Työtapaturmat. Tilastovuodet TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä"

Transkriptio

1 Työtapaturmat Tilastovuodet Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1

2 Sisällysluettelo, johdanto 1. Johdanto Muut työtapaturma- ja ammattitautitilastot sekä eri lähteiden vertailtavuus Tilastojulkaisun rakenne 4 2. Vahinkoaineisto ja työaikatiedot Vakuuttaminen tapaturmavakuutuslaissa Vahingon ilmoittaminen vakuutuslaitokselle Vahinko- ja korvaustietojen toimittaminen TVL:oon Työkyvyttömyyden kestojen seuraaminen Selvityskertoimet Työaikatiedot Täyskustannusvastuu muutos vahinkojen tilastoitumisessa 6 3. Keskeiset käsitteet 7 Palkansaaja 7 Taajuus (työpaikkatapaturmataajuus, työmatkatapaturmataajuus) 7 Työkyvyttömyysaika 7 Työmatkatapaturma 7 Työpaikkatapaturma 7 Työtapaturma 7 Yrittäjä 7 4. Käytetyt luokitukset Ammattiluokitus ESAW-muuttujat Toimialaluokitus Liikkumistapaa koskeva luokitus Maakuntaluokitus Vakavuusluokitus 12 2

3 Sisällysluettelo, tulkinta 1. Palkansaajien ja yrittäjien työtapaturmat (korvatut työtapaturmat yhteensä) Palkansaajien työtapaturmat Vakavuustarkastelut Toimialakohtaiset tarkastelut Ammattiluokkakohtaiset tarkastelut Sukupuoli-, ikäluokka- ja maakuntakohtaiset tarkastelut Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteet Palkansaajien työmatkatapaturmien sattumisolosuhteet Yrittäjien työpaikkatapaturmat 26 Tilastoliite, osa 1: työtapaturmat Työtapaturmat Tilastoliite, osa 2: työpaikkatapaturmat Työpaikkatapaturmat Tilastoliite, osa 3: työmatkatapaturmat Työmatkatapaturmat Tilastoliite, osa 4: yrittäjien työpaikkatapaturmat Yrittäjien työpaikkatapaturmat Tapaturma- / ammattitauti-ilmoituslomake 46 3

4 1. Johdanto Tässä julkaisussa esitellään tilastoja pääasiassa palkansaajille sattuneista työtapaturmista. Luvut perustuvat korvattuihin tapauksiin, jotka Suomessa toimivat vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori ja TVL ovat korvanneet. Julkaisussa esitetään pääjakaumat myös vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen mukaisesti vakuutettujen yrittäjien työssä sattuneista tapaturmista. Taulukossa on aina maininta siitä, sisältääkö se palkansaajien, yrittäjien vai molempien ryhmien aineistoa. Tilastojulkaisun lähtökohtana on TVL:lle laissa määrätyn tilastointivelvoitteen täyttämisen ohella myös palvella mahdollisimman tehokkaasti työturvallisuusasiantuntijoiden tarpeita. Tilastolla on pyritty välittämään asiantuntijoiden käyttöön työtapaturmien torjuntatyön kannalta oleellista tilastotietoa tapaturmista. 1.1 Muut työtapaturma- ja ammattitautitilastot sekä eri lähteiden vertailtavuus Tässä julkaisussa ei esitetä tietoja maatalousyrittäjille eikä apurahansaajille sattuneista työtapaturmista. Heidät vakuuttaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), joka myös julkaisee maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautitilastot. TVL julkaisee erikseen tilastoja ammattitaudeista. TVL ja Mela toimittavat tietonsa kerran vuodessa Tilastokeskukselle, joka julkaisee yhteenvedon kaikista työtapaturmista. Näiden lisäksi myös Työterveyslaitos tekee koko maata koskevaa jatkuvaa tilastointia työtapaturmista, ammattitaudeista sekä työperäisistä sairauksista. Yksittäisiä, projektiluonteisia tilastoja tekevät myös muut tahot. Euroopan unionin tilastointi on keskitetty EU:n tilastoviranomaiselle Eurostat:lle. Lisäksi tutkimuslaitokset ja työturvallisuusorganisaatiot julkaisevat omia tietojaan, merkittävimpinä Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Dublin Foundation). Maailmanlaajuiset tilastot laatii Maailman työjärjestö ILO. Käytännössä kaikkien edellä mainittujen tilastonpitäjien käyttämät menetelmät, rajaukset ja määritelmät poikkeavat toisistaan. Erot on otettava huomioon, mikäli halutaan tehdä mielekästä vertailua eri lähteiden ilmoittamien lukujen välillä. Tämän julkaisun taulukoiden muodostamisperiaatteet on kirjattu Vahinkoaineisto ja työaikatiedot osaan. TVL on julkaissut syksyllä 2004 Tilasto-oppaan, jossa käydään lyhyesti läpi erot tärkeimpien eri työturvallisuusalan tilastojen välillä. Oppaan voi hakea TVL:n kotisivuilta (www.tvl.fi) tai tilata painettuna versiona TVL:n toimistolta. 1.2 Tilastojulkaisun rakenne Tilastojulkaisu on muuttunut merkittävästi vuonna 2010 sisällön osalta. Uudistetussa julkaisussa esitetään tiedot korvatuista työtapaturmista seuraavien periaatteiden mukaisesti: Varsinaiset tilastot vuosilta esitetään johdanto-osan jälkeen jaettuna neljään lukuun: 1. luvussa yleiskatsaus kaikkiin työtapaturmiin (korvattujen työmatka- ja työpaikkatapaturmien kokonaismäärät). 2. luvussa yleiskatsaus korvattuihin työpaikkatapaturmiin 3. luvussa yleiskatsaus korvattuihin työmatkatapaturmiin 4. luvussa valitut taulukot yrittäjien, heidän perheenjäsentensä ja muiden tapaturmavakuutuslain 57 mukaisesti vakuutettujen työpaikkatapaturmista. Kunkin luvun alussa esitetään tiedot kaikista korvatuista tapauksista. Muuten tiedot esitetään vain vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien osalta. Tämä rajaus on yhtenäinen kansainvälisten tilastojen kanssa. Alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien raportoitumiseen liittyvä vaihtelu vaikeuttaa merkittävästi myös tilastoissa tapahtuvien muutosten tulkintaa. 4

5 Kunkin luvun rakenne on keskenään samankaltainen; ensin esitetään tiedot kaikista järjestelmän korvaamista tapaturmista (ml. yrittäjät), jonka jälkeen tiedot korvattujen tapaturmien jakaumista työkyvyttömyyden keston, päätoimialan, ammattiluokan, sukupuolen, ikäluokan ja maakunnan mukaan. Näiden jälkeen esitetään tietoja muiden koodattavien muuttujien suhteen. Luvun lopussa esitetään taajuustietoja ja keskimääräisiä työkyvyttömyyksien kestoja. Taulukoiden käytön helpottamiseksi luvut ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa TVL:n kotisivuilta: 2. Vahinkoaineisto ja työaikatiedot Tämä julkaisu sisältää tietoja työtapaturmista, joiden osalta korvauspäätös on tehty viimeistään Tässä julkaisussa esitetyt tilastot eivät siis sisällä tietoja tai sen jälkeen korvatuista työtapaturmista. Vahinkotietojen saaminen tähän julkaisuun perustuu tapaturmavakuutuslainsäädäntöön pohjautuvaan vakuuttamiseen, työssä sattuneen vahingon ilmoittamiseen vakuutuslaitokselle sekä vakuutuslaitosten toimittamiin, TVL:n tietokantoihin kerättäviin tietoihin korvatuista vahingoista ja niistä maksetuista korvauksista. Vakuutuslaitokset voivat korjata aineistossa havaittuja virheitä vielä pitkänkin ajan kuluttua tietojen toimituksesta tilastointiin. Näiden korjausten takia eri vuosina julkaistujen tilastojen aikasarjoissa saattaa olla pieniä eroavaisuuksia. 2.1 Vakuuttaminen tapaturmavakuutuslaissa Lain mukaan työntekijä, joka sopimuksen perusteella vastikkeesta tekee työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena on vakuutettava työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Varsinaisten työsuhteisten työntekijöiden lisäksi vakuuttamisvelvollisuus koskee myös mm. työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevia henkilöitä, rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettuja henkilöitä sekä opiskelijoita ja koululaisia tietyiltä osin. Näitä kutsutaan tässä julkaisussa yhteisellä nimikkeellä palkansaajat. Lain mukaan vakuuttamisvelvollisuus ei koske yrittäjää itseään. Myöskään hänen palveluksessaan työskentelevä, samassa taloudessa asuva perheenjäsen ei kuulu pakollisesti vakuutettaviin. Lisäksi eräät osaomistajaryhmät jäävät tiettyjen ehtojen täyttyessä vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Työnantaja voi halutessaan ottaa kaikille näille vakuutuksen työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuutusturva on silloin sama kuin palkansaajilla. Vapaaehtoisesti vakuutettuja yrittäjiä, heidän yrityksiinsä työllistettyjä perheenjäseniänsä sekä muita tapaturmavakuutuslain 57 mukaisesti vakuutettuja kutsutaan tässä julkaisussa yhteisesti yrittäjiksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2004 kaikkiaan noin yrittäjää ja heidän työllistämäänsä perheenjäsentä, ja heistä oli tuolloin vapaaehtoisesti vakuutettuja TVL:n arvion mukaan henkilöä. Vuonna 2009 yrittäjien ja heidän työllistämiensä perheenjäsenten lukumäärä oli Tilastokeskuksen mukaan Vahingon ilmoittaminen vakuutuslaitokselle Työtapaturman sattuessa tai ammattitaudin ilmetessä työnantaja on velvollinen täyttämään tapaturmailmoituksen sekä toimittamaan sen vakuutuslaitokseen. Lomakkeella kerrotaan tarvittavat tiedot vahingoittuneesta, työnantajasta sekä vahingosta, tarvittaessa liittein (esim. lääkärinlausunto). Vakuutuslaitos puolestaan on velvollinen riittävät tiedot vahingosta saatuaan ratkaisemaan vahingon korvattavuuden viimeistään kolmen kuukauden kuluessa Vahinko- ja korvaustietojen toimittaminen TVL:oon Mikäli vahinko todetaan työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi, se sekä siitä maksetut korvaukset (ml. ammattitautiepäilyjen johdosta maksetut korvaukset) ilmoitetaan edelleen TVL:oon. Tarvittaessa korvaustietoja täydennetään myöhemmin maksetuilla korvauksilla. Tietojen toimittaminen perustuu tapaturmavakuutuslakiin, ja toimitukset tehdään TVL:n antamien tilastoimisohjeiden mukaisesti. Toimitetut tiedot tarkastetaan loogisten epäjohdonmukaisuuksien varalta, lähetetään tarvittaessa takaisin vakuutuslaitokseen korjattavaksi ja viedään tilastojärjestelmään. 5

6 2.1.3 Työkyvyttömyyden kestojen seuraaminen Viimeinen tämän julkaisun tilastovuosi on kaikkia työtapaturmia koskevissa taulukoissa Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita vahinkoja ja vahingoista aiheutuneiden työkyvyttömyyksien kestoja käsittelevissä taulukoissa viimeinen tilastovuosi on kuitenkin Vuosi 2009 on rajattu pois, koska vakavampien vuonna 2009 sattuneiden vahinkojen aiheuttamaa työkyvyttömyyden kestoa ei vielä tiedetä tilaston katkaisuhetkellä ( ) Selvityskertoimet Tapaturmat tilastoidaan tässä julkaisussa sattumisvuoden mukaan. Tapaturmien raportoitumisviive aiheuttaa sen, että vanhoihin sattumisvuosiin kohdistuu tapaturmia vielä tilastojen julkaisemisen jälkeenkin. Viiveeseen vaikuttavat vakuutuslaitosten raportoimis- ja tilastoimiskäytännöissä vuosittain mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Raportointiviiveen vaikutusta vähennetään soveltamalla tilastollisesti laskettuja ns. selvityskertoimia. Niiden avulla tiettyyn hetkeen mennessä raportoidut tapaturmien lukumäärät korjataan arvioituun lopulliseen tasoon. Tässä julkaisussa on käytetty sattumisvuoden 2009 työtapaturmille kerrointa 1, Työaikatiedot Työtapaturmien lukumäärät eivät riitä kuvaamaan vahingoittuneen työhön liittyvää riskiä. Sen havainnollistamiseksi lukumäärät suhteutetaan tässä julkaisussa palkansaajien tekemän työn määrään (työtapaturmien taajuus eli työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti). Tällaisia suhdelukuja varten on tässä julkaisussa käytetty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietoja palkansaajien työtuntimääristä. Työaikatiedot ja niihin suhteutettavat työtapaturmien lukumäärät on pyritty saamaan mahdollisimman hyvin toisiaan vastaaviksi. Niinpä esim. oppilaille ja hoitolaitoshoidokeille sattuneet vahingot on taajuuksia laskettaessa poistettu, koska heidän osaltaan tietoja tehtyjen työtuntien määristä ei ole käytettävissä. Aineistoihin jää kuitenkin pieniä rakenteellisia eroja. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät osaomistajaryhmät, jotka vakuutusteknisesti kuuluvat palkansaajiin, mutta jotka Tilastokeskuksen tiedoissa kirjautuvat ilmeisesti yrittäjiksi. Näiden erojen täydellinen huomioiminen ei käytettävissä olevilla tiedoilla ole mahdollista, mutta niiden merkitys työtapaturmatilastoissa on hyvin vähäinen. Vuodesta 2008 alkaen työvoimatutkimuksen tiedoista vuokratyönä tehdyt työtunnit on kohdennettu päätoimialan hallinto- ja tukipalvelutoiminta osana olevalle toimialalle työllistämistoiminta, koska työvoiman vuokrausyritysten sekä henkilöstön hankintapalvelusyritysten työntekijöiden tapaturmat tilastoituvat ko. toimialalle. 2.3 Täyskustannusvastuu muutos vahinkojen tilastoitumisessa Aikasarja ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoden 2005 jälkeen aiempien vuosien kanssa. Tämä johtuu vuonna 2005 voimaan tulleesta lakimuutoksesta. Vuodet ja ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuodesta 2005 alkaen julkisen sektorin hoitolaitoksissa annetut hoitotoimenpiteet on hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaan. Aiemmin toimenpiteistä perittiin pääsääntöisesti vain niin sanottu asiakasmaksu. Lakiuudistuksen säädöskokoelmanumero on tapaturmavakuutuslain osalta 1358/2004 ja sitä kutsutaan täyskustannusvastuuksi (Täky-muutokseksi). Kun vahingoittunut hakeutuu Täky-muutoksen voimaantulon jälkeen työtapaturman (tai ammattitaudin) vuoksi hoitoon julkisen sektorin hoitolaitokseen, häneltä laskutetaan edelleenkin asiakasmaksu. Tämän lisäksi julkisen sektorin hoitolaitos laskuttaa nyt myös varsinaisista hoitotoimenpiteistä. Hoitolaitos lähettää tämän erillisen laskun suoraan vahingoittuneen vakuutuslaitokseen. Nämä muutokset julkisen sektorin hoitotoimenpiteiden laskutuskäytännössä ovat tuoneet vakuutuslaitoksille ilmoitettujen vahinkojen piiriin uusia tapauksia, jotka tässä tilastossa sijoittuvat työkyvyttömyyden kestolla mitattuna alle 4 päivän luokkaan. Vuositasolla Täky-muutoksen vaikutus vahinkojen lukumääriin on sattumisvuodesta 2004 vuoteen 2005 noin +10%. Taulukoissa vuodet, joihin Täky-muutos vaikuttaa, on esitetty sinisellä ja kursivoidulla fontilla. Päätoimialoittaiset arviot Täky-muutoksen vaikutuksesta vahinkolukumääriin sattumisvuodesta 2004 vuoteen 2005 ovat TVL:n arvion mukaan seuraavat: 6

7 Teollisuus (C) +10% Rakentaminen (F) +10% Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (G) +8% Kuljetus ja varastointi (H) +6% Kuntasektori (Z) +14% Muut toimialat yhteensä +10% Kaikki toimialat yhteensä +10% 3. Keskeiset käsitteet Palkansaaja Tässä julkaisussa nimikettä käytetään työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvista vakuutetuista. Katso Vakuuttaminen tapaturmavakuutuslaissa. Taajuus (työpaikkatapaturmataajuus, työmatkatapaturmataajuus) Työtapaturmien lukumäärä suhteutettuna tehtyihin työtunteihin. Ilmoitetaan miljoonaa työtuntia kohti. Työkyvyttömyysaika (Katso Käytetyt luokitukset kohdasta Vakavuusluokitus ). Työmatkatapaturma Tapaturma, joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai työpaikalta takaisin asunnolle. Tarkka määritelmä on tapaturmavakuutuslaissa. Työpaikkatapaturma Työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työpaikan kahden toimipisteen välisellä matkalla sattunut tapaturma. Työtapaturma Työpaikka- ja työmatkatapaturmien summa. Yrittäjä Tässä julkaisussa nimikettä yrittäjä käytetään kaikista niistä ryhmistä, jotka ovat ottaneet vapaaehtoisen vakuutuksen työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Katso Vakuuttaminen tapaturmavakuutuslaissa. 4. Käytetyt luokitukset 4.1 Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Tässä julkaisussa käytetään vuosille lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ammattitautiluokitus 2004 luokitusta (vuoden 2009 osalta tullaan käyttämään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ammattiluokitus 2009 luokitusta). Luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen Luokitukseen voi tutustua TVL:n kotisivujen (www.tvl.fi) kohdassa Lomakkeet ja julkaisut/julkaisut. 7

8 Taulukoissa käytetyt ammattiluokkakoodit: 0= Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ 1= Terveydenhuolto, sosiaalialan työ 2= Hallinto- ja toimistotyö 3= Kaupallinen työ 4= Maa- ja metsätaloustyö, kalastus 5= Kuljetus- ja liikennetyö 6= Kaivos- ja louhintatyö 7 ja 8= Teollinen työ 9= Palvelutyö Muut Työllisyyskurssien oppilaat luokitellaan kuten vastaavissa ammateissa olevat työntekijät. Muut oppilaat ja hoidokit on esitetty taulukoissa sarakkeessa muut. Tarkemman luokittelun mukaisia ammattiluokkakohtaisia tilastoja voi tiedustella TVL:sta. 4.2 ESAW-muuttujat Tässä julkaisussa käytetään yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastointiluokittelun (ESAW) mukaisia muuttujia esiteltäessä työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita. ESAW -järjestelmän mukainen luokittelu aloitettiin Suomessa Työtapaturmien sattumisolosuhteita kuvaa 8 ESAW-muuttujaa: työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu sekä vahingoittunut kehonosa. Tässä julkaisussa ei esitetä jakaumia työpiste muuttujasta. Suomessa käytetään tietyiltä osin lyhennettyä versiota näiden muuttujien luokituksesta. Lyhennetty luokitus on kuvattu Sosiaali- ja terveysministeriön ja TVL:n yhteisessä julkaisussa Työtapaturmien luokittelu. Julkaisun voi hakea TVL:n kotisivuilta tai tilata painetussa muodossa TVL:n toimistolta. Täydellinen ESAW-luokittelu (joka sisältää myös kuvaukset niistä ESAW -muuttujista, joita ei Suomessa käytetä) on saatavana Euroopan unionin tilastotoimistosta Eurostatista ja kotisivujen (www.tvl.fi) kohdassa Tilastot. Taulukoissa käytetyt työtehtäväkoodit: 10= Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi 20= Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen 30= Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito 40= Julkiset ja yksityiset palvelut 50= Tukitoiminnot 60= Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet 99= Muut työpaikalla suoritetut tehtävät 00= Työtehtävästä ei tietoja XX= Työtehtävä tuntematon Taulukoissa käytetyt työsuorituskoodit: 10= Koneen käyttäminen (käynnistäminen, syöttäminen, hallinta yms.) 20= Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen (porakoneella, vasaralla, yms.) 30= Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen 40= Esineiden käsitteleminen (ottaa kiinni, avata, sulkea, yhdistää, heittää, asettaa, kaataa yms.) 50= Taakan käsivoimin siirtäminen (nostaa, laskea, vetää, työntää, kantaa yms.) 60= Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan, kuten pukeutuminen, peseytyminen) 70= Paikallaan oleminen työpisteessä (istuminen, seisominen, keskusteleminen, näyttöpääte- ja valvomotyö yms) 99= Muut luettelemattomat työsuoritukset 00= Työsuorituksesta ei tietoja XX= Työsuoritus tuntematon 8

9 Taulukoissa käytetyt poikkeamakoodit: 10= Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 20= Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen 30= Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen (henkilön alta tai päälle) 40= Laitteen (odottamaton käynnistyminen, häiriönpoisto), työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen 50= Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 60= Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 70= Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (nostaessa, työntäessä, vääntäessä, horjahtaessa yms.) 80= Väkivalta (ihmisen tai eläimen aiheuttama), järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo (esim. suojauksen ohitus) 99= Muut luettelemattomat poikkeamat 00= Poikkeamasta ei tietoja XX= Poikkeama tuntematon Taulukoissa käytetyt vahingoittumistapaa kuvaavat koodit: 10= Sähkön, lämpötilan tai vaarallisen aineen aiheuttama vahingoittuminen 20= Hapensaannin estyminen (hukkuminen, hautautuminen, tukehduttavat kaasut ja höyryt) 30= Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (putoaminen, kaatuminen yms.) 40= Liikkuvan aiheuttajan osuman tai siihen törmääminen (myös paineenalaiset nesteet ja kaasut) 50= Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen 60= Puristuminen, ruhjoutuminen 70= Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (myös melu ja säteily) 80= Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. 99= Muut luettelemattomat vahingoittumistavat 00= Vahingoittumistavasta ei tietoja XX= Vahingoittumistapa tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia tilastoja vahingoittumistavasta voi tiedustella TVL:sta. Taulukoissa käytetyt aiheuttajakoodit: 1100= Kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet 1200= Maanpinnan yläpuoliset rakenteet 1300= Maanpinnan alapuoliset rakenteet tai syvänteet 2100= Putket, letkut, venttiilit, liitoskappaleet, kanavat 2200= Moottorit, voimansiirtolaitteet, energian muunto- ja varastointilaitteistot 2300= Käsityökalut 2400= Käsikäyttöiset konetyökalut 2500= Käsikäyttöiset työkalut (ei tietoja konevoimaisuudesta) 2600= Liikkuvat tai siirrettävät koneet ja laitteet 2700= Kiinteät koneet ja laitteet 2800= Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet 3100= Maakulkuneuvot 3200= Muut kulkuneuvot 4100= Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet, koneen osat (myös naulat, ruuvit, rullat, kelat, taakat, kuormat yms.) 4200= Kemialliset, radioaktiiviset, biologiset aineet, nesteet 4300= Turvalaitteet ja varusteet, suojaimet 4400= Toimiston tai kodin tavarat ja laitteet, harrastusvälineet, henkilökohtaiset tavarat 5100= Ihmiset, eläimet, kasvit 5200= Irtojätteet 5300= Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, jää, vesistöt, muut fysikaaliset vaikutukset ja luonnonilmiöt 9999= Muut luettelemattomat aiheuttajat 0000= Välittömästä aiheuttajasta ei tietoja XXXX= Aiheuttaja tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia tilastoja välittömistä aiheuttajista voi tiedustella TVL:sta. 9

10 Taulukoissa käytetyt vamman laatua kuvaavat koodit: 010= Haavat ja pinnalliset vammat 020= Luunmurtumat 030= Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 040= Amputoitumiset ja irti repeämiset (ruumiinosan menetys) 050= Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat 060= Palovammat, syöpymät ja paleltumat 070= Myrkytykset ja tulehdukset 080= Hukkuminen ja tukehtuminen 090= Äänen ja värähtelyn vaikutukset 100= Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset 110= Sokki 120= Useita samantasoisia vammoja 999= Muut, yllä luokittelemattomat vammat 000= Vamman laadusta ei tietoja XXX= Vamman laatu tuntematon Taulukoissa käytetyt vahingoittunutta kehonosaa kuvaavat koodit: 10= Pää 20= Niska ja kaula 30= Selkä 40= Vartalo ja sisäelimet 50= Yläraajat 60= Alaraajat 70= Koko keho ja useat sen alueet 99= Muu, yllä luokittelematon ruumiinosa 00= Ei tietoja vahingoittuneesta ruumiinosasta XX= Vahingoittunut kehoosa tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia tilastoja vahingoittuneista ruumiinosista voi tiedustella TVL:sta. 4.3 Toimialaluokitus Tässä julkaisussa käytetään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastoimisohjeiden mukaista toimialaluokittelua. Kuntien ja kuntayhtymien palkansaajien vahingot on luokiteltu omaan päätoimialaluokkaansa Kuntasektori, joka ei ole Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2008). Taulukoissa käytetyt toimialakoodit: A= Maatalous, metsätalous ja kalatalous B= Kaivostoiminta ja louhinta C= Teollisuus D= Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E= Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F= Rakentaminen G= Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen moottoripyörien korjaus H= Kuljetus ja varastointi I= Majoitus- ja ravitsemistoiminta J= Informaatio ja viestintä K= Rahoitus- ja vakuutustoiminta L= Kiinteistöalan toiminta 10

11 M= Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N= Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O= Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P= Koulutus Q= Terveys- ja sosiaalipalvelut R= Taiteet, viihde ja virkistys S= Muu palvelutoiminta T= Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U= Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Z= Kuntasektori X= Toimiala tuntematon Tarkemman luokittelun mukaisia toimialakohtaisia tilastoja voi tiedustella TVL:sta. 4.4 Liikkumistapaa koskeva luokitus Tässä julkaisussa käytetään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastoimisohjeiden mukaista luokittelua liikkumistavasta. Luokittelu tehdään ainoastaan työmatkatapaturmien osalta. Taulukoissa käytetyt koodit: 1= Jalan (myös polkupyörää taluttaen, ajoneuvosta astuttaessa, hiihtäen tms.) 2= Polkupyörällä 3= Mopedilla 4= Moottoripyörällä, myös kevyt moottoripyörä 5= Henkilöautolla 6= Linja-autolla, kuorma-autolla, junalla, raitiovaunulla 7= Muu liikkumistapa (traktori, hevosajoneuvo, lumikelkka, laiva, vene tms.) 9= Muut X= Liikkumistapa tuntematon 4.5 Maakuntaluokitus Tässä julkaisussa käytetään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastoimiohjeiden mukaista maakuntaluokittelua. Taulukoissa käytetyt maakuntakohtaiset koodit: 1= Uusimaa 2= Varsinais-Suomi 4= Satakunta 5= Kanta-Häme 6= Pirkanmaa 7=Päijät-Häme 8= Kymenlaakso 9= Etelä-Karjala 10= Etelä-Savo 11= Pohjois-Savo 12= Pohjois-Karjala 13= Keski-Suomi 14= Etelä-Pohjanmaa 15=Pohjanmaa 16= Keski-Pohjanmaa 17= Pohjois-Pohjanmaa 11

12 18= Kainuu 19= Lappi 20= Itä-Uusimaa 21= Ahvenanmaa UU= Ulkomaat XX= Ei tiedossa 4.6 Vakavuusluokitus Työkyvyttömyyden kesto kalenteripäivinä ml. sunnuntait ja juhlapyhät, jolloin vahingoittunut on kokonaan tai osittain työkyvytön ja saa sen vuoksi päivärahaa. Työkyvyttömyyspäiväksi ei lasketa vahingoittumispäivää, mutta mahdolliset vahingosta aiheutuneet kuntoutus- ja koulutusjaksot lasketaan. Työkyvyttömyyden kesto esitetään luokiteltuna. Luokituksen kahden ensimmäisen luokan välisen rajan asettaminen vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden kohdalle on mm. Eurostatin noudattama käytäntö. 12

13 Tilastojulkaisu 2010, tulkinta Tilastovuodet Palkansaajien ja yrittäjien työtapaturmat (korvatut työtapaturmat yhteensä) Vuonna 2009 sattui palkansaajille ja yrittäjille yhteensä työtapaturmaa, mikä oli 16,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien kokonaismäärät ovat kasvaneet vuodesta 2005 lähtien sekä palkansaajien että yrittäjien osalta vuoteen 2008 asti (taulukko 1.1), mutta vuonna 2009 työtapaturmien kokonaismäärä väheni noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Vuotta 2005 edeltäneen ja sen jälkeisen aikasarjan tarkka vertailu kokonaismäärien (ml. alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet tapaukset) osalta ei ole kuitenkaan mielekästä vuonna 2005 aloitetun ns. täky -uudistuksen vuoksi (katso johdanto) Työtapaturmat Yrittäjät Palkansaajat Huom. täky- uudistus 2005 alkaen (+10%) Kuva 1. Työtapaturmien lukumäärät vuosina Vuonna 2009 työpaikkatapaturmien lukumäärä väheni 16,8 % vuodesta Vuonna 2009 työmatkatapaturmien lukumäärä väheni edellisvuodesta 17,4 %, mutta oli samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2008 sattui poikkeuksellisen paljon työmatkatapatur-mia. Työmatkatapaturmia sattui vuonna 2008 paljon yksittäisinä päivinä, esimerkiksi sattui palkansaajille 1109 työmatkatapaturmaa. (taulukot 2.1 ja 3.1). 13

14 Palkansaajien ja yri-äjien työtapaturmat Työmatkatapaturmat Työpaikkatapaturmat Huom. täky- uudistus 2005 alkaen (+10%) Kuva 2. Työpaikka- ja työmatkatapaturmien lukumäärät vuosina Palkansaajien työtapaturmat Vuonna 2009 palkansaajille sattui yhteensä työtapaturmaa, mikä oli 17,5 % vähemmän kuin vuonna Näistä sattui työpaikoilla (työpaikkatapaturma) ja työn ja kodin välisellä matkalla (työmatkatapaturma). (Taulukot 1.1, 2.1 ja 3.1) Palkansaajien työtapaturmat Huom. täky- uudistus 2005 alkaen (+10%) Kuva 3. Palkansaajien työtapaturmien lukumäärät vuosina

15 Palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien taajuus, korvattujen työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden, oli 15,1 vuonna 2008, kun edellisenä vuonna se oli 15,9 (taulukko 2.15). Vähintään neljän päivän työkyvy0ömyyteen johtaneiden palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus vuosina ,0 20,0 15,0 15,0 10,0 10,0 5,0 5,0 0, ,0 Kuva 4. Palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus vuosina Vakavuustarkastelut Vakavuusjakaumia ei ole mahdollista esittää vuoden 2009 osalta, koska julkaisuhetkellä ei ole vielä tietoja vakavimmista vuonna 2009 sattuneista työtapaturmista. Vuonna 2008 palkansaajille sattui yhteensä työpaikka- ja työmatkatapaturmaa, yhteensä siis työtapaturmaa. Näistä yli puolet, (54,3 %), aiheutti alle neljän päivän työkyvyttömyyden. Vuonna 2007 tällaisten tapausten osuus oli 53,1 %. Vuoden 2008 työpaikkatapaturmista 54,7 % ja työmatkatapaturmista 51,8 % johti alle neljän päivän työkyvyttömyyteen. (taulukot 1.2, 2.2 ja 3.2). 15

16 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Palkansaajien työtapaturmien aiheu?aman työkyvy?ömyyden keston jakauma Huom. täky- uudistus 2005 alkaen lisäsi etenkin alle 4 pv tapaturmien :lastoitumista alle Eläke Kuollut Kuva 5. Palkansaajille vuosina sattuneiden työtapaturmien jakautuminen tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden keston mukaan (tapaturmien osuus, vakavuuden luokittelu kalenteripäivien summana). 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Palkansaajien työtapaturmista aiheutuneiden työkyvy1ömyysjaksojen keskimääräiset kestot kalenteripäivinä Työmatkatapaturmat Työpaikkatapaturmat (Vähintään neljän päivän työkyvy1ömyyden aiheu1aneet työtapaturmat, ei eläke- eikä kuolemantapauksia) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kuva 6. Palkansaajille vuosina sattuneiden työtapaturmien aiheuttaman työkyvyttömyyden keskimääräiset kestot vahinkoluokan mukaan. 16

17 Eniten kuolemantapauksia esitetyssä aikasarjassa sattui vuonna 2001 (86 tapausta) ja vähiten vuonna 2008, jolloin työtapaturmissa kuoli 48 palkansaajaa. Vuonna 2008 sattui palkansaajille 30 kuolemaan johtanutta työpaikka- ja 18 työmatkatapaturmaa. (taulukot 1.2, 2.2 ja 3.2) Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat Työmatkatapaturmat Työpaikkatapaturmat Kuva 7. Palkansaajien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien lukumäärät vuosina Toimialakohtaiset tarkastelut Vuonna 2008 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista palkansaajien työtapaturmista sattui teollisuudessa 15300, eli 23,7 %. Kunta-alalla sattui vuonna 2008 yhteensä vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa, eli sen osuus oli 17,4 %. Rakentamistoimialan osuus kaikista oli 13,9 %, kuljetus- ja varastointitoimialan osuus 10,3 %, kaupan alan osuus 10,0 % sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan osuus 7,0 %. (taulukko 1.3). Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien osalta teollisuuden (25,1 %) jälkeen toiseksi suurinta osuutta edusti rakentamistoimiala 15,8 % osuudella. Kunta-alalla sattui 14,9 % kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työpaikkatapaturmista vuonna 2008 (taulukko 2.3). Työpaikkatapaturmien osalta merkittävimmät muutokset toimialojen keskinäisissä osuuksissa vuosien aikana ovat tapahtuneet teollisuudessa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta toimialalla. Teollisuuden osuus kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista työpaikkatapaturmista oli 31,9 % vuonna 2000, eli 6,8 %-yksikköä suurempi kuin vuonna Hallinto- ja tukipalvelutoimialan osuus kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista palkansaajien työpaikkatapaturmista puolestaan kasvoi 4,3:sta 7,0:an prosenttiin samalla aikajaksolla (taulukko 2.3). 17

18 Vähintään neljän päivän työkyvy0ömyyteen johtaneet palkansaajien työpaikkatapaturmat eräillä päätoimialoilla Teollisuus Tukku- ja vähiaäiskauppa Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kaikki toimialat yhteensä Rakentaminen Kuljetus ja varastoin= Kuntasektori Kuva 8. Palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärät eräillä päätoimialoilla vuosina Vuonna 2008 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus teollisuuden päätoimialalla laski 21,4:stä 20,6:een vuoteen 2007 verrattuna. Rakentamisen toimialalla taajuus laski 40,1:stä 35,2:een ja kuljetus- ja varastointitoimialalla 29,2:sta 28,4:än. Hallinto- ja tukipalvelutoimialalla vuosien välillä näkyy suuri tasonmuutos 30,2:sta 23,8:aan, mitä selittää mm. se, että vuodesta 2008 alkaen vuokratyönä tehty työaika on voitu kohdentaa samalle toimialalle kuin vuokratyöyritysten työntekijöiden vahingot. Samalla vuokratyönä tehdyn työn tarkempi kohdentaminen nostaa muiden toimialojen taajuuksia vastaavasti vuodesta 2008 alkaen. Korkein työpaikkatapaturmataajuus oli - ja on ollut koko tarkastelujakson ajan - rakentamisen toimialalla (taulukko 2.15). 18

19 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Vähintään neljän päivän työkyvy0ömyyteen johtaneiden palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuudet eräillä päätoimialoilla ,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Rakentaminen Kuljetus ja varastoin< Teollisuus Kaikki toimialat yhteensä Tukku- ja vähibäiskauppa Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuntasektori Kuva 9. Palkansaajien vähintään neljän päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuudet eräillä päätoimialoilla vuosina Ammattiluokkakohtaiset tarkastelut Vuonna 2008 yhteensä 38,5 % kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista palkansaajien työpaikkatapaturmista sattui teollisen työn ammattiluokissa. Rakennusammateissa sattui 14,8 % kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työpaikkatapaturmista, palveluammateissa 13,0 %. 10,1 %:n osuutta kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työpaikkatapaturmista edustivat kuljetus- ja liikennetyön ammattiluokat (taulukko 2.4). Edellä mainituista ammattiluokista kaikki muut paitsi teollisten ja rakentamisen ammattiluokkien osuudet olivat kasvaneet vuosien välisenä aikana. Eniten olivat kasvaneet terveydenhuolto- ja sosiaalialan (+2,7 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja liikennetyön (+1,1 %-yksikköä) ammattiluokkien osuudet kaikista palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista työpaikkatapaturmista. Rakennusalan ammattiluokkien osuus oli vähentynyt 0,3 %-yksikköä. Teollisen työn ammattiluokkien osuus kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista työpaikkatapaturmista oli sen sijaan vähentynyt vuodesta 2001 alkaen, ollen 5,9 %-yksikköä pienempi vuonna 2008 kuin vuonna 2000 (taulukko 2.4). 19

20 60000 Vähintään neljän päivän työkyvy0ömyyteen johtaneet palkansaajien työpaikkatapaturmat pääamma7luokan mukaan Tekninen, 1eteellinen, lainopillinen, humanis1nen ja taiteellinen työ 1 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ 3 Kaupallinen työ 4 Maa- ja metsätaloustyö, kalastus 5 Kuljetus- ja liikennetyö 6 Kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö 7 / 8 Teollinen työ 9 Palvelutyö Muut Kuva 10. Palkansaajien vähintään neljän päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärät eräissä pääammattiluokissa vuosina Sukupuoli-, ikäluokka- ja maakuntakohtaiset tarkastelut Miesten osuus kaikista vähintään neljän päivän poissaoloon johtaneista palkansaajien työpaikkatapaturmista vuonna 2008 oli 71,8 %, mikä oli 1,3 %-yksikköä vähemmän kuin vuonna 2007 ja 4,2 %-yksikköä vähemmän kuin vuonna 2000, jolloin miesten osuus oli 76,0 % (taulukko 2.5). 20

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1996-2007 2007 2006 2005 2004 2009 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1999-2008 2008 2007 2006 2010 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 100 työntekijää 27 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2003 2012 8 7 6 Kaikki tapaturmat 5 Työpaikkatapaturmat 4 3 2

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2012 100 työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002 2011 Kaikki tapaturmat 6 5 4 3 2 1 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 25 2011 työntekijää 100 t 8 7 Kaikki tapaturmat 6 Työpaikkatapaturmat 5 4 3 Työmatkatapaturmat 2 1 Ammattitaudit 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön

VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön Tapahtumien kuvaus Ilmoituksen laatija Tapahtumapaikka Päivämäärä Tapahtuma-aika (pvm ja klo) Työvaihe tai -vaiheet, joita tehtiin Tapahtumiin

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot?

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 21.5.2015 180000 160000 140000 120000 100000

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2015. Tilastovuodet 2005-2014

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2015. Tilastovuodet 2005-2014 TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 215 Tilastovuodet 25-214 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan alkusanat 3 Tilastojulkaisun lukuohjeet ja käytetyt käsitteet 4 Työtapaturmien lukumäärät laskevat 6 Palkansaajien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto

KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto Aikaväli 01.01.2015 31.12.2015 FENNIA Vuosi Vahinkolukumäärä Maksetut korvaukset/ euroa Korvauspäivät 2015 107 124438 864 2014 95 50302 438 Vuosi Keskivahinko 2015 107 Euroa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 2015:28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 Raportin sisältö Työtapaturmat vuonna 2014 - aineisto ja raportin rakenne... 2 Työtapaturmien kokonaismäärä 2014 ja kehitys

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU

TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU Opas työpaikkojen käyttöön SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisältö Lukijalle Lukijalle 2 UUSI LOMAKE JA LUOKITTELU 3 Tilastotiedon taso paranee

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Tämä ohjeistus koskee työtapaturmailmoituslomakkeen täyttämistä. Ammattitauti-ilmoituslomakkeen täyttöohje on erikseen. Tällä ilmoituksella ilmoitetaan kaikki

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2014 Työtapaturmat 2012 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2012 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 296 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden hankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 1 Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 26.1.2012 Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalouden

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2015 Työtapaturmat 2013 Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Korjattu 18.6.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Maatalousyrittäjien

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön SISÄLTÖ LUKIJALLE 1 UUSI LAKI TYÖTAPATURMISTA JA AMMATTITAUDEISTA 1 ILMOITUS VAHINKOTAPAHTUMASTA 2 OLOSUHDETIEDOT 2 SANALLINEN TAPAHTUMAN

Lisätiedot

Eväitä työturvallisuuden edistämiseen. Tilastojulkaisun lukijan avuksi. Työtapaturmien määrät ja taajuus kasvussa

Eväitä työturvallisuuden edistämiseen. Tilastojulkaisun lukijan avuksi. Työtapaturmien määrät ja taajuus kasvussa Työtapaturmat Tilastojulkaisu 212 Sisällys Eväitä työturvallisuuden edistämiseen Tilastojulkaisun lukijan avuksi Sivu 3 4 Tilastojulkaisun taulukot löytyvät TVL:n kotisivuilta www.tvl.fi Työtapaturmien

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA SATTUMISVUOSI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013*

Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA SATTUMISVUOSI: 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013* Tehdyt rajaukset: TOIMIALA: KUNTASEKTORI VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA : 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013* AMMATTILUOKKA (2) 10 terveyden-/sairaanhoitotyö 4419 4486 4875 5429 5397 5707 03 opetustyöt 2112

Lisätiedot

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Palkansaajien tapaturmariski on suurin talonrakennustöissä. Kyseisessä ammateissa toimiville sattui 10 906 vähintään

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2014. Tilastovuodet 2005-2013

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2014. Tilastovuodet 2005-2013 TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 214 Tilastovuodet 25-213 Käytetyt käsitteet Palkansaaja Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Työtapaturmat 2006, katsaus

Työtapaturmat 2006, katsaus Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2006, katsaus Työtapaturmariski edelleen korkein nuorilla miehillä Miesten tapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 391 vähintään

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2010 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 19 550 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014 1 24.11.2015 / KK Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2009 2014 1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014 Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2014 yhteensä 320

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien kuoleman riski työpaikalla on alentunut 13 prosenttia vuosina

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 2014:26 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013 9,0 8,0 7,0 100 työntekijää kohti 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki työtapaturmat

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2005 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Vuonna 2005 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 111 129 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön! ytä l i ä S TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO Tapaturmavakuutuskeskus 1.1.2016 alkaen 1 Sisältö Lukijalle 2 Lukijalle 3 UUSI LAKI

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010 Yritykset 2010 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010 Lopettaneiden yritysten määrä väheni vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi reilut kuusi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot