DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä
|
|
- Seppo Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003
2 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT 3 Laatukriteerityöryhmä ja sen tehtävä 3 Hyvä hoidonohjaus ja hoidonohjauksen perusteita.. 4 Hoidonohjauksen laadun arviointi... 5 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit ja -indikaattorit 5 Liite 1: Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit 6 Lähdeluettelo.. 9 Työryhmä: Tuula-Maria Partanen Laila Dhawan, Anne Halonen Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Arja Lyytikäinen Jukka Marttila Marita Poskiparta Sirkku Tulokas
3 3 DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Diabeteksen hoidon lähtökohtana on päivittäinen omahoito, joka vaatii diabeetikolta tietoa, taitoa, jaksamista ja motivaatiota sekä päätöksentekokykyä. Diabeetikko tekee päivittäin useita diabeteksen hoitoon vaikuttavia valintoja ja päätöksiä. Diabetesta sairastavan omahoito, tietotaito, hoitoedellytykset ja -asenteet vaikuttavat hoitotulokseen ja sairauden etenemiseen. Omahoitoon motivoituminen on hyvän hoitotasapainon ja täysipainoisen elämän edellytys. Tähän tarvitaan jatkuvaa hoidonohjausta ja ammattihenkilöiden kannustusta ja tukea. Hoidonohjaus on siis olennainen osa diabeteksen kokonaisvaltaista hoitoa. Se sisältyy kaikkiin ammatillisiin hoitokontakteihin, joissa diabeetikko kohdataan. Hoidonohjaus on diabeteksen hoitoon liittyvien asioiden ammatillista ja tavoitteellista käsittelyä tasavertaisessa vuorovaikutussuhteessa ohjattavan ja ohjaajan välillä. Hoidon-ohjauksessa diabeetikolle annetaan mahdollisuus opetella omahoitoa ammattilaisen kanssa. Laatukriteerityöryhmä ja sen tehtävä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis-ohjelman, Dehkon ( ) neljäs toimenpidesuositus on: Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotka jokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto) tulee täyttää paikallisiin olosuhteisiin sovelluttuna. Hoidonohjauksen laadunarvioinnin esimerkkinä voidaan käyttää suosituksen liitteenä 9 olevaa ehdotusta. (Esimerkki hoidonohjauksen laatukriteereistä, Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma , liite 9) Laadittua ehdotusta päätettiin hioa ja työstää eteenpäin ja näin ollen Suomen Diabetesliitto antoi joulukuussa 2001 Suomen Diabetes Education Study Group (DESG) ry:lle tehtäväksi koota työryhmä suunnittelemaan diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteereitä. Suomen DESG ry:n hallitus nimesi työryhmän vuoden 2002 alussa. Työryhmään kuuluivat Tuula-Maria Partanen pj. (lehtori, Pohjois- Savon ammattikorkeakoulu), Laila Dhawan (diabeteshoitaja, Imatran terveyskeskus), Anne Halonen (diabeteshoitaja, Keski-Suomen keskussairaala), Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (yleislääketieteen professori, Oulun yliopisto), Arja Lyytikäinen (ravitsemusterapeutti, tutkija, Jyväskylän yliopisto), Jukka Marttila (psykologi, Diabeteskeskus), Marita Poskiparta (lehtori, tutkija, Jyväskylän yliopisto) ja Sirkku Tulokas (erik.lääkäri, TAYS). Työryhmän tehtävänä oli laatia yhtenäiset, yksinkertaiset ja selkeät laatukriteerit diabeetikoiden hoidonohjaukseen. Laatukriteereiden valmistelutyö aloitettiin helmikuussa Maaliskuussa Suomen DESG ry:n järjestämässä seminaarissa laatukriteerit olivat yhtenä seminaarin aiheena ja seminaarin osallistujat saivat ryhmätyön muodossa osallistua niiden laadintaan. Laatukriteereihin pyydettiin kesä elokuun aikana kommentteja 1) Suomen DESG ry:n jäseniltä ja 2) laajan lausuntokierroksen aikana terveydenhuollolta ja muilta Dehkon laatutyöryhmiltä. Laatukriteerit viimeisteltiin joulukuussa 2002 ja tammikuussa 2003 Suomen DESG ry:n hallitus hyväksyi ne.
4 4 Hyvä hoidonohjaus ja hoidonohjauksen perusteita Hyvä hoidonohjaus on yksilöllistä, diabeetikon tarpeista lähtevää ja diabeetikon ehdoilla etenevää ja tunteet huomioivaa. Hyvä hoidon-ohjaus ottaa huomioon diabeetikon yksilölliset voimavarat ja yksilölliset oppimiseen vaikuttavat tekijät. Se on vastuun antamista ja diabeetikon kykyihin luottamista; ohjaaja on ohjattavan käytössä oleva resurssi. Hyvä hoidonohjaus on tasavertaista kulkemista diabeetikon rinnalla. Hyvässä hoidonohjauksessa on yhteiset tavoitteet ja ymmärrys hoitokeinoista ja hoidon toteuttamisesta hoitotiimissä. Hyvä hoidonohjaus perustuu nykyaikaisiin oppimisen ja ohjaamisen periaatteisiin ja soveltaa eri kohderyhmille ja yksilöille sopivia menetelmiä ja lähestymistapoja. Voimavarasuuntautunut toimintatapa (empowerment-filosofia) diabeteksen hoidossa ja hoidonohjauksessa lähtee siitä, että diabeetikot tekevät päivittäin omaa hoitoaan koskevia valintoja. Diabeetikko omaksuu hoitotiimin tuella riittävät tiedot, taidot, asenteet ja itseluottamuksen toimivien hoitovalintojen tekemiseen. Valinnat tehdään yhteisymmärryksessä hoitotiimin kanssa, joka toimii asiantuntijakonsulttina tarpeen mukaan. Hoidonohjaus on jatkuva, suunnitelmallinen prosessi, joka kuitenkin ohjautuu diabeetikon ajankohtaisen tilanteen mukaan. Hoidonohjaus tukee diabeetikon oppimisprosessia, siinä diabeetikon tiedot ja taidot lisääntyvät sekä hoidosta vastuun ottaminen vahvistuu. Hoidonohjaus perustuu diabeetikon ohjaustarpeen arviointiin. Hoidonohjauksen tavoitteena on diabeteksen hoidon hallinta ja elämänlaadun säilyttäminen sekä optimaalinen diabetestasapaino. Diabeetikko itse on kuitenkin keskeisin tarpeiden arvioija ja tavoitteiden asettaja. Diabeetikon hoidonohjaus on moniammatillista tiimityötä, johon osallistuvat diabeteshoitaja ja lääkäri sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Jokapäiväinen diabeteksen hoito on kuitenkin diabeetikon omalla vastuulla. Onnistuneen omahoidon kannalta onkin tärkeää, että diabeetikolla ja hoidonohjaukseen osallistuvilla henkilöillä on yhteneväiset ja yhdessä sovitut tavoitteet diabeteksen hoidon ja hoidonohjauksen suhteen. Hoidonohjaukseen liittyviä mahdollisia ongelmia ovat tammikuussa 1999 tehdyn kartoituksen Diabeetikoiden hoidonohjaus Suomessa mukaan: hoitoyksikön resursointi (henkilö-, aika- ja tilaresurssit) on riittämätön hoitohenkilökunnan oma tietotaito ja kokemus diabeteksen hoidosta ja hoidonohjauksesta on puutteellinen diabeteksen hoidon ja hoidonohjauksen tavoitteista ja työnjaosta ei ole selvästi sovittu hoitoyksikössä hoidonohjauksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ei ole resursoitu riittävästi diabeetikko ja hoitotiimi "puhuvat eri kieltä" ja yhteinen sopimus ja ymmärrys asioiden hoitamisesta puuttuu hoitosuhteen ja ohjauksen jatkuvuus voi olla riittämätön hoitohenkilökunnan vaihtuvuus on suuri diabeetikon lähtökohdista lähtevien yksilöllisten hoitoratkaisujen tekeminen ja niihin ohjaamisen valmius on puutteellista ryhmäohjauksen käyttö on vähäistä hoidonohjauksella ei ole yhteisiä laatuvaatimuksia hoidon ja hoidonohjauksen vaikuttavuutta ei mitata järjestelmällisesti eikä siihen ole sovittuja mittareita.
5 5 Hoidonohjauksen kehittämisen ja laadun parantamisen yhtenä lähtökohtana voi itse kussakin hoitoyksikössä olla omien, diabeteksen hoitoon ja hoidonohjaukseen liittyvien, ongelmakohtien selvittäminen ja tiedostaminen yleisellä tasolla. Hoidonohjauksen laadun arviointi Diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit raportin mukaan diabeetikon hyvän hoidon toteutumista voidaan eri suosituksien mukaan arvioida kokonaisuutena asiakaslähtöisesti seuraavilla perusteilla: 1) diabeetikon terveydentilan muutos, 2) miten hoito on tukenut elämän hallintaa diabeteksen kanssa ja 3) miten tyytyväinen diabeetikko on omaan hoitoonsa. Hoidonohjauksen arvioinnissa voidaan käyttää täsmälleen samoja perusteita. Hoidonohjauksen arvioinnin tulisi tapahtua yhdessä diabeetikon ja hoidonohjaukseen osallistuvien kanssa. Arviointia voi tehdä selvittämällä muun muassa lyhyen ja pitkän aikavälin hoitotavoitteiden toteutuminen, diabetestietous ja hoitotaidot, hoitokäytännöt, elintavat, hoitotyytyväisyys ja diabetekseen liittyvä elämänlaatu. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit ja -indikaattorit Hoidonohjauksen laatukriteereiden laadinnan lähtökohtana olivat yleensä hoidonohjaukseen sekä hyvään hoidonohjaukseen liittyvät tutkimustulokset sekä ajankohtaiset näkemykset asiakaslähtöisestä, empowerment-filosofiaan pohjautuvasta hoidonohjauksesta. Laatukriteeriehdotukseen sisältyy ohjattavaan / diabeetikkoon, hoidonohjausprosessiin ja organisaatioon liittyviä kriteerejä. Laatukriteerit on jaoteltu kolmen otsikon alle: 1) Diabeetikko, 2) Ohjausprosessi ja 3) Organisaatio.
6 6 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Liite 1 1. DIABEETIKKO TAVOITE Diabeetikko tietää hoidon ja ohjauksen tavoitteet Diabeetikko saa omahoitoon tarvittavan ohjauksen Diabeetikolla on riittävät tiedot ja taidot ja hän osaa soveltaa niitä hoitoonsa Diabeetikko on itsenäinen hoidossaan, osaa tehdä ratkaisuja ja tietää mistä tarvittaessa saa apua Diabeetikko tunnistaa/tietää elintavoissaan diabeteksen hoitotuloksiin vaikuttavat tekijät, hoitoonsa liittyvät valinnan mahdollisuudet ja valintojen seuraukset Diabeetikko on tyytyväinen hoidon eri osa-alueiden ohjaukseen sekä sen saatavuuteen ja käytännön järjestämiseen Diabeetikko tuntee, että diabetes ei rasita häntä kohtuuttomasti Diabeetikon diabetestasapaino on optimaalinen LAATUKRITEERI Hoidonohjauksen tarve eri osa-alueilla arvioidaan yhdessä diabeetikon kanssa Hoidon ja ohjauksen tavoitteet asetetaan yhdessä diabeetikon kanssa Diabeetikon tarpeista lähtevää eri osa-alueiden hoidonohjausta on saatavilla Hoitotyytyväisyyskysely tai vastaava on käytössä ja sen tuloksia hyödynnetään hoidonohjauksen kehittämisessä INDIKAATTORI JA SEURANTATAPA Diabeetikko on osallistunut ohjaussuunnitelman laadintaan: kyllä / ei Onko tarjolla omahoidon eri osaalueisiin liittyvää ohjausta: kyllä / ei Ruokavalio Liikunta Lääkehoito Omaseuranta Jalkojenhoito Painon hallinta Tupakoimattomuus Alkoholi Psyykkinen hyvinvointi, jaksaminen Omahoidon arviointia tehty säännöllisesti (haastattelu, omahoidon osa-alueiden mm. omaseuranta, jalkojenhoito ym. arviointi): kyllä / ei Kyselyt mm. hoitotyytyväisyydestä ja diabetekseen liittyvästä elämänlaadusta tehdään säännöllisin väliajoin Omaseurannan tulokset HbA1c Akuuttien komplikaatioiden määrä Paino, veren rasva-arvot, verenpaine
7 7 2. OHJAUSPROSESSI TAVOITE LAATUKRITEERI INDIKAATTORI JA SEURANTATAPA Hoidonohjaus on diabeetikon tarpeista lähtevää ja tavoitteellista (yhteiset tavoitteet) Hoitoyksikössä on sovittu diabeteksen hoitokäytännöistä ja hoidonohjauksen järjestämisestä Hoidonohjauksesta on kirjalliset ohjeet Hoidonohjaus suunnitellaan kirjallisesti ja sen toteutuminen kirjataan Hoidonohjaus toteutuu sovitun hoitokäytännön/ketjun mukaisesti Diabeetikolla on yhdessä ammattihenkilöiden kanssa laadittu kirjallinen ohjaussuunnitelma/ ohjaussopimus Hoidon käsikirja, johon sisältyy kuvaus hoidonohjauksen järjestämisestä, on hoitotiimin ja diabeetikoiden saatavilla: kyllä / ei Hoitoketju kuvattu: kyllä / ei Kirjallinen ohjaussuunnitelma on: kyllä / ei Annettu hoidonohjaus kirjattu ohjaussuunnitelmaan: kyllä / ei Hoidonohjauksessa käytetään monipuolisia ohjausmenetelmiä, jotka tukevat diabeetikon tarpeita Ohjaussuunnitelma tarkistetaan vuosittain Toteutettu yksilöohjaus: esim. määrä, sisältö Toteutettu ryhmäohjaus: esim. määrä, sisältö Hoidonohjaus on ammattitaitoista ja eettistä Hoidonohjaukseen osallistuvien tavoitteet ja taustafilosofia ovat yhtenäiset
8 8 3. ORGANISAATIO TAVOITE LAATUKRITEERI INDIKAATTORI JA SEURANTATAPA Hoidonohjauksen toteuttamiseen on olemassa riittävät resurssit: Diabetestyötä tekevät henkilöt määritelty, työnjako ja hoidonohjauksen Ammattitaitoiset henkilöresurssit koordinoija sovittu, yhteystiedot kartoitettu ja Tarvetta vastaavat tilat ja ympäristö nähtävillä Riittävät aikaresurssit Riittävä ja ajantasalla oleva ohjausmateriaali Diabetestyötä tekeville riittävä organisaation hallinnon tuki Diabeetikoiden hoidonohjaukseen osallistuvien eri ammattihenkilöiden määrä: Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja Lääkäri Muut henkilöt Ohjauksen työnjako/ vastuualueet kirjattu: kyllä / ei Hoidonohjauksen koordinoija nimetty: kyllä / ei Tarvetta vastaavat tilat, ympäristö ja välineet: kyllä / ei Hoidonohjaukseen osallistuva hoitotiimi toimii yhteistyössä Yhteistyö eri ammattihenkilöiden kanssa hoidon ja hoidonohjauksen kehittämiseksi on jatkuvaa Kaikilla hoidonohjaukseen osallistuvilla on koulutusta diabeteksesta ja ohjausmenetelmistä sekä mahdollisuus täydennyskoulutukseen Ajan tasalla oleva ohjausmateriaali ja henkilöstö: kyllä / ei Yhteistyön arviointi (yhteistyötilanteiden määrä, sisältö, säännöllisyys) Koulutusten lukumäärä ja monipuolisuus, sisältö Diabeteksen hoidon laatukriteereitä voi hyödyntää vuosittaiseen seurantaan tai tiettynä ajankohtana tehtävään selvitykseen. Hoidonohjauksen laatukriteerilistasta hoitoyksiköt voivat valita kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivia indikaattoreita hoidonohjauksen arviointiin ja kehittämiseen.
9 9 Lähdeluettelo 1. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonkehittämisohjelma (DEHKO) Suomen Diabetesliitto ry. 2. Leino-Kilpi H, Mäenpää 1, Katajisto J. Pitkäaikaisen terveysongelman sisäinen hallinta. Potilaslähtöisen hoidon laadun arviointiperustan kehittely. Stakes. Raportteja 229, Partanen T-M. ym. Diabeetikoiden hoidonohjaus Suomessa, kartoitus Partanen T-M. Hyvä hoidonohjaus diabeetikoiden kokemana. Tutkielma. Kuopion Yliopiston Hoitotieteen Laitos Partanen T-M. Dehkon hoitotyytyväisyystutkimus: Eroon turhista rutiineista, enemmän aikaa vuorovaikutukselle. Diabetes ja lääkäri. Kesäkuu Halonen A. ym. Diabetesta sairastavan potilaan laadukas hoidonohjaus askel omahoidon hallintaan Keski-Suomen keskussairaalan sisätautien osastolla 11. Laadunhallintaprojekti, JAMK, Friman A, Dhawan L, Henriksson M-L, Kovanen H, Kärkkäinen I, Pellinen I, Starck J. Diabeetikon hyvä hoito Imatran terveyskeskuksessa. Imatran terveyskeskuksen diabeteshoidon laatukäsikirja. 8. Diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit. Dehko-raportti2002:1. Suomen Diabetesliitto ry. 9. Tulokas S. Diabetes in Adolescence a New Aproach to Patient Education. Acta Universitatis Tamperensis 793, Tampereen yliopisto, Toljamo M. Insuliinihoitoisten diabeetikoiden omahoito. Acta Universitatis Ouluensis D 405, Oulun yliopisto, Baksi A, Cradock S. What is empowerment? IDF Bulletin 14; Andersson RM ym. Patient Empowerment. Diabetes Care. Vol Krans HMJ, Porta M, Keen H, Staehr-Johansen K (toim). Diabetes Care and research in Europe. The St Vincent Declaration Action Programme. Implementation document. WHO From Compliance to Empowerment. Improving the quality of diabetes care. The Norwegian Diabetes Association, Norwegian Board of Health, National Nutrition Council, National Insititute of Public Health. 15. Therapeutic Patient Education. Report of a WHO Working Group
Lataa Diabeetikon hoidonohjaus. Lataa
Lataa Diabeetikon hoidonohjaus Lataa ISBN: 9789512659487 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.74 Mb Kirjassa esitellään hoidonohjauksen lähtökohtia ja pohditaan erilaisten näkökulmien ja lähestymistapojen
LisätiedotSystemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen
Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4
DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotKumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?
Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotCASE: Lumipalloefekti:
CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotHOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus
HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotOSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI
OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu
LisätiedotMonisairas potilas ja hoidon jatkuvuus
Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet
LisätiedotPisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset
Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta
LisätiedotDiabetesyhdistykset omahoidon tukena
Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö
LisätiedotDEHKO-raportti 2003:4. Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa Tuula-Maria Partanen
DEHKO-raportti 2003:4 Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa Tuula-Maria Partanen Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 4 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN.
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Tarja Diefenbaugh TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS
Satakunnan ammattikorkeakoulu Tarja Diefenbaugh TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS Laatukriteerien toteutuminen asiakkaiden näkökulmasta Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2008 TYYPIN
LisätiedotDiabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit
DEHKO-raportti 2002:1 Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Dehkon laatukriteerityöryhmä Tässä raportissa esiteltävät ns. peruskriteerien avainindikaattorit on julkaistu myös Dehkoesitteenä Diabeteksen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotToimintamme tarkoitus
Toimintamme tarkoitus Diabetesliiton säännöt, 2 Liiton tarkoitus valtakunnallisena keskusjärjestönä on toimia diabeteksen voittamiseksi ja hyvän hoidon takaamiseksi, tukea diabeetikoita ja vaikuttaa yhteiskunnassa
LisätiedotHOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA
HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA
LisätiedotEtäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski
Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotKuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm Laaja-alainen työote Kevätkoulutus 25.5.2018, Helsinki Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa UEF//Tusa
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry
VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotHoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista
Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotDiabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry
Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015
UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia
LisätiedotSUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotVESOTE-SEMINAARI
VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotPiuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen
Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista
LisätiedotKuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue
Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä
LisätiedotVUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ
VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotMoniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013
Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotTuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala
Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari
LisätiedotOmahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari
Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotDiabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ 2000 2010 DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ Sisällys sivu Aluksi... 3 Diabetes on kasvava kansanterveysongelma... 4 Lisäsairaudet nostavat diabeetikoiden
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotParemman diabeteksen hoidon puolesta
Paremman diabeteksen hoidon puolesta Maaliskuu 2015 Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla
LisätiedotLataa Diabetes. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Diabetes Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Diabetes Lataa ISBN: 9789516564022 Sivumäärä: 544 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.93 Mb Diabeteksen hoidon tavoitteena on hyvä elämä diabeteksesta huolimatta. Hoidon sujumisen ratkaisevat diabeetikon
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotLÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT
LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018
Perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018 Vuosi lähestyy loppuaan ja tässä perusterveydenhuollon yksikön kuluneen syksyn kuulumisia sekä ajankohtaisia asioita ensi vuoden alkuun. Sote-aluesimulaatiot
LisätiedotKANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS
KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotKeski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotDEHKO päivät 2011 31.1.-1.2.2011, Finlandia-talo
Kansallinen diabetesohjelma päättyy suurtapahtumaan odotetaan tuhatta osallistujaa! Kymmenvuotinen kansallinen diabetesohjelma huipentuu viimeisiin Dehko-päiviin 2011. Tule ja osallistu alan suurtapahtumaan.
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA. Sanna Matikainen OAKK
KOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA Sanna Matikainen OAKK 30.5.2016 MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS OAKK:SSA OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
Lisätiedot