikkeamiin reagointi 14 Laatujärjestelmän rakenne

15 12. Poikkeavan tuotteen ohjaus Poikkeavalla tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka ei täytä hyväksyttävälle tuotteelle asetettuja vaatimuksia. Poikkeavuus voi olla esimerkiksi tuotteen poikkeava ulkonäkö, maku, rakenne, koko tai sisältö, virhe prosessissa tai virhe raaka-aineessa tai pakkauksessa (esim. virhe pakkausmerkinnöissä). Poikkeama voi olla suuri tai pieni, terveydelle vaarallinen tai vaaraton yhteistä kuitenkin on, ettei tuote täytä asiakkaalle tai omalle toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Poikkeavan tuotteen ohjauksella tarkoitetaan sitä, miten toimitaan, kun havaitaan poikkeava tuote. Tässä yhteydessä kuvataan: Poikkeavan tuotteen poistaminen prosessista ja miten varmistetaan, ettei se päädy vahingossa asiakkaalle Poikkeavan tuotteen käsittely, myös 2-laadun (esim. muotovirhe) käsittely Takaisinvetojen ohjeistus ja vastuuhenkilö Poikkeamien dokumentointi ja niihin reagointi Päätöksenteko epäselvässä tilanteessa tuotteen markkinoille saattamisesta, asiakkaan (esim. ostajan) rooli 13. Toiminnan kehittäminen Laatujärjestelmä ei tarkoita sitä, ettei virheitä tulisi, mutta toimiva järjestelmä takaa sen, että virheistä opitaan. Ennalta suunniteltu menettelytapa poikkeamien juurisyiden selvittämisestä sisällytetään järjestelmään. Juurisyyllä tarkoitetaan perusongelmaa, joka aiheutti poikkeaman. Esimerkki juurisyyanalyysistä (analyysissä löytyi 2 juurisyytä tapahtuneeseen): Poikkeama: Miksi: Miksi: Miksi: Miksi: Tuote pilaantui liian aikaisin. paistolämpötila jäi liian alhaiseksi. Lämpömittari näytti virheellisiä lukemia. Lämpömittarina käytettiin vahingossa tarkastamatonta mittaria. Mittauksen suorittaja ei ollut saanut riittävää perehdytystä mittarin valintaan. Tarkastamaton mittari oli jäänyt poistamatta käytöstä ohjeistuksen puute. Toiminnan kehittämiseen sisällytetään myös korjaavat toimenpiteet ja niistä tiedottaminen, miten estetään virheen toistuminen ja miten tämä kaikki dokumentoidaan. Tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta pitää arvioida säännöllisesti: eli olivatko tehdyt toimenpiteet riittävän tehokkaita poistamaan tai vähentämään ongelmia. Laatujärjestelmän rakenne 15

16 7 ASIAKIRJOJEN HALLINTA Laatujärjestelmään liittyväksi asiakirjaksi voidaan lukea kaikki sellaiset sähköiset tai kirjalliset dokumentit, ohjeet ja muistilaput, joilla on merkitystä lopputuotteen laatuun tai asiakkaan saamaan palveluun. Tällaisia ovat paitsi laatukäsikirja ja sen liitteet, myös reseptit ja työohjeet. Minimivaatimus on, että asiakirjassa on päivämäärä ja laatijan nimi. Dokumenttien hallintaohjeessa määritetään, kenellä on oikeus muuttaa dokumentteja (esimerkiksi valmistusohjeita) ja miten lukuoikeuksia rajataan. Joitakin asiakirjoja voi olla syytä myös tarkastuttaa ennen niiden käyttöönottoa. Tällaisia voivat olla mm. prosessit ja niiden pääohjeet, asiakkaalle lähetettävät tuotespesifikaatiot tai painotaloon lähetettävät tuotetiedot. Se, mitkä asiakirjat on tarkastettava ennen käyttöönottoa, on jokaisen yrityksen ohjeistettava itse. Toimiva käytäntö on tehdä valmis asiakirjapohja, johon yläindeksiin tulostuu aina päivämäärä ja jossa on paikat asiakirjan nimelle ja laatijan tunnisteelle (nimi tai nimikirjaimet). Sama käytäntö pätee myös käsinkirjoitettuihin ohjeisiin. 16 Asiakirjojen hallinta

17 8 PROSESSIEN KUVAAMINEN Prosessien määrittäminen tehdään yrityskohtaisesti sen mukaan, miten yrityksessä toimitaan. On tärkeää, että prosessi kuvataan mahdollisimman totuuden mukaisena - ei ideaaliprosessina. Sen jälkeen kun prosessi on kuvattu, voidaan tehdä tarkoituksenmukaiset muutokset prosessiin ja samalla huolehtia, että uusi toimintatapa otetaan oikeasti käyttöön. Näin toiminta kehittyy samalla kun järjestelmää luodaan. Elintarviketurvallisuusjärjestelmissä edellytetään tuotantoprosessien paikanpäällä tapahtuvaa varmentamista, joka tulee myös dokumentoida (esim. elintarviketurvallisuusryhmä hyväksyy prosessikuvauksen kokouksessaan ja päätös on dokumentoitu pöytäkirjassa). Kukin prosessi vaiheistetaan yksinkertaisesti vastaamalla kysymyksiin: mistä prosessi alkaa, mitä tehdään ensin, mitä sitten ja mihin prosessi päättyy. Muita tärkeitä kysymyksiä ovat: mitä dokumentteja kustakin prosessin vaiheesta jää, mitä tietoa tarvitaan seuraavaa vaihetta tai toista prosessia varten. Prosessissa kuvataan myös, mitä tehdään omana työnä ja mitä ostopalveluna. Esimerkiksi kuuluuko kuljetus omiin prosesseihin vai ostetaanko se ulkopuolelta (jolloin se käsitellään hankintaprosessissa). Prosesseissa on myös rajapintoja, joille tulee määrittää ns. kotipaikka. Esimerkiksi, onko kuluttajareklamaatioihin vastaaminen osa myynti- ja markkinointiprosessia vai tuotantoprosessia (kenen vastuulla). Pienessä yrityksessä yksi ja sama henkilö voi vastata useasta prosessista. Prosessit ovat kuitenkin henkilöistä riippumattomia ja ne toteutetaan aina samansisältöisinä. VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 Kuva 4. Yksinkertaistettu malli prosessikaaviosta Prosessien kuvaaminen 17

18 Prosessit ovat harvoin näin yksinkertaisia kuin edellisessä kuvassa. Aikaisemmin toimintaprosesseja kuvattiin hyvinkin monimutkaisesti ja yksityiskohtaisesti vuokaavioina. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä samaa yksinkertaistettua prosessikuvausta voidaan avata prosessi- ja työohjeissa. Kun jokainen erillinen toimintaprosessi on kuvattu erikseen, laaditaan vielä kuvaus, miten prosessit liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi, miten myynti käynnistää tuotannon tai markkinointi tuotekehityksen. Tässä vaiheessa voidaan havaita myös toimintoja, jotka eivät vielä sisälly mihinkään kuvattuun prosessiin. Myös näille toiminnoille etsitään kotipaikka ja vastuuhenkilöt. Jokaiselle prosessille määritetään laatutavoitteet ja niille mittarit. Elintarviketurvallisuuteen keskittyvissä järjestelmissä riittää yleensä tuotantoprosessin kuvaus. Muiden prosessien vaikutukset tuotteen turvallisuuteen (esim. markkinoinnissa annettavat tiedot) kuvataan joko käsikirjassa tai sen liitteissä. 18 Prosessien kuvaaminen

19 9 YDIN- JA TUKIPROSESSIT Ydinprosessilla tarkoitetaan yleensä asiakkaalle arvoa tuottavaa tai yrityksen toiminnan kannalta muutoin erityisen merkityksellistä prosessia. Tällaisia prosesseja ovat yleensä tuotanto- ja myynti- ja markkinointiprosessit. Tukiprosesseilla mahdollistetaan ydinprosessien toteuttaminen (esim. henkilöstöprosessi, johtaminen, tuotekehitys). Yleensä elintarvikeyrityksissä on seuraavia prosesseja: Tuotantoprosessit (samankaltaisesti valmistettavat tuotteet voidaan kuvata samassa prosessikuvauksessa) Johtaminen Markkinointi ja myynti Tuotekehitys Henkilöstö Hankinta- (tai osto)prosessi Kunnossapito (ei välttämättä erillinen prosessi) Ympäristötoimintojen ohjaus (ISO järjestelmässä) Edellä esitetyt prosessit ovat esimerkkejä. Yrityksessä voi olla myös tilaus-toimitusprosessi tai asiakaspalveluprosessi, johon on yhdistetty osia monesta yllämainitusta prosessista. Prosessikuvauksen lisäksi kannattaa tehdä erillinen prosessin pääohje, jossa kuvataan jokaisen vaiheen toteutus. Ohjeeseen kirjataan vastuuhenkilöt ja muita huomioonotettavia asioita (esim. toiminnan laatukriteerit ja sisäinen viestintä). Pääohjeen voi korvata myös työohjeilla, jotka liitetään osaksi järjestelmää. Ydin- ja tukiprosessit 19

20 Pääohjeen sisältö voisi olla esim.: a) Prosessin vastuuhenkilö b) Prosessin mittarit ja tavoitteet c) Prosessin eri vaiheiden vastuuhenkilöt ja lisäksi seuraavat asiat: lähtötiedot (esim. tilaus, joka käynnistää tuotannon, henkilöstövajaus, joka käynnistää rekrytoinnin) käytännön toimenpiteet mitä dokumentteja siitä jää, missä ne säilytetään, arviointi (miten sitä tehdään ja mihin tulokset kirjataan) sisäinen ja/tai ulkoinen viestintä d) Mahdolliset poikkeamat ko. prosessissa (sen vaiheissa), niiden ennaltaehkäisy ja korjaavat toimenpiteet. Seuraavissa kappaleissa on annettu esimerkkejä prosessien sisällöistä. Tarkoituksena on helpottaa prosessien hahmottamista, ei niinkään antaa yksityiskohtaisia ohjeita niiden laatimiseen. Mikäli prosessien kuvaus ei ole entuudestaan tuttua, tuotantoprosessi on konkreettisin ja siksi ehkä helpoin kuvattava. Tästä syystä se on käsitelty ensimmäisenä. "Prosessi on sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen." (WIKIPEDIA) 20 Ydin- ja tukiprosessit

21 9.1. TUOTANTOPROSESSI Tuotantoprosessin hahmottaminen alkaa valmiin tuotteen määrittelystä. Usein valmis tuote on lopullisessa pakkauksessaan (esim. kuljetuspakkauksessa) oleva asiakkaalle sellaisenaan toimitettava tuote. Toinen mietittävä asia on prosessin päättyminen: esim. kuuluuko kuljetus vielä samaan prosessiin ja missä vaiheessa tuote vaihtaa omistajaa. Tuotantoprosessin voivat käynnistää: Asiakkaan tilaus Raaka-aineen vastaanotto (esim. maidon vastaanotto meijerissä, marjojen vastaanotto viljelijältä) Tuotevaraston väheneminen alle ennalta määritetyn rajan Tuotantoprosessin vaiheistaminen PROSESSIN VAIHE SISÄLTÖ DOKUMENTOINTI Raaka-aineen vastaanotto tai käyttöönotto Tuotteen valmistaminen (kuvataan yksityiskohtaisesti, ks. Omavalvontaopas) Raaka-aineen laadun tarkastus Esikäsittelyt Tuotannon vaiheet sisältäen mm. sekoitukset, kuumennukset, jäähdytykset, annostelun, pakkaamisen Vastaanottotarkastuslomake Hävikkikirjaus Reseptit Tarkastus- ja kriittisten pisteiden kirjaamiset Hävikkiseuranta Eräkirjaukset (esim. raaka-aineista, valmiista tuotteista) Varastointi Valmiin tuotteen varastointi Varastokirjanpito Lähetys Kuljetus (jos omana työnä) Valmiin tuotteen keräily ja lähetys Valmiin tuotteen kuljetus asiakkaalle Lähetyslistat Rahtikirjat tms. Tuotantoprosessiin voi sisältyä myös raaka-aineen tai välituotteen varastointia. Esimerkiksi marjat otetaan vastaan syksyllä, pakastetaan ja valmistetaan tuotteiksi talvella. Varastointivaihe tulee silloin kuvata osana prosessia. Se, onko varastointi oma prosessi vai osa tuotantoprosessia, on jokaisessa yrityksessä harkittava erikseen. Tuotantoprosessiin voi kuulua myös alihankintana ostettavia prosessin vaiheita. Nämä vaiheet huomioidaan kuvauksessa. Varsinaisesti alihankinnan laadunvarmistus voidaan myös kuvata hankintaprosessissa. ISO järjestelmässä tuotantoprosessin kuvaus voi olla karkeammalla tasolla. Omavalvonnassa ja elintarviketurvallisuusjärjestelmissä tuotantoprosessi pilkotaan pienempiin osiin. Tuolloin kuvaukseen liitetään myös kriittisten ja tarkkailupisteiden paikat, jätteiden poistumiskohdat (raaka-aineet, sivutuotteet, pakkausmateriaalit) ja mahdollinen puolivalmiin tuotteen tai sen osan kierto prosessissa (esim. taikinakierto leipomoprosessissa). Tuotantoprosessin kuvaus on tarkemmin esitetty Omavalvontaoppaassa. Ydin- ja tukiprosessit 21

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA. Yrityksen nimi Laitosnumero Omavalvontasuunnitelman hyväksyjä. Hyväksymisaika

OMAVALVONTASUUNNITELMA. Yrityksen nimi Laitosnumero Omavalvontasuunnitelman hyväksyjä. Hyväksymisaika 1/5 OHJEISTETTU MALLIPOHJA OMAVALVONTASUUNNITELMA Yrityksen nimi Laitosnumero Omavalvontasuunnitelman hyväksyjä Hyväksymisaika Hukkanen Tuija Juotasniemi Pentti Oikarinen Helena 2006/2007 2/5 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

SAAJOS OY LAATUKÄSIKIRJA TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU SFS-EN ISO 9001:2008. Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus

SAAJOS OY LAATUKÄSIKIRJA TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU SFS-EN ISO 9001:2008. Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus LAATUKÄSIKIRJAN LYHENNELMÄ 1 (20) LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2008 SAAJOS OY TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus LAATUKÄSIKIRJAN LYHENNELMÄ 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA ELINTARVIKEKETJUSSA HACCP III toimivuus ELT Marjatta Rahkio HACCP VAIHE 6 Kun on vaarat arvioitu ja kriittisille hallintapisteille löydetty

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Kalastustuotteiden omavalvonta

Kalastustuotteiden omavalvonta Kalastustuotteiden omavalvonta ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA ELINTARVIKEKETJUSSA HACCP II Vaarojen ja riskien arvioimismalleja ELT Marjatta Rahkio ERILAISIA VAAROJA: TODENNÄKÖISYYS vaarojen todennäköisyys

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä EnergiaTehokkuusJärjestelmän sisältö ja käyttöönotto yrityksissä JaPa2 työryhmä EVT energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Page 1 Esityksen sisältö Toimeksianto ja tausta EnergiaTehokkuusJärjestelmän

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta.

Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta. Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta. Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa - Seminaari 29.9.2015 Bureau Veritas Certification Finland,

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

KONTAKTIMATERIAALIEN VALMISTUKSEN TARKASTUS Liite tarkastuskertomukseen (EY-asetus 2023/2006, 1935/2004, 882/2004, Elintarvikelaki 23/2006)

KONTAKTIMATERIAALIEN VALMISTUKSEN TARKASTUS Liite tarkastuskertomukseen (EY-asetus 2023/2006, 1935/2004, 882/2004, Elintarvikelaki 23/2006) 1 (5) Tarkastuspvm: Läsnä: Valvova viranomainen: A. YRITYKSEN TIEDOT Yrityksen nimi Y-tunnus Käyntiosoite / postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Lääni Toimijan nimi / yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi

EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet Hitsauskoordinoijan ohjekirja innover@ innover.fi Innover Alkusanat Tämän dokumenttikokoelman tarkoitus on opastaa yritystäsi CE- merkintäprojektissa laatimamme FPC järjestelmän

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa 1 Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Anne Fagerlund 18.1.2012 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004, 3 art. Virallisen valvonnan järjestämistä

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) 4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien

Lisätiedot

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja Hämeenlinnan kaupunki 13.11.2014 Mikä on Oiva? Oiva-järjestelmä on Eviran määräämä tapa julkaista valvontatiedot. Valvontatietojen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

8.10.2014 LISÄKYSYMYKSET SEKÄ NIIDEN VASTAUKSET, PESU- JA PUHDISTUSAINEET, SIIVOUSVÄLINEET, JÄTEPUSSIT JA SANITEETTITARVIKKEET

8.10.2014 LISÄKYSYMYKSET SEKÄ NIIDEN VASTAUKSET, PESU- JA PUHDISTUSAINEET, SIIVOUSVÄLINEET, JÄTEPUSSIT JA SANITEETTITARVIKKEET 8.10.2014 LISÄKYSYMYKSET SEKÄ NIIDEN VASTAUKSET, PESU- JA PUHDISTUSAINEET, SIIVOUSVÄLINEET, JÄTEPUSSIT JA SANITEETTITARVIKKEET Tarjouspyyntöön määräaikaan 6.10.2014 klo 14.00 mennessä esitetyt kysymykset

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

FPC+manuaali" XXXX"Oy" Tämä"FPC+manuaali"sisältää"kuvauksen"yrityksemme"standardin"SFS+EN"1090+ 1"mukaisesta"laadunhallintajärjestelmästä.

FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. ! FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. FPC-Manuaali SFS+EN1090+1+A1 FPCmanuaali! XXXXOy Tuotantolaitoksenosoite

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Käytännöntoimenpiteet. Hasse Lönnberg Sapa Building System

Käytännöntoimenpiteet. Hasse Lönnberg Sapa Building System Käytännöntoimenpiteet Hasse Lönnberg Sapa Building System CE-merkinnän Asiat voisi olla paljon huonommin! - SMRY:n tuki - Järjestelmätoimittajamalli - Toimittajien tuki ONNISTUMINEN VAATI SITOUTUMISTA,

Lisätiedot

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja ISO 9001 -standardi ISO-laatustandardeja Perusajatuksia Minimivaatimuksia Standardin sisältö Sertifiointi Käytäntö Kokemuksia 1 Standardisarjan standardeja SFS-EN ISO 9000:2005 -- Laadunhallintajärjestelmät.

Lisätiedot

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012 Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUIDEN (KOTU) SEKÄ AVOIMEN YLIOPISTON LAATUJÄRJESTELMÄ (KOLA)

KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUIDEN (KOTU) SEKÄ AVOIMEN YLIOPISTON LAATUJÄRJESTELMÄ (KOLA) SISÄLLYSLUETTELO 1 (13) A. LAATUKÄSIKIRJA... 4 A1. KOTUN MENESTYSTEKIJÄT... 4 A2. JOHDON VASTUU JA VALTUUDET SEKÄ ORGANISAATION KUVAUS... 4 A3. TOIMINNAN SUUNNITTELUN KUVAUS... 4 A4. LAATUJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto

Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto 1. Soveltamisala... 3 2. Standardien ja suositusten soveltaminen... 3 3. Termit ja määritelmät...

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Oivatarkastus. Ympäristöpalvelut Helmi Haapavesi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Vihanti

Oivatarkastus. Ympäristöpalvelut Helmi Haapavesi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Vihanti Oivatarkastus Ympäristöpalvelut Helmi Haapavesi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Vihanti Aikataulu Ympäristöpalvelut Helmessä Ympäristöpalvelut Helmen alueella Oivatarkastukset aloitetaan vähittäismyynnistä

Lisätiedot

Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea

Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea Fimean keskustelutilaisuus kudoslaitoksille ja elinluovutus- ja elinsiirtosairaaloille Tiia Tallinen Laatupäällikkö 25.05.2015 Regea kudospankki

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen kohdan huomioon ottaminen kliinisissä auditoinneissa (Suositus no 4, 1.5.2008) Kliinisestä auditoinnista annettava auditointiraportti ja sen säilytysaika

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot