ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA

Transkriptio

1 ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus 1.2 Suunnittelualue ja sen ominaisuudet 1.3 Suunnittelutavoitteet 2. JULKINEN ULKOTILA 2.1 Suunnittelun tavoitteet 2.2 Kevyen liikenteen alueet 2.3 Autopaikat ja huoltoliikenne 2.4 Valaistus 2.5 Mainokset 3. KAUPPAKÄYTÄVÄ 3.1 Suunnittelun tavoitteet 3.2 Pintamateriaalit ja julkisivut 4. RAKENNUS 4.1 Suunnittelun tavoitteet 4.2 Liittyminen perustasoon 4.3 Sisäänkäynnit 4.4 Julkisivut

2 2 ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus Suunnittelualue käsittää liike- ja toimistorakennuskorttelin, jolle saa sijoittaa kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja, Peltolan IX kaupungin-osassa. Nykyisessä käytössä alue on pysäköintialueena. Suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet tukevat Lappeenrannan keskusta-alueen kehittämisen kannalta keskeisen alueen laatutavoitteiden toteutumista suunnitellulla tavalla. Ohjeissa sekä kaupungin ja Citycon Oyj:n välillä tehdyssä yhteistoimintasopimuksessa on määritelty ne suunnitteluperiaatteet, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Ohjeet osoittavat esimerkinomaisesti suunnittelun ja rakentamisen vähimmäistason. Ohjeet eivät ole esteenä paremman laatutason tavoittelemiselle rakennetussa ympäristössä. Joka tapauksessa laadukkaan ympäristön rakentaminen edellyttää kaupungin, suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien ja tulevien käyttäjien saumatonta yhteistyötä. Alueen sijainti kaupunkirakenteessa

3 3 1.2 Suunnittelualue ja sen ominaisuudet Tämä suunnittelu- ja rakentamistapaohje koskee kortteli 30 tonttia 7 sekä siihen liittyviä kevyenliikenteen raitteja. Alue on ollut aiemmin puistona ja sittemmin rakennettu pysäköintialueeksi. Rakentaminen täydentää ja eheyttää kaupunkikuvaa. Suunnittelualueeseen rajautuvista julkisista jalankulkualueista ja kansirakenteista laaditaan erillinen yksityiskohtainen katusuunnitelma, jossa määritellään tämän ympäristön ilme ja laatutaso. Alueen pohjoisreunaan osana rakennusta sijoittuu korvaava ja tärkeä kevyenliikenteen yhteys, jonka tulee olla aina kuljettavissa. Alueen rakentuminen kansirakennelmaa täydentävänä päätteenä, tekee siitä kaupunkikuvallisesti merkittävän. Myös sijainti kaupungintalon vieressä asettaa rakennukselle haasteita. Sen tulee olla omaa aikaansa edustava, kaunis ja ympäristöönsä sopeutuva. 1.3 Suunnittelutavoitteet IsoKristiinan laajennus suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena täydentämään olemassa olevaa kauppakeskus IsoKristiinaa. Tavoitteena on selkeä ja yksinkertainen rakennus, jossa yhdistyvät uudella tavalla kaupallinen tila ja teatteri. Rakennuksen tulee ilmentää toimintaansa. Rakennus huomioi lähiympäristönsä ja madaltuu naapuriasuinrakennuksia kohden. Suunnittelun tavoitteena on toimiva, kaunis, ympäristöään hyvin palveleva kokonaisuus. Havainnekuva

4 4 2 JULKINEN ULKOTILA 2.1 Suunnittelun tavoitteet Hallitun julkisen ulkotilan luominen on asemakaavan ja sitä täydentävän ohjeen keskeisiä tavoitteita. Julkinen ulkotila muodostuu tässä IsoKristiinan, IsoKristiinan laajennuksen ja kaupungintalon väliin kansirakenteille. Julkiselta ulkotilalta ja katuympäristöltä vaaditaan toimivuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta sekä viihtyisyyttä. Valaistusratkaisuilla ja rakenteilla luodaan valoisa ja turvallinen ympäristö, jonka materiaaliratkaisut liittävät sen jo olemassa olevaan kaupunkitilaan. Kaupunkikuva muodostuu rakennusten julkisivuista ja muista katutilaa rajaavista elementeistä. Materiaaleille ja rakentamistavoille sekä arkkitehtoniselle ilmeelle asetetaan korkeat ulkonäkö- ja laatuvaatimukset. 2.2 Kevyen liikenteen alueet IsoKristiinan laajennuksen ja kaupungintalon väliin jäävät kansirakenteet uudistetaan. Uusi kevyen liikenteen yhteys rakennetaan IsoKristiinan laajennuksen pohjoissivulle. Yhteydet ovat tärkeä kokonaisuus osana kaupungin keskustan kevyen liikenteen reitistöä. Suunnittelussa huomioidaan toimivuus, turvallisuus, esteettömyys ja viihtyisyys. Tilaa varataan polkupyörien säilytykseen ja istuskeluun. Kannenalaisten tilojen valon saanti turvataan. Yhteyksiä voidaan kattaa valoa läpäisevillä katoksilla, jotka jäävät irralleen kaupungintalosta. Alueen pinnoittamiseen käytetään betoni- ja luonnonkiviä, kuitenkin niin, että luonnonkivien osuus on vähintään noin puolet. Valaisinten yms. kadunkalusteiden sovitukset tehdään kiveykseen huolella. Lämminsävyinen ja harmoninen kiveys tekee ympäristöstä viihtyisän. Raskaita istutusaltaita ei sallita, mutta esimerkiksi osittain tai kokonaan upotettuina kasveille varatut alueet pehmentävät nykyistä betonimaailmaa. Alueiden kalustaminen, penkit, valaisimet, roskakorit, pyörätelineet jne. suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti täydentäen toisiansa toimivuus, turvallisuus ja kauneus huomioiden.

5 5 2.3 Autopaikat ja huoltoliikenne Korttelin maanpäälliset osat suunnitellaan autottomina jalankulkualueina. Kaikki korttelin autopaikat sijoitetaan kannenalaiseen paikoitustilaan, jonne ajetaan suunnitelman mukaisesti Raatimiehenkadulta. Sisäänkäyntien eteen sekä ympäröiville jalankulkualueille turvataan esteetön reitti pelastusajoneuvoille. 2.4 Valaistus Alueelle suunnitellaan yhtenäinen valaistus. Valaistussuunnitelmassa yhteensovitetaan sekä rakennusten oma valaistus että kevyenliikenteen alueiden valaistus. Suunnitelmassa huomioidaan yhteensopivat valaisimet, valaisinperheet, sekä valaistuksen värit. 2.5 Mainokset Mainosten koko, muoto ja väritys suunnitellaan rakennukseen ja lähiympäristöön sopiviksi. Mainokset kootaan keskitetysti ja niiden tarkat paikat esitetään julkisivupiirustuksissa. 3. KAUPPAKÄYTÄVÄ 3.1 Suunnittelun tavoitteet Käytävä on asemakaavan mukaisesti katettu kauppakäytävä, jota pääosin ei lasketa korttelin rakennusoikeuteen, jolloin se on osa yleistä jalankulkualuetta. Julkisten sisätilojen ilme suunnitellaan moderniksi ja laadusta viestittäväksi. 3.2 Pintamateriaalit ja julkisivut Kauppakäytävän liiketilojen julkisivut ovat pääosin lasisia näyteikkunajulkisivuja, umpiosien materiaalit toistavat ulkopuolen julkisivujen ilmettä. Mittakaava sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, ja sisätilojen ilme on lämmin ja rento, lappeenrantalaisten olohuone.

6 6 4. RAKENNUS 4.1 Suunnittelun tavoitteet Ohjeen tavoitteena on luoda edellytykset korkeatasoisen ja viihtyisän kantakaupunkimaisen keskustakorttelin syntymiselle. Asemakaavan merkinnät ja määräykset antavat melko väljät puitteet rakennussuunnittelulle. Kaavassa on kuitenkin sitovia määräyksiä rakennuksen sijoittelulle, massoittelulle sekä kerrosten lukumäärälle. Asemakaavassa on lisäksi annettu ohjeet ympäristön katu- ja tiealueiden linjauksille sekä maanalaisille paikoitustiloille. Tavoitteena on rakennuksen yksinkertainen ja veistoksellinen hahmo sekä harmoninen materiaalivalinta julkisivupinnoissa. 4.2 Liittyminen perustasoon Julkisivujen liittymiseen maantasoon ja kevyen liikenteen alueisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Suunnitteluratkaisuilla turvataan esteetön liikkuminen alueella ja tilojen sijoittelulla luodaan puitteet miellyttävän julkisen jalankulkualueen syntymiselle. Käytettävien materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja detaljoinnilla tulee tukea ihmisläheistä ympäristön syntyä. Kellarimaista umpinaista julkisivupintaa ei sallita. Asemakaavamääräysten mukaisesti vähintään 60% jalankulkualueeseen liittyvästä julkisivupinnasta tulee olla näyteikkunaa, jota ei saa teipata umpeen. Liittyminen katutasoon kannen alla Raatimiehenkadulla on osa rakennuskokonaisuutta ja julkisivut käsitellään kannen yläpuolella olevien julkisivujen tasoon käyttäen osin myös valoa läpäisevää materiaalia. 4.3 Sisäänkäynnit Sisäänkäynnit sijoittuvat luonnollisesti rakennuksen ja kulkureittien kulmiin. Ne korostuvat selkeästi julkisivusta, mutta istutetaan kokonaisuuteen katoksin tai lasipinnoin. Huoltoliikenne toimii maanalaisen paikoitustilan vieritse ja sille turvataan esteetön kulkumahdollisuus. Huolto ylempiin kerroksiin suunnitellaan keskitetysti. Julkisille jalankulkualueille ohjatut poistumistiet suunnitellaan eleettömästi osaksi ympäröivää julkisivukokonaisuutta.

7 7 4.4 Julkisivut Rakennuksen julkisivut ovat vähäeleisiä ja käytettävät materiaalit muodostavat suuria yhtenäisiä pintoja olematta kuitenkaan yksitoikkoisia. Massoittelun, materiaalivalintojen ja detaljoinnin avulla korostetaan rakennusosien eri käyttötarkoituksia. Rakennusten julkisivut suunnitellaan rauhallisiksi. Nurkka- yms. liitosdetaljit toteutetaan siten, ettei niissä käytetä pintalistoituksia. Rakennus on ilmeeltään korkeatasoinen ja kaupunkimainen. Jokainen tilakappale erottuu omanaan kokonaisuudesta joko materiaalin tai värin keinoin. Jalankulkijan mijööseen asettuu rakennuksen lasinen, läpinäkyvä osa. Julkisivuissa voidaan käyttää pääosin lasia, graafista betonia lasilla kevennettynä tai metalliverhouksen ja lasin yhdistelmää. Laatutason määrittelemiseksi verrataan rakennusta esim. Espoon kauppakeskus Selloon. Kauppakeskus Sello