Työtapaturmat ja ammattitaudit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtapaturmat ja ammattitaudit"

Transkriptio

1 Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1

2 ISSN X Painopaikka: PunaMusta 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Palkansaajien työtapaturmat ja ammattitaudit Muut suomalaiset työtapaturma- ja ammattitautitilastot Kansainvälisiä työturvallisuusalan tilastontuottajia Eri lähteiden vertailtavuus Tilastojulkaisun rakenne 5 2. Määritelmät ja luokitukset Vahinkoaineisto Vakuuttaminen tapaturmavakuutuslaissa Vahingon ilmoittaminen vakuutuslaitokselle Vahinko- ja korvaustietojen toimittaminen TVL:oon Työaikatiedot Täyskustannusvastuu muutos vahinkojen tilastoitumisessa Aineiston rajoitukset Työkyvyttömyyden kestojen seuraaminen Selvityskertoimet Kuolemaan johtaneet ammattitaudit Ammattitautiepäilyt Korjauksien vaikutukset ESAW-muuttujat Työtunnit Esitystapa Keskeiset käsitteet 9 Ammatti 9 Ammattitauti 9 Ammattitaudin ilmenemisajankohta 9 Ammattitautiepäily 9 Ilmenemisvuosi 9 Palkansaaja 9 Sattumisvuosi 10 Seuraus 10 Taajuus (ammattitauti-, työtapaturma-, vahinkotaajuus) 10 Työkyvyttömyysaika 10 Työmatkatapaturma 10 Työpaikkatapaturma 10 Työtapaturma 10 Työvahinko 10 Vahinkoluokka 10 Yrittäjä Käytetyt luokitukset Altistusluokitus Ammattiluokitus ESAW-muuttujat Toimialaluokitus Liikkumistapaa koskeva luokitus Maakuntaluokitus Vakavuusluokitus 15 3

4 Tilastojulkaisu 2009, analyysiosa Tilastovuodet Työvahinkojen kokonaismäärät Palkansaajien ja yrittäjien työvahingot Palkansaajien työvahingot Vakavuustarkastelut Toimialakohtaiset tarkastelut Ammattiluokkakohtaiset tarkastelut Sukupuoli-, ikäluokka- ja maakuntakohtaiset tarkastelut Työvahinkojen sattumisolosuhteet ja altistustekijät Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteet Palkansaajien ammattitautien ja tautiepäilyjen altistustekijät Palkansaajien työmatkatapaturmien sattumisolosuhteet Yrittäjien työpaikkatapaturmat 30 Tilastoliite, osa 1: yleiskatsaus Työtapaturmat, ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Tilastoliite, osa 2: työpaikkatapaturmat Työpaikkatapaturmat Tilastoliite, osa 3: ammattitaudit ja -tautiepäilyt Ammattitaudit ja -tautiepäilyt Tilastoliite, osa 4: työmatkatapaturmat Työmatkatapaturmat Tilastoliite, osa 5: yrittäjien työpaikkatapaturmat Yrittäjien työpaikkatapaturmat Tapaturma- / ammattitauti-ilmoituslomake 4

5 1. Johdanto 1.1 Palkansaajien työtapaturmat ja ammattitaudit Tässä julkaisussa esitellään pääasiassa palkansaajille Suomessa sattuneita työvahinkoja. Luvut perustuvat korvattuihin tapauksiin, jotka vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ovat korvanneet. Aineistoon kuuluvat vuosina sattuneet työtapaturmat ja ilmenneet ammattitaudit ja -tautiepäilyt. Jotta työvahingoista saataisiin kokonaiskuva, julkaisussa esitetään lisäksi pääjakaumat myös vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen mukaisesti vakuutettujen yrittäjien työssä sattuneista vahingoista. Taulukossa on aina maininta siitä, sisältääkö se palkansaajien, yrittäjien vai molempien ryhmien aineistoa. Lainsäädäntö sekä tässä julkaisussa käytetyt termit, rajaukset, käytännöt ja luokitukset on selvitetty tarkemmin Määritelmät ja luokitukset -osassa. 1.2 Muut suomalaiset työtapaturma- ja ammattitautitilastot Tämän julkaisun aineiston ulkopuolelle jäävät maatalousyrittäjät. Heidät vakuuttaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), joka myös julkaisee maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautitilastot. TVL ja Mela toimittavat tietonsa kerran vuodessa Tilastokeskukselle, joka julkaisee yhteenvedon kaikista työvahingoista. Näiden lisäksi myös Työterveyslaitos tekee koko maata koskevaa jatkuvaa tilastointia työtapaturmista, ammattitaudeista sekä työperäisistä sairauksista. Yksittäisiä, projektiluonteisia tilastoja tekevät myös muut tahot. 1.3 Kansainvälisiä työturvallisuusalan tilastontuottajia Euroopan unionin virallinen tilastointi on keskitetty EU:n tilastoviranomaiselle Eurostat:lle. Lisäksi erilaiset tutkimuslaitokset ja työturvallisuusorganisaatiot julkaisevat omia tietojaan, merkittävimpinä Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Dublin Foundation). Maailmanlaajuiset tilastot laatii Maailman työjärjestö ILO. 1.4 Eri lähteiden vertailtavuus Käytännössä kaikkien edellä mainittujen tilastonpitäjien käyttämät menetelmät, rajaukset ja määritelmät poikkeavat toisistaan. Erot on otettava huomioon, mikäli halutaan tehdä mielekästä vertailua eri lähteiden ilmoittamien lukujen välillä. Tämän julkaisun taulukoiden muodostamisperiaatteet on kirjattu Määritelmät ja luokitukset osaan. Lisäksi TVL on julkaissut syksyllä 2004 Tilasto-oppaan, jossa käydään lyhyesti läpi erot tärkeimpien eri työturvallisuusalan tilastojen välillä. Oppaan voi hakea TVL:n kotisivuilta (www.tvl.fi) tai tilata painettuna versiona TVL:n toimistolta. 1.5 Tilastojulkaisun rakenne TVL:n julkaiseman Työtapaturmat ja ammattitaudit ja -tautiepäilyt tilastokirjan lähtökohtana on TVL:lle laissa määrätyn tilastointivelvoitteen täyttämisen ohella myös palvella mahdollisimman tehokkaasti työturvallisuusasiantuntijoiden tarpeita. Tilastolla on pyritty välittämään asiantuntijoiden käyttöön työtapaturmien ja ammattitautien torjuntatyön kannalta oleellista tilastotietoa tapaturmista ja ammattitaudeista. Tilastojulkaisu on muuttunut merkittävästi vuonna 2009 sekä ulkoasun että sisällön osalta. Uudistetussa tilastojulkaisussa esitetään tiedot korvatuista työvahingoista vahinkoluokittain seuraavien perusperiaatteiden mukaisesti: Tämän johdanto-osan (ml. määritelmät ja käytettävät luokitukset) jälkeen esitetään analyysi vuosien työvahinkotilastosta. Analyysin tarkoituksena on tulkita julkaisun liitteenä esitettäviä taulukoita ja nostaa niistä esiin aikasarjoihin liittyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Analyysiosassa esitetään myös graafeja havainnollistamaan tehtyjä johtopäätöksiä. 5

6 Varsinaiset tilastot vuosilta esitetään analyysin jälkeen liitteenä, joka on jaettu viiteen osaan: 1. osassa esitetään yleiskatsaus kaikkiin vahinkoihin (korvattujen työtapaturmien ja ammattitautien kokonaismäärät) osissa esitetään yleiskatsaus korvattuihin työvahinkoihin vahinkoluokittain (kukin vahinkoluokka omana lukunaan): osa 2: työpaikkatapaturmat osa 3: ammattitaudit ja tautiepäilyt osa 4: työmatkatapaturmat 5. osassa esitetään yleiskatsaus yrittäjien työpaikkatapaturmiin. Pääasiassa työpaikka- ja työmatkatapaturmien osalta esitetään tiedot vain vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapausten osalta. Tämä rajaus on yhtenäinen kansainvälisten tilastojen kanssa. Alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapausten raportoitumiseen liittyvä vaihtelu vaikeuttaa merkittävästi tilaston tulkintaa, minkä vuoksi on mielekkäämpää rajata tarkastelu vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin tapauksiin. Kunkin osan alussa esitetään kuitenkin tiedot kaikista korvatuista tapauksista. Kussakin osassa esitetään tietoja aikasarjoina vuodesta 1996 lähtien (pl. ESAW-muuttujat, joiden osalta esitetään tiedot vuodesta 2003 lähtien. Kunkin osan rakenne on keskenään samanlainen: Ensin esitetään tiedot kaikista järjestelmän korvaamista tapauksista (ml. yrittäjät), jonka jälkeen tiedot palkansaajille sattuneiden tapausten jakaumista työkyvyttömyyden keston sekä päätoimialan ja ammattiluokan mukaan. Päätoimialan osalta esitetään taajuustiedot. Lopuksi esitetään tietoja kunkin vahinkoluokan osalta koodattavien olosuhdemuuttujien suhteen. Ensimmäisessä osassa esitetään olosuhdemuuttujien tilalla kaikkien työvahinkojen sukupuoli-, ikäluokka- ja maakuntajakaumista. Osassa 5 esitetään yleiskatsaus yrittäjien työpaikkatapaturmiin. Katsauksessa ei kuitenkaan esitetä tietoja kaikkien samojen muuttujien kuin palkansaajien osalta. 2. Määritelmät ja luokitukset 2.1 Vahinkoaineisto Vahinkotietojen saaminen tähän julkaisuun perustuu tapaturmavakuutuslainsäädäntöön pohjautuvaan vakuuttamiseen, työssä sattuneen vahingon ilmoittamiseen vakuutuslaitokselle sekä vakuutuslaitosten toimittamiin, TVL:n tietokantoihin kerättäviin tietoihin korvatuista vahingoista ja niistä maksetuista korvauksista Vakuuttaminen tapaturmavakuutuslaissa Lain mukaan työntekijä, joka sopimuksen perusteella vastikkeesta tekee työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena on vakuutettava työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Varsinaisten työsuhteisten työntekijöiden lisäksi vakuuttamisvelvollisuus koskee myös mm. työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevia henkilöitä, rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettuja henkilöitä sekä opiskelijoita ja koululaisia tietyiltä osin. Näitä kutsutaan tässä julkaisussa yhteisellä nimikkeellä palkansaajat. Lain mukaan vakuuttamisvelvollisuus ei koske yrittäjää itseään. Myöskään hänen palveluksessaan työskentelevä, samassa taloudessa asuva perheenjäsen ei kuulu pakollisesti vakuutettaviin. Lisäksi eräät osaomistajaryhmät jäävät tiettyjen ehtojen täyttyessä vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Työnantaja voi halutessaan ottaa kaikille näille vakuutuksen työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuutusturva on silloin sama kuin palkansaajilla. Vapaaehtoisesti vakuutettuja yrittäjiä ja heidän yrityksissä työllistettyjä perheenjäseniään kutsutaan tässä julkaisussa yhteisesti yrittäjiksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2004 kaikkiaan noin yrittäjää ja heidän työllistämää perheenjäsentä, ja heistä oli tuolloin vapaaehtoisesti vakuutettuja TVL:n arvion mukaan henkilöä. Vuonna 2006 yrittäjien ja heidän työllistämien perheenjäsentensä lukumäärä oli Taulukoissa keskitytään palkansaajien vahinkoihin, mutta myös yrittäjien vahingoista esitetään kokonaiskuvan vuoksi tärkeimmät jakaumat. Taulukon otsikosta ilmenee, sisältääkö se palkansaajien, yrittäjien vai molempien ryhmien aineistoa. 6

7 2.1.2 Vahingon ilmoittaminen vakuutuslaitokselle Työtapaturman sattuessa tai ammattitaudin ilmetessä työnantaja on velvollinen täyttämään tapaturmailmoituksen sekä toimittamaan sen vakuutuslaitokseen. Lomakkeella kerrotaan tarvittavat tiedot vahingoittuneesta, työnantajasta sekä vahingosta, tarvittaessa liittein (esim. lääkärinlausunto). Vakuutuslaitos puolestaan on velvollinen riittävät tiedot vahingosta saatuaan ratkaisemaan vahingon korvattavuuden viimeistään kolmen kuukauden kuluessa Vahinko- ja korvaustietojen toimittaminen TVL:oon Mikäli vahinko todetaan työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi, se sekä siitä maksetut korvaukset (ml. ammattitautiepäilyjen johdosta maksetut korvaukset) ilmoitetaan edelleen TVL:oon. Tarvittaessa korvaustietoja täydennetään myöhemmin maksetuilla korvauksilla. Tietojen toimittaminen perustuu tapaturmavakuutuslakiin, ja toimitukset tehdään TVL:n antamien tilastoimisohjeiden mukaisesti. Toimitetut tiedot tarkastetaan loogisten epäjohdonmukaisuuksien varalta, lähetetään tarvittaessa takaisin vakuutuslaitokseen korjattavaksi ja viedään tilastojärjestelmään. Tätä julkaisua koostettaessa on seurattu vakuutuslaitosten toimittamia tietoja asti. Sen jälkeen tulleet muutokset ja uudet tiedot näkyvät seuraavassa tilastojulkaisussa. 2.2 Työaikatiedot Pelkät vahinkojen lukumäärät eivät riitä kuvaamaan vahingoittuneen työhön liittyvää riskiä. Sen havainnollistamiseksi lukumäärät suhteutetaan tässä julkaisussa tehdyn työn määrään (taajuus eli vahinkojen lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti). Tällaisia suhdelukuja varten on tässä julkaisussa käytetty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietoja palkansaajien työtuntimääristä. 2.3 Täyskustannusvastuu muutos vahinkojen tilastoitumisessa Aikasarja ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoden 2005 jälkeen aiempien vuosien kanssa. Tämä johtuu vuonna 2005 voimaan tulleesta lakimuutoksesta. Vuodesta 2005 alkaen julkisen sektorin hoitolaitoksissa annetut hoitotoimenpiteet on hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaan. Aiemmin toimenpiteistä perittiin pääsääntöisesti vain niin sanottu asiakasmaksu. Lakiuudistuksen säädöskokoelmanumero on tapaturmavakuutuslain osalta 1358/2004 ja sitä kutsutaan täyskustannusvastuuksi (Täkymuutokseksi). Kun vahingoittunut hakeutuu Täky-muutoksen voimaantulon jälkeen työtapaturman (tai ammattitaudin) vuoksi hoitoon julkisen sektorin hoitolaitokseen, häneltä laskutetaan edelleenkin asiakasmaksu. Tämän lisäksi julkisen sektorin hoitolaitos laskuttaa nyt myös varsinaisista hoitotoimenpiteistä. Hoitolaitos lähettää tämän erillisen laskun suoraan vahingoittuneen vakuutuslaitokseen. Nämä muutokset julkisen sektorin hoitotoimenpiteiden laskutuskäytännössä ovat tuoneet vakuutuslaitoksille ilmoitettujen vahinkojen piiriin uusia tapauksia, jotka tässä tilastossa sijoittuvat työkyvyttömyyden kestolla mitattuna alle 4 päivän luokkaan. Vuositasolla Täky-muutoksen vaikutus vahinkojen lukumääriin on sattumisvuodesta 2004 vuoteen 2005 noin +10%. Taulukoissa vuodet, joihin Täky-muutos vaikuttaa, on esitetty sinisellä ja kursivoidulla fontilla. Päätoimialoittaiset arviot Täky-muutoksen vaikutuksesta vahinkolukumääriin sattumisvuodesta 2004 vuoteen 2005 ovat TVL:n arvion mukaan seuraavat: Teollisuus (D) +10% Rakentaminen (F) +10% Tukku- ja vähittäiskauppa (G) +8% Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) +6% Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (K) +5% Kuntasektori (Z) +14% Muut toimialat yhteensä +10% Kaikki toimialat yhteensä +10% Vuodet ja ovat keskenään vertailukelpoisia. 7

8 2.4 Aineiston rajoitukset Työkyvyttömyyden kestojen seuraaminen Viimeinen tämän julkaisun tilastovuosi on kaikkia työvahinkoja koskevissa taulukoissa Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita vahinkoja ja vahingoista aiheutuneiden työkyvyttömyyksien kestoja käsittelevissä taulukoissa viimeinen tilastovuosi on kuitenkin Vuosi 2007 on rajattu pois, koska vakavampien vuonna 2006 sattuneiden vahinkojen aiheuttamaa työkyvyttömyyden kestoa ei vielä tiedetä tilaston katkaisuhetkellä ( ) Selvityskertoimet Vahingot tilastoidaan tässä julkaisussa pääsääntöisesti sattumisvuoden mukaan. Vahinkojen raportoitumisviive aiheuttaa sen, että vanhoihin sattumisvuosiin kohdistuu vahinkoja vielä tilastojen julkaisemisen jälkeenkin. Viiveeseen vaikuttavat vakuutuslaitosten raportoimis- ja tilastoimiskäytännöissä vuosittain mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Viive on erityisen huomattava ammattitautitapauksissa. Raportointiviiveen vaikutusta vähennetään soveltamalla kaikkiin sattumisvuosiin tilastollisesti laskettuja ns. selvityskertoimia. Niiden avulla tiettyyn hetkeen mennessä raportoidut vahinkojen lukumäärät korjataan arvioituun lopulliseen tasoon. Tässä julkaisussa käytetyt kertoimet ovat: Ammattitaudit Työtapaturmat , , , , , , , , ,45 1,01 Kertoimia sovelletaan kaikkeen esitettävään aineistoon (pl. ammattitautikuolemat) Kuolemaan johtaneet ammattitaudit Ammattitaudit tilastoidaan tässä julkaisussa yleensä ns. ilmenemisvuoden mukaan. Käytännössä tämä on se vuosi, jolloin vahingoittunut on ensimmäistä kertaa hakeutunut lääkäriin ammattitautiepäilyn tai sittemmin ammattitaudiksi osoittautuneen sairauden oireiden vuoksi. Kuolemaan johtaneita ammattitauteja tarkasteltaessa on kuitenkin perustellumpaa tilastoida tapaukset kuolinvuodelle. Muutoin huomattava osa vuosien aikana korvatuista ammattitautien kuolemantapauksista ei näkyisi lainkaan tässä julkaisussa Ammattitautiepäilyt Ammattitautiepäilyjen erottaminen todetuista ammattitaudeista ei käytössä olevilla tiedoilla ole vielä mahdollista. Tästä johtuen kaikissa ammattitauteja kuvaavissa taulukoissa on aina mukana myös nk. perustellut ammattitautiepäilyt, joiden tutkimuskulut on korvattu Korjauksien vaikutukset Vakuutuslaitokset voivat korjata aineistossa havaittuja virheitä vielä pitkänkin ajan kuluttua tietojen toimituksesta tilastointiin. Näiden korjausten takia eri vuosina julkaistujen tilastojen aikasarjoissa saattaa olla pieniä eroavaisuuksia. 8

9 2.4.6 ESAW-muuttujat Tässä julkaisussa käytetään yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastointiluokittelun (ESAW) mukaisia muuttujia esiteltäessä työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita. ESAW -järjestelmän mukainen tilastointi aloitettiin Suomessa 2003, minkä vuoksi tarkasteltavat sattumisvuodet rajoittuvat vuosiin Työtunnit Taajuus- ja esiintyvyyslukujen laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietoja. Työaikatiedot ja niihin suhteutettavat vahingot on pyritty saamaan mahdollisimman hyvin toisiaan vastaaviksi. Niinpä esim. oppilaille sattuneet vahingot on taajuuksia laskettaessa poistettu, koska työtunteja ei heidän osaltaan ole käytettävissä. Aineistoihin jää kuitenkin pieniä rakenteellisia eroja. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät osaomistajaryhmät, jotka vakuutusteknisesti kuuluvat palkansaajiin, mutta jotka Tilastokeskuksen tiedoissa kirjautuvat ilmeisesti yrittäjiksi. Näiden erojen täydellinen huomioiminen ei käytettävissä olevilla tiedoilla ole mahdollista, mutta niiden merkitys työvahinkotilastoissa on hyvin vähäinen Esitystapa Tässä esitettävien taulukoiden käytön helpottamiseksi luvut ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa TVL:n kotisivuilta: 2.5 Keskeiset käsitteet Ammatti Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee elatuksekseen. Ammatti ilmoitetaan käyttäen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ammattiluokitusta, joka on kuvattu kohdassa Käytetyt luokitukset. Ammattitauti Ammattitaudin juridinen määritelmä on ammattitautilaissa. Sen mukaan ammattitauti on sairaus, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Tämän julkaisun taulukoissa ammattitaudit sisältävät myös ammattitautiepäilyt.. Ammattitaudin ilmenemisajankohta Ks. Ilmenemisvuosi, vrt. myös Sattumisvuosi. Ammattitautiepäily Perusteltu epäily siitä, että vahingoittuneella on ammattitauti. Perusteltu epäily johtaa tutkimuskulujen korvaamiseen siitä riippumatta, onko tutkimuksen lopputuloksena todettu ammattitauti vai ei. Tämän julkaisun taulukoissa ammattitautiepäilyt sisältyvät aina ammattitautilukuihin.. Ilmenemisvuosi Ammattitautilain mukaan se vuosi, jolloin vahingoittunut hakeutui ammattitaudin oireiden takia ensimmäistä kertaa lääkäriin. Tässä julkaisussa ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt tilastoidaan pääsääntöisesti ilmenemisvuodelle. Jos taulukossa kuitenkin tarkastellaan kuolemaan johtaneita ammattitauteja erikseen, niiden tilastointivuosi on vahingoittuneen kuolinvuosi. Palkansaaja Tässä julkaisussa nimikettä käytetään työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvista vakuutetuista. Ks. Määritelmät ja luokitukset osasta kohta Vahinkoaineisto. 9

10 Sattumisvuosi Työtapaturmissa vahingon sattumisvuosi ja tässä julkaisussa se vuosi, jolle työtapaturmat tilastoidaan. Ammattitautien osalta sattumisvuotta vastaa ilmenemisvuosi (ks. Ilmenemisvuosi ). Seuraus Työkyvyttömyyden kesto. Se jakso kalenteripäivinä (sunnuntait ja juhlapyhät mukaan lukien), jolloin vahingoittunut on kokonaan tai osittain työkyvytön ja saa sen vuoksi päivärahaa. Jaksoon ei lasketa vahingoittumispäivää, mutta mahdolliset vahingosta aiheutuneet kuntoutus- ja koulutusjaksot lasketaan. Vahingon seuraus ilmoitetaan yleensä luokiteltuna (ks. Käytetyt luokitukset kohdasta Vakavuusluokitus ). Taajuus (ammattitauti-, työtapaturma-, vahinkotaajuus) Vahinkojen lukumäärä suhteutettuna tehtyihin työtunteihin. Ilmoitetaan miljoonaa työtuntia kohti. Työkyvyttömyysaika Aika, jona vahingoittunut saa sairaspäivärahaa tai eräitä muita korvauksia. Ks. kohta Seuraus. Työmatkatapaturma Tapaturma, joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai työpaikalta takaisin asunnolle. Tarkka määritelmä on tapaturmavakuutuslaissa. Työpaikkatapaturma Työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työpaikan kahden toimipisteen välisellä matkalla sattunut tapaturma. Työtapaturma Työpaikka- ja työmatkatapaturmien summa Työvahinko Työpaikka- ja työmatkatapaturmien sekä ammattitautien ja tautiepäilyjen summa. Vahinkoluokka Tässä julkaisussa vahinkojen jaottelu ammattitauteihin ja työtapaturmiin (ja työtapaturmissa edelleen työpaikka- ja työmatkatapaturmiin). Yrittäjä Tässä julkaisussa nimikettä yrittäjä käytetään kaikista niistä ryhmistä, jotka ovat ottaneet vapaaehtoisen vakuutuksen työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Ks. Määritelmät ja luokitukset osan kohta Vahinkoaineisto. 2.6 Käytetyt luokitukset Altistusluokitus TVL:n luokitus ammattitaudin altistustekijöistä. Luokitus sisältää ammattitautilaissa luetellut fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet Ammattiluokitus Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ammattitautiluokitus Perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen Luokitukseen voi tutustua TVL:n kotisivujen (www.tvl.fi) kohdassa Lomakkeet ja julkaisut/julkaisut 10

11 Taulukoissa käytetyt ammattiluokkakoodit: 0= Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ 1= Terveydenhuolto, sosiaalialan työ 2= Hallinto- ja toimistotyö 3= Kaupallinen työ 4= Maa- ja metsätaloustyö, kalastus 5= Kuljetus- ja liikennetyö 6= Rakennustyö, ml. kaivos- ja louhintatyö 7 ja 8= Teollinen työ 9= Palvelutyö Työllisyyskurssien oppilaat luokitellaan kuten vastaavissa ammateissa olevat työntekijät. Muut oppilaat ja hoidokit on esitetty taulukoissa sarakkeessa muut. Tarkemman luokittelun mukaisia ammattiluokkakohtaisia tilastoja voi tiedustella TVL:sta ESAW-muuttujat Työtapaturmien sattumisolosuhteita kuvaavat 8 muuttujaa: työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu sekä vahingoittunut kehonosa. Tässä julkaisussa esitettäviä ESAW-muuttujien jakaumia (pl. työpiste muuttuja) käytetään työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteiden tarkasteluun. Suomessa käytetään tietyiltä osin lyhennettyä versiota näiden muuttujien luokituksesta. Lyhennetty luokitus on kuvattu Sosiaali- ja terveysministeriön ja TVL:n yhteisessä julkaisussa Työtapaturmien luokittelu. Julkaisun voi hakea TVL:n kotisivuilta tai tilata painetussa muodossa TVL:n toimistolta. Täydellinen ESAW -luokittelu (joka sisältää myös kuvaukset niistä ESAW -muuttujista, joita ei Suomessa käytetä) on saatavana Euroopan unionin tilastotoimistosta Eurostatista ja kotisivujen (www.tvl.fi) kohdassa Tilastot/Tilastointiperusteet. Taulukoissa käytetyt työtehtäväkoodit: 10= Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi 20= Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen 30= Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito 40= Julkiset ja yksityiset palvelut 50= Tukitoiminnot 60= Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet 99= Muut työpaikalla suoritetut tehtävät 00= Työtehtävästä ei tietoja XX= Työtehtävä tuntematon Taulukoissa käytetyt työsuorituskoodit: 10= Koneen käyttäminen (käynnistäminen, syöttäminen, hallinta yms.) 20= Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen (porakoneella, vasaralla, yms.) 30= Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen 40= Esineiden käsitteleminen (ottaa kiinni, avata, sulkea, yhdistää, heittää, asettaa, kaataa yms.) 50= Taakan käsivoimin siirtäminen (nostaa, laskea, vetää, työntää, kantaa yms.) 60= Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan, kuten pukeutuminen, peseytyminen) 70= Paikallaan oleminen työpisteessä (istuminen, seisominen, keskusteleminen, näyttöpääte- ja valvomotyö yms) 99= Muut luettelemattomat työsuoritukset 00= Työsuorituksesta ei tietoja XX= Työsuoritus tuntematon 11

12 Taulukoissa käytetyt poikkeamakoodit: 10= Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 20= Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen 30= Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen (henkilön alta tai päälle) 40= Laitteen (odottamaton käynnistyminen, häiriönpoisto), työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen 50= Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 60= Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 70= Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (nostaessa, työntäessä, vääntäessä, horjahtaessa yms.) 80= Väkivalta (ihmisen tai eläimen aiheuttama), järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo (esim. suojauksen ohitus) 99= Muut luettelemattomat poikkeamat 00= Poikkeamasta ei tietoja XX= Poikkeama tuntematon Taulukoissa käytetyt vahingoittumistapaa kuvaavat koodit: 10= Sähkön, lämpötilan tai vaarallisen aineen aiheuttama vahingoittuminen 20= Hapensaannin estyminen (hukkuminen, hautautuminen, tukehduttavat kaasut ja höyryt) 30= Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (putoaminen, kaatuminen yms.) 40= Liikkuvan aiheuttajan osuman tai siihen törmääminen (myös paineenalaiset nesteet ja kaasut) 50= Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen 60= Puristuminen, ruhjoutuminen 70= Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (myös melu ja säteily) 80= Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. 99= Muut luettelemattomat vahingoittumistavat 00= Vahingoittumistavasta ei tietoja XX= Vahingoittumistapa tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia tilastoja vahingoittumistavasta voi tiedustella TVL:sta. Taulukoissa käytetyt aiheuttajakoodit: 1100= Kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet 1200= Maanpinnan yläpuoliset rakenteet 1300= Maanpinnan alapuoliset rakenteet tai syvänteet 2100= Putket, letkut, venttiilit, liitoskappaleet, kanavat 2200= Moottorit, voimansiirtolaitteet, energian muunto- ja varastointilaitteistot 2300= Käsityökalut 2400= Käsikäyttöiset konetyökalut 2500= Käsikäyttöiset työkalut (ei tietoja konevoimaisuudesta) 2600= Liikkuvat tai siirrettävät koneet ja laitteet 2700= Kiinteät koneet ja laitteet 2800= Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet 3100= Maakulkuneuvot 3200= Muut kulkuneuvot 4100= Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet, koneen osat (myös naulat, ruuvit, rullat, kelat, taakat, kuormat yms.) 4200= Kemialliset, radioaktiiviset, biologiset aineet, nesteet 4300= Turvalaitteet ja varusteet, suojaimet 4400= Toimiston tai kodin tavarat ja laitteet, harrastusvälineet, henkilökohtaiset tavarat 5100= Ihmiset, eläimet, kasvit 5200= Irtojätteet 5300= Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, jää, vesistöt, muut fysikaaliset vaikutukset ja luonnonilmiöt 9999= Muut luettelemattomat aiheuttajat 0000= Välittömästä aiheuttajasta ei tietoja XXXX= Aiheuttaja tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia tilastoja välittömistä aiheuttajista voi tiedustella TVL:sta. 12

13 Taulukoissa käytetyt vamman laatua kuvaavat koodit: 010= Haavat ja pinnalliset vammat 020= Luunmurtumat 030= Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 040= Amputoitumiset ja irti repeämiset (ruumiinosan menetys) 050= Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat 060= Palovammat, syöpymät ja paleltumat 070= Myrkytykset ja tulehdukset 080= Hukkuminen ja tukehtuminen 090= Äänen ja värähtelyn vaikutukset 100= Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset 110= Sokki 120= Useita samantasoisia vammoja 999= Muut, yllä luokittelemattomat vammat 000= Vamman laadusta ei tietoja XXX= Vamman laatu tuntematon Taulukoissa käytetyt vahingoittunutta kehonosaa kuvaavat koodit: 10= Pää 20= Niska ja kaula 30= Selkä 40= Vartalo ja sisäelimet 50= Yläraajat 60= Alaraajat 70= Koko keho ja useat sen alueet 99= Muu, yllä luokittelematon ruumiinosa 00= Ei tietoja vahingoittuneesta ruumiinosasta XX= Vahingoittunut kehoosa tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia tilastoja vahingoittuneista ruumiinosista voi tiedustella TVL:sta Toimialaluokitus Tässä julkaisussa käytetään Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL Kuntien ja kuntayhtymien palkansaajien vahingot on luokiteltu omaan päätoimialaluokkaansa Kuntasektori (Z), joka ei ole käytössä Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa. Taulukoissa käytetyt toimialakoodit: A= Maatalous, riistatalous ja metsätalous B= Kalatalous C= Kaivostoiminta ja louhinta D= Teollisuus E= Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F= Rakentaminen G= Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus H= Majoitus- ja ravitsemistoiminta I= Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J= Rahoitustoiminta K= Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L= Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M= Koulutus N= Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O= Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 13

14 P= Työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön Q= Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot Z= Kuntasektori X= Toimiala tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia toimialakohtaisia tilastoja voi tiedustella TVL:sta Liikkumistapaa koskeva luokitus Tässä julkaisussa käytetään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastoimisohjeiden mukaista luokittelua liikkumistavasta. Luokittelu tehdään ainoastaan työmatkatapaturmien osalta. Taulukossa 4.9 käytetyt koodit: 1= Jalan (myös polkupyörää taluttaen, ajoneuvosta astuttaessa, hiihtäen tms.) 2= Polkupyörällä 3= Mopedilla 4= Moottoripyörällä, myös kevyt moottoripyörä 5= Henkilöautolla 6= Linja-autolla, kuorma-autolla, junalla, raitiovaunulla 7= Muu liikkumistapa (traktori, hevosajoneuvo, lumikelkka, laiva, vene tms.) 9= Muut X= Liikkumistapa tuntematon Maakuntaluokitus Tässä julkaisussa käytetään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastoimiohjeiden mukaista maakuntaluokittelua. Taulukoissa käytetyt maakuntakohtaiset koodit: 1= Uusimaa 2= Varsinais-Suomi 4= Satakunta 5= Kanta-Häme 6= Pirkanmaa 7=Päijät-Häme 8= Kymenlaakso 9= Etelä-Karjala 10= Etelä-Savo 11= Pohjois-Savo 12= Pohjois-Karjala 13= Keski-Suomi 14= Etelä-Pohjanmaa 15=Pohjanmaa 16= Keski-Pohjanmaa 17= Pohjois-Pohjanmaa 18= Kainuu 19= Lappi 20= Itä-Uusimaa 21= Ahvenanmaa UU= Ulkomaat XX= Ei tiedossa 14

15 2.6.7 Vakavuusluokitus Luokituksella kuvataan työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutunutta työkyvyttömyysaikaa. Luokituksen kahden ensimmäisen luokan välisen rajan asettaminen vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden kohdalle on mm. Eurostatin noudattama käytäntö. 15

16 Tilastojulkaisu 2009, analyysiosa Tilastovuodet Työvahinkojen kokonaismäärät 1.1 Palkansaajien ja yrittäjien työvahingot Vuonna 2007 sattui palkansaajille ja yrittäjille yhteensä työvahinkoa, mikä oli 1,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes 5 % enemmän kuin vuonna Työvahinkojen kokonaismäärät ovat kasvaneet vuodesta 2005 lähtien sekä palkansaajien että yrittäjien osalta (taulukko 1.1). Kaikkien korvattujen työvahinkojen kokonaismäärä laski vuodesta 2001 vuoteen 2004 yhteensä 3,4 %, minkä jälkeen siis alkoi nouseva trendi (kansikuva). Vuonna 2007 työpaikkatapaturmien lukumäärä kasvoi 2,0 % vuodesta 2006, ja 6,4 % vuosien välisenä aikana. Sen sijaan ammattitautien ja tautiepäilyjen lukumäärä laski 0,7 % vuodesta 2006 ja kaikkiaan 10,6 % vuodesta 2005 vuoteen Lasku selittyy palkansaajien tapausten vähenemisellä, sillä yrittäjien ammattitautien ja tautiepäilyjen lukumäärä kasvoi lähes 14 % vuosien 2005 ja 2007 välisenä aikana. Työmatkatapaturmien lukumäärä oli 2,5 % suurempi vuonna 2006 kuin vuonna 2005, mutta laski jälleen vuonna 2007 lähes vuoden 2005 tasolle (kuva 1 sekä taulukot 2.1, 3.1 ja 4.1) * 2006* 2007* Palkansaajat Yrittäjät Kuva 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärät vuosina *) Täky muutos vaikuttaa tähän kaavioon sattumisvuodesta 2005 alkaen (lisätietoja kohdassa määritelmät ja luokitukset/täyskustannusvastuu-muutos vahinkojen tilastoitumisessa) Vuotta 2005 edeltäneen ja sen jälkeisen aikasarjan vertailu kokonaismäärien (ml. alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet tapaukset) osalta ei ole mielekästä vuonna 2005 aloitetun ns. täky -uudistuksen vuoksi (ks. johdanto). 16

17 1.2 Palkansaajien työvahingot Vakavuustarkastelut Vuonna 2007 palkansaajille sattui yhteensä työvahinkoa, mikä oli 1,3 % enemmän kuin vuonna 2006 (taulukko 1.1 ja kuva 2). Näistä sattui työpaikoilla (työpaikkatapaturma) ja työn ja kodin välisellä matkalla (työmatkatapaturma). Lisäksi maksettiin korvauksia 5026 vuonna 2007 ilmenneen ammattitaudin tai tautiepäilyn johdosta (taulukot 2.1, 3.1 ja 4.1 sekä kuva 2) * 2006* 2007* Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit ja -tautiepäilyt Kuva 2. Palkansaajille sattuneiden työvahinkojen lukumäärät vuosina *) Täky muutos vaikuttaa tähän kaavioon sattumisvuodesta 2005 alkaen (lisätietoja kohdassa määritelmät ja luokitukset/täyskustannusvastuu-muutos vahinkojen tilastoitumisessa) Vuonna 2006 palkansaajille sattui yhteensä työpaikka- ja työmatkatapaturmaa, joiden lisäksi ilmeni 4789 ammattitautia ja tautiepäilyä, yhteensä siis työvahinkoa. Näistä yli puolet, (52,9 %), aiheutti alle neljän päivän työkyvyttömyyden. Vuonna 2005 tällaisten tapausten osuus oli 51,9 % (taulukot 1.2, 2.2, 3.2 ja 4.2 sekä kuva 3). Työpaikkatapaturmista 52,3 % ja työmatkatapaturmista 50,8 % johti alle neljän päivän työkyvyttömyyteen. Ammattitautien ja tautiepäilyjen osalta alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapausten osuus oli 82,8 % (taulukot 2.2 ja 3.2). 17

18 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % * 2006* Alle 4 päivän työkyvyttömyys Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys Kuva 3. Palkansaajille vuosina sattuneiden työvahinkojen jakautuminen alle ja vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneisiin tapauksiin vuosina *) Täky muutos vaikuttaa tähän kaavioon sattumisvuodesta 2005 alkaen (lisätietoja kohdassa määritelmät ja luokitukset/täyskustannusvastuu-muutos vahinkojen tilastoitumisessa) Alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapausten keskimääräinen osuus palkansaajille sattuneista työvahingoista oli vuosina keskimäärin 46,9 %, eli lievimmän vakavuusluokan osuus oli 11,7 % suurempi vuosina kuin vuosina (taulukko 1.2 ja kuva 3). Muutos johtuu suurimmalta osin täky uudistuksesta, mikä on tehostanut erityisesti lievien tapausten raportoitumista. Tilastoteknisten syiden vuoksi vakavuusjakaumien tarkastelua ei ole mielekästä tehdä vuoden 2007 osalta vielä tässä vaiheessa. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden ammattitautien ja -tautiepäilyjen osuus laski 23,7 % vuodesta 1996 vuoteen Tätä muutosta ei voida selittää em. täky uudistuksella, sillä osuus laski 29,5 % jo vuosien välisenä aikana, nousten hieman jälleen vuonna 2005 (taulukko 3.2). Erityisesti ammattitautien vakavuusjakaumaa tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää huomioida vahinkojen tilastointiin liittyvät seikat. Ajallinen viive ammattitaudin ilmenemispäivän (ensimmäinen lääkärissä käyntipäivä) ja lopullisen seuraamustiedon välillä saattaa olla hyvinkin pitkä, minkä vuoksi erityisesti viimeisimpien vuosien osuudet saattavat muuttua merkittävästikin tilaston tulevissa päivityksissä. Eniten kuolemantapauksia esitetyssä aikasarjassa sattui vuonna 1998 (212 tapausta) ja vähiten vuosina 1996 ja 2003, jolloin työtapaturmissa ja ammattitauteihin kuoli 156 palkansaajaa. Vuonna 2007 sattui palkansaajille 30 kuolemaan johtanutta työpaikka- ja 23 työmatkatapaturmaa, joiden lisäksi kuoli ammattitauteihin 115 palkansaajaa. Yhteensä työtapaturmiin ja ammattitauteihin siis kuoli 168 palkansaajaa vuonna 2007, eli yhtä monta kuin vuonna (taulukot 2.2, 3.2 ja 4.2 sekä kuva 4). 18

19 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Kuva 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneiden työvahinkojen lukumäärät vuosina Toimialakohtaiset tarkastelut Palkansaajille sattui vuonna 2006 yhteensä vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työvahinkoa, mikä oli 12,5 % enemmän kuin vuonna 1996, mutta 0,5 % vähemmän kuin vuonna 1998, jolloin sattui yhteensä vahinkoa (taulukko 1.3). Vuoden 2006 työvahingoista (84,5 %) sattui työpaikoilla (=työpaikkatapaturma) ja 9346 (14,3 %) työn ja kodin välisellä matkalla (=työmatkatapaturma). Ammattitautien ja tautiepäilyjen osuus oli 826 kpl (1,2 %) (taulukot 2.3, 3.3 ja 4.3 sekä kuva 5). Neljännes (16334) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista palkansaajien työvahingoista vuonna 2006 sattui teollisuudessa. Samalla loppui pitkään jatkunut laskeva trendi: vuoden 1999 jälkeen ensimmäisen kerran vuonna 2006 sattui teollisuudessa edellisvuotta enemmän vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johteita työvahinkoja. Lisäystä oli tosin vain 85 tapausta (taulukko 1.3 ja kuva 5). Työtapaturmista poiketen ammattitautien ja tautiepäilyjen määrä väheni teollisuudessa 15,5 % vuodesta 2005, ja vuodesta 1996 tapausten määrä oli pudonnut 52,0 %. Silti 41,6 % kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista ammattitaudeista ja tautiepäilyistä sattui teollisuudessa vuonna 2006 (taulukko 3.3). Kunta-alalla sattui vuonna 2006 yhteensä vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työvahinkoa, eli sen osuus kaikista vuoden 2006 työvahingoista oli 16,5 %. Rakentamistoimialan osuus kaikista oli 14,8 %, kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenne toimialan osuus 10,9 %. Lähelle 10 prosentin osuutta edustivat kaupan ala (9,4 %) sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (9,1 %) (taulukko 1.3 ja kuva 5). Työpaikkatapaturmien osalta teollisuuden jälkeen toiseksi suurinta osuutta edusti rakentamistoimiala 16,5 % osuudella. Kunta-alalla sattui 14,4 % kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työpaikkatapaturmista vuonna 2006 (taulukko 2.3). Merkittävimmät muutokset toimialojen keskinäisissä osuuksissa vuosien aikana ovat tapahtuneet teollisuudessa sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut toimialalla. Teollisuuden osuus kaikista työvahingoista oli 34,9 % vuonna 1996, eli 28,5 % pienempi kuin vuonna Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelujen osuus kaikista vahingoista puolestaan kasvoi 5,3:sta 9,1:een prosenttiin, eli 72,2 % samalla aikajaksolla (taulukko 1.3). 19

20 D Z F I G K Muut yht. Kuva 5. Palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työvahinkojen lukumäärät eräillä päätoimialoilla vuosina Toimialakoodit: D=teollisuus, Z=kunta-ala, F=rakentaminen, I= kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenne, G=tukku- ja vähittäiskauppa, K=kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Kaikki toimialat mukaan lukien vahinkotaajuus, korvattujen työvahinkojen lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden, oli vuonna 2006 sama kuin edellisenä vuonna, eli 19,1 (taulukko 1.4 ja kuva 6). Työpaikkatapaturmista laskettuna taajuus oli 16,1 (taulukko 2.4). Vuonna 2006 teollisuudessa tehtiin enemmän työtunteja kuin vuonna 2005, minkä johdosta kaikista työvahingoista laskettu vahinkotaajuus laski 23,5:stä 23,2:een, eli 1,1 % (taulukko 1.4 ja kuva 6). Työpaikkatapaturmista laskettu vahinkotaajuus oli 20,4 teollisuudessa vuonna 2006, mikä merkitsi 1,3 %:n laskua edellisvuodesta (taulukko 2.4). Teollisuuden lisäksi edellä mainituista toimialoista kaikista työvahingoista lasketut vahinkotaajuudet laskivat vuonna 2006 rakentamisen toimialalla (-1,2 %) sekä kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenne-, toimialalla, jonka vahinkotaajuus laski 5,8 % vuodesta Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut toimialan vahinkotaajuus puolestaan kasvoi 6,5 %. Korkein vahinkotaajuus oli -ja on ollut koko tarkastelujakson ajan- rakentamisen toimialalla, jossa sattui 46,3 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työvahinkoa miljoonaa työtuntia kohden vuonna työpaikkatapaturmista laskettu taajuus oli vastaavasti 43,5. 20

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä Työtapaturmat Tilastovuodet 2000 2009 2009 2008 2007 2010 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisällysluettelo,

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1999-2008 2008 2007 2006 2010 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot?

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 21.5.2015 180000 160000 140000 120000 100000

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 100 työntekijää 27 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2003 2012 8 7 6 Kaikki tapaturmat 5 Työpaikkatapaturmat 4 3 2

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2012 100 työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002 2011 Kaikki tapaturmat 6 5 4 3 2 1 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 25 2011 työntekijää 100 t 8 7 Kaikki tapaturmat 6 Työpaikkatapaturmat 5 4 3 Työmatkatapaturmat 2 1 Ammattitaudit 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön

VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön Tapahtumien kuvaus Ilmoituksen laatija Tapahtumapaikka Päivämäärä Tapahtuma-aika (pvm ja klo) Työvaihe tai -vaiheet, joita tehtiin Tapahtumiin

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2015. Tilastovuodet 2005-2014

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2015. Tilastovuodet 2005-2014 TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 215 Tilastovuodet 25-214 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan alkusanat 3 Tilastojulkaisun lukuohjeet ja käytetyt käsitteet 4 Työtapaturmien lukumäärät laskevat 6 Palkansaajien

Lisätiedot

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Tämä ohjeistus koskee työtapaturmailmoituslomakkeen täyttämistä. Ammattitauti-ilmoituslomakkeen täyttöohje on erikseen. Tällä ilmoituksella ilmoitetaan kaikki

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto

KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto Aikaväli 01.01.2015 31.12.2015 FENNIA Vuosi Vahinkolukumäärä Maksetut korvaukset/ euroa Korvauspäivät 2015 107 124438 864 2014 95 50302 438 Vuosi Keskivahinko 2015 107 Euroa

Lisätiedot

TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU

TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU Opas työpaikkojen käyttöön SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisältö Lukijalle Lukijalle 2 UUSI LOMAKE JA LUOKITTELU 3 Tilastotiedon taso paranee

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 2015:28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 Raportin sisältö Työtapaturmat vuonna 2014 - aineisto ja raportin rakenne... 2 Työtapaturmien kokonaismäärä 2014 ja kehitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 1 Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 26.1.2012 Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalouden

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön SISÄLTÖ LUKIJALLE 1 UUSI LAKI TYÖTAPATURMISTA JA AMMATTITAUDEISTA 1 ILMOITUS VAHINKOTAPAHTUMASTA 2 OLOSUHDETIEDOT 2 SANALLINEN TAPAHTUMAN

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2014 Työtapaturmat 2012 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2012 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 296 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2015 Työtapaturmat 2013 Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Korjattu 18.6.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014 1 24.11.2015 / KK Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2009 2014 1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014 Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2014 yhteensä 320

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden hankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Palkansaajien tapaturmariski on suurin talonrakennustöissä. Kyseisessä ammateissa toimiville sattui 10 906 vähintään

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Työtapaturmat 2006, katsaus

Työtapaturmat 2006, katsaus Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2006, katsaus Työtapaturmariski edelleen korkein nuorilla miehillä Miesten tapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 391 vähintään

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA SATTUMISVUOSI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013*

Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA SATTUMISVUOSI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013* Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA : 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013* AMMATTILUOKKA (2) 10 terveyden-/sairaanhoitotyö 4419 4486 4875 5429 5397 5707 03 opetustyöt 2112

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2010 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 19 550 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien kuoleman riski työpaikalla on alentunut 13 prosenttia vuosina

Lisätiedot

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O TILASTO-OPAS -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O Sisältö 2. Tilastoviidakossa kulkijalle 3. Monenlaisia tilastoja tilastojen erilaiset sisällöt,

Lisätiedot

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 2014:26 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013 9,0 8,0 7,0 100 työntekijää kohti 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki työtapaturmat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Eväitä työturvallisuuden edistämiseen. Tilastojulkaisun lukijan avuksi. Työtapaturmien määrät ja taajuus kasvussa

Eväitä työturvallisuuden edistämiseen. Tilastojulkaisun lukijan avuksi. Työtapaturmien määrät ja taajuus kasvussa Työtapaturmat Tilastojulkaisu 212 Sisällys Eväitä työturvallisuuden edistämiseen Tilastojulkaisun lukijan avuksi Sivu 3 4 Tilastojulkaisun taulukot löytyvät TVL:n kotisivuilta www.tvl.fi Työtapaturmien

Lisätiedot

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013 Oikeus 2014, 4. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna Otsikko korjattu 29.1.2014 klo 10.15. Oli aiemmin 13,2 prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan pantiin vireille

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2014. Tilastovuodet 2005-2013

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2014. Tilastovuodet 2005-2013 TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 214 Tilastovuodet 25-213 Käytetyt käsitteet Palkansaaja Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön! ytä l i ä S TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO Tapaturmavakuutuskeskus 1.1.2016 alkaen 1 Sisältö Lukijalle 2 Lukijalle 3 UUSI LAKI

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2005 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Vuonna 2005 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 111 129 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012 Oikeus 1 Yrityssaneeraukset 1, 3. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 1 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 1 pantiin vireille 391 yrityssaneerausta,

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä edelleen laskusuunnassa myös lopettaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun Aloittaneiden yritysten määrä laski lähes seitsemän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot