Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki

Transkriptio

1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1

2 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja ammattitaudit tilastojulkaisu. Lisätietoa: Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL TOT-raportit: Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien raportteja. Lisätietoa: Tilastokeskus: Työtapaturmatilastoja. Lisätietoa: 2

3 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Lisäksi tietoa sattuneista työtapaturmista Suomessa löytyy: Työterveyslaitos: Työtapaturmat, ammattitaudit ja sairauspoissaolot. Työterveyslaitoksen julkaisemat tilastot on muokattu työsuojelu- ja tutkimustarkoituksiin. Lisätietoa: Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteri (TAPS-rekisteri): Selostukset on laadittu vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista tapaturmista ja ammattitaudeista: Turvatekniikan keskus Tukes - Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO. VAROsta löytyy tietoja mm. kaivosonnettomuuksista, vaarallisten kemikaalien valmistus-, käsittely- ja varastointi- sekä painelaite- ja räjähdeonnettomuuksista sekä sähkötapaturmista. Lisätietoa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Löytyy ajankohtaista tietoa tapaturmista sekä Tapaturmakatsaus, joka tarjoaa kuntakohtaista tietoa alueen tapaturmatilanteesta ja vertailutietoa koko maan tilanteeseen. Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmatietokantaan, johon on koottu tietoja hoitoilmoitusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta. Lisätietoa: 3

4 Tapaturmatilastointia saatavilla TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO (TVL) Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen keskuselin, jonka päätehtävä on koordinoida lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa. Suomessa lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön on oltava TVL:n jäsen. TVL:n tehtäväkenttä on laaja. Se mm. kehittää lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja sen toimeenpanojärjestelmää, edistää eri osapuolien ja toimeenpanojärjestelmän yhteistoimintaa sekä korvausjärjestelmän yhtenäisyyttä, toimii vakuutuslaitosten yhteistyöelimenä, tilastoi työtapaturmat ja ammattitaudit sekä niiden syyt ja seuraukset sekä ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja. TVL:n tehtäviin kuuluu myös työtapaturmakorvauksen suorittaminen niissä tapauksissa, joissa teetettyä työtä ei ole vakuutettu. TVL tilastoi lakisääteisen tapaturmavakuutusjärjestelmän perusteella korvattujen työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärää, aiheuttajia ja seurauksia. Lisätietoa: 4

5 Tapaturmatilastointi saatavilla TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO (TVL) - Uusimmat tapaturmatilastot (nk. rullaavat tilastot) TVL:n rullaavan tilaston aineiston rajausta sekä esitystapaa on uudistettu - ensimmäinen uuden mallin mukainen rullaava tilasto on 4/2010. Tilaston taulukoissa verrataan palkansaajien työtapaturmien lukumääriä vuoden mittaiselta ajanjaksolta toisiinsa. Vertailtavina ovat aina tuorein mahdollinen 12 kuukauden mittainen sattumisjakso sekä sitä edeltäneet kaksi vastaavaa ajanjaksoa. Luvut ilmoitetaan kumpaakin aikajaksoa seuraavan vuosineljänneksen lopun tietojen mukaisina. Tätä ajankohtaa kutsutaan rullaavan tilaston katkaisuhetkeksi. Rullaavan tilaston kuvaajissa esitetään palkansaajien työpaikkatapaturmat sekä työpaikkatapaturmien taajuudet valituilla päätoimialoilla. Tiedot palkansaajien tekemistä työtunneista on saatu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. 5

6 Tapaturmatilastointi saatavilla TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO (TVL) - Uusimmat tapaturmatilastot (nk. rullaavat tilastot) Rullaavan tilaston lukuja tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää, että ne ovat poikkileikkauksia. Tilastossa on seurattu tiettyyn sattumisaikajaksoon kohdistuvia työtapaturmia ilmoitettuun katkaisuhetkeen saakka. Jos samaa sattumisaikajaksoa seurattaisiin pidemmän aikaa, aineistoa kertyisi lisää, ja aikajaksolle kohdistuvat lukumäärät kasvaisivat vastaavasti. Tästä syystä rullaavan tilaston lukumäärätietoja ei ole syytä pitää mitenkään lopullisena totuutena sattumisajankohdan vahingoista. Sen sijaan rullaavan tilaston on tarkoitus esittää vahinkolukumäärien kehityksen suuntaa. Esitettävien aikajaksojen luvut ovat keskenään samalla tavalla "keskeneräiset" ja siksi vertailukelpoiset. Luvuista laskettu muutosprosentti antaa siis kuvan vahinkojen lukumäärän kehittymisestä vertailtavien aikajaksojen välillä. Rullaava tilasto tehdään neljä kertaa vuodessa, ja tilasto julkaistaan, mikäli aineistossa ei tekohetkellä ole selviä virheellisyyksiä. Rullaavan tilaston aineisto tilastoon 3/2010 asti sisälsi myös korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt sekä vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneiden yrittäjien vahingot. Lisätietoa: 6

7 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO (TVL) TOT tietojärjestelmä (TOTTI) Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä (TOT) tutkitaan tiettyjä poikkeustapauksia lukuunottamatta kaikki työpaikoilla ja vastaavissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Työpaikkakuolemien tutkintajärjestelmä perustuu keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja TVL:n väliseen sopimukseen. Tutkinnat aloitettiin vuonna Raporteissa kuvataan kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma sekä esitetään pohdinta tapaturmaan johtaneista tekijöistä ja keinoja vastaavien tapaturmien torjumiseksi. Tarkoituksena on saattaa tieto opiksi työpaikoille. Järjestelmä on vapaasti käytettävissä TVL:n nettisivuilla: 7

8 Tapaturmatilastointia TILASTOKESKUS - Kuolemansyytilaston laatuseloste Tilastokeskus tekee tilastoa kuolemansyistä ja kuolleisuuden kehityksestä. Kuolemansyytilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin, joita täydennetään väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tiedoilla. Tilastossa ovat mukana kalenterivuoden aikana Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla kuolinhetkellä oli kotipaikka Suomessa. Kuolemansyytilastossa tuotetaan vuosittain tiedot Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden kuolemansyistä. Tilasto tehdään kuolintodistusten perusteella ja lisäksi tietoja täydennetään ja tarkistetaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tiedoilla. Kuolintodistukset arkistoidaan Tilastokeskukseen. Kuolemansyytilasto ja kuolintodistusarkisto ovat olleet olemassa vuodesta 1936 lähtien. Käytetään mm. terveystutkimuksissa, terveyttä edistävien toimenpiteiden kohdentamisessa ja terveyden seurannassa sekä erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa. Kuolemansyyn selvittäminen ja siihen liittyvät menettelyt perustuvat Kuolemansyyn selvittämisestä annettuun lakiin (459/1973) ja asetukseen (1973/948). Lisätietoa: 8

9 Tapaturmatilastointia TILASTOKESKUS Työtapaturmat Tilastokeskus tuottaa ja työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalousyrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittäjille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista. Työtapaturmatilaston aineisto syntyy vakuutustoiminnan sivutuotteena, jolloin tilastoon tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Katkaisukohtana käytetään tilastovuoden jälkeen tulevan vuoden viimeistä päivää. Tilastossa keskitytään ensisijaisesti vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin työtapaturmiin. Rajaus on sama kuin Eurostatin työtapaturmatilastossaan käyttämä. Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa on käytetty rajauksena vähintään 3 päivän työkyvyttömyyttä. Lisätietoa: 9

10 Tapaturmatilastointia EU:ssa Eurostatin ESAW- ja EODS -tilastointiuudistukset Euroopan unionin tilastoviranomaisella Eurostatilla on meneillään erilliset hankkeet yhtenäisten työpaikkatapaturma- ja ammattitautitilastojen saamiseksi jäsenmaista. Työpaikkatapaturmien osalta uudistus on nimeltään ESAW (European Statistics on Accidents at Work), ammattitautien tilastointiuudistus on nimeltään EODS (European Occupational Diseases Statistics). ESAW-hankkeella on suoranaista vaikutusta mm. siihen, mitä tietoja työpaikkatapaturmasta toimitetaan tapaturmailmoituslomakkeessa vakuutuslaitokselle. EODS on huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa, sitä silmälläpitäen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja ne toteutetaan olemassa olevia tietoja hyödyntäen. EODS:n tilastointiperusteet ovat nekin vielä työpaperien asteella. Lisätietoa: Lisää ulkomaisia linkkejä työturvallisuudesta löytyy: ehkaisy/linkkeja/sivut/default.aspx 10

11 Tapaturmatilastointia EK - Työaikatiedustelu Tietoa toteutuneesta työajasta ja poissaoloista Työaikatiedustelu tehdään vuosittain. Tiedusteluja on tehty teollisuuden osalta vuodesta 1980, palvelualojen osalta vuodesta 1993 ja koko EK:n osalta vuodesta 2004 lähtien. Vuotta 2010 koskeva tiedustelu toteutetaan keväällä Mitä yrityksiä tiedustelu koskee? Työaikatiedusteluun osallistuvat ne jäsenyritykset, jotka haluavat seurata ja verrata toteutuneita työaikoja ja poissaoloja ja joiden ajankäytön seuranta perustuu EK:n suosittelemaan työaika- ja poissaololuokitteluun. Tiedustelu osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen vastaa vuosittain noin jäsenyritystä eri aloilta. Mitä tietoja tiedustelu sisältää? Tiedustelussa kysytään tietoja toteutuneista työajoista ja poissaoloista. Miksi tiedustelu tehdään? EK ja sen jäsenliitot tarvitsevat tietoja toteutuneista työajoista ja poissaoloista työmarkkinapoliittista edunvalvontaa varten. Tiedusteluun osallistuneet yritykset saavat yrityspalautteena vertailutietoja omalta toimialalta ja voivat hyödyntää tietoja muun muassa poissaolojen seurannassa. Miten tuloksia julkaistaan? Tiedustelun tuloksia julkaistaan sekä painettuina julkaisuina että sähköisessä muodossa EK:n ja jäsenliittojen internet- ja extranetsivuilla. Lisätietoa: 11

12 ET:n työturvallisuusmittarisuositus ja tapaturmakysely ET suosittaa käyttämään joukkoa työturvallisuusmittareita, joiden käyttö ja seuraaminen voi olla avuksi yrityksen työturvallisuuden parantamisessa (liite 1). ET kerää vuosittain muutamista erikseen valituista mittareista tulokset verkkokyselynä (webropol) yrityksiltä ja tuottaa vastanneiden yritysten käyttöön yhteenvedon. Yhteenvedon pohjalta yrityksillä on mahdollisuus vertailla omia tuloksia muiden yritysten tuloksiin. Osallistuminen vertailuun on vapaaehtoista ja ET:n tuottama yhteenveto on vain kyselyyn osallistuvien yritysten käytössä. 12

13 ET:n keräämät mittarit TYÖTAPATURMIEN MÄÄRÄ (kpl/vuosi) Kaikki vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmat, ei sisällä työmatkatapaturmia. VAKAVIEN TAPATURMIEN LUKUMÄÄRÄ (kpl/vuosi) Yli 30 päivän työkyvyttömyyden, invaliditeetin tai ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaneen tapaturmat, ei sisällä työmatkatapaturmia. TAPATURMATAAJUUS Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden, ei sisällä työmatkatapaturmia. = työpaikkatapaturmien lukumäärä x ( / tehdyt työtunnit). TURVALLISUUSPOIKKEAMIEN LUKUMÄÄRÄ (kpl/vuosi) Esimerkiksi läheltä piti ilmoitukset, vaaratilanneilmoitukset ja turvallisuusaloitteet. 13

14 Tapaturmaselvitys Lisäksi Energia-alasta on tehty energia-alan tapaturmaselvitys vuosilta TTY:n (Tampereen teknillinen yliopisto) toimesta vuonna 2009 (liite 2). Tuloksista on tiedotettu Energiateollisuuden jäsenyrityksiä. Työturvallisuus- ja tapaturma-aiheisia hyödyllisiä linkkejä TTL:n (Työterveyslaitoksen) sivuilta: mien_ehkaisy/linkkeja/sivut/default.aspx TTK (Työturvallisuuskeskus): en_mittaaminen 14

15 Kiitos! 15