Mikä on Jyväskylän keskustavisio 2020?

Transkriptio

1 Visio Jyväskylän keskustan tulevaisuudesta korttelikohtaiset linjaukset korttelikohtaiset linjaukset Mikä on Jyväskylän keskustavisio 2020? korttelikohtaiset linjaukset Jyväskylässä on käynnistymässä keskustan kehittämisen uusi vaihe. Kehittämisen ohjaamiseksi on laadittu keskustavision luonnos, koskien Jyväskylän keskustan ruutukaavaaluetta. Vision tavoitteena on kaupunkisuunnittelun ja tulevaisuuden hankkeiden ohjaaminen yhteiseen suuntaan luovan kaupungin ja sen ilmapiirilähtöisen ajattelun kannalta. Ruutukaavakeskustaa kehitetään pohtimalla sen eri alueiden identiteettejä ja ilmapiirejä. Useita kehittämishankkeita on vireillä ydinkeskustassa. Näille alueille on laadittu strategisia linjauksia kortteleiden kehittämiseksi parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Jo kävelykadun rakentamisen ajoilta Jyväskylän kaupungilla on vahvat perinteet hyvästä kehitysyhteistyöstä kiinteistönomistajien, yrittäjien ja keskustan asukkaiden kanssa. Näillä hankkeilla saadaan lisättyä ydinkeskustan kaupallista houkuttelevuutta lisäämällä liiketiloja myös pienille eritysliikkeille, joilla on suuri merkitys keskustan vetovoimaisuudelle. Keskustan kehittäminen on myös seudullisesti merkittävää elinkeinopolitiikkaa ja koko alueen vetovoimaisuuden vahvistamista.

2 Kansainväliset trendit ja muutokset yhteiskunnassa Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia myös ihmisten käyttäytymismalleihin ja siten myös ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta verkosto- ja elämysyhteiskuntaan pendeling, mass production vs. demobilization, mass customization, William J. Mitchell 1999 Työ ei ole sidottua työpisteeseen tai työaikaan, kännykät ja kannettavat Massaräätälöinti, asunnot, autot, palvelut Rutiinien ulkoistaminen - elämysshoppailu Ihmiset ovat tärkein resurssi yritykset seuraavat ihmisiä Luova luokka suunnan näyttäjänä While the physical surroundings would be relatively familiar, the feel of the place would be bewilderingly different. Richard Florida 2002 elämysten etsiminen arjessa, kuin turistit omassa kaupungissaan Autenttisuus ja ainutlaatuisuus määrittävät paikan arvon Avoimuus ja suvaitsevaisuus ovat kaupungin houkuttelevuuden menestymisen edellytyksiä Kolmas paikka: kodin ja työpaikan välissä satunnaisiin tapaamisiin, esim. kahvila, kirjakauppa Kulttuuri kaupungin menetystekijänä Ihmisten vapaa-ajan lisääntyessä, elämysteollisuuden kasvaessa ja sisältötuotannon merkityksen korostuessa nousee kulttuurin merkitys kaupunkien kilpailukyvyn kehittämisessä kulttuurin muuttuvat muodot: tarve yhdistää kulttuurimaailman luovuus ja epämääräisyys talouden kylmään rationaalisuuteen ja lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun

3 Autenttisuus ja identiteetti Kaupunkikeskustan kehittämisen merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi kiteytyy sen ainutlaatuisuus ja identiteetti kyky tuottaa ainutlaatuisia elämyksiä Power of identity has become a defining feature of the insecure, changing postmodern world resource Manuel Castells kaupunkikeskustan identiteetti muodostuu: Ihmisistä: asukkaista, käyttäjistä heterogeeniset ryhmät, ikä, sukupuoli tasapuolinen sosiaalinen konteksti toiminnallisesta monipuolisuudesta kaupalliset palvelut, hallinnolliset palvelut, kulttuuri, elämysyhteiskunnassa keskustan täytyy olla aktiivinen 24 tuntia / 7 päivää viikossa rakennetusta ympäristöstä ajallinen kerrostuma, paikallinen historia näkyvissä monipuolisuus

4 Jyväskylän keskustan nykytilanne Koulutus Kauppa Elämän laatu Suvaitseva Populääri Kulttuuri Hallinto Hallinto Kartoittamalla palveluita ja toimintoja voidaan hahmottaa ruutukaavan alueelta eriluonteisia alueita Palvelut o Hengellinen Kulttuuri Hallinto Koulutus Ravintolat Ruoka Etninen Pikaruoka Kahvila Seurustelu Kaupat Ruoka Vaatteet Sisustus Kulttuuri (kirjat, käsityöt, musiikki) Erotiikka Koulutus

5 ulko-oleskelu hallinto YLÄKAUPUNKI boheemikorttelit yllättävä suvaitsevainen rento asuminen Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2020 ulko-oleskelu KÄVELYKESKUSTA elämysoleskelu korkealaatuinen viihtyisä tyylikäs vihreä kampus KULTTUURIAKSELI taiteet, musiikki, arkkitehtuuri, sisustus, käsityöt, kirjallisuus, luova shoppailu hallinto hallinto

6 Jyväskylän keskustan identiteetin muodostuminen Yläkaupunki yllättävä suvaitsevainen rento Ympäristö katumiljöö rehevä, särmikäs Palvelut: autenttiset: etniset ravintolat, erotiikkaliikkeet Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta Kulttuuriakseli populaarikulttuuri underground Palvelut: taide, kirjallisuus, musiikki, sisustus, käsityöt Ympäristö luova ja taiteellinen Kävelykeskusta korkealaatuinen viihtyisä tyylikäs Palvelut geneeriset: McDonaldsit, H&M autenttiset: Donna, Jazz Bar Ympäristö huoliteltu ja viihtyisä katutila ja oleskelupaikat, monipuolinen reitistö

7 Ydinkeskustan vetovoimapisteet Ydinkeskustan nykytilanne suuret yksiköt toimivat napoina, joiden väliin sijoittuu aktiivinen kaupallinen alue. pienten liiketilojen puute = liian suppea ydinkeskusta Jyväs keskus Forum Kävelykatu Sokos torikeskus Väinön keskus Aren aukio

8 Ydinkeskustan uudet vetovoimapisteet Ydinkeskustan laajennus uudet vetovoimapisteet laajentavat ydinkeskustan aluetta pisteiden väliin sijoittuvat pienille liikkeille houkuttelevat alueet, kaupallinen kuhina uusi vetovoimapiste Jyväs keskus Forum Kävelykatu Sokos torikeskus Väinön keskus uusi vetovoimapiste Aren aukio uusi vetovoimapiste aktiivinen kaupallinen kuhina

9 Korttelihierarkia katutilassa pieniä liiketiloja suuret liike- ja toimitilat kortteleiden sisällä Kävelykeskustan strategiset suuntaviivat Reitistöt korttelien sisäiset reitit, keskiaikainen kiemurteleva katuverkko ruutukaavan katutila, lämmitetty ulkotila maanalainen huoltoajo ja pysäköinti Ruutukaavan eheyttäminen kulmien rakentaminen ja katutilan rajaaminen rakennusmassojen lisääminentehokkuuden nostaminen Asuminen ylimpien kerrosten kaupunkiasumista korotettuja kaupunkipuutarhoja pihoina

10 maanalainen maailma maanalaisen maailman toteuttaminen on edellytys maanpäällisten tilojen viihtyvyyden lisäämiseksi ja käytettävyyden lisäämiseksi ajoyhteys Hannikaisenkadulta kortteli 1:n kautta Yliopistonkadulle kootut huoltoajot kortteleittain huoltoajoluiskat huoliteltuja ja pienimittakaavaisia maanalainen pysäköinti Kirkkopuiston maanalainen pysäköinti Maanalainen maailma Kauppalaispihan keskitetty huolto ja pysäköinti keskustan pysäköintialueet nyk. ap:t uudet ap:t vision ap:t yhteensä yleiset pys. laitokset kadunvarsi ap:t erillinen alue maanalaiset ap:t parkkitalot yhteensä Anne Sandelin YKT Kaupunkisuunnittelu / Yleinen pysäköinti Yksityinen pysäköinti Visioitu pysäköinti, maanalainen parkkitalo Visioitu pysäköinti, maanpäällinen parkkitalo Visioidut huoltoreitit

11 Väinönkatu ja sen ympäristö korkeatasoinen boutique-alue aktiivinen, korkeatasoinen iltaelämä vilkas ja vaihteleva katutila muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi pienten liiketilojen sijoittuminen katutilaan korkeatasoiset, omaperäiset ja yksilölliset näyteikkunat ja sisäänkäynnit Väinönkadun kehittäminen uutta asuinrakentamista Kauppalaispiha kävelykatu huoltoajo Aren aukio Sokos kävelypainotteinen katu (huolto ja tonteille ajo mahdollista)

12 Kauppalaispihan suuntaviivoja: teemana ajanvietto ja pysähtymispaikka kaupallisesti vetovoimainen ulkotila, kahviloita, terasseja, leikkipaikka uusien liiketilojen syntyminen uutta rakennusoikeutta n kem 2 Yliopistonkadun alitus ajoneuvoille toimivat sisäiset ja ulkoiset yhteydet, yhteys Väinönkadulle Kauppalaispihan kehittäminen leikkipaikka terasseja pieniä liiketiloja, rajaamassa Kauppalaispihaa liittyminen Väinönkadulle sisäinen reitistö

13 Korttelin tavoitteet: pikkuliikkeitä katutilaan, suuret liike- ja toimistotilat korttelin sisälle Sokoksen laajennus korkealaatuinen kauppakuja/basaariyhteys Vapaudenkadulta kauppakadulle pysäköintitalo/maanalainen maailma, huoltoajojen poistuminen Asemakadulta ja Väinönkadulta Nikolainkulman urbaani intiimi sisäpiha Sokoksen korttelin kehittäminen Sokos huoltoväylien pysäköinnin poistuminen kävelykatu Sokoksen laajennus Pysäköintitalo + liiketilaa katutilaan uusi kauppakeskus yläkerrokset asumiselle huoltoväylien ja pysäköinnin poistuminen Vapaudenkatu

14 Korttelin kehittämissuunnat katutilassa elävöittävää toimintaa: pieniä liiketiloja, näyteikkunoita, sisäänkäyntejä korttelin sisällä ja ylemmissä kerroksissa liike- ja toimistotiloja, asumista toimiva korttelin sisäinen reitistö korkea rakennusmassa rajaamaan Vapaudenkadun katutilaa korkealuokkaiset julkisivut maanalainen pysäköinti/pysäköintitalot yhteysvaraus Toriparkkiin asti Harmonian korttelin kehittäminen suuret myymälä-, liike- ja toimistotilat korttelin sisällä osin valokatteisia kulkutiloja pieniä liiketiloja katutilassa IV-VI krs rakennusmassa pieniä liiketiloja katutilassa

15 täydennysrakentamismahdollisuuksia Yläkaupunki Seminaarinaukio kävely- ja pyöräilypainotteinen katu Kehittämistoimenpiteet: Kauppakatu: yläpään muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi. ilmapiirin luominen kadunkalusteilla, valaistuksella ja istutuksilla Liiketilojen laajeneminen katutilaan, pienten liiketilojen säilyttäminen Rösöisyyden salliminen Pienimuotoista täydennysrakentamista ullakkorakentamisen tukeminen Seminaarin aukion muodostaminen sisäänkäynniksi yliopistolle ja Kauppakadun päätteeksi

16 Kulttuurialan merkitys kaupunkien kehityksessä kasvaa Vapaa-ajan lisääntyminen ja sen luonteen muuttuminen YLÄKAUPUNKI boheemikorttelit Kulttuurin kulutuksen ja elämysteollisuuden kasvu yllättävä Tietoyhteiskunnan suvaitsevainen toimintojen, erityisesti sisällöntuotannon laajeneminen rento Talouden ja tuotannon kannalta merkittävimmät kulttuurisektorin kasvualat: uusmedia, kulttuurimatkailu ja tapahtumatuotanto Kaupungin kilpailukyvyn osa-alueena kulttuurinalan vaikutukset moninaisia ja usein vaikeasti tunnistettavia (Kainulainen) KULTTUURIAKSELI taiteet, musiikki, arkkitehtuuri, sisustus, käsityöt, kirjallisuus, luova shoppailu kulttuuriakseli ulko-oleskelu ulko-oleskelu KÄVELYKESKUSTA elämysoleskelu korkealaatuinen viihtyisä tyylikäs

17 Pienet luovat liikkeet: kirjakauppa, käsityöliike, lelukauppa, kehysliike, jne. Kulttuurikonseptit Tietoyhteiskunnan tasaantuessa ja monien uusien teknologioiden juurtuessa osaksi arkipäivää yhä keskeisempään asemaan nousee kulttuurin, talouden ja teknologian yhdistäminen aivan uudenlaisiksi resepteiksi prof. Sotarauta Uusien konseptien hakeminen 3.paikkojen luominen satunnaisia kohtaamisia varten Kolmansien paikkojen tunnusmerkkejä: -maamerkit -maleskelu -kokonaiskonsepti -päähoukutin (Mikunda) Kirkkopuisto kulttuurielämys + shoppailuelämys + tilaelämys + makuelämys ns. jatkopaikat:ravin tola, baari tai kahvila Elämysyhteiskunnan keskus: liikkuja löytää kulttuurielämyksiä, makuelämyksiä, shoppailuelämyksiä, tilaelämyksiä teatteri Kerrannaisvaikutukset koti-näytös-ravintola-baari-koti

18 Kulttuuriakselin tulevaisuuden mahdollisuudet Soneran tontin täydennysrakentaminen pysäköinti Kirkkopuiston pysäköintitaloon toiminnat tukemaan kulttuuriakselia Soneran toimistotilat ylempiin kerroksiin, 1.kerros liiketilaksi sisäinen yhteys Forumiin liittyminen korttelin sisäisten reittien kautta kävelykadulle Nordean kiinteistön tuleva käyttö tukemaan kulttuuriakselia ja kävelykadun identiteettiä maanalainen pysäköintitalo Nordea taydennysrakentaminen musiikkia, ruokailua, shoppailua työskentelyä Sonera paikallisliikennekeskus liiketila+asuminen Forum teatteri