TYÖTAPATURMAT Tilastovuodet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTAPATURMAT Tilastovuodet"

Transkriptio

1 TYÖTAPATURMAT Tilastovuodet

2 Sisällysluettelo Alkusanat Tilastojulkaisun lukuohjeet Vuonna 215 yhteensä palkansaajien työtapaturmaa Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus pysyi samalla tasolla Työpaikkatapaturmien taajuudet laskivat useilla päätoimialoilla Yhä pienempi osuus vakavia työtapaturmia Työpaikka- ja työmatkatapaturmakuolemien määrä pitkällä aikavälillä laskussa Työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus vaihtelevat alueellisesti Ikääntyminen lisää vakavia työtapaturmia Työtapaturmien määrän vaihtelu viikonpäivien ja vuodenajan mukaan Työmatkatapaturmista suurin osa tapahtuu jalankulkijoille Tilastotiedot käyttöön Tapaturmatilastoja päätoimialoittain Kuntasektorilla työpaikkatapaturmien määrä ja tapaturmataajuus nousivat hieman Yli 59-vuotiaiden työpaikkatapaturmien määrä nousussa Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla taajuus ja työpaikkatapaturmien määrä kasvussa Teollisuuden työpaikkatapaturmien lukumäärä tarkastelujakson alhaisin Sormi- ja silmätapaturmat edelleen yleisiä Työtapaturmien vakavuus teollisuudessa Kaivostoiminta ja louhinta Kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla työpaikkatapaturmien lukumäärä laskenut jo 4 vuotta Liikkumisen ja manuaalisen tavaransiirron turvallisuuteen kiinnitettävä edelleen huomiota Rakentamisen päätoimialan työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus jatkavat laskua Eniten työpaikkatapaturmia talonrakennustöissä Rakennusyrittäjien työpaikkatapaturmat Talonrakennusammattien työpaikkatapaturmat työvoiman vuokrauksen toimialalla Kaupan alalla työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus laskivat Vapaaehtoisesti vakuutettujen työpaikkatapaturmat

3 Alkusanat Suomessa sattui vuonna 215 palkansaajille yhteensä työtapaturmaa. Näistä vakuutuslaitosten korvaamista työtapaturmista oli työpaikkatapaturmia eli työtapaturma sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työpaikkatapaturmien lukumäärä laski vuodesta 214 noin -,7 %. Lukema on nyt ennätyksellisen alhainen. Vuonna 215 sattui 28,8 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Käytännössä 28,8 tapausta miljoonassa työtunnissa tarkoittaa, että noin 22 palkansaajaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma. Kokonaistaajuus pysyi vuoden 214 tasolla. Erityisen ilahduttavaa on se, että muutamalla perinteisellä korkeariskisellä päätoimialalla tapaturmataajuus jatkoi laskuaan. Esimerkiksi rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla tapaturmataajuus oli vuonna 215 kymmenen vuoden seurantajakson alhaisin. Merkille pantavaa on se, että lievimpien, alle 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttavien työpaikkatapaturmien, osuus on viime vuosina kasvanut. Vakavien, yli 3 työkyvyttömyyden aiheuttaneiden, työpaikkatapaturmien osuus taas on kääntynyt laskuun. Vakavia työpaikkatapaturmia oli vuonna 214 noin 7 % kaikista työpaikkatapaturmista ja lieviä yli 6 %. Pitkällä aikavälillä myös kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Vuoden 215 työtapaturmien vakavuusjakaumaa ei ole vielä käytettävissä tähän käsillä olevaan tilastojulkaisuun. Toivon, että työpaikat hyödyntävät tämän tilastojulkaisumme tietoja kehittäessään työpaikan työturvallisuutta. Helsingissä Marja Kaari Tutkimuspäällikkö, Tapaturmavakuutuskeskus 3

4 Tilastojulkaisun lukuohjeet Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan vuoden 216 alusta. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat tai tämän jälkeen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin sovelletaan tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia. Tässä julkaisussa raportoitaviin sattumisvuosiin uusi laki ei vielä vaikuta. Uuden lain mukaiset vahinkotapahtumat raportoidaan ensimmäistä kertaa tilastojulkaisussa 217. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) laatii vuosittain korvatuista vahingoista tilastojulkaisun, joka perustuu vakuutuslaitosten sille toimittamiin tietoihin. Tilaston laadinnasta on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Tapaturmat tilastoidaan sattumisvuoden mukaan. Tilastoissa ovat mukana vahingot, joista on maksettu korvauksia sattumisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Sattumisvuosien vertailtavuuden varmistamiseksi vahinkoja, joiden ilmoitusviive on tätä suurempi, ei ole huomioitu tilastoissa. Tilastovuoden 215 osalta on käytettävissä tiedot tapaturmista, joista on tehty korvauspäätös viimeistään Tässä tilastojulkaisussa esitetyt vuoden 215 tiedot ovat siis ennakollisia, koska tilastoaineistoa ei ole kertynyt koko vuodelta 216. Vuotta 215 koskevat tiedot on laskettu korottamalla tilastoaineistosta laskettuja lukumääriä niin kutsutulla selvityskertoimella. Kokonaislukumääriin sovellettu kerroin on 1,5. Työn riskin havainnollistamiseksi tapaturmamäärät on suhteutettu palkansaajien tekemän työn määrään. Tapaturmataajuusluku kertoo sattuneiden työtapaturmien lukumäärän miljoonaa työtuntia kohti. Tässä julkaisussa taajuuksien laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisia työtunteja. Oppilaille ja hoitolaitoshoidokeille sattuneet vahingot on taajuuksia laskettaessa poistettu, koska heidän osaltaan tietoja tehtyjen työtuntien määristä ei ole käytettävissä. Vuokratyönä tehdyt tunnit on vuodesta 28 alkaen kohdennettu Hallinto- ja tukipalvelutoiminta -päätoimialan osana olevalle Työllistämistoiminta-toimialalle. Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta (nykyisin työtapaturma- ja ammattitautivakuutus TyTAL) korvataan myös ammattitautitapauksia sekä ammattitautiepäilyjä. Tässä julkaisussa käsitellään pääsääntöisesti vain työtapaturmiin liittyviä tilastotietoja. Tapaturmien luokittelu Työtapaturmien vakavuus luokitellaan tilastojulkaisussa tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston mukaan. Sattumisvuosien vertailtavuuden varmistamiseksi vakavuuden laskennassa on huomioitu vain sattumisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä korvatut työkyvyttömyysjaksot. Tilastojulkaisussa ei esitetä vakavuustietoja vuoden 215 osalta, koska julkaisun tuotantohetkellä on käytettävissä vain alkuvuoden 216 korvaustiedot. Tässä julkaisussa käytetään ammattiluokituksena Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ammattiluokitus 29 -luokitusta. Luokitus perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen Luokitus löytyy TVK:n kotisivuilta: Vuoden 216 alusta tiedonkeruussa siirrytään uuteen ammattiluokitukseen. Ammattiluokituksen muutos aiheuttaa katkoksen työtapaturma- ja ammattitautitilastojen ammattiluokittaisiin aikasarjoihin. 4

5 Työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteista käytetään yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastoluokittelun (ESAW) mukaisia muuttujia. ESAW -järjestelmän mukainen luokittelu aloitettiin Suomessa vuonna 23. Sattumisolosuhteita kuvaa kahdeksan muuttujaa: työtehtävä työsuoritus poikkeama vahingoittumistapa vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja työpiste vamman laatu vahingoittunut kehon osa Täydellinen ESAW-luokittelu löytyy mm. TVK:n kotisivuilta: Työtapaturmien ilmoitusmenettely Työnantajalla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Yrittäjä voi halutessaan ottaa omaksi turvakseen vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen. Tilastotietoa siitä, mikä osuus yrittäjistä on ottanut vakuutuksen, ei ole saatavissa. Tästä johtuen kaikkia suhdelukuja ei voida laskea yrittäjien osalta. Julkaisussa esitettävät suhdeluvut on laskettu vain palkansaajien osalta. Työnantajan on lain mukaan täytettävä ja toimitettava vakuutusyhtiölle ilmoitus työntekijälleen sattuneesta vahinkotapahtumasta lähtien on käytetty uuden lain mukaista ilmoitusmenettelyä. Opas työtapaturman ja ammattitaudin ilmoittamiseen löytyy TVK:n kotisivuilta: Käytetyt käsitteet Palkansaaja Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevat henkilöt, rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otetut henkilöt sekä opiskelijat ja koululaiset tietyltä osin. Yrittäjä Vapaaehtoisesti vakuutetut yrittäjät, heidän yritykseen työllistetyt perheenjäsenensä sekä muut pakollisen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät, mutta vastaavan turvan tapaturmavakuutuslain 68/ mukaisella vapaaehtoisella vakuutuksella vakuutetut henkilöt. Työtapaturma Työpaikka- tai työmatkatapaturma Työpaikkatapaturma Työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työpaikan kahden toimipisteen välisellä matkalla sattunut työtapaturma. Työmatkatapaturma Tapaturma, joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai työpaikalta takaisin asunnolle. (Tarkka määritelmä tapaturmavakuutuslaissa 68/1948.) 5

6 Vuonna 215 yhteensä palkansaajien työtapaturmaa - Työpaikkatapaturmien määrä tarkastelujakson alhaisin Vuonna 215 lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattiin työtapaturmaa, joista palkansaajille ja 6 46 yrittäjille. Työtapaturmien lukumäärä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna. Kokonaismäärä on 1,6 % enemmän kuin vuonna 214 ( ) ja 4,6 % vähemmän kuin vuonna 213 (13 35). Palkansaajille vuonna 215 sattuneista korvatuista työtapaturmista tapahtui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Vastaavasti vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvattiin työpaikkatapaturmaa ja 563 työmatkatapaturmaa. Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä laski vuoteen 214 verrattuna,7 %. Työpaikkatapaturmien lukumäärä oli vuonna 215 koko tarkastelujakson (25-215) alhaisin. Palkansaajien työmatkatapaturmien lukumäärä nousi 16, % edellisvuodesta, jolloin työmatkatapaturmia sattui tavanomaista vähemmän ( kpl). Työmatkatapaturmien lukumäärät palasivat nyt vuoden 213 tasolle. Työmatkatapaturmiin vaikuttavat merkittävästi talvikuukausien keliolosuhteet. Työmatkatapaturmista valtaosa on jalankulkijoille ja polkypyöräilijöille sattuneita liukastumisia, kompastumisia tai kaatumisia (72,3 % vuonna 215). Työpaikkatapaturmien lukumäärien muutokset ovat yhteydessä tehdyn työn määrän ja sisällön muutoksiin. Työtapaturmien lukumäärän vaihtelu seuraa monilla toimialoilla työtuntimäärien, tuotantomäärien ja erilaisten palvelusuoritteiden määrän kehitystä. Tämä näkyy erityisesti rakentamisen, teollisuuden ja kuljetuksen toimialoilla. Työpaikkatapaturmien lukumäärän positiiviseen kehitykseen on vaikuttanut osaltaan myös pitkäjänteinen työturvallisuuden kehittäminen työpaikoilla. Vuonna 215 korvattiin palkansaajien työtapaturmaa (+1,9 %) palkansaajien työpaikkatapaturmaa (-,7 %) palkansaajien työmatkatapaturmaa (+16, %) 6 46 yrittäjien työtapaturmaa (-3,4 %) yrittäjien työpaikkatapaturmaa (-4,3 %) 563 yrittäjien työmatkatapaturmaa (+7,2 %) Yhteensä työtapaturmaa (+1,6 %) joista työpaikkatapaturmia (-,9 %) ja työmatkatapaturmia 21 4 (+15,8 %) Vuonna 214 kuoli 24 palkansaajaa työpaikkatapaturmissa 8 palkansaajaa työmatkatapaturmissa 5 vakuutettua yrittäjää työpaikkatapaturmissa 2 vakuutettua yrittäjää työmatkatapaturmissa 6

7 18 Palkansaajien ja yrittäjien korvatut työtapaturmat palkansaajat ja yrittäjät palkansaajat huom. 25 alkaen ns. täky-uudistus arviolta +1% lukumääriin Palkansaajien ja yrittäjien korvatut työpaikkatapaturmat ja työmatkatapaturmat työpaikkatapaturmat työmatkatapaturmat

8 Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus pysyi samalla tasolla Vuonna 215 kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli 28,8 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia. Taajusluku pysyi samalla tasolla kuin vuonna 214 (28,9). Vuoden 215 taajuustaso tarkoittaa käytännössä, että jokaista noin 22 palkansaajaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma. Kun tarkastellaan koko jaksoa vuosina , taajuustrendi on ollut laskeva. Vuonna 25 palkansaajien kaikkien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus oli 32,4. Taajuusluku notkahti alaspäin taantuman vaikutuksesta vuonna 29. Tapaturmataajuus oli tuolloin 29, työpaikkatapaturmaa/miljoonaa työtuntia. Vuosina 21 ja 211 taajuus lähti taas hieman nousuun, minkä jälkeen taajuusluku on ollut laskussa. Vuonna 215 tapaturmataajuus oli tarkastelujakson alhaisin. EU:n tilastovirasto Eurostat ohjeistaa käyttämään tilastoinnissa vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden alarajaa. Tällä rajauksella palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 214 noin 11,4 vähintään neljän kalenteripäivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Vuonna 213 vastaava taajuus oli 12,1. Palkansaajien tekemät työtunnit (1h) Työtuntitietojen lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus (tapaturmaa/miljoona työtuntia) palkansaajien kaikkien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus

9 Tarkastelujaksolla vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus on ollut selvästi laskussa. Vuonna 25 taajuus oli vielä 16,1. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa keräämien työtuntitietojen mukaan vuonna 215 palkansaajien tekemien työtuntien määrä laski noin,6 % vuoden 214 työtunneista. Laskua oli noin 19 miljoonaa työtuntia. Taajuustaso vaihtelee eri töissä ja toimialoilla huomattavasti. Kaikkien alojen keskiarvo ei ole paras vertailukohta oman työpaikan taajuustason arviointiin. Toimialakohtaisia taajuuslukuja tarkastellaan tässä tilastojulkaisussa myöhemmin erikseen. Yrittäjien, oppilaiden ja hoitolaitoshoidokkien työpaikkatapaturmista ei lasketa taajuuslukua, koska vahinkolukumäärä vastaavan luotettavan työn määrätiedon löytäminen on vaikeaa. Myöskään työmatkatapaturmien suhteuttaminen työtunteihin ei ole optimaalista, koska esimerkiksi keliolosuhteet, liikkumisreittien ja kulkutapojen valinnat vaikuttavat enemmän kuin työvuoron keskimääräinen kesto. Työpaikkatapaturmien taajuudet laskivat useilla päätoimialoilla Ohje työpaikoille tapaturmataajuuden laskentaan Tapaturmavakuutuskeskus on julkaissut työpaikoille tarkoitetun ohjeen tapaturmataajuuden laskemisesta. Yrityksissä lasketaan työtapaturmista LTI-lukuja eli niin sanottuja Loss-Time Injury -lukuja monella eri tavalla, mikä vaikeuttaa lukujen vertailua. Laskennan vertailtavuuden parantamiseksi TVK:n Työturvallisuusvaliokunta ohjeistaa laskemaan LTI-luvun koko henkilöstön kaikista työajalla sattuneista työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL 459/215) mukaisista vahinkotapahtumista, pois lukien ammattitaudit, ammattitautiepäilyt, kodin ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet työmatkatapaturmat sekä vapaa-ajan vahingot. Ohjeessa on esitelty myös muutamia esimerkkejä taajuuden laskemisesta. Ohje löytyy kotisivuiltamme: -sivulta otsikon Työturvallisuus alta. Työpaikkatapaturmien taajuudet laskivat vuonna 215 useilla päätoimialoilla. Laskua oli vuoteen 214 verrattuna mm. teollisuuden, rakentamisen, kaupan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan päätoimialoilla. Hieman nousua työpaikkatapaturmien taajuudessa oli 9

10 kuljetuksen ja varastoinnin, majoituksen ja ravitsemuksen, yleishallinnon, kuntasektorin, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen päätoimialoilla. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus valituilla päätoimialoilla 9 9 Aineistoteknisistä syistä kuntasektorin määritykseen (kuntasektorin, yksityisen tai valtion väliseen rajanvetoon) liittyy epävarmuutta, joka voi nostaa yleishallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen päätoimialojen taajuuslukua. Kuntasektori on niin suuri kokonaisuus, että pienistä siirtymistä huolimatta taajuusluku lienee kohtuullisen tarkka Tilastojulkaisun loppuosassa käydään tarkemmin läpi työtapaturmien suhteen keskeisten toimialojen tapaturmakehitystä. Tarkastelussa ovat rakentamisen, teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, kuntasektorin, yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. Loppuosassa käsitellään myös vakuutettujen yrittäjien työtapaturmatilastoja. Tarkempia alakohtaisia tilastotietoja voi kysyä tapaturmavakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijalta C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Z Kuntasektori kaikki toimialat

11 Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä valituilla päätoimialoilla F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Z Kuntasektori muut yhteensä C Teollisuus 11

12 Yhä pienempi osuus vakavia työtapaturmia Vuonna 214 palkansaajille sattui työtapaturmaa, jotka johtivat yli 3 kalenteripäivän työkyvyttömyyteen. Vakavien työtapaturmien osuus oli siis 7,6 % kaikista korvatuista työtapaturmista. Vuonna 213 vastaavia vakavia työtapaturmia sattui palkansaajille Vakavien työtapaturmien määrä laski noin 13 %. Vuonna 214 palkansaajille sattuneista työpaikkatapaturmista 7, % oli yli 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita. Vuonna 213 vakavien työpaikkatapaturmien osuus oli 7,5 %. Pidemmällä aikavälillä (25-214) yli 3 pv työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien osuus kaikista korvatuista työpaikkatapaturmista on ollut laskussa. Vakavien työpaikkatapaturmien osuus oli vuonna 25 vielä 8,1 %. Laskua on tapahtunut myös 4-3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneissa työpaikkatapaturmissa. Tarkastelujaksolla (25-214) palkansaajien työpaikkatapaturmissa 4-3 pv työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on laskenut 4,9 %:sta 31,7 %:iin. Lievimpien, -3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien osuus on jatkanut kasvua. Tarkastelujakson aikana näiden työpaikkatapaturmien osuus on noussut 51, %:sta 61,3 %:iin. Työmatkatapaturmissa vakavien, yli 3 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien osuus on suurempi kuin työpaikkatapaturmissa. Vuonna 214 osuus oli 1,9 %. Vakavien työmatkatapaturmien osuus on ollut tarkastelujakson aikana hienoisessa laskussa. Hieman lievempien, 4-3 pv työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on laskenut selvemmin; 37,7 %:sta 29,5 %:iin vuosien aikana. Myös työmatkatapaturmissa näkyy lievien, alle 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien osuuden kasvu. Työmatkatapaturmissa -3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on noussut 48,6 %:sta 59,6 %:iin. Vuonna 215 sattuneiden vakavimpien työtapaturmien vakavuustieto ei ole vielä aiempiin vuosiin vertailukelpoinen. Vuonna 215 sattuneiden työtapaturmien vakavuustieto luokitellaan olevan tiedon mukaisesti ja nämä tiedot kootaan vakuutuslaitoksista talvella 217. Työtapaturmien lukumäärä yhteydessä talouden kehitykseen Kansantalouden tilinpidon mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi,2 prosenttia vuonna 215. Vuonna 214 bruttokansatuotteen volyymi vielä supistui,7 prosenttia. Muutokset BKT:ssa ovat viime vuosina olleet hyvin samansuuntaiset työtapaturmien määrien muutosten kanssa. Vuonna 215 palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä laski hieman edellisvuoteen verrattuna, vaikka BKT:n volyymi kasvoi, mutta %-muutos oli kuitenkin pienempi kuin vuosina , jolloin BKT:n volyymin vuosimuutos oli negatiivinen. Bruttokansantuotteen volyymin ja palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärän vuosimuutos (prosenttia) -2, % -15, % -1, % -5, %, % 5, % 1, % BKT volyymin vuosimuutos, % palkansaajien työpaikkatapaturmat, %-muutos edellisvuoteen 12

13 Palkansaajien työpaikkatapaturmat työkyvyttömyyden keston mukaan (lukumäärät ja vastaavat vakavuusluokkien prosenttiosuudet) 16 1 % 14 9 % 8 % 12 7 % 1-3 pv 4-6 pv 6 % -3 pv 4-6 pv pv 15-3 pv 5 % 7-14 pv 15-3 pv pv pv 18+ tai eläke 4 % 31-9 pv pv 18+ tai eläke kuollut 3 % kuollut 4 2 % 2 1 % % 13

14 Työpaikka- ja työmatkatapaturmakuolemien määrä pitkällä aikavälillä laskussa Vuonna 214 ennätyksellisen vähän työmatkatapaturmakuolemia Vuonna 214 työpaikkatapaturmissa kuoli 24 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 8 palkansaajaa. Vakuutetuille yrittäjille sattuu myös työtapaturmakuolemia vuosittain. Vuonna 214 työpaikkatapaturmissa kuoli 5 vakuutettua yrittäjää ja työmatkatapaturmissa 2 vakuutettua yrittäjää. Pitkällä aikavälillä kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Laskua on sekä työpaikka- että työmatkatapaturmakuolemissa. Kun tarkastellaan kolmen vuoden liukuvan keskiarvon muutosta aikavälillä , havaitaan että keskiarvo on laskenut 88:sta 41:een. TVK:n ennakkoarvion mukaan vuonna 215 työpaikkatapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 1 palkansaajaa. Vuonna 213 palkansaajien kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä (16) oli ennätyksellisen pieni. Näyttää kuitenkin siltä että näin suuri tason muutos ei ole ollut pysyvä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia tapahtui vuonna 214 eniten rakentamisen (7), kuljetuksen ja varastoinnin (5) ja teollisuuden (3) päätoimialoilla. Pitkällä aikavälillä (v ) kuolemaan johtaneita palkansaajien työpaikkatapaturmia on sattunut eniten rakentamisen (123), kuljetuksen ja varastoinnin (121) sekä teollisuuden (111) toimialoilla Vuonna 214 työpaikkakuolemien määrä oli tarkastelujakson (25-214) toiseksi alhaisin. Työmatkatapaturmakuolemien määrä oli koko tarkastelujakson alhaisin. Vuonna 214 työmatkatapaturmien kokonaismääräkin oli tavanomaista alhaisempi. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Työtapaturmakuolemien luvuissa ei ole mukana kuolemaan johtaneita ammattitauteja. Vuonna 215 ammattitauteihin kuoli 15 palkansaajaa. Vuonna 214 vastaava lukumäärä oli 83 ja vuonna 213 ammattitauteihin kuoli 11 palkansaajaa. Muutamia yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta lähes kaikki ammattitautikuolemat ovat pitkäaikaiseen asbestialtistumiseen liittyviä. yrittäjien työmatkatapaturmat yrittäjien työpaikkatapaturmat palkansaajien työmatkatapaturmat palkansaajien työpaikkatapaturmat 3v keskiarvo 14

15 Palkansaajien ammattitautikuolemat (kuolinvuoden mukaan) TOT-tutkintaa 3 vuotta Tapaturmavakuutuskeskuksen johtamat säännölliset työpaikkaonnettomuuksien tutkinnat eli TOT-tutkinnat aloitettiin 3 vuotta sitten. Järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna ja asiantuntevana järjestelmänä kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tutkimisessa ja niistä raportoimisessa. Tähän mennessä on tutkittu jo yli 1 henkilön kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Tutkinnoista laadittavat TOT-raportit löytyvät osoitteesta: totti.tvk.fi. TOT-käsikirjasta apua onnettomuustutkintaan TOT-toiminnan lähtökohdista ja toimintatavoista on laadittu TOT-käsikirja. Käsikirjassa on kuvattu työpaikkaonnettomuuksien tutkinnassa sovellettavat toimintatavat. Käsikirjan alussa esitellään TOT-toiminnan historia ja se millaisten kehitysaskelien kautta nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Tämän jälkeen kuvataan TOT-toimintaan liittyvien toimijoiden roolit ja tutkintaprosessi. Pääosa käsikirjasta käsittelee onnettomuustutkinnoissa sovellettavaa tutkintamenetelmää ja sen mukaisesti toteutettavaa raportointia. Tavoitteena on, että käsikirja palvelisi tutkintaoppaana varsinaiseen TOT-toimintaan osallistuvien tahojen lisäksi myös yksittäisiä työpaikkoja, tutkijoita, viranomaisia ja kaikkia muitakin onnettomuuksien tutkinnasta kiinnostuneita tahoja. TOT-käsikirja löytyy kotisivuiltamme Julkaisut -sivulta: julkaisut. 15

16 Työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus vaihtelevat alueellisesti Työpaikkatapaturmien määrät ja työtapaturmataajuudet vaihtelevat alueellisesti. Eroja selittävät osin alueella työskentelevien määrä ja erilaiset elinkeinorakenteet. Maakunnittain on kuitenkin huomattavissa vaihtelua myös toimialoittaisissa taajuusluvuissa. Työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 215 korkein Etelä-Pohjanmaalla 34,4 ja matalin 25,6 Uudellamaalla. Tapaturmataajuus laski eniten Keski-Pohjanmaalla (9,3 taajuusyksikköä). Keski-Pohjanmaalla taajuus vuonna 215 oli 31,5 kun sitä edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo on 33,4. Kasvua tapaturmataajuudessa oli eniten Etelä-Karjalassa (2,6 taajuusyksikköä), Uudellamaalla (,9 taajuusyksikköä) ja Kanta-Hämeessä (,8 taajuusyksikköä). Jos tarkastellaan työpaikkatapaturmien taajuuksia Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden mukaan, korkein työpaikkatapaturmataajuus oli vuonna 215 Itä-Suomen vastuualueilla (32,9) ja matalin Etelä-Suomen vastuualueella (26,8). Taulukko: Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus maakunnittain SATTUMISVUOSI MAAKUNTA Uusimaa 28,3 28,6 29,1 29, 25,9 27,1 28,2 27,3 26,4 24,7 25,6 Varsinais-Suomi 35,8 37,7 37,4 36,3 3,9 31,5 32,3 3,7 3,9 32,1 31,5 Satakunta 39,1 4,4 42,1 4,3 36,6 36,3 35,7 37,2 38,4 35,6 33,7 Kanta-Häme 3,4 3,7 31,5 3,2 26,6 29,2 29,8 3,5 29,8 31,5 32,3 Pirkanmaa 33,3 35,2 32,3 32,5 27,8 29,1 3,3 29,5 28,8 27,5 27,8 Päijät-Häme 32,6 34,8 35,8 34,4 3,4 31,5 32,9 3, 3,2 32,4 3,5 Kymenlaakso 37,3 38,5 35,3 35,4 3,5 32,7 29,1 27,5 28,2 28,7 29, Etelä-Karjala 32,5 31,9 31,6 3,1 28,4 28,3 3,4 28,8 29,5 26,8 29,4 Etelä-Savo 34,8 38, 36,3 36,2 33,5 32,1 34,1 3,3 31,5 31,5 31,4 Pohjois-Savo 4,3 4,4 43,4 4,8 35,3 35,9 4,2 43,7 37,6 33,1 33,4 Pohjois-Karjala 32,9 31,5 37,4 36,4 31,8 33, 34, 31,8 33,3 34,2 33,4 Keski-Suomi 3,4 31,8 31, 29,9 27,4 28,5 3,4 31,3 29,9 3,3 28,2 Etelä-Pohjanmaa 41,5 42, 45,6 4,8 35,4 36,2 38,4 35,6 34,5 33,7 34,4 Pohjanmaa 33,7 32,9 33, 33,2 28,7 28,7 3,8 29,6 28,8 27,3 26,2 Keski-Pohjanmaa 27,1 3,2 35,1 3,9 3,9 36,3 34,8 33,3 34,2 4,8 31,5 Pohjois-Pohjanmaa 3, 32,5 31,7 3,9 27,5 3,3 3,4 29,2 27,5 28,1 27,3 Kainuu 27, 31,1 33,7 37, 31,7 32,4 32, 31, 31,4 34,2 32,8 Lappi 31,5 31,8 35,3 33,3 3,9 33,5 32,5 32,8 31,6 31,8 31,3 Ahvenanmaa 35,8 34,3 31,1 28,4 25,5 27,3 29,8 27,8 28,5 28,1 27,5 (Työpaikkatapaturmien lkm. / työtunnit[milj.]) 16

17 Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien lukumäärä AVI:n työsuojelun vastuualueittain 215 Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus AVI:n työsuojelun vastuualueittain , ulkomailla: ,8 32, ,9 26,8 yksikkö: työpaikkatapaturmien lukumäärä yksikkö: työpaikkatapaturmia per miljoona tehtyä työtuntia 17

18 Ikääntyminen lisää vakavia työtapaturmia Työntekijä ikä vaikuttaa työpaikkatapaturmien taajuuteen ja työkyvyttömyyden kestoon. Työpaikkatapaturmataajuus on TVK:n tekemien laskelmien mukaan korkeampi nuorilla ja eläkeikää lähestyvillä. Taajuus on alhaisempi vuotiailla. Korkein työpaikkatapaturmataajuus on 2-24-vuotiailla työntekijöillä, joille sattuu noin 43 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia. Nuorille työntekijöille sattuu paljon lieviä työpaikkatapaturmia. Iäkkäämmille työntekijöille sattuu taas muita useammin vakavia, yli 3 vuorokauden työkyvyttömyyden aiheuttavia työpaikkatapaturmia. Analyysissa on havaittu, että työpaikkatapaturmista aiheutuvien työkyvyttömyyksien keskimääräinen kesto kasvaa iän myötä. Palautuminen työtapaturmasta on hitaampaa vanhemmilla työntekijöillä. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus ikäluokittain Eroihin taajuuksissa ja vakavuuksissa vaikuttaa mm. se, että eri-ikäiset tekevät keskimäärin erilaisia töitä. Tarkempaa pohdintaa iän vaikutuksesta työtapaturmiin löytyy aiemmin julkaistusta ikäanalyysistä (Tapaturmavakuutus-lehden numerossa 2/214) sekä juuri julkaistusta tutkimuksesta Retirement age and occupational injury (TVK:n julkaisusarja 4/216). Uusi ikäanalyysi vuoden aineistolla, tullaan julkaisemaan myöhemmin TVK:n analyyseja-sarjassa. Laskenta on tehty palkansaajien työpaikkatapaturmista käyttäen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta erikseen tilattua ikäluokittaista työtuntiaineistoa. Tuloksissa on huomioitava, että yli 64-vuotiaiden työtapaturmia on verraten vähän luotettavan taajuusluvun laskemiseksi. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus 214 ikäluokan mukaan eri vakavuusrajoilla yli yli yli 3pv väh. 4pv yhteensä 18

19 Työtapaturmien määrän vaihtelu viikonpäivien ja vuodenajan mukaan Tutkimus: Yli 63-vuotiaiden riski työtapaturmaan suurempi Yli 63-vuotiailla työntekijöiden työpaikkatapaturmataajuus on 36 % korkeampi kuin 5-55-vuotiaiden työntekijöiden. Yli 63-vuotiaiden työntekijöiden työtapaturmien seuraukset ovat myös usein nuorempien ikäluokkien työtapaturmien seurauksia vakavampia. Tulos käy ilmi Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisemasta englannin kielisestä tutkimusraportista: Retirement age and occupational injury, jossa selvitettiin eläkeiän nousun vaikutuksia työtapaturmiin. Tutkimuksen tekijät uskovat, että eläkkeelle siirtymisiän nousu tulee näkymään työtapaturmien lukumäärän hienoisena kasvuna ja etenkin vakavien tapaturmien lukumäärän kasvuna. Tutkimuksen tilastoaineistona oli palkansaajielle korvatut työpaikkatapaturmat vuosilta Ajanjaksolla korvattiin yhteensä palkansaajien työpaikkatapaturmaa ja näistä 155 tapaturmaa sattui yli 64-vuotiaille työntekijöille. Lue tutkimuksen tuloksista tarkemmin julkaisusta (TVK:n julkaisusarja 4/216 Retirement age and occupational injury) Työpaikkatapaturmia sattuu enemmän alkuviikosta. Suhteessa eniten työpaikkatapaturmia kertyy viikon kolmelle ensimmäiselle arkipäivälle. Vuonna 215 työpaikkatapaturmia sattui melko tasaisesti maanantain (2,1 %), tiistain (19,6 %) ja keskiviikon (18,9 %) aikana. Aikaisempina vuosina maanantai on erottunut selvemmin työpaikkatapaturmien määrissä. Toimialoilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikuttavat tehdyn työn määrään eri viikonpäivinä ja siten myös työtapaturmien kertymiseen viikonpäiville. Työt voivat painottua alkuviikkoon ja loppuviikosta pidetään ehkä enemmän lomia. Lyhennettyä työviikkoa tekevät pitävät usein vapaapäivänsä loppuviikosta ja perjantai on myös suosittu etätyöpäivä. Työmatkatapaturmien määrän vaihteluun vaikuttavat kuitenkin viikonpäivää voimakkaammin yksittäisten päivien keliolosuhteet. Työpaikka- ja työmatkatapaturmien lukumäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan mukaan. Vaihteluun vaikuttaa mm. tehdyn työn määrä. Esimerkiksi suositut loma-ajat ja arkipyhät näkyvät myös tapaturmatilastoissa. Työmatkatapaturmia sattuu erityisesti marras-maaliskuussa, liukkaiden kelien aikaan. Vuonna 214 työmatkatapaturmia sattui eniten joulukuussa (2389 työmatkatapaturmaa), vuoden 215 kuukausittainen jakauma ei ole vielä tarkasti tiedossa loppuvuoden aineiston viivettä on kompensoitu vuositasolla ns. selvityskerrointa käyttämällä. Työmatkatapaturmissa näkyy yleensä piikki erityisen liukkaan päivän kohdalla. Tällöin työmatkatapaturmia sattuu paljon etenkin niillä alueilla, joissa työmatkoja kuljetaan runsaasti jalan tai pyörällä. 19

20 Palkansaajien työpaikkatapaturmat 215 viikonpäivittäin (%) 25% 2% 2,1 % 19,6 % 18,9 % 17,7 % 15% 15,3 % 1% 5% 4,5 % 3,8 % % maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Palkansaajien korvatut työmatkatapaturmat sattumiskuukauden mukaan

21 Työpaikka- ja työmatkatapaturmien kertyminen palkansaajille Työpaikkatapaturmat keskittyvät pienelle osalle korkeariskisten alojen palkansaajia. Työmatkatapaturmat sen sijaan jakautuvat yllättävän tasaisesti. Tulos selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja -sarjassa julkaistusta Työpaikka- ja työmatkatapaturmien kertyminen palkansaajille -analyysista. Analyysiä varten kerätty aineisto osoitti, että Suomessa on noin 2 palkansaajan joukko, jolle on sattunut vähintään viisi työpaikkatapaturmaa vuosien aikana. Toimialoittain tarkasteltuna näiden henkilöiden työt sijoittuvat toimialoille, joilla on myös keskimäärin korkea työpaikkatapaturmien taajuus. Vähintään viiteen työpaikkatapaturmaan tarkastelujaksolla joutuneet palkansaajat työskentelivät yleisimmin metallialan tai rakentamisen ammateissa tai kuorma-autonkuljettajana. Työmatkatapaturmien kertymistä tarkasteltaessa analyysiaineistosta kävi ilmi, että Suomessa on vain hieman yli 1 palkansaajaa, joille on sattunut 1 vuoden aikana vähintään viisi korvaukseen johtanutta työmatkatapaturmaa. Palkansaajien lukumäärä, noin 2,1 miljoonaa, huomioiden työmatkatapaturmat näyttävät jakautuvan yllättävän tasaisesti. Lue tarkemmin analyysista ja sen tuloksista sivulta: julkaisut Työmatkatapaturmista suurin osa tapahtuu jalankulkijoille Työmatkatapaturmista suurin osa tapahtuu jalankulkijoille. Vuonna 215 kaikista palkansaajille korvatuista työmatkatapaturmista sattui 55, % jalankulkijoille, 24,5 % polkupyöräilijöille ja 15,8 % henkilöautolla liikkuville. Sattumistapa-muuttujasta löytyy vahingoittuneen henkilön liikkumistavan mukaan selkeästi eri ryhmät ( klusterit ). Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille yleisintä on kaatuminen, kun taas autoilijoille yhteentörmäys toisen auton kanssa. Palkansaajien työmatkatapaturmat 215 tapaturman sattumistavan ja vahingoittuneen henkilön liikkumistavan mukaan SATTUMISTAPA LIIKKUMISTAPA jalan polkupyörällä mopedilla moottoripyörällä henkilöautolla linja tai kuormaautolla, kiskoilla muut yhteensä kaatuminen, liukastuminen kompastuminen esineiden päälle astuminen ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen yhteentörmäys auton kanssa yhteentörmäys pp:n mopon tai kmp:n kans yhteentörmäys kiskoilla kulk. kanssa väkivalta muut sattumistavat

22 Palkansaajien korvatut työmatkatapaturmat liikkumistavan mukaan vuonna jalan polkupyörällä henkilöautolla mopolla tai moottoripyörällä linja- tai kuorma-autolla, kiskoilla muu liikkumistapa Tilastotiedot käyttöön Työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita kuvaa kahdeksan muuttujaa: Poikkeama lait., työk. tai eläimen hallinnan menett. 11 % aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. 1 % työtehtävä työsuoritus poikkeama vahingoittumistapa vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja työpiste (työpiste-muuttujan tiedonkeruu loppui ) vamman laatu vahingoittunut kehon osa Näiden muuttujien avulla saadaan tarkempaa tietoa tapaturmien torjuntaa varten. Tietoa voidaan hyödyntää eri tavoin yritys- henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 14 % terävään esineeseen astum., kolhiminen, ym 17 % putoaminen, hyppääminen, kaatum., liukast. 24 % muut luettelemattomat poikkeamat 8 % aineen valuminen, purkaut. vuotaminen, ym. 7 % väkivalta, järkyt. tilanne, poik. läsnäolo 5 % poikkeamasta ei tietoja vah.selvityksessä 3 % 22 tuntematon % sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 1 %

23 ten työturvallisuustyössä. Uusi työympäristömuuttuja korvaa v. 216 alusta aiemman työpiste-muuttujan. Yksi työpaikkatapaturmista kerättävä luokittelumuuttuja on työsuoritus. Työsuoritus kuvaa henkilön tarkoituksellista toimintaa juuri ennen vahingoittumista. Toiminta saattoi olla lyhytaikaista. Vuonna 215 kolme yleisintä työsuoritusta olivat henkilön liikkuminen (33,9 %), esineiden käsitteleminen (2, %) ja taakan käsivoimin siirtäminen (14,3 %). Nämä työsuoritukset ovat olleet kolme yleisintä koko tarkastelujakson (vuosien ) ajan. Työsuoritus taakan käsivoimin siirtäminen 14 % esineiden käsitteleminen 2 % henkilön liikkuminen 34 % käsikäytt. työkaluilla työskenteleminen 13 % muut luettelemattomat työsuoritukset 6 % paikallaan oleminen työpisteessä 4 % koneen käyttäminen 4 % työsuorit. ei tietoa vahinkoselvityksessä 3 % kulkun. tai siirtol. ohjaus tai matkustam. 2 % Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat vahingoittumistavan mukaan vuonna sähkön, lämpötilan tai vaarallisen aineen aiheuttama vahingoittuminen hapensaannin estyminen iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen puristuminen, ruhjoutuminen äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen, ml. melu ja säteily eläimen tai ihmisen purema, potku jne. muut tai ei tietoa 23

24 Tutkimuksia ja analyyseja TVK:n uusissa julkaisusarjoissa Tapaturmavakuutuskeskus aloitti vuonna 216 kahden uuden julkaisusarjan tuottamisen. Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisuja -sarjassa julkaistaan laajempia tutkimuksia ja selvityksiä työtapaturmavakuuttamisen toimintaympäristöstä. Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja -sarjassa julkaistaan tiiviimpiä analyyseja. Yksi Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävistä on erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekeminen. Tarkoituksena on tuottaa tapaturmavakuuttamisen toimeenpanon kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa työtapaturmavakuuttamisen toimintaympäristöstä. Tavoitteenamme on, että alasta kiinnostuneet löytävät nämä tuotteemme ja että uusien julkaisusarjojen myötä erilaisia tuottamiamme tutkimuksia ja analyyseja voidaan hyödyntää yhä laajemmin. kertoo Informaatio- ja valvontayksikön johtaja Mika Tynkkynen. Viime vuonna julkaistiin yhteensä 8 analyysia ja 4 tutkimusta julkaisusarjoissa. Kaikki raportit löytyvät kotisivuiltamme: Julkaisut TVK:n julkaisusarjat -sivulta Viimeisimpiä julkaisuja: Analyysi nro 9 Yritysten jakaminen suhteellisiin riskiluokkiin Analyysi nro 8 TOT-tutkinnan trendejä 21-luvulla Analyysi nro 7 Uudet teknologiat - riskejä ja mahdollisuuksia Analyysi nro 6 Elinkeinorakenteen muutosten tarkastelua työtapaturmavakuuttamisen näkökulmasta TVK:n julkaisuja 4/216 Retirement age and occupational injury TVK:n julkaisuja 3/216 Styreenin ammattitautipotentiaali suomalaisilla työpaikoilla 24

25 Työpaikkakuolemat.fi Työpaikkakuolemat.fi on Tapaturmavakuutuskeskuksen ylläpitämä verkkosivusto, jossa kerrotaan vakavaan vammautumiseen ja kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista. Tapaturmaraporteissa käsitellään tapahtuman kulku ja tapaturmaan johtaneet tekijät sekä annetaan torjuntatoimenpiteitä vastaavanlaisten tapausten ehkäisemiseksi. Raporteissa pyritään havainnollistamaan tapahtumien kulku erilaisia menetelmiä, kuten 3Dmalleja, havainnekuvia ja videota hyväksi käyttäen. Tapausten tiedot perustuvat lähinnä tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Tapaturmaraportteja on tarkoitus julkaista noin kymmenen vuodessa. Tapaturmatilastoja päätoimialoittain Tässä luvussa tarkastellaan työtapaturmatilastoja päätoimialoittain. Toimialakohtaisella tarkastelulla päästään pureutumaan tarkemmin kunkin toimialan erityispiirteisiin. Tarkastelussa ovat rakentamisen, teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, kuntasektorin, yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. Luvun lopussa käsitellään lisäksi vakuutettujen yrittäjien työtapaturmatilastoja. Tässä tilastojulkaisun osassa keskitytään niihin toimialoihin, joilla sattuu paljon työtapaturmia tai jotka ovat kasvavia aloja. Tarkempia alakohtaisia tilastotietoja voi kysyä tapaturmavakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijalta. 25

26 Kuntasektorilla työpaikkatapaturmien määrä ja tapaturmataajuus nousivat hieman Vuonna 215 kuntasektorilla sattui palkansaajille työpaikkatapaturmaa ja 6 95 työmatkatapaturmaa. Työmatkatapaturmien määrä oli 13 % korkeampi kuin vuonna 214, jolloin työmatkatapaturmien määrä oli selvästi edellisvuosia alhaisempi. Työmatkatapaturmien määrä palasi nyt lähemmäs vuosien 213 ja 212 tasoa. Vuosina kuntasektorin palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä kasvoi, mutta vuosina lukumäärä on pysynyt noin 2 työpaikkatapaturman tasolla. Palkansaajien työpaikkatapaturmat kuntasektorilla ja sote-alalla 2 Kunta-alan työpaikkatapaturmien taajuus oli 23,6 vuonna 215. Taajuus nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 214 taajuus oli 23, luvulla kunta-alan taajuus on vaihdellut välillä. Kunta-alan työtunnit laskivat,9 % vuodesta 214. Pääammattiluokittain tarkasteltuna eniten työpaikkatapaturmia kuntaalalla sattui seuraavissa ammattiluokissa: terveydenhuolto ja sosiaalialan työ 49,3 %, palvelutyö 14,4 % ja tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ 13,7 %. Nämä ovat myös kunta-alan suurimpiin kuuluvia ammattialoja henkilöstömäärältään. Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattiryhmässä sattuneiden työtapaturmien osuus on selvästi kasvanut vuosina Sen sijaan palvelutyössä ja teollisuus-, kaivos-, louhinta- ja rakennustyössä sattuneiden työpaikkatapaturmien osuus on tarkastelujaksolla laskenut Kuntasektori Sosiaali- ja terveyspalvelut 26

27 Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuudet kuntasektorilla ja sote-alalla Kuntasektori Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattiryhmässä työpaikkatapaturmien jakautuminen tarkemmalla ammattiluokkatasolla oli vuonna 215 seuraava: terveyden-/sairaanhoitotyö kpl lasten päivähoitotyö sosiaalialan työ kuntoutustyö (terveydenhuolto) 119 eläinlääkintähuolto, ymp.suojelu 19 hammashoitoalan työ 89 psykologinen työ 22 apteekkialan työ 13 Vuonna 215 kunta-alan työpaikkatapaturmista 41 % oli liikkumistapaturmia, 15 % liittyi esineiden käsittelemiseen ja 14 % taakan käsivoimin siirtämiseen. Poikkeamista, joka on viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma, yleisin oli kunta-alalla liukastuminen, putoaminen ja hyppääminen (26 %). Muita yleisiä poikkeamia kunta-alalla olivat henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (17 %) ja terävään esineeseen satuttaminen (14 %). Sekä poikkeama-, aiheuttaja- että vahingoittumistapa -muuttujien avulla voidaan arviota työväkivaltaan liittyvien työtapaturmien lukumäärien muutoksia tapaturmatilastoissa, mutta koska muuttujaluokat eivät rajaa tarkasti väkivaltatapauksia, tarvitaan esim. vahinkokuvausten analysointia ilmiön tarkempaan tutkimiseen. Myös vuoden 216 alusta kerättävät uuden lain mukaiset vahinkotapahtumatiedot todennäköisesti tarkentavat työväkivaltatapausten tilastointia ja tuovat apua analysointiin. Väkivalta, järkyttävä tilanne ja poikkeava läsnäolo (11 %) oli neljänneksi yleisin poikkeama. Poikkeaman osuus on kasvanut tarkastelujakson vuosien aikana. Vielä vuonna 25 tähän luokkaan liittyviä poikkeamia oli noin 7 % kaikista poikkeamista (noin 1 2 kpl). Kasvua vuoteen 215 oli noin 4 prosenttiyksikköä ja noin 9 kpl. On kuitenkin huomioitava, että tähän poikkeamaluokkaan tulee myös muita kuin väkivaltaan liittyviä tilanteita. Kunta-alalla yleisimpiä ovat ihmisten, eläinten ja kasvien aiheuttamat loukkaantumiset (4 52 kpl). Tähän aiheuttajaluokkaan kuuluu kuntaalalla sekä eläinten aiheuttamia loukkaantumisia (esim. maatalouslomittajilla) että ihmisten aiheuttamia loukkaantumisia. Siten vain osan tähän luokkaan kuuluvista tapauksista voidaan arvioida olevan työväkivaltaan liittyviä vahinkoja. Toiseksi yleisin aiheuttaja on edelleen kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym. (4 438 kpl). Materiaalien, esineiden, tuotteiden, sirpaleiden ja koneen osien aiheuttamat loukkaantumiset ovat myös yleisiä (2 178 kpl), mutta määrä on ollut jo usean vuoden laskussa. Yleisimmät vahingoittumistavat vuonna 215 olivat iskeytyminen kiinteää pintaa vasten (5 354 kpl), henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (4 16 kpl) ja leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen (2 77 kpl). Eläimen tai ihmisen purema, potku jne., oli neljänneksi suurin vahingoittumistavan luokka (27 kpl). 27

28 Kuntasektorin ja sote-alan palkansaajien työpaikkatapaturmat vuonna 215: 1) pääammattiluokan mukaan muut palvelutyö teollinen työ maa- ja metsätaloustyö, kalastus hallinto- ja toimistotyö terveydenhuolto, sosiaalialan työ tekninen, tieteellinen, lainopillinen, ) poikkeaman mukaan muut tai ei tietoa väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo henkilön äkillinen kuormittuminen terävään esineeseen astuminen, takertuminen, kolhiminen ym. henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen laitteen, työkalun, eläimen ym. hallinnan menettäminen aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, ym. 3) työsuorituksen mukaan muut tai ei tietoa paikallaan oleminen työpisteessä henkilön liikkuminen taakan käsivoimin siirtäminen esineiden käsitteleminen kulkuneuvon, siirtolaitteen ohjaaminen ym. käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen koneen käyttäminen Kuntasektori Sosiaali- ja terveyspalvelut 28

29 Yli 59-vuotiaiden työpaikkatapaturmia aiempaa enemmän Kunta-alalla työpaikkatapaturmia sattui 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille vuonna 215 yhteensä kpl, eli 9,3 % kaikista kunta-alan työpaikkatapaturmista. Osuus on ollut hieman nousussa viime vuosina. Kunta-alalla työskenteli Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 422 henkilöä lokakuussa 215, näistä 4694 tähän ikäluokkaan kuuluvia. Iäkkäämmille työntekijöille sattuu useammin vakavia, yli 3 vuorokautta työkyvyttömyyttä aiheuttavia työpaikkatapaturmia. Kunta-alalla yli 59-vuotiailla vakavien työpaikkatapaturmien osuus on yli 8 %, kun esim. neljäkymppisillä palkansaajilla vakavien työtapaturmien osuus on noin 5-6 % luokkaa. Tähän vaikuttaa mm. hitaampi toipuminen vahingoista, mutta myös erilainen ammattijakauma. Tehtyjen ikäanalyysien valossa näyttäisi siltä, että kunta-alalla vakavien työtapaturmien taajuus nousee iän myötä. Tapaturmasuhde (työpaikkatapaturmien lkm/työntekijöiden lkm) näyttäisi kasvavan erityisesti yli 64-vuotiailla, mutta tapaturmasuhteen ja -taajuuden laskemisessa tulee kuitenkin yli 64-vuotiaiden osalta haasteeksi työpaikkatapaturmien ja tehtyjen työtuntien/työntekijöiden pieni määrä. Kuntasektorin palkansaajien työpaikkatapaturmat ikäluokan mukaan vakavuuksittain vuonna yli 64 yli 3 pv 4-3 pv alle 4 pv Liikkumistapaturmien osuus kasvaa iän myötä. Yli 59-vuotiaiden kuntaalan palkansaajien työpaikkatapaturmista jo noin 45 % on liikkumistapaturmia. Käsikäyttöisillä työvälineillä työskentelemiseen liittyvät ja esineiden käsittelemiseen liittyvät työtapaturmat ovat taas yleisempiä nuorilla ikäluokilla. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla taajuus ja työpaikkatapaturmien määrä kasvussa Toimialalla sattui vuonna 215 palkansaajille työpaikkatapaturmaa. Vuonna 214 työpaikkatapaturmia sattui Tapaturmien määrä on ollut koko tarkastelujakson ajan kasvussa - määrä on kaksinkertaistunut jakson aikana. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus kasvoi. Vuonna 215 työpaikkatapaturmien taajuus oli yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla 31,8. Vuonna 214 taajuus oli 3,1. Taajuus on noussut vuoden 25 tasosta noin 1 taajuusyksikköä, vuonna 215 taajuus oli tarkastelujakson korkein. Työtunnit olivat hieman vähentyneet vuoden 214 määristä. Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelutoimialan työtapaturmakehitys on huolestuttava. Työturvallisuusjohtamiseen ja työtapaturmien ennaltahkäisyyn tulisi kiinnittää alalla enemmän huomiota. 29

30 Lukuja arvioitaessa on huomioitava, että aineistoteknisistä syistä kuntasektorin määritykseen (kuntasektorin, yksityisen tai valtion väliseen rajanvetoon) liittyy tänä vuonna epävarmuutta, mikä voi nostaa yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden päätoimialan lukumääriä ja taajuuslukua. Suurin osa toimialalla sattuneista työtapaturmista on lieviä. Vuonna 214 alle 4 päivän työkyvyttömyyteen johtavien työpaikkatapaturmien osuus oli noin 67 % kaikista tapaturmista. Lievien työtapaturmien osuus on ollut tarkastelujakson aikana kasvussa. Vuonna 25 osuus oli vielä noin 58 %. Vakavia, yli 3 pv työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia oli noin 4,9 % kaikista sattuneista työpaikkatapaturmista. Esimerkiksi kunta-alalla vakavien työpaikkatapaturmien osuus oli 5,6 % vuonna 214 ja kaikilla toimialoilla yhteensä 7, %. Ammattiluokittain tarkasteltuna vuoden 215 aineistossa eniten yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelutoimialan työpaikkatapaturmia sattui sosiaalialan työssä (38,1 %). Terveyden- ja sairaanhoitotyössä sattui (33,8 %) toimialan työpaikkatapaturmista. Poikkeama-muuttujan suhteen yleisin oli henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen, osuus 21,6 % vuonna 215. Toiseksi yleisin poikkeama oli väkivalta, järkyttävä tilanne ja poikkeava läsnäolo, yhteensä noin 19,4 %. Kolmanneksi yleisimpiä poikkeamia olivat liukastumiset, kaatumiset, putoamiset ja hyppäämiset (19,6 %). Yleisimmät vahingoittumistavat olivat vuonna 215 äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (24,8 %), iskeytyminen kiinteää pintaa vasten (19,4 %) ja eläimen tai ihmisen purema, potku jne. (17,5 %). Työtapaturmat, joissa vahingoittumistapana on ollut eläimen tai ihmisen purema, potku jne. ovat lisääntyneet viime vuodesta 66 tapaturmalla ja niiden määrä on pidemmän tarkastelujakson vuosina aikana noussut 8 prosenttiyksikköä. Suurin osa toimialalla sattuneista työtapaturmista on sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (43,1 %) tai haavoja ja pinnallisia vammoja (35,6 %). Alan työtapaturmissa loukkaantuu usein sormet (798 kpl) tai selkä (725 kpl), myös alaraajojen (jalat, nilkka, jalkaterä ja varpaat) loukkaantumiset ovat yleisiä. Yleisin työpaikkatapaturmien aiheuttajaluokka on yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla ihmiset, eläimet ja kasvit (1 61 kpl). Näiden aiheuttamia työpaikkatapaturmia oli vuonna 215 yli kolmannes (36,1 %) kaikista työtapaturmista. Sekä lukumäärä että kyseisten työpaikkatapaturmien osuus on kasvanut tarkastelujakson (25-215) aikana. Osuus on noussut tarkastelujakson aikana noin 11 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla tähän aiheuttajaluokkaan kuuluvat työtapaturmat ovat valtaosin ihmisten aiheuttamia. Vahinkokuvausten avulla on mahdollista analysoida tapauksia tarkemmin. Toiseksi yleisin työpaikkatapaturmien aiheuttaja on kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinä ym. (17,2 %). Kolmanneksi yleisin aiheuttaja on materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet (12,4 %). Osuus on laskenut hieman edellisvuodesta (14,2 %, vuonna 214). Vuonna 215 toimialan työpaikkatapaturmista 39,3 % oli liikkumistapaturmia, 15,6 % liittyi esineiden käsittelemiseen ja 17,8 % taakan käsivoimin siirtämiseen. 3

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012 1 5.8.2013 / JP Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2007 2012 1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä kasvoi vuonna 2012 Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2012 yhteensä 385

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2015. Tilastovuodet 2005-2014

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2015. Tilastovuodet 2005-2014 TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 215 Tilastovuodet 25-214 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan alkusanat 3 Tilastojulkaisun lukuohjeet ja käytetyt käsitteet 4 Työtapaturmien lukumäärät laskevat 6 Palkansaajien

Lisätiedot

TYÖMATKATAPATURMIEN TILASTOANALYYSI

TYÖMATKATAPATURMIEN TILASTOANALYYSI TYÖMATKATAPATURMIEN TILASTOANALYYSI Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 12 8.6.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 12 Työmatkatapaturmien tilastoanalyysi Työmatkatapaturmia sattuu palkansaajille

Lisätiedot

PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA

PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 13 21.8.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 14 Palkansaajien työpaikkatapaturmien

Lisätiedot

Palkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS

Palkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-2011 (aiemman analyysin päivitys) 20.12.2012 TVL/JS Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat.

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot?

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 21.5.2015 180000 160000 140000 120000 100000

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2014. Tilastovuodet 2005-2013

TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 2014. Tilastovuodet 2005-2013 TYÖTAPATURMAT - TILASTOJULKAISU 214 Tilastovuodet 25-213 Käytetyt käsitteet Palkansaaja Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä Työtapaturmat Tilastovuodet 2000 2009 2009 2008 2007 2010 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisällysluettelo,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

YKSITYISTEN PALVELUALOJEN TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT - TILASTOANALYYSI

YKSITYISTEN PALVELUALOJEN TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT - TILASTOANALYYSI YKSITYISTEN PALVELUALOJEN TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT - TILASTOANALYYSI Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 13 14.8.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 13 Yksityisten palvelualojen työtapaturmat

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1996-2007 2007 2006 2005 2004 2009 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 100 työntekijää 27 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2003 2012 8 7 6 Kaikki tapaturmat 5 Työpaikkatapaturmat 4 3 2

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009

Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suomessa vuonna 2009 1 Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 26.1.2012 Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalouden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2012 100 työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002 2011 Kaikki tapaturmat 6 5 4 3 2 1 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna työntekijää kohti

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna työntekijää kohti Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2010 8 7 6 Kaikki tapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2009 100 työntekijää kohti 5 4 3 2 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Eväitä työturvallisuuden edistämiseen. Tilastojulkaisun lukijan avuksi. Työtapaturmien määrät ja taajuus kasvussa

Eväitä työturvallisuuden edistämiseen. Tilastojulkaisun lukijan avuksi. Työtapaturmien määrät ja taajuus kasvussa Työtapaturmat Tilastojulkaisu 212 Sisällys Eväitä työturvallisuuden edistämiseen Tilastojulkaisun lukijan avuksi Sivu 3 4 Tilastojulkaisun taulukot löytyvät TVL:n kotisivuilta www.tvl.fi Työtapaturmien

Lisätiedot

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja 4/2016 9.6.2016 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 4 Katsaus rakennusalan työturvallisuustilanteeseen Rakentamisen

Lisätiedot

Työtapaturmat. Tilastovuodet TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Työtapaturmat. Tilastovuodet TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä Työtapaturmat Tilastovuodet 2001 2010 2010 2009 2008 2011 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 25 2011 työntekijää 100 t 8 7 Kaikki tapaturmat 6 Työpaikkatapaturmat 5 4 3 Työmatkatapaturmat 2 1 Ammattitaudit 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014

2015:28. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 2015:28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2014 Raportin sisältö Työtapaturmat vuonna 2014 - aineisto ja raportin rakenne... 2 Työtapaturmien kokonaismäärä 2014 ja kehitys

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1999-2008 2008 2007 2006 2010 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2008

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2008 Työmarkkinat 2010 Työtapaturmat 2008 Työtapaturmia 153 000 Suomessa vuonna 2008 Vuoden 2008 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 153 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 142 000

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1999-2008 2008 2007 2006 2010 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2014

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2014 Työmarkkinat 206 Työtapaturmat 204 Työtapaturmia 24 000 Suomessa vuonna 204 Vuoden 204 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman alle 24 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 3 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Tilastovuodet 1996-2007 2007 2006 2005 2004 2009 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN

Lisätiedot

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014

1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014 1 24.11.2015 / KK Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2009 2014 1. Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä pieneni vuonna 2014 Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2014 yhteensä 320

Lisätiedot

Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä Fennia

Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä Fennia Eteran Talous- ja palkkahallintopäivä 2015 28.10.2015 Sisältö Lakimuutoksen taustaa Muutokset työnantajan näkökulmasta Muutokset työntekijän näkökulmasta Muutokset yrittäjän näkökulmasta Miten muutokset

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien tapaturmariski laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana

Maatalousyrittäjien tapaturmariski laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana Työmarkkinat 2017 Työtapaturmat 2015 Maatalousyrittäjien tapaturmariski laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana Maatalousyrittäjien työtapaturman riski työpaikalla on alentunut 6 prosenttia vuosina 2006

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa - ohjelma

Nolla tapaturmaa - ohjelma Nolla tapaturmaa - ohjelma Mitä tehty, miten onnistuttu ja miten jatketaan Rakennusteollisuus RT ry Seminaari 9.5.2017 Lauri Kivekäs Turvallisuus: Kohti nollaa 2020 / Hyvää nykytilanteessa Taajuusraportoinnin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Palkansaajien tapaturmariski on suurin talonrakennustöissä. Kyseisessä ammateissa toimiville sattui 10 906 vähintään

Lisätiedot

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0

2014:26. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013. 100 työntekijää kohti 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 2014:26 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2013 9,0 8,0 7,0 100 työntekijää kohti 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki työtapaturmat

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2014 Työtapaturmat 2012 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2012 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 296 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2015 Työtapaturmat 2013 Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Korjattu 18.6.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Maatalousyrittäjien

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Työtapaturmat 2006, katsaus

Työtapaturmat 2006, katsaus Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2006, katsaus Työtapaturmariski edelleen korkein nuorilla miehillä Miesten tapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 391 vähintään

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.2.2010 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry Turvallisesti töissä Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen 1. Mitä tilastot kertovat 2. Turvallisuusmittareista 3. Murskamittari tutuksi ja käyttöön 4. Kohti nollaa tapaturmaa Meilahden sairaalan

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.2.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 214 puh. 29 54 85 ja 29 54 8253 Julkistettavissa 24.6.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT TILASTOJULKAISU 2013

TYÖTAPATURMAT TILASTOJULKAISU 2013 TYÖTAPATURMAT TILASTOJULKAISU 2013 Tapaturmataajuus 16 18 14 16 12 14 10 12 8 10 6 8 4 6 2 4 0 2 Työkyvyttömyyden kesto Palkansaajien työpaikkatapaturmat Työtapaturmat Tilastojulkaisu 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2010 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 19 550 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 22.6.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien kuoleman riski työpaikalla on alentunut 13 prosenttia vuosina

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

2016:31. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2015

2016:31. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2015 2016:31 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2015 Raportin sisältö Työtapaturmat vuonna 2015 - aineisto ja raportin rakenne... 2 Työtapaturmien kokonaismäärä 2015 ja kehitys

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 212 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 21.12.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 2.12.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 212 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.4.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08

Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 19.2.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.12.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot