TAPATURMATIETOKANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIA-ALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPATURMATIETOKANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIA-ALALLA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Noora Hintikka TAPATURMATIETOKANTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIA-ALALLA Diplomityö Tarkastajaksi on hyväksytty professori Jouni Kivistö-Rahnasto osastoneuvoston kokouksessa

2 ii TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto, Turvallisuustekniikka HINTIKKA, NOORA: Tapaturmatietokantojen hyödyntäminen energia-alalla Diplomityö: 82 sivua, 17 liitesivua Tarkastaja: professori Jouni Kivistö-Rahnasto Rahoittajat: Energiateollisuus ry, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työsuojelurahasto Kesäkuu 2005 Hakusanat: energia-ala, työtapaturma, tapaturmatilasto, tietokanta, tiedonhaku TIIVISTELMÄ Energia-alan työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvää tietoa on ollut vaikea saada esille valtakunnallisista työtapaturmatilastoista ja -tietokannoista, koska sitä ei voida hakea pelkän toimialan avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten energia-alan tapaturmat ja ammattitaudit löydetään valtakunnallisista tapaturmatietokannoista. Tutkimuksessa kehitettiin hakuprosessi, joka sisälsi energia-alalle parhaiten ja huonoimmin soveltuvat hakustrategiat, hakutermit ja hakumenetelmät. Kehitetyn hakuprosessin avulla voitiin selvittää energiaalalla sattuneiden tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä sekä profiloida niitä eri luokittelumuuttujien suhteen. Hakuprosessin kehittämisen yhteydessä saatiin tietoa uuden työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmän (ESAW) muuttujien käytettävyydestä hakutermeinä sekä tietokantojen käyttöön liittyviä kehitysehdotuksia. Hakuprosessin kehittäminen tapahtui käsittelemällä TOT-järjestelmän raporttitietokantaa, Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteriä ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton uutta web-pohjaista SAS-portaalia. Tietokantoja käsitellessä sovellettiin erilaisia hakustrategioita ja hakumenetelmiä. Hakutuloksia arvioitiin saannin ja tarkkuuden avulla. Energia-alaan perehdyttiin kirjallisuuden ja tietokantojen käsittelyn lisäksi tekemällä kysely energia-alan yrityksistä tutkimukseen yhteistyöyrityksiksi saatujen yritysten edustajille sekä tekemällä yritys- ja työmaakäyntejä yhteistyöyrityksiin. Kehitettyä hakuprosessia voidaan käyttää jatkossa pohjana energia-alan tapaturmatietoa haettaessa. Tutkimuksessa käsiteltyjen tietokantojen sisältö ja dokumenttien puutteellisuus asetti rajoituksia hakuprosessin kehittämiselle. Tutkimuksen tärkein anti oli hakuprosessin kehittämisen yhteydessä saatu tieto siitä, kuinka suurin osa energia-alan tapaturmista löydetään. Kehitetyn hakuprosessin avulla saatiin referenssitaso energia-alan tapaturmien lukumäärästä ja tapaturmapainoalueista. Tutkimuksessa saatua tietoa tietokantojen asettamista rajoituksista voidaan jatkossa hyödyntää kattavampien ja luotettavampien hakutulosten saamiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella jatkotoimenpiteitä ja jatkotutkimusta tulee tehdä edelleen energia-alan tapaturmatiedon hyödyntämiseen, tapaturmatietokantojen käytettävyyteen ja vahinkokuvausten laadun parantamiseen liittyen.

3 iii TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Electrical Engineering, Occupational Safety Engineering HINTIKKA, NOORA: Exploiting Accident Databases in the Energy Sector Master of Science Thesis: 82 pages, 8 appendices (17 pages) Examiner: Professor Jouni Kivistö-Rahnasto Funding: The Association of Finnish Energy Industries, the Federation of Accident Insurance Institutions, the Finnish Electrical Safety Development Association and the Finnish Work Environment Fund June 2005 Keywords: energy sector, occupational accident, accident statistics, database, information retrieval ABSTRACT Retrieving information related to occupational accidents and occupational diseases from national statistics and databases has been problematic in the energy sector. Information can not be retrieved by using the classification of economic activities because classifications are not used accurately enough in statistics and databases. Work assignments typical to the energy sector can be performed also in companies not classified to belong to the energy sector. The objective of this study was to clear up how occupational accidents and diseases occurred in the energy sector can be retrieved from the national accident databases. Three national databases that include information on occupational accidents and diseases were exploited to develop an information retrieval process suitable to the energy sector. Different retrieval strategies, terms and techniques were tried out in exploiting the databases. Criteria used in evaluation of information retrieval results were recall and precision. Also a questionnaire indicated to companies in the energy sector and visits to some of these companies were carried out in order to become familiar with the energy sector. The result of this study was an information retrieval process which included the best and the worse retrieval strategies, terms and techniques for the energy sector. With the process developed it was possible to find out the number of occupational accidents and diseases occurred in the energy sector. Also it was possible to make a profile on occupational accidents and diseases by using variables of the new classification and coding system (ESAW). While developing the information retrieval process it was possible to evaluate the usability of the databases and the new ESAW methodology in information retrieval. The developed information retrieval process can be used as a base in the future, when retrieving information in occupational accidents and diseases occurred in the energy sector. Restrictions set by the databases should although be taken into consideration. On the basis of this study further action and research should be focused on finding the best practices in the energy sector to use the retrieved information related to occupational accidents and diseases, developing the usability of databases exploited in this study and improving the quality of the documents in these databases.

4 iv ALKUSANAT Haluan kiittää tässä kaikkia diplomityöni ja opiskelujeni mahdollistamiseen ja valmistumiseen vaikuttaneita tahoja. Kiitän Työsuojelurahastoa, Energiateollisuus ry:tä, Sähköturvallisuuden edistämiskeskusta ja Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa diplomityöni rahoittamisesta sekä Energiateollisuus ry:tä ja Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa haastavan ja mielenkiintoisen aiheen tarjoamisesta. Erityiset kiitokset haluan osoittaa tutkimuksen yhteyshenkilöinä toimineille Tapani Jylhälle Energiateollisuus ry:stä ja Mika Tynkkyselle Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta sekä Energiateollisuus ry:n ja sen jäsenyritysten edustajille Veli-Pekka Sirolalle Energiateollisuus ry:stä, Jukka Leppäselle Enerke Oy:stä, Pasi Lehtoselle Fingrid Oyj:stä, Peter Tuomiselle Fortum Oyj:stä, Jukka Niemiselle Helsingin Energiasta, Seppo Patjalle Kemijoki Oy:stä ja Markku Passille Teollisuuden Voima Oy:stä. Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuustekniikan laitosta haluan kiittää sen diplomityön tekemiselle tarjoamista virikkeellisistä puitteista. Työni tarkastamisesta ja työn toteutukseen liittyvistä hyvistä ideoista kiitokset kuuluvat professori Jouni Kivistö-Rahnastolle. Työni ohjaamisesta, käytännön neuvoista ja tuesta läpi diplomityön kiitän tutkija Tuuli Tulosta. Kiitän myös kaikkia työkavereitani hyvän ilmapiirin luomisesta ja kannustuksesta. Rakkaat kiitokset osoitan vanhemmilleni, siskoilleni ja muille elämäni läheisille ihmisille loppumattomasta tuesta ja opiskeluni mahdollistamisesta. In the end I would like to thank everyone at Elwa Molin s dance school for reminding me of the importance of finding one s center, balance and focusing. Also I would like to thank everyone there for inspiring me and bringing rhythm and good vibes in my life. Tampereella Noora Hintikka Kuninkaankatu 15 a Tampere

5 v SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO MERKINNÄT JA LYHENTEET 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen suoritus TEORIA Tilastojen hyödyntäminen tapaturmien torjunnassa Tapaturmien tilastointi Suomalainen tapaturmavakuutusjärjestelmä Tapaturmien tilastointi Suomessa Tapaturmien tilastointi EU:ssa ja maailmanlaajuisesti Tapaturmatilastoinnissa käytetyt luokitukset Valtakunnalliset tapaturmatietokannat TOT-järjestelmän raporttitietokanta TAPS-rekisteri SAS-portaali Energia-ala Energiateollisuus ry Energian tuotanto ja siirto Työsuojelu energia-alalla Tiedonhaku Tiedonhaun käsitteitä Tiedonhallintajärjestelmä Tiedonhaun vaiheet TYÖN SUORITUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen eteneminen Menetelmät Energia-alaan perehtyminen Tietokantoihin tutustuminen...29

6 vi Tietokantojen käsittely Hakuprosessin kehittäminen Energia-alan tapaturmatiedon kerääminen TULOKSET Energia-alaan perehtymisen tulokset Kysely yhteistyöyrityksille Energia-alan tapaturman määrittäminen Tietokantoihin tutustumisen tulokset TOT-järjestelmän raporttitietokanta TAPS-rekisteri SAS-portaalin vahinkokuvausjärjestelmä Tietokantojen käsittelyn tulokset TOT-järjestelmän raporttitietokanta TAPS-rekisteri SAS-portaalin vahinkokuvausjärjestelmä Tietokantojen kehittämisehdotukset Hakuprosessin sisältö Hyvät hakutermit ja hakumenetelmät Huonot hakutermit ja hakumenetelmät Hakuprosessissa käytettävät tietokannat ja hakustrategiat Energia-alan tapaturmatiedon keräämisen tulokset TULOSTEN TARKASTELU Energia-alaan perehtyminen Tietokantojen käsittely TOT-järjestelmän raporttitietokanta TAPS-rekisteri SAS-portaalin vahinkokuvausjärjestelmä Tietokantojen kehitysehdotukset Hakuprosessin kehittäminen Kehitetty hakuprosessi ESAW-luokittelumuuttujien käytettävyys hakutermeinä Energia-alan tapaturmatiedon kerääminen Tutkimuksen jatkotoimet JOHTOPÄÄTÖKSET...74

7 vii 7. YHTEENVETO...77 LÄHTEET...79 LIITTEET 1. Tapaturma/ammattitauti-ilmoitus 2. ESAW-luokittelumenetelmän muuttujaluettelo 3. Kysely yhteistyöyrityksille 4. Tutkimuksen yhteyshenkilöinä toimineet Energiateollisuus ry:n ja Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten edustajat 5. TAPS-rekisterin hakupäiväkirja 6. SAS-portaalin vahinkokuvausjärjestelmän hakupäiväkirja 7. Kaukolämmön ja sähkön siirto- ja jakeluverkkojen rakentamiseen liittyvissä vahinkokuvauksissa esiintyvät luokittelumuuttujat 8. Toimialojen 4011, 4012 ja 4031 vahinkojen jakautuminen ESAWmuuttujien poikkeama, vahingoittumistapa ja vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja suhteen

8 viii MERKINNÄT JA LYHENTEET ESAW ET Eurostat Finergy ILO ISCO-88 ISIC MELA NACE Nordel ESAW (European Statistics on Accidents at Work) on EU:n tilastotoimiston Eurostatin laatima uusi työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä. Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. EU:n tilastotoimisto. Energia-alan Keskusliitto ry Finergy oli sähkön ja lämmön tuotantoa sekä hankintaa, siirtoa ja jakeluverkkotoimintaa, sähkökauppaa ja - myyntiä sekä verkonrakennusta harjoittavien yritysten ja energia-alalle muita palveluja tuottavien yhtiöiden toimiala- ja työnantajajärjestö. ILO (International Labour Organisation) on Kansainvälinen työjärjestö. ISCO-88 (Standard Classification of Occupations) on maailmanlaajuinen ammattiluokitus. ISIC (International Standard Industrial Classification of All Economic Activities) on yhdistyneiden kansakuntien vahvistama kansainvälinen toimialaluokitus. Maatalousyrittäjien eläkelaitos. NACE (Nomenclature Générale des Activités Economiques dans les Communautés Européennes) on EU:n toimialaluokitus. Yhteispohjoismainen sähköjärjestelmä. SAS Statistical Analysis System on Yhdysvaltalaisen SAS Institute Inc. - yhtiön ylläpitämä ja markkinoima ohjelmisto, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tilasto-ohjelmistona. SAS-portaali TAPS-rekisteri TOL TOT-järjestelmä TVL SVD Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämä korvattuihin vahinkoihin liittyvää tietoa sisältävä web-pohjainen tietokanta. Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteri. Suomen kansallinen toimialaluokitus. Kuolemaan johtaneiden työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen keskuselin, jonka päätehtävä on koordinoida lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa. Suomen Vakuutusdata Oy on vakuutusalan yhteisöjen omistama yritys, joka kerää ja toimittaa vahinkovakuutustoimintaa koskevaa tilastotietoa vakuutusalalle, sekä tarjoaa lähiverkko- ja valmisohjelmistopalveluja omistajayhteisöilleen.

9 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Energia-alan työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvää tietoa on ollut vaikea saada esille valtakunnallisista työtapaturmatilastoista ja -tietokannoista. Tilastoinnissa käytettävät luokittelut eivät toimi työtapaturmia ja ammattitauteja koskevissa tilastoissa ja tietokannoissa kaikkien toimialojen kannalta tarpeeksi erottelukykyisesti. Luokittelujen toimimattomuuden takia kaikkien toimialojen työtapaturmia ja ammattitauteja ei voida kohdentaa suoraan tilastoista tai tietokannoista. Esimerkiksi energia-alan työtapaturmia ja ammattitauteja ei voida hakea tilastoista tai tietokannoista suoraan toimialaluokituksen avulla, vaan ne on täytynyt etsiä tietokannoista alustavien hakujen jälkeen tietokantojen sisältämiä dokumentteja yksitellen lukemalla. Valtakunnallisista tilastoista energia-alan työtapaturmia ja ammattitauteja ei voida hakea suoraan toimialan perusteella, koska toimialakohtainen tarkastelu tapahtuu niissä ainoastaan päätoimialan tai kahden numeron tarkkuudella. Joidenkin toimialojen, kuten energia-alan, kannalta toimialakohtainen tarkastelu jää tilastoissa liian epätarkalle tasolle. Toimialaluokkiin, joihin energia-ala kuuluu, sisältyy energia-alan lisäksi myös muita toimialoja. Erityisesti sähkön ja kaukolämmön siirto- ja jakeluverkkojen rakennus on tältä kannalta ongelmallinen osa energia-alaa. Vahingoittuneen toimiala luokitellaan työnantajan perusteella. Yrityksen toimiala määräytyy yrityksen harjoittaman pääasiallisen toiminnan perusteella. Energiaalan työtehtäviä voivat tehdä myös muut kuin pääasialliselta toiminnaltaan energia-alan yrityksiksi luokiteltavat yritykset. Esimerkiksi sähköverkkoja rakentavat myös muut kuin toimialaltaan energia-alan yritykset. Erilaista toimintaa harjoittavissa yrityksissä sattuneet työtapaturmat ja ammattitaudit tulevat luokitelluksi samaan toimialaluokkaan toiminnan luonteesta riippumatta. Energia-alalla on myös kunnallisia laitoksia. Joissain kunnissa otetaan työntekijöille vain yksi vakuutus, vaikka niiden palveluksessa on useilla eri toimialoilla toimivia työntekijöitä. Vahingoittuneen työtehtävän mukainen toimiala ei siis käy ilmi työtapaturmia ja ammattitauteja koskevissa tilastoissa ja tietokannoissa. Näin ollen tietokannoistakaan ei voida pelkän toimialan perusteella hakemalla löytää kaikkia energia-alan työtapaturmia ja ammattitauteja, vaikka niissä toimialaluokitusta voidaan käyttää tarkemmalla tasolla. Vuoden 2003 alusta Suomessa otettiin käyttöön EU:n tilastotoimiston Eurostatin laatima uusi työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Uusi luokittelu uudisti myös työtapaturma- ja ammattitauti-ilmoituslomakkeen, jonka avulla saadaan nyt entistä enemmän tietoa vahinkojen syistä, seurauksista ja olosuhteista. (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s. 3-4) Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle on rakennettu uuden työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmän pohjalta WWW-palvelu, jota kutsutaan SAS-portaaliksi. Sitä voidaan hyödyntää vahinkoihin liittyvässä tiedonhaussa. SAS-portaalissa on vahinkokuvausjärjestelmä, joka sisältää uuden luokittelun mukaisesti käsiteltyjen korvattujen vahinkojen

10 2 kuvaukset. SAS-portaali mahdollistaa vahinkokuvausten tarkastelun lisäksi vahinkoihin liittyvän tiedonhaun myös muiden luokittelumuuttujien kuin toimialan avulla. Toimialaluokituksen käyttöön ja erottelukykyyn perustuva kohdennettavuuden ongelma ei ole ainoastaan energia-alan ongelma. Myös muilla toimialoilla on tehty ja on meneillään tutkimusta, jossa haetaan sen alan tapaturmatietoa tilastoista ja tietokannoista. Tutkimus keskittyy lähinnä tilastojen ja tietokantojen sisältämän tapaturma- ja ammattitautitiedon keräämiseen ja sen hyödyntämiseen. Tutkimusta on tehty myös tilastojen, tietokantojen ja tietojärjestelmien vertailuun ja kehittämiseen liittyen. Sitä, miten tiedonhaku kannattaisi toteuttaa, ei ole tutkittu. Energia-alan tapaturmiin liittyvä tutkimus painottuu pääasiassa sähkötöiden turvallisuuteen tai ainoastaan vakavampiin tapaturmiin. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä tavoin energia-alaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautitieto löydetään valtakunnallisista tapaturmatietokannoista. Tutkimuksessa kehitetään hakuprosessi, jonka avulla voidaan vuosittain hakea energia-alan työtapaturmat ja ammattitaudit tietokannoista. Kehitetyssä hakuprosessissa määritellään energia-alalle parhaiten ja huonoimmin sopivat hakustrategiat, hakutermit ja hakumenetelmät. Hakuprosessin kehittämisen taustalla on tarkoitus saada vertailukelpoista tietoa energia-alan työtapaturmista ja ammattitaudeista. Tutkimuksen tavoitteeseen liittyvä tutkimuskysymys on: - Millaisen tiedonhakuprosessin avulla energia-alan työtapaturmat ja ammattitaudit löydetään valtakunnallisista tapaturmatietokannoista? Hakuprosessin kehittämisen yhteydessä saadaan myös seuraaviin kysymyksiin liittyvää tietoa: 1. Kuinka tutkimuksessa käytettyjä tapaturmatietokantoja voitaisiin kehittää tiedonhaun kannalta? 2. Kuinka hyvin uuden työpaikkatapaturmien luokittelujärjestelmän (ESAW) muuttujia voidaan hyödyntää tapaturmatietojen haussa? 3. Kuinka paljon energia-alalla sattuu vuosittain työtapaturmia ja ammattitauteja? 4. Miten työtapaturmat ja ammattitaudit jakautuvat energia-alan sisällä seuraaville toimialoille: Yhdyskuntia palveleva sähkön tuotanto mukaan lukien yhteistuotantolämpö Sähkön siirto ja jakelu Yhdyskuntien kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu - Sähkön ja kaukolämmön siirto- ja jakeluverkkojen rakentaminen (kuuluu toimialaan Siltojen, tunnelien, sähkölinjojen ym. rakentaminen)?

11 3 5. Kuinka suuri osa energia-alan vahingoista on työpaikkatapaturmia, työliikennetapaturmia, työmatkatapaturmia ja kuinka suuri osa ammattitauteja? Energia-alalla tarkoitetaan tämän tutkimuksen puitteissa sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, jakelua ja siirtoa sekä voimalaitosten ja siirto- ja jakeluverkkojen rakentamista. Laitetoimitukset luetaan tämän tutkimuksen puitteissa energiaalan toiminnaksi vain niihin liittyvien asennustöiden osalta. Huollot ja laajennukset otetaan mukaan tarkasteluun, mutta rakennuksen osalta tarkastellaan vain sähkö- ja kaukolämpöverkkojen rakentamista, ei voimalaitosten rakentamista. Sidosryhmiä ja alihankkijoita käsitellään siltä osin, kun niiden tehtävät palvelevat energia-alaa. Sivullisille sattuneita tapaturmia ei pyritä erottelemaan tässä tutkimuksessa. Vahingolla tutkimuksessa tarkoitetaan sekä työtapaturmia että ammattitauteja, tapaturmalla tarkoitetaan työtapaturmia ja työtapaturmalla sekä työpaikka-, työliikenne- että työmatkatapaturmia, ellei niitä haluta tarkemmin eritellä. Energia-alan tapaturmalla tarkoitetaan energia-alalle tyypillisissä työtehtävissä sattuneita vahinkoja. Energia-alan toimialan yritysten vahinkojen lisäksi pyritään löytämään myös muilla toimialoilla, mutta energia-alan työtehtävissä sattuneet vahingot. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä työpaikka-, työliikenne- ja työmatkatapaturmia että ammattitauteja siltä osin kuin se tietokantojen asettamien rajoitusten puitteissa on mahdollista. Pääpaino tutkimuksessa on työtapaturmissa. Ammattitauteja käsitellään siltä osin kuin se on mahdollista. 1.3 Tutkimuksen suoritus Tutkimus tehdään Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitoksella marraskuun 2004 ja toukokuun 2005 välisenä aikana (kuva 1). Tutkimuksen alkaessa tutkimuksen yhteistyötahoina toimivat Energia-alan Keskusliitto ry Finergy ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL). Finergyn sulautuessa muiden energia-alan työnantajajärjestöjen kanssa yhdeksi energia-alan yhteiseksi edunvalvontajärjestöksi, aloitti toimintansa Energiateollisuus ry (ET). Tutkimus koskee kaikkia Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksiä.

12 4 Energia-alan tapaturmatiedon haku Vahinkokuvausjärjestelmän käsittely TAPS-rekisterin käsittely TOT-raporttien käsittely Yritysvierailut ja työmaakäynnit Kysely Viitekehykseen perehtyminen, kirjallisuuslähteet Kokoukset yhteistyötahojen kanssa Tavoitteiden määrittäminen Tutkimussuunnitelma 11/ / / /2005 Tutkimuksen suunnittelu Energia-alaan perehtyminen ja tietokantojen käsittely Energia-alan tapaturmatiedon kerääminen ja diplomityön viimeistely Kuva 1. Tutkimuksen eteneminen. Tutkimuksen tavoitteena olevan hakuprosessin kehittäminen tapahtuu pääasiassa soveltamalla tiedonhakutekniikoita työtapaturma- ja ammattitautitietoja sisältäviin valtakunnallisiin tietokantoihin. Energia-alan työtapaturmien lukumäärä ja painoalueet voidaan selvittää hakuprosessia kehitettäessä saadun tiedon avulla. Hakuprosessia kehitettäessä saadaan tietoa myös tietokantojen ja uusien ESAW-luokittelumuuttujien käytettävyydestä. Tutkimuksessa käytettävät tietokannat ovat: - Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän (TOT) raportit - Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteri, TAPS-rekisteri - Tapaturmavakuutuslaitosten liiton SAS-portaali. Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten edustajilla on keskeinen rooli tutkimuksen toteuttamisen kannalta. Yhteistyöyritysten edustajilta saadaan tutkimukselle suuntaa antavaa tietoa kyselyn, keskustelujen sekä yritys- ja työmaakäyntien avulla. Tutkimuksen aikana yhteistyöyritysten edustajien kanssa kokoonnutaan useamman kerran, jolloin voidaan keskustella tutkimuksen etenemisen kannalta olennaisista kysymyksistä. Yhteistyöyrityksiltä saadaan tietoa seuraaviin asioihin liittyen: - tutkimukseen liittyvät rajaukset, energia-alan ja energia-alan tapaturman määrittely - tietoa energia-alasta, sen ammateista, työtehtävistä ja sanastosta - tietoa energia-alan työtapaturmiin liittyen.

13 5 2. TEORIA 2.1 Tilastojen hyödyntäminen tapaturmien torjunnassa Tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan työtapaturma on työntekijälle vamman tai sairauden aiheuttanut tapaturma, joka on sattunut työssä, työstä johtuvissa olosuhteissa tai työntekijän yrittäessä varjella työnantajansa omaisuutta tai pelastaa työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä. Tapaturmia tutkimalla pyritään torjumaan ja ennalta ehkäisemään niiden syntymistä (Lappalainen & Saarela 2003, s. 47). Tapaturmien ehkäisemiseksi täytyy tapaturmien taustalla vaikuttavista tapahtumaketjuista saada riittävästi tietoa (Lappalainen & Saarela 2003, s ). Tapaturmiin johtaneiden olosuhteiden ja syiden selvittämiseksi on kehitetty erilaisia malleja ja teorioita (Häkkinen 1978, s. 8). Tapaturmateoriat voidaan jakaa kuuteen pääluokkaan, jotka ovat ihmiskeskeiset teoriat, ympäristötekijäeli vaaratekijäteoriat, kausaaliketjuteoriat, järjestelmäketjuteoriat, hierarkkisten järjestelmien teoriat ja muut teoriat (Häkkinen 1978, s. 16). Myös tapaturmatilastojen avulla voidaan edistää torjuntatoimien kehittämistä. Tapaturmatilastojen tehtävänä on osoittaa tapaturman aiheutumisen sekä sen syiden ja seurausten väliset yhteydet. Tapaturmatilastoja voidaan hyödyntää myös suoritettujen torjuntatoimien tuloksellisuuden seurantaan. (Skiba 1979, s. 16). Tapaturmatilaston tietolähteitä ovat esimerkiksi tapaturmarekisterit, sisäiset tapaturmailmoitukset ja viralliset tapaturmailmoitukset (Skiba 1979, s. 17). Yrityskohtaisesti työtapaturmien tunnuslukuina voidaan käyttää esimerkiksi työtapaturmien määrää, kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrää, työtapaturmien esiintyvyyttä, tapaturmataajuutta ja tapaturmien vaikeusastetta. Yritykset voivat julkaista työtapaturmatietoja esimerkiksi vuosikertomuksissa, yhteiskuntavastuu- tai henkilöstöraporteissa. Tapaturmatilastojen avulla yritykset voivat verrata työturvallisuuden kehitystä omilla tuotantolaitoksillaan ja työpaikoillaan. Jotta vertailua voidaan tehdä, tulee tapaturmat tilastoida kaikissa kohteissa yhtenäisin perustein. (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 12) Työtapaturmista ja ammattitaudeista julkaistaan useita erilaisia tilastoja niin Suomessa, Euroopassa kuin muualla maailmassakin. Tilastoja laaditaan erilaisiin tarpeisiin ja niiden sisältö ja tilastointiperusteet vaihtelevat, mikä vaikeuttaa eri tilastojen käyttöä ja vertailua. Tilastot eroavat toisistaan useimmiten sen suhteen, millaisia tapauksia niissä tilastoidaan ja mistä tiedot tilastoitavista tapauksista saadaan. Eri tilastoihin valitaan työtapaturmia ja ammattitauteja erilaisen vakavuusasteen mukaan. Joihinkin tilastoihin otetaan mukaan esimerkiksi vain yli kolmen päivän tai neljän päivän työstä poissaolon aiheuttaneet tapaturmat, kun toisiin tilastoihin tilastoidaan kaikki tapaukset. Osa tilastoista perustuu vakuutuslaitosten korvaamiin työtapaturma- ja ammattitautitapauksiin, osa työsuojeluviranomaisille tai vakuutuslaitoksille ilmoitettuihin työtapaturmiin ja osa työtapaturmatiedoista kerätään kysely- ja haastattelututkimuksilla. Tilastoja voidaan tehdä myös eri aikaväleiltä. (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 2-3)

14 6 Tapaturmiin ja läheltä piti -tilanteisiin liittyvä tieto voidaan tallentaa koodattuna tai vapaamuotoisena tekstinä. Tilastollisen analyysin kannalta koodattu tieto on helpommin haettavissa ja hyödynnettävissä kuin vapaassa muodossa oleva teksti. Tiedon koodaaminen voi aiheuttaa virheitä ja tiedon häviämistä. (Kjellén 2000, s. 205) Koodatun tiedon lisäksi on hyvä tallentaa kuvaus tapahtumien kulusta ja tapahtuman syistä vapaassa tekstimuodossa. Kuvauksia voidaan käyttää yhdessä koodatun tiedon kanssa tilastollisissa analyyseissä, jolloin vältytään ainoastaan koodattuun tietoon perustuvien tilastojen pohjalta tehdyiltä virheellisiltä päätöksiltä. (Kjellén 2000, s. 209) Tilastoja käyttäessä on syytä ottaa huomioon, että tarkat tiedot työtapaturmista ja varsinkin ammattitaudeista saadaan viiveellä. Tilastoitaviin vuosiin kohdistuu tapauksia vielä tilastojen julkaisun jälkeen. Tämä johtuu siitä, että tietojen keräämiseen ja niiden saattamiseen oikeaan muotoon menee aikaa, mutta myös siitä, että seurausten todellinen vakavuus ja kesto saadaan selville vasta pidemmän ajan kuluessa. Viiveen vaikutusta voidaan vähentää tilastoissa käyttämällä selvityskertoimia. Ne ovat tilastollisesti laskettuja kertoimia, joilla voidaan arvioida tilastolukujen lopullinen taso. Arviointi tapahtuu kertomalla tiettyyn hetkeen mennessä havaitut tilastoluvut selvityskertoimella. (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, s. 6) 2.2 Tapaturmien tilastointi Suomalainen tapaturmavakuutusjärjestelmä Lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu tapaturmavakuutuslakiin (Kukkonen & Karmavalo 2004, s. 16). Tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan työntekijällä, joka sopimuksen perusteella tekee vastikkeesta työtä toiselle, eli työnantajalle, on oikeus saada korvausta työtapaturmasta. Työnantaja on lain mukaan velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä tapaturmien varalta. Vakuutuksenottajan eli työnantajan ja vakuutetun eli työntekijän lisäksi tapaturmavakuutukseen liittyy kolmas osapuoli, joka antaa vakuutuksen eli vakuutusyhtiö. (Kukkonen & Karmavalo 2004, s. 18) Tapaturmavakuutuslain mukainen oikeus saada korvausta työtapaturmista perustuu ensisijaisesti työsuhteen tai virkasuhteen olemassaoloon. Työntekijällä on kuitenkin tapaturmavakuutuslakiin perustuva oikeus tapaturmakorvaukseen myös niissä poikkeustapauksissa, joissa työnantajalla ei ole vakuutusta. (Kukkonen & Karmavalo 2004, s. 17 ja 24) Itsenäinen yrittäjä ja ammatinharjoittaja ei ole tapaturmavakuutuslain mukaisessa työsuhteessa, eikä siten ole oikeutettu tapaturmakorvaukseen. Yrittäjä voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisesti tapaturmavakuutuslain mukaisen turvan työajan ja vapaa-ajan vakuutuksella. (Kukkonen & Karmavalo 2004, s. 27) Tapaturmavakuutuslain tarkoitus on taata vahingoittuneelle sosiaaliturva työtapaturman ja ammattitaudin jälkeen (Kukkonen & Karmavalo 2004, s. 13). Lakisääteisellä tapaturmavakuutuslailla korvataan tapaturmavakuutuslain mukaiset työtapaturmat ja ammattitautilain määritelmän mukaiset ammattitaudit.

15 7 Työtapaturman tavoin korvataan myös lyhyehkönä aikana syntyneet työssä tai työhön liittyvissä olosuhteissa sattuvat pahoinpitelyn, sodan tai aseellisen selkkauksen aiheuttamat vammat. Myös aikaisemman vamman tai sairauden paheneminen työtapaturman yhteydessä korvataan työtapaturman tavoin. Ammattitautilaki ei sisällä korvaussäännöksiä. Se määrittelee ammattitaudin, jonka korvaus määräytyy työtapaturman tavoin. (Kukkonen & Karmavalo 2004, s ) Tapaturmakorvauksen saamiseksi työnantajan on lähetettävä tapaturmaan tai ammattitautiin liittyviä tietoja tapaturma- ja ammattitauti-ilmoituksella sille vakuutuslaitokselle, josta on vakuutuksen ottanut (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, s. 4). Lomakkeeseen tulee tietoa esimerkiksi työnantajasta, vahingoittuneesta ja itse vahingosta. Luokiteltavissa olevien tietojen lisäksi lomakkeessa on kohta, johon voidaan kirjoittaa selostus tapaturmasta, sen syistä tai ammattitaudin aiheutumisesta sekä työympäristöstä. (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s ) Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoituslomake on uudistunut vuoden 2003 alusta Suomessa käyttöön otetun työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmän (ESAW) myötä. Uudella ESAW-menetelmään perustuvalla ilmoituslomakkeella saadaan entistä enemmän tietoa työtapaturmiin johtaneista syistä ja olosuhteista. Uudella lomakkeella kerätään perustietojen lisäksi ESAW-menetelmän luokittelumuuttujiin perustuvaa tietoa. Luokittelumuuttujat antavat vahinkoon liittyen tietoa esimerkiksi työtehtävästä, työsuorituksesta, työpisteestä, vahingoittumistavasta ja vamman laadusta. (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s. 3-4) Uusi käytössä oleva tapaturma- ja ammattitauti-ilmoituslomake luokittelumuuttujineen on liitteessä Tapaturmien tilastointi Suomessa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) on määrätty tapaturmavakuutuslain muutoksella 1989 Suomen viralliseksi työtapaturma- ja ammattitautitilaston pitäjäksi. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat yhtiöt ja valtiokonttori ovat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton jäseniä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) korvaa ja tilastoi maatalousyrittäjille sattuneet työtapaturmat. (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, s. 4) Tapaturmavakuutuslaitoksissa tallennetaan ja luokitellaan tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitusten vahinkoihin liittyvät perustiedot ja korvaustiedot Tapaturmavakuutuslaitosten liiton antamien ohjeiden mukaan. Valtiokonttorista ja vakuutuslaitoksista lähetetään perustiedot korvatuista vahingoista ja maksetuista korvauksista neljännesvuosittain edelleen Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle. Valtiokonttorilta ja vakuutuslaitoksilta saadut perustiedot siirretään Suomen Vakuutusdata Oy:n (SVD) ylläpitämään perustietokantaan. Perustietokannasta siirretään edelleen Suomen Vakuutusdatan ylläpitämään Sammio-tietokantaan sellaisia tietoja, joiden perusteella tuotetaan julkaisuja (kuva 2). (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, s. 4-5)

16 8 Työpaikka - Tapaturmailmoituksen tekeminen Tapaturmavakuutuslaitokset - Tapaturmailmoitusten rekisteröinti - Tietojen koodaus Suomen Vakuutusdata Oy - Perustietokanta - Sammio-tietokanta - Tietovarastojen hoito ja atktuotanto Tapaturmavakuutuslaitosten liitto - Tilastotuotanto - Julkaisut Sidosryhmät Kuva 2. Valtakunnallisten työtapaturmatilastojen taustalla oleva tapaturmatietojen kulku (mukailtu lähteestä Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002, s. 5). Tapaturmavakuutuslaitosten liitto julkaisee vuosittain Työtapaturma- ja ammattitautitilastoa, jonka tiedot perustuvat vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin tai Tapaturmavakuutuslaitosten liiton palkansaajille korvaamiin vahinkoihin. Tilastossa ovat mukana kaikki kunakin vuonna jonkinlaiseen korvaukseen johtaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat sekä korvatut ammattitautitapaukset. (Tilastoopas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 13; Työtapaturmat ja ammattitaudit 2005, s. 5) Muita Tapaturmavakuutuslaitosten liiton julkaisemia tilastoja ovat Tapaturmavakuutus-lehdessä julkaistava liukuvat-pikatilasto ja TOT-työpaikkakuolemantapauksiin liittyvä tilasto (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 3). Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista Tapaturmavakuutuslaitosten liitto julkaisee raportit painettuna sekä verkkosivuillaan. TOT-tutkimuksista julkaistaan myös erilaisia yhteenvetoja ja toimialakohtaisia selvityksiä. (Tilastoopas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 9) Tapaturmavakuutuslaitosten liitoon lisäksi Suomessa työtapaturma- ja ammattitautitilastoja julkaisevat Tilastokeskus, Työterveyslaitos, Vakuutusvalvontavirasto, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, sekä vakuutusyhtiöt ja yksittäiset yritykset ja työpaikat (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 3). Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema Työtapaturmat-julkaisu on Suomen virallinen tapaturmatilasto (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 6). Julkaisu sisältää tietoa sekä palkansaajille että yrittäjille sattuneista työpaikka- ja työmatkatapaturmista, maatalousyrittäjät mukaan lukien (Työtapaturmat 2002, s. 3). Työtapaturmat-julkaisun tiedot perustuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tilastokeskukselle toimittamiin palkansaajien ja yrittäjien työta-

17 9 paturmia koskeviin tietoihin sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimittamiin maatalousyrittäjiä koskeviin tietoihin. Työterveyslaitos julkaisee työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetuista uusista tapauksista vuosittain Ammattitaudit-julkaisua. Ammattitaudit-tilastoon kirjataan kaikki lääkärien ammattitauteina tai ammattitautiepäilynä työsuojeluviranomaisille tai vakuutuslaitoksille ilmoittamat tapaukset. Vakuutusjärjestelmän tilastoihin kirjataan vain korvatut ammattitaudit vakuutusteknisen ilmenemisvuoden mukaan. (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 7) Työterveyslaitoksen ammattitautitilasto on Suomen virallinen ammattitautitilasto (Työtapaturmat 2002, s. 41). Vakuutuslaitokset toimittavat asiakkailleen työpaikkakohtaisia tilastoja, joita yritykset voivat verrata valtakunnallisiin tilastoihin tai muiden yritysten tilastoihin. Vakuutuslaitosten tilastot perustuvat työpaikkojen vakuutuslaitoksille tekemiin ilmoituksiin niistä työpaikalla, työliikenteessä ja työmatkalla sattuneista tapaturmista sekä ammattitaudeista, joista työpaikat hakevat korvauksia. (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 3 ja 11) Tapaturmien tilastointi EU:ssa ja maailmanlaajuisesti Euroopan unioni julkaisee vuosittain tilaston sen jäsenvaltioissa sattuneista työtapaturmista. EU:n tilaston (Work and health in the EU. A statistical portrait.) kokoaa EU:n tilastotoimisto Eurostat. Siinä tilastoidaan vain työpaikkakuolemat ja vähintään neljän päivän työstä poissaolon aiheuttaneet työpaikkatapaturmat. Suurin osa EU:n tilastojulkaisun tiedoista perustuu eri maiden tapaturmavakuutuslaitoksilta korvatuista työtapaturmista saatuihin tietoihin. Joidenkin maiden tapaturmatilastot perustuvat työsuojeluviranomaisten tietoihin. (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 13) Työtapaturmien ja ammattitautien ilmoittamis- ja rekisteröintikäytännöt eroavat toisistaan eri EU-maissa. Erot raportointi- ja rekisteröintikäytäntöjen välillä aiheuttavat eroja myös työtapaturmien tilastollisessa analyysissa käytettyihin kansallisiin tietokantoihin. Tämä vaikeuttaa työtapaturmatilastojen vertailua EUmaiden välillä. EU:n jäsenmaissa sattuneista työtapaturmista tilastoja tehtäessä ongelmia aiheuttavat erityisesti työvoiman kattavuus ja erilaisten luokittelu- ja koodausmallien käyttö. EU-maiden tilastojen vertailtavuuteen liittyviin ongelmiin pyritään vaikuttamaan Eurostat:in käynnistämässä EU-maiden kanssa yhteistyössä toteutettavassa ESAW-hankkeessa. (Jacinto & Aspinwall 2004, s ) ESAW-hankkeen tarkoitus on Euroopan työtapaturmatilastojen yhdenmukaistaminen uuden luokittelumenetelmän ESAW:n (European Statistics on Accidents at Work) avulla. ESAW on eurooppalainen järjestelmä Euroopassa tapahtuvien työtapaturmien syiden, olosuhteiden ja seurausten kirjaamiseksi. (Euroopan komissio 2000, s. 5; Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön, s. 3) Työtapaturmiin liittyvien tietojen tilastoinnin kriteerien ja metodien yhdenmukaistamisen lisäksi hankkeen tavoitteena on saada lisää tietoa käytännön turvallisuustyöhön (Euroopan komissio 2000, s. 5; Rajala & Tarvainen 2000, s. 5). Tavoitteena on ollut luoda tilastointijärjestelmä, joka tuottaa tietoa tapaturmien

18 10 ehkäisemiseksi ja on mahdollisimman yhteensopiva jäsenvaltioiden jo käytössä olevien tilastointijärjestelmien kanssa (Euroopan komissio 2000, s. 6). Konkreettisesti uuden menetelmän käyttöönotto näkyy uudistuneessa tapaturma- ja ammattitauti-ilmoituslomakkeessa. Lomakkeessa käytetään kahdeksaa uutta muuttujaa työpaikkatapaturmien syiden, olosuhteiden ja seurausten luokitteluun. Käytetyt luokittelumuuttujat ovat työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu ja vahingoittunut ruumiinosa. ESAW-luokittelumenetelmä otetaan lähivuosina soveltuvin osin käyttöön kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s. 3-4) Suomessa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset luokitellaan ESAW-menetelmään perustuvien kahdeksan eri muuttujan avulla (taulukko 1). Luokittelumuuttujille on varattu omat kohtansa tapaturma- ja ammatitauti-ilmoituksessa (liite 1). Luokittelumuuttujat on jaoteltu tarkempiin muuttujiin, joita jokaista vastaa omaa numerokoodinsa (liite 2). Näiden muuttujien ja koodien avulla voidaan ilmoitukseen merkitä ilmoitettavan vahingon tiedot. (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s. 9-12) Taulukko 1. ESAW-menetelmän mukaiset luokittelumuuttujat ja niiden merkitys (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s. 4). Luokittelumuuttujan Luokittelumuuttujan kuvaus Esimerkki muuttujasta nimi Työtehtävä Vahingoittuneen tapaturmahetkellä tekemän työn pääasiallinen luonne Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen Työsuoritus Vahingoittuneen täsmällinen Koneen käyttäminen työsuoritus juuri tapahtumahetkellä Poikkeama Viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo Vahingoittumistapa Miten vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama Vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja Työpiste Aineellinen tekijä, esimerkiksi esine tai työkalu, jonka kanssa vahingoittunut joutui tekemisiin Työskentelikö tapaturmaan joutunut henkilö omalla vai toisen työnantajan vahingoittuminen Työkalut, koneet ja laitteistot Oman työnantajan hallinnoima työpiste omistamalla tai johtamalla työpaikalla Vamman laatu - Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset Vahingoittunut ruumiinosa - Selkä Työntekijällä voi olla useampia eri työtehtäviä, joita hän suorittaa eri aikoina. Työtehtävä-muuttuja kuvaa sitä työvaihetta, jota vahingoittunut oli tekemässä juuri vahingoittumishetkellä. Työsuoritus-muuttuja selittää henkilön toimintaa juuri ennen vahingoittumista. Työsuorituksen kuvaama toiminta saattaa olla lyhytaikaista. Kyseessä on kuitenkin tarkoituksellinen ja vapaaehtoinen liike. Poikkeamalla tarkoitetaan viimeisintä vahingoittumista edeltänyttä tapahtumaa. Poikkeama voi johtua joko vahingoittuneen itsensä tai ulkopuolisen henkilön toiminnasta. Vahingoittumistapa kertoo miten vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Jos vahingoittumistapoja on useita, merkitään niistä vakavimman vamman aiheuttaja. Vahingoittumistapaan liitty-

19 11 vällä välittömällä aiheuttajalla tarkoitetaan vamman aiheuttajaa. Se kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin. Vamman aiheuttajaksi merkitään vakavimpaan vammaan liittyvä välitön aiheuttaja, jos aiheuttajia on useampia. Työpiste-muuttuja kertoo, oliko vahinkoon liittyvä työpiste työnantajan vai jonkun muun hallinnoima. Vamman laatu -muuttuja kertoo millaisen vamman vahinko aiheutti. Vahingoittuneen ruumiinosan avulla ilmaistaan mikä osa kehosta vahingoittui. (Työtapaturmien luokittelu - Opas työpaikkojen käyttöön 2002, s. 9-12) Kansainvälinen työjärjestö (ILO) julkaisee vuosittain maailmanlaajuista työtapaturmatilastoa Yearbook of Labour Statistics. Tilastokirjassa on työtapaturmien lisäksi muutakin tietoa yli 190 maan työoloista ja niiden kehityksestä. Kansainvälisen työjärjestön tapaturmatilasto pohjautuu eri maiden kansallisiin tilastoihin. Suomen tapaturmatiedot Kansainväliselle työjärjestölle toimittaa Tilastokeskus Tapaturmavakuutuslaitosten liitolta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta saamiensa tietojen pohjalta. Kansainvälisen työjärjestön mukaan vain runsaalla 50 maalla on tällä hetkellä melko luotettavat tiedot työtapaturmien määrästä, maalla on jonkinlainen tapaturmatilasto ja lopuilla mailla ei ole ollenkaan tapaturmatilastoa. Kansainvälisen työjärjestön tiedot tapaturmista perustuvat osittain vakuutuslaitosten korvaustietoihin ja osittain työsuojeluviranomaisten keräämiin tietoihin. Joistain maista tietoa joudutaan hankkimaan myös otoksiin perustuvilla kyselyillä ja haastatteluilla. (Tilasto-opas - näin selviydyn työtapaturmaviidakossa 2004, s. 14) Tapaturmatilastoinnissa käytetyt luokitukset Tilastoja tehtäessä käytetään erilaisia luokituksia. Eri tilastoissa käytetään erilaisia luokituksia ja luokitteluperusteita. Käytettyjä luokituksia ovat esimerkiksi toimialaluokitus ja ammattiluokitus. (Tilastokeskus 2005) Toimialaluokitus on järjestelmä, jonka avulla ryhmitellään samankaltaisia toimintoja toimialaluokkiin eli toimialoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä yritysten ja toimipaikkojen tai muiden tilastoyksiköiden luokittelua. (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 5) Yksiköt luokitellaan toimialoihin niiden pääasiallisen toiminnan perusteella (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 15). Toiminnan ja toimintojen samankaltaisuus määritellään tuotettujen hyödykkeiden, tuotantopanosten ja tuotantoprosessien samankaltaisuuden perusteella. Käytännössä on kuitenkin otettava huomioon, että joissain toimipaikoissa toiminnot saattavat ryhmittyä muidenkin periaatteiden kuin raaka-aineiden, tuotantoprosessin tai tuotteiden samankaltaisuuden perusteella. (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 5 ja 15) Yksikkö voi harjoittaa yhtä tai useampaa toimintaa, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan toimialaluokituksen luokkaan (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 15). Toimialaluokituksessa käytettävät yksiköt ovat joko yrityksiä, yritystyyppisiä yksiköitä, toimialayksiköitä, paikallisia yksiköitä tai toimipaikkoja (Toimialaluokitus TOL 2002, s ). Pääasiallisen toiminnan lisäksi yrityksellä voi olla sivutoimintaa tai aputoimintoja. Sivutoimintaa on mikä tahansa muu tavaroita tai palveluja tuottava toiminto. Aputoimintojen avulla tuotetaan kulutustavaroita tai palveluja kyseisen yksikön käyttöön pää- ja sivutoimintojen tueksi. (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 15)

20 12 Kansalliset toimialaluokitukset ovat osa 1990-luvulla kansainvälisiä tilastoluokituksia tarkistettaessa luotua integroitua luokitusjärjestelmää, jonka muodostaa toimiala- ja tuoteluokitusten harmonisoitu kokonaisuus (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 5-7). Toimialaluokitus TOL 2002 on Tilastokeskuksen vuonna 2002 vahvistama kansallinen tilastotietojen keräämiseen ja esittämiseen tarkoitettu luokitusstandardi (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 5). TOL 2002 perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen (NACE 2002), joka edelleen on johdettu kansainvälisen tason toimialaluokituksesta (ISIC). NACE 2002 on päivitetty laitos aikaisemmasta Euroopan unionin toimialaluokituksesta NACE Rev. 1. EU:n toimialaluokitus (NACE) noudattaa kansainvälisen tason luokitusta (ISIC), mikä takaa kansainvälisen vertailukelpoisuuden. TOL 2002 ottaa huomioon EU:n toimialaluokitukseen (NACE 2002) tehdyt täsmennykset ja tarkistukset ja on päivitys vuoden 1995 toimialaluokituksesta (TOL 1995), jonka rakenne ja määrittelyt ovat Euroopan unionin toimialaluokituksen NACE Rev. 1 mukaisia. NACE 2002 astui voimaan vuoden 2002 alusta. EU:n jäsenmaiden on ollut tarkoitus siirtyä uusien luokitusten käyttöön vuoden 2003 alusta. (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 10) TOL 2002 ja TOL 1995 ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Euroopan unionin toimialaluokituksen (NACE 2002) rakenteen ja koodijärjestelmän mukaisia (Toimialaluokitus 1995, s. 12; Toimialaluokitus TOL 2002, s. 7). Toimialaluokituksen koodijärjestelmä muodostuu kirjaintasosta, välitasosta, 2-numerotasosta, 3-numerotasosta, 4-numerotasosta ja 5-numerotasosta. Kirjaintasolla käytetään kirjainkoodeja A-Q (taulukko 2). Luokituksessa on myös luokka X Tuntematon. NACE:n alin taso on 4-numerotaso ja 5-numerotaso on eri maiden kansalliset erityispiirteet huomioon ottava tarkennus Euroopan unionin toimialaluokitukseen. (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 7) Vuoden 1995 toimialaluokituksen pääluokat ovat lähes vastaavat vuoden 2002 toimialaluokituksen pääluokkien kanssa (Toimialaluokitus 1995, s. 5; Toimialaluokitus TOL 2002, s. 8).

21 13 Taulukko 2. Toimialaluokituksen pääluokat ja luokkien määrä eri hierarkiatasolla (Toimialaluokitus TOL 2002, s. 8). Pääluokka Välitaso 2-nro 3-nro 4-nro 5-nro A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P Työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustot X Toimiala tuntematon Yhteensä NACE Rev Toimialaluokituksen tapaan ammattiluokitus on Tilastokeskuksen vahvistama luokitusstandardi. Ammattiluokitusta hyödynnetään pääasiassa luokiteltaessa ja tilastoitaessa väestön ammattirakennetta. (Ammattiluokitus 2001, s. 4-6) Tapaturmatilastoissa ammatilla tarkoitetaan sitä toimintaa tai työtä, jota vahingoittunut teki pääasiallisesti työkseen tapaturman sattumishetkellä (Työtapaturmat 2002, 45 s). Ammattiluokituksen taustalla on Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1988 hyväksymä maailmanlaajuinen ammattiluokitus ISCO-88. Euroopan unioni on laatinut oman sovelluksensa ISCO-88(COM) Kansainvälisen työjärjestön ammattiluokituksesta. Euroopan unionin jäsenmaiden on tullut käyttää EU:n yhteistä ammattiluokitusta vuodesta 1991 lähtien Euroopan unionin tilastovirastolle (Eurostat) tekemässään työvoimatutkimusta ja väestönlaskentaa koskevien tulosten raportoinnissa. (Ammattiluokitus 2001, s. 4-6) Ammattiluokitus luokittelee ammattiryhmiä työssä tarvittavan ammattitaidon ja työtehtävien laadun eli ammatin perusteella. Ammatti on työ, jota työntekijä tekee ammattiasemastaan, koulutuksestaan tai työpaikan toimialasta riippumatta. Ammattitaito määritellään ammattitaidon tason ja erikoistumisalan perusteella. Ammattiluokitus koostuu kymmenestä pääryhmästä, jotka on muodostettu ammattitaidon tason eli työtehtävien laajuuden ja monimuotoisuuden perusteella. Luokituksen pääryhmät jaetaan edelleen numerotasoihin ammattitaidon erikoistumisalan eli työntekijän työssään käyttämien osaamisalueiden, työvälineiden tai materiaalien perusteella. Erikoistumisala voi kuvata myös tuotteiden tai palvelujen laatua. Ammattiluokituksessa huomioidaan 5-numerotasolla kansallisten erojen aiheuttamat tarpeet. (Ammattiluokitus 2001, s. 6)

22 Valtakunnalliset tapaturmatietokannat TOT-järjestelmän raporttitietokanta Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä (TOT) perustuu keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton väliseen sopimukseen. TOT-järjestelmässä on vuodesta 1985 tutkittu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta työpaikoilla ja vastaavissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Järjestelmässä ei tutkita työpaikan ulkopuolisessa liikenteessä tai työmatkalla sattuneita tapaturmia eikä ammattitautitapauksia. Lisäksi tapaturman uhrin on oltava lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Yrittäjille ja itsenäisille ammatinharjoittajille yhteisellä työpaikalla sattuneita tapaturmia käsitellään YTOT-tutkinnassa. Tutkintaan on otettu vuoden 2004 loppuun mennessä yhteensä 678 työsuhteessa ja 28 yrittäjille sattunutta työpaikkakuolemaa. (TOT-tutkinta 2005) Jokaista kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturman tutkintaa varten asetetaan erikseen tutkintaryhmä (kuva 3). Tutkintaryhmä koostuu kyseessä olevan tapauksen toimialan työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajajärjestön edustajista sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton edustajasta, joka toimii ryhmän puheenjohtajana. Tutkintaan saattaa osallistua myös tutkimuslaitoksen ja vakuutusyhtiön edustaja. Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tutkintaa johtaa ja valvoo Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallitus, jossa on edustajia sekä työmarkkinoiden keskusjärjestöistä että tapaturmavakuutusyhtiöistä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallitus asettaa tutkimusjohtokunnan, joka johtaa käytännön tutkintaa. (TOT-tutkinta 2005) TVL:n hallitus - Johtaa ja valvoo - Asettaa tutkimusjohtokunnan Tutkimusjohtokunta - Johtaa käytännön tutkimustoimintaa - Päättää tutkimusraportin jakelusta sekä muusta hyödyntämisestä kuten raporttiyhteenvetojen laatimisesta Tutkintaryhmä - Suorittaa tutkimuksen - Tekee ehdotukset torjuntatoimenpiteistä - Selvittää muut toimeksiannosta/työpaikkakuoleman erityispiirteistä johtuvat tekijät Kuva 3. TOT-tutkimuksen organisaatio (mukailtu lähteestä Työpaikkaonnettomuuksien tutkinta (TOT) 1991, s. 8). Tutkinnan käynnistää Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimisto heti saadessaan tiedon kuolemantapauksesta. Tutkintaryhmä pyrkii selvittämään kuolemaan johtaneen työpaikkatapaturman taustalla vaikuttaneet syyt eli tapaturmatekijät. Tapaturmatekijöiden tunnistamisessa ja poistamisessa auttaa suomalai-

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012 1 5.8.2013 / JP Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2007 2012 1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012 Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2012 yhteensä 385

Lisätiedot

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta

Lisätiedot

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O TILASTO-OPAS -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O Sisältö 2. Tilastoviidakossa kulkijalle 3. Monenlaisia tilastoja tilastojen erilaiset sisällöt,

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2014 Työtapaturmat 2012 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2012 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 296 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2015 Työtapaturmat 2013 Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Korjattu 18.6.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2010 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 19 550 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Palkansaajien tapaturmariski on suurin talonrakennustöissä. Kyseisessä ammateissa toimiville sattui 10 906 vähintään

Lisätiedot

Työtapaturmat 2006, katsaus

Työtapaturmat 2006, katsaus Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2006, katsaus Työtapaturmariski edelleen korkein nuorilla miehillä Miesten tapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 391 vähintään

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien kuoleman riski työpaikalla on alentunut 13 prosenttia vuosina

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien tapaturmariski laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana

Maatalousyrittäjien tapaturmariski laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana Työmarkkinat 2017 Työtapaturmat 2015 Maatalousyrittäjien tapaturmariski laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana Maatalousyrittäjien työtapaturman riski työpaikalla on alentunut 6 prosenttia vuosina 2006

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2005 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Vuonna 2005 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 111 129 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla. Vuosikatsaus 2011

Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla. Vuosikatsaus 2011 Turvallisuustiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2011 LÄHTÖKOHDAT JA ILMOITETUT TAPAUKSET Työn taustaa Poikkeamien luokittelu Toimintamalli: Lomake Ilmoitettujen tapausten lukumäärät

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työtapaturman riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työtapaturman riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Maatalousyrittäjien työtapaturman riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien työtapaturman riski työpaikalla on alentunut 10 prosenttia vuosina

Lisätiedot

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä Fennia

Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä Fennia Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä 2015 28.10.2015 Sisältö Lakimuutoksen taustaa Muutokset työnantajan näkökulmasta Muutokset työntekijän näkökulmasta Muutokset yrittäjän näkökulmasta Miten muutokset

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2005 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki 29.6.2005 Puh. (09) 680 401 Fax (09) 604 714 Merja Salonen 1(1) TYÖTAPATURMA- JA LIIKENNEVAHINKOPOTILAIDEN SAIRAANHOITO-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1996-2007 2007 2006 2005 2004 2009 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritykset 2008 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritysten henkilöstöstä noin 14 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2007 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset

Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset 12.4.2012 Työntekijöitä koskevat Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus Seurakuntalaisia koskevat Vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013 Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä Työtapaturmat Tilastovuodet 2000 2009 2009 2008 2007 2010 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisällysluettelo,

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Työtapaturmakirja. Sisällys

Työtapaturmakirja. Sisällys Työtapaturmakirja Sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 1.1 Tekevälle sattuu yli 130 000 työtapaturmaa vuodessa 1.2 Tapaturmavakuutuslain tarkoitus ja keskeiset periaatteet 1.3 Lakisääteinen ja

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 2 kenellä on oikeus työtapaturmakorvaukseen? 26 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit 47

sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 2 kenellä on oikeus työtapaturmakorvaukseen? 26 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit 47 sisällys 1 Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus 11 1.1 Tekevälle sattuu 130 000 työtapaturmaa vuodessa... 11 1.2 Tapaturmavakuutuslain tarkoitus ja keskeiset periaatteet... 12 1.3 Lakisääteinen ja ensisijainen

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1999-2008 2008 2007 2006 2010 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Euroopan työtapaturmatilastot

Euroopan työtapaturmatilastot Euroopan työtapaturmatilastot Työtapaturmatilastojen validointia koskeva kysely jäsenvaltioille Kattavuus Raportointitasot Kuolemaan johtaneen tapaturman määritelmä Yrityksen paikallisen yksikön määritelmä

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa Helsingin yliopisto 23.11.2010 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset Tuomas Talvitie Korvauslakimies / henkilökorvaukset tuomas.talvitie@if.fi Lakisääteinen tapaturmavakuutus osana sosiaaliturvaa

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013 5.5.2014 VUOSIKATSAUS 2013 SISÄLTÖ Turvallisuustiedon keruu (diat 3-6) Turvallisuuspoikkeamat vuonna 2013 (diat

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2014

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2014 Työmarkkinat 206 Työtapaturmat 204 Työtapaturmia 24 000 Suomessa vuonna 204 Vuoden 204 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman alle 24 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 3 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Tilastointi koetuksella -onko teollisuus teollisuutta vai palveluita. Jukka Pakola Globalisaatioseminaari 17.4.2013

Tilastointi koetuksella -onko teollisuus teollisuutta vai palveluita. Jukka Pakola Globalisaatioseminaari 17.4.2013 Tilastointi koetuksella -onko teollisuus teollisuutta vai palveluita Globalisaatioseminaari 17.4.2013 Sisältö Taustaa Silmäluokittelua Yleistä toimialaluokituksesta ja sen soveltamisesta Soveltamisen erityistapauksia

Lisätiedot

TAPATURMATILASTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖ- TURVALLISUUTTA KUVAAVAN INDIKAATTORIN KE- HITTÄMISEKSI TUKESISSA

TAPATURMATILASTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖ- TURVALLISUUTTA KUVAAVAN INDIKAATTORIN KE- HITTÄMISEKSI TUKESISSA TAPATURMATILASTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SÄHKÖ- TURVALLISUUTTA KUVAAVAN INDIKAATTORIN KE- HITTÄMISEKSI TUKESISSA Tutkimusraportti 18.1.2007 Noora Hintikka TIIVISTELMÄ Turvatekniikan keskus (TUKES) tutkii osana

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot