VERMO. Toni Laurila, 69891L Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A /5 Rakeisuus 1:5000

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000"

Kirsi-Kaisa Kokkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 N 1/5 Rakeisuus 1:5000

2 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis vuodelta Se kuvaa elämää tulevaisuudessa Metropoliksen kaupunkivaltiossa. Elokuvan kaupunki on jyrkästi kahtia jaettu. Työläiset raatavat päivät tehtaissa ja asuvat synkässä maanalaisessa kaupungissa. Samaan aikaan yläluokka, suunnittelijat viettävät aikaansa huvitellen ja urheillen ja asuvat huikean korkeassa pilvenpiirtäjäkaupungissa. Metropoliksen pilvenpiirtäjäkaupungin kaupunkikuvaa hallitsee valtavan vilkas liikenne, joka sijoittuu useille tasoille. Kaupungin mittakaava on epäinhimillinen ja ihmisten persoonallisuudet hukkuvat anonyymin kaupungin syövereihin. Tavoitteenani tässä työssä on luoda täydellinen vastakohta Metropoliksen kaupunkiutopialle. Ongelma Tämä työ etsii vastausta ikiaikaiselle kysymykselle siitä, miten kaupunkimaiseen rakentamiseen voisi tuoda niitä omakotiasumisen piirteitä, joiden takia ihmiset sitä suosivat. Mielestäni omakotirakentamisen suosiota selittää väljemmän ympäristön lisäksi erityisesti se, kuinka omakotitalon voi tehdä juuri haluamansalaiseksi ja olla mukana sen rakentamisessa alusta asti. Valmis koti tuntuu siten enemmän omalta. Monelle miehelle tai naisellekin oman talon rakentaminen perheelle on lähes pyhä tehtävä. Kerrostaloasuminen koetaan tasapäistävänä, eikä todellista mahdollisuutta vaikuttaa oman kodin perusratkaisuihin ole. Oma piha on luonnollisesti myös asia, jota useimmat ihmiset kaipaavat. Utopia Utopiassani vien äärimmilleen ajatuksen täysin valmiin asunnon sijaan tarjottavasta raakatilasta. Ajatuksena on, että asukkaille tarjotaan kolmiulotteisia tontteja kaupunkimaisesta korttelista. Tämä raakatila on kooltaan 8 15 m ja joko yksitai kaksikerroksinen. Tähän tilaan asukas voi rakentaa kotinsa aivan omatoimisesti. Tilaan on mahdollista sisällyttää myös suurikokoinen terassi asukkaan haluamalla tavalla. Vain poistumistietornit toteuttaa muu taho. Niitä korotetaan aina kun asuntotornit vierellä kohoavat. Tällaisella mallilla rakennettaessa kaupunki kohoaa vaiheittain. Parhaimmiksi koetut paikat alkavat rakentua ensin ja korkeimmiksi. Syrjemmälle rakentaminen siirtyy pikku hiljaa ja nämä alueet jäävätkin ensiksi mainittuja matalimmiksi. Täten ihmisten valinnat takaavat sen, että asuntoja syntyy eniten sinne, missä niille on kysyntää. Asuntoja ei turhaan rakenneta niin paljon sinne, missä niitä saattaisi jäädä tyhjäksi. Kaupunkikuvaan tuo eloa vaihtelevat korkeudet. Kaavamääräyksillä rajoitetaan rakennuskokonaisuuksien korkeuksia. Syntyvä kaupunki on tiivis ja kaupunkimainen, mutta sallii kuitenkin ihmisten toteuttaa talonrakennusviettiään. Kortteleihin voidaan sijoittaa myös toimistoja ja ensimmäiseen kerrokseen liiketiloja. Toteutus Vermoon Sijoitin talotyyppitutkielmani Vermoon raviradan länsipuolelle. Pohjanmuotona on tiukka ruutukaava, jonka rikkoo talojen korkeuksien ja materiaalien vaihtelu sekä aluetta halkovat vihersormet. Asukkaat voivat rakentaa talorunkonsa sisään erilaisia terassiratkaisuja. Lopputuloksena syntyy siis rikas, vaihteleva ja vehreä, mutta ankara perusmuoto takaa sen, ettei alueesta tule levotonta. Tässä suunnitelmassa olen valinnut talojen väriskaalaksi tiilen, kuparin ja valkoisen rappauksen. Pysäköinti sijoitetaan hissiä käyttäviin autotorneihin, jotka asettuvat joidenkin kortteleiden kulmiin. Autoilla kuljettavia teitä tarvitsee rakentaa vain niin paljon, että nämä autotornit ovat saavutettavissa. Muuten koko alueen kadut ovat kävelykatuja. Viheralueet ovat alueen kohtaus- ja virkistyspaikkoja. Merkittävimmät kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat niiden varrelle. Korttelien sisäpihat jäävät korttelin asukkaiden yhteisölliseen käyttöön. Ravirata säilyy paikallaan, mutta radan keskelle jäävästä valtavasta maa-alueesta tehdään urheilupuisto ja sen taso lasketaan raviradan alapuolelle. Sinne kuljetaan alikulkujen avulla. Täyttömäet jätetään rakentamatta, koska niiden maaperä on hyvin ongelmallinen ja koska niillä on tärkeä merkitys virkistysalueina. Myös merenrannan käyttöä virkistykseen edistetään. Muualle Vermoon on suunnitelmassani ehdotettu talotyypin yksikerroksista versiota. Tämä olisi siis jonkinlainen Town Housen ja rivitalon risteymä. Niissä on atriumpiha keskellä rakennusmassaa. Turunväylän etelä- ja pohjoispuolella olevia osia yhdistävän sillan yhteyteen sopisi rakentaa näyttävää toimitilarakentamista. 2/ Leikkaus 1:500

3 Värien selitykset Värien selitykset Asuinrakennukset Asuinrakennukset Pysäköintitornit Pysäköintitornit Julkiset palvelut Julkiset palvelut Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut Toimitilarakentaminen Toimitilarakentaminen Virkistysalueet Virkistysalueet Raviradan käyttöön varattu Raviradan käyttöön varattu alue alue Urheilupuisto 3/5 N Asemapiirros 1:2500

4 4/5 Ilmakuva

5 5/5 Näkymä kävelykadulta

Samankaltaiset tiedostot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden