Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tarja Diefenbaugh TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS
|
|
- Tyyne Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Satakunnan ammattikorkeakoulu Tarja Diefenbaugh TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS Laatukriteerien toteutuminen asiakkaiden näkökulmasta Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2008
2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS Laatukriteerien toteutuminen asiakkaiden näkökulmasta Diefenbaugh, Tarja Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2008 Teeri, Sari YKL: Sivumäärä: 50 Asiasanat: tyypin 2 diabetes, hoidonohjaus, laatukriteerit Tämän opinnäytetyön aiheena oli tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen laatu. Opinnäytetyöllä oli kaksi tarkoitusta. Ensimmäisenä tarkoituksena oli rakentaa mittari tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjauksen laadun mittaamiseen sekä toisena tarkoituksena oli kartoittaa tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjauksen laatua käyttämällä rakennettua mittaria. Tutkimuksessa käytetty mittari rakennettiin tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen kansallisten ja kansainvälisten laatukriteerien pohjalta. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin laaditulla kyselylomakkeella tyypin 2 diabeetikoilta Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla helmikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen Tixel-ohjelmaa. Tulosten perusteella tyypin 2 diabeetikot olivat tyytyväisiä saamaansa hoidonohjaukseen, mutta olivat vain osittain tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Hoidonohjauksen suunnitelma ja riittävä hoidonohjaus eri osa-alueilta lisäsivät tyytyväisyyttä hoidonohjaukseen. Hoidonohjauksessa painotettiin keskeisiä alueita, kuten ruokavaliota, liikuntaa, painonhallintaa sekä verensokerin mittaamista ja hoitoa. Tutkimustulokset osoittavat, että hoidonohjauksen kehittämishaasteita oli lähinnä hoidonohjauksen suunnitelmaa, ohjaussuunnitelman sisältöä ja hoidonohjauksen tiedon soveltamista koskien. Hoidonohjauksen suunnitelmallisuus yksilöllisyyden ja kirjaamisen osalta oli puutteellista, eikä hoidonohjausta arvioitu säännöllisesti. Hoidonohjauksessa käsiteltiin niukasti lisäsairauksiin, henkiseen jaksamiseen ja vertaistukeen liittyviä asioita. Hoidonohjauksen tietojen soveltaminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen oli haastavaa. Opinnäytetyössä laadittu kyselylomake osoittautui käyttökelpoiseksi hoidonohjauksen kartoituksessa. Kyselylomaketta voidaan jatkossa hyödyntää tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen suunnittelussa, kartoittamisessa ja kehittämisessä.
3 PATIENT EDUCATION FOR TYPE 2 DIABETES Implementation of quality standards from patients perspective Diefenbaugh, Tarja Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing May 2008 Teeri, Sari PLC: Number of Pages: 50 Key Words: type 2 diabetes, patient education, quality standards The aim of this study was to develop the quality of patient education for type 2 diabetes. This study had two purposes. First purpose was to develop an instrument to measure quality of patient education for type 2 diabetes. Second purpose was to evaluate the patient education they receive. The instrument used in this study was developed based on the Finnish and international quality standards for patient education for type 2 diabetes. The quantitative material was collected with the developed questionnaire at Satakunta Central Hospital diabetes clinic between the beginning of February and the end of April in The material was analysed statistically using the Tixel-programme. According to the results, people with type 2 diabetes were content with the patient education they received, but they were not content with their quality of life. Plan for individual diabetes education and sufficient patient education in different content areas added satisfaction concerning patient education. The focus of patient education was in nutritional management, physical activity, weight control, monitoring and treatment for blood glucose. The results show that challenges for developing quality patient education were in the areas of plan, content areas and application of knowledge. An individual diabetes education plan was not developed or based on individual assessment of resources. Patient education documentation was insufficient and patient education was not under regular reviewing. Patient education did not deliver enough information on complications, psychological wellbeing and support groups. Individuals with diabetes had difficulties applying the received knowledge and meeting the clinical targets. In this study the developed questionnaire was useful in evaluation of the patient education for type 2 diabetes. In the future, the questionnaire could be used in planning, evaluating and developing patient education.
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO DIABETES Diabeteksen hoito Diabeteksen hoidon alueellinen hoitoketju HOIDONOHJAUS Ohjauksen juridiset ja eettiset lähtökohdat Ohjaus hoitotyössä DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS Diabeteksen hoidonohjauksen kansalliset laatukriteerit Diabeteksen hoidonohjauksen kansainväliset laatukriteerit Tutkimuksessa käytettävät laatukriteerit Hoidonohjauksen suunnitelma Ohjaussuunnitelma Hoidonohjauksen tieto Hoidonohjauksen tiedon soveltaminen Hoidonohjauksen tulokset Hoidonohjauksen laadun mittaaminen Aikaisempia tutkimuksia diabeteksesta ja hoidonohjauksesta OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT AINEISTO JA MENETELMÄT Kyselylomakkeen laatiminen Aineiston keruu ja tutkimukseen osallistujat Tutkimuksen eettisyys Aineiston analyysi TULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden esitiedot Laatukriteerien toteutuminen Hoidonohjauksen suunnitelma Ohjaussuunnitelma... 30
5 7.2.3 Hoidonohjauksen tieto Hoidonohjauksen tiedon soveltaminen Hoidonohjauksen tulokset Tilastollisen riippuvuuden analysointi TULOSTEN TARKASTELU Tutkimuksen luotettavuus Kyselylomakkeen arviointi Kehittämisehdotukset Hoidonohjauksen suunnitelma Ohjaussuunnitelma Hoidonohjauksen tieto Hoidonohjauksen tiedon soveltaminen Hoidonohjauksen tulokset LÄHTEET LIITTEET
6 1 JOHDANTO Diabetes on elimistön sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Diabetesta sairastavien kokonaismäärä lisääntyy maailmanlaajuisesti ja sitä esiintyy yhä nuoremmissa ikäluokissa. Moni sairastaa diabetesta oireettomana ja tietämättään. Diabetes on korkeaan elintasoon liittyvä sairaus, joka on seurausta runsasenergisen ruoan aiheuttamasta painonnoususta, liikunnan vähentymisestä ja väestön vanhenemisesta. (Saraheimo & Kangas 2007a.) Diabeteksen hoito perustuu päivittäiselle omahoidolle, jonka onnistumiseksi diabeetikolla tulee olla tietotaitoa ja henkisiä voimavaroja itsenäiseen päätöksentekoon ja hoitoon asennoitumiseen. Diabeetikon hoitotasapaino ja täysipainoinen elämä mahdollistuu omahoitoa tukevan ja kannustavan hoidonohjauksen kautta. Hoidonohjaus on ammatillista, tasavertaista, yksilöllistä ja tavoitteellista ohjattavan ja ohjaajan välistä vuorovaikutusta. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003.) Hoidonohjauksen kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi hoidonohjausta arvioidaan asiakaslähtöisesti. Arvioinnin perusteena on diabeetikon terveyden tilan muutos, hoidonohjauksen tukeminen elämän hallintaa diabeteksen kanssa sekä diabeetikon tyytyväisyys omaan hoidonohjaukseensa. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003.) Diabeteksen hoidonohjauksen laadun arviointiin on olemassa kansalliset ja kansainväliset laatukriteerit. Diabeteksen hoidonohjauksen laatua on tutkittu Suomessa vähän. Hoidonohjauksella ja sen laadulla on kuitenkin todettu olevan merkitystä sekä yksilöön että koko väestöön. Tällä opinnäytetyöllä on kaksi tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on rakentaa mittari hoidonohjauksen laadun mittaamiseen ja toinen tarkoitus on tarkastella diabeeteksen hoidonohjauksen laatua Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla. Tavoitteena on hoidonohjauksen laadun kehittäminen.
7 2 DIABETES 7 Tyypin 2 diabetes on yksi Suomessa ja maailmalla nopeimmin lisääntyvistä sairauksista. Suomessa diabeetikkoja on yli ja niiden ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavien vuoden aikana. Suomessa terveydenhuollon menoista diabeteksen hoitoon menee 15 %, josta vähintään kaksi kolmannesta käytetään komplikaatioiden hoidossa. Erityisesti yleistymässä on tyypin 2 diabetes myös yhä nuorempien keskuudessa. Seulontatutkimusten perusteella tiedetään, että diabetes on alidiagnosoitu ja jopa puolet sairastaa sitä oireettomana ja tietämättään. Tyypin 2 diabeteksen tärkein vaaratekijä on ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus. Muita diabeteksen todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä ovat vähäinen liikunta, kohonnut verenpaine, valtimosairaus, aikaisempi sokeriaineenvaihdunnan häiriö, sukurasitus ja korkea ikä. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä 2007a.) Diabetes on elimistön sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kroonisesti kohonneena veren sokeripitoisuutena. Tyypin 2 diabetes on seurausta insuliinihormonin heikentyneestä vaikutuksesta eli insuliiniresistenssistä ja haiman beetasolujen riittämättömästä insuliininerityksestä. Usein diabeteksen liiallinen sokerimäärä häiritsee valkuaisaineiden rakentumista ja toimintaa. Tällöin elimistöön kertyy liikaa sokeroituneita valkuaisaineita, minkä vaikutuksesta silmiin, hermoihin ja munuaisiin kehittyy elinmuutoksia. Diabetekseen liittyy myös rasva-aineenvaihdunnan häiriö, jonka seurauksena on valtimoiden ahtautuminen. Sydän- ja verisuonisairauden riskiä lisää metabolinen oireyhtymä, jonka tunnuspiirteitä ovat kohonnut verenpaine, rasvaaineenvaihdunnan häiriö ja lisääntynyt veren hyytymistaipumus. (Saraheimo & Kangas 2007b.) Hoitamattomalle tai riittämättömästi hoidetulle diabetekselle on tyypillistä sokerin erittyminen virtsaan korkean veren sokeripitoisuuden seurauksena. Tällöin virtsaamistarve lisääntyy ja virtsamäärät kasvavat. Nesteenmenetys aiheuttaa janon tunteen ja elimistön kuivumisen. Suuria määriä sokeria erittyessä virtsaan seuraa energianhukka ja laihtuminen. Insuliinin riittämättömän vaikutuksen vuoksi kudokset eivät pysty polttamaan sokeria energiaksi, josta seuraa väsymys. Lisäksi siihen liittyy li-
8 sääntynyt tulehdusalttius ja elimistön heikentynyt kyky puolustautua infektioita vastaan. (Saraheimo & Kangas 2007b.) Diabeteksen hoito Tyypin 2 diabeteksen hoidon tavoitteena on diabeetikon yksilöllisten voimavarojen ja elämäntilanteen mukainen hyvä elämä. Hoidon tavoitteet asetetaan yhteistyössä diabeetikon, diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa. Yhteiset tavoitteet auttavat diabeetikkoa kulkemaan oikeaan suuntaan ja diabeteshoitajaa ja lääkäriä kohdistamaan ohjausta, tietoa ja tukea asioihin, jotka ovat diabeetikolle olennaisia. Diabeteksen hoidon onnistumisen kannalta hoito pyritään sovittamaan joustavasti jokaisen omaan elämään niin, että arjessa diabeetikolle tärkeät asiat onnistuvat. (Himanen 2007a.) Diabeteksen hyvä hoito muodostuu diabeetikon, diabeteshoitajan ja lääkärin välisestä tasavertaisesta yhteistyöstä. Diabeteshoitajalla ja lääkärillä on velvollisuus antaa diabeetikolle riittävästi tietoa ja taitoa, jota hän sairautensa omahoidossa tarvitsee. Hoito-ohjeiden ja tuen tavoitteena on onnistunut diabeetikon omahoito, jolloin hän ymmärtää sairauttaan ja osaa soveltaa saamaansa ohjausta arkipäivän tilanteisiin. Diabeetikolla itsellään on oikeus tehdä hoitovalintoja sekä vastuu oman hoitonsa jokapäiväisestä toteuttamisesta. Hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa diabeetikon on tärkeä olla oma-aloitteinen, aktiivinen ja pitkäjänteinen, sillä onnistunut omahoito vaatii hoidon opettelua ja taitojen harjoittelua. Hyvien hoito-ohjeiden tuoma turvallisuus, hoidon yksilöllisyys sekä läheisten tuki auttavat hoidon onnistumisessa. (Himanen 2007b.) Diabeetikon päivittäisen omahoidon alueet ja tavoitteet ovat käytännönläheisiä, kuten lääkityksestä huolehtiminen, ruuan oikeanlainen annostelu, terveyttä edistävät elintavat, oikein valitut päivittäiset hoitoratkaisut ja riittävä omaseuranta verensokerin, verenpaineen, painon, jalkojen ja suun terveyden osalta. Terveydenhuollon tehtävänä on diabeetikon omahoidon edellytysten turvaaminen huolehtimalla hoidon ohjauksesta ja neuvonnasta, hoitovälineistä, lääketieteellisestä hoidosta ja sen arvioinnista, määräaikaistutkimuksista sekä seurantakäynneistä yksilöllisen tarpeen mukaan. (Himanen 2007b.)
9 9 Onnistuneen hoitoyhteistyön kannalta on oleellista, että diabeetikko ymmärtää hänelle tehtäviä tutkimuksia ja niiden tuloksia. Hoitoon liittyvien asioiden läpikäyminen ja sopiminen yhdessä on tärkeää myös hoitomotivaation kannalta. Hoidon edellyttämien muutosten tekeminen on helpompaa, jos diabeetikko ymmärtää muutoksen tekemiseen liittyvän luopumisen syyn ja sitä seuraavan hyödyn elämässään. (Himanen 2007c.) Diabeteksen hoidon tavoitteet voidaan jakaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Jokapäiväinen hyvinvointi ja oireettomuus on lyhyen aikavälin tavoite, mikä käytännössä merkitsee matalien ja korkeiden verensokerien välttämistä. Hoidon tavoitteet pitkällä aikavälillä ovat diabeteksen aiheuttamien sydän- ja verisuonisairauksien sekä muiden lisäsairauksien eli retino-, nefro- ja neuropatian ja jalkaongelmien kehittymisen estäminen ja hidastaminen sekä niistä aiheutuvan kuolleisuuden väheneminen. Nämä tavoitteet ovat mahdollisia pitämällä veren sokeripitoisuus, verenpaine ja veren rasva-arvot mahdollisimman lähellä normaalia ja välttämällä tupakointia. Lisäsairauksien ilmaantuessa niiden varhainen toteaminen ja hoito ovat tärkeitä. (Dehkon laatukriteerityöryhmä 2002, 6; Himanen 2007a.) Diabeteksen hoidossa tavoitteena oleva hyvä verensokeritaso parantaa myös omaa oloa ja toimintakykyä. Korkea verensokeri liittyy usein väsymykseen, välinpitämättömyyteen ja keskittymiskyvyttömyyteen. Lisäksi tieto korkeasta verensokerista kuormittaa henkisesti. Liian matala verensokeri liittyy vaikeisiin ja vaarallisiin tilanteisiin. Korostunut pelko liian matalasta verensokerista voi johtaa verensokeria laskevien tilanteiden välttelyyn tai korkean verensokerin ylläpitämiseen. (Marttila 2007.) Erilaisissa elämäntilanteissa diabeetikon halu ja kyky omahoidon toteuttamiseen vaihtelee. Diabetekseen sairastumiseen ja siihen liittyvään omahoitoon voi liittyä väsymystä sekä pelottavia ja lannistavia tunteita ja kokemuksia. Diabeteksen omahoito on myönteinen asia ja sen onnistumiseksi on tärkeä tietää, mitä on riittävän hyvä hoito ja miten se saavutetaan. Myös myönteinen asennoituminen omahoitoon auttaa jaksamaan diabetekseen sairastumisesta huolimatta. (Marttila 2007.) Keskeisiä asioita tyypin 2 diabeetikon hoidossa ovat hoidon oppimisen ja hoitoon sopeutumisen lisäksi vyötärölihavuuden kohtuullinen (5-10 %) laihduttaminen, päi-
10 10 vittäisen liikunnan lisääminen ja tarvittaessa lääkehoidot, kuten insuliinihoito sekä rasva-aineenvaihdunnan ja kohonneen verenpaineen hoidossa käytettävät lääkkeet. (Saraheimo & Kangas 2007c.) Diabeetikon hoitoa arvioidaan kokonaisuutena asiakaslähtöisesti. Arvioinnin perusteena on diabeetikon tyytyväisyys omaan hoitoonsa, muutos diabeetikon terveydentilassa sekä hänen kokemuksensa oman elämänsä hallinnassa tapahtuneesta muutoksesta. (Dehkon laatukriteerityöryhmä 2002, 5.) 2.2 Diabeteksen hoidon alueellinen hoitoketju Dehko eli diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma vuosille on Suomen kansallinen diabetesohjelma. Dehkon keskeiset toiminnat liittyvät tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, diabeteksen hoitoon ja hoidon laadun kehittämiseen sekä omahoidon tukemiseen. Dehkon mukaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kuuluu perusterveydenhuollon toimintaan. Lisäksi diabeetikon hoito-organisaatio perustuu toimivalle hoitoketjulle, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliselle hoitovastuulle ja joustavalle konsultoinnille. (Saramies 2007, 9.) Terveydenhuollossa tyypin 2 diabeetikkojen hoitovastuu jakautuu keskimäärin seuraavasti: 90 % diabeetikoista hoidetaan terveyskeskuksissa, 3 % erikoissairaanhoidossa ja 7 % työterveyshuollossa tai yksityissektorilla. Terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla tyypin 2 diabeetikoiden hoito hoitoyksikön sisällä on pääosin keskitetty diabeteshoitajille, vaikka diabeetikoiden hoitokontakteista enemmistö on lääkäreillä. Diabeetikoiden hoito on yleisimmin järjestetty diabetesvastaanotolla. (Winell 2006, ) Diabeteksen hoito on jaettu avoterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Avoterveydenhuollon tehtäväalueina ovat tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöiden tunnistaminen ja seurannan järjestäminen, johon osallistuvat kaikki terveydenhuollon työntekijät terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa sekä tyypin 2 diabetesdiagnoosin varmentaminen, mikä kuuluu terveyskeskusten ja työterveyshuollon lääkäreille. Lisäksi avoterveydenhuoltoon kuuluu diabeteksen hoidon suunnittelu ja toteutus, jota pääasiassa toteuttavat diabeteshoitajat. Myös seuranta järjestetään diabeteshoitajan ja lääkä-
11 11 rin vastaanotolla säännöllisesti. Avoterveydenhuollossa on tarvittaessa mahdollisuus saada ohjausta erityistyöntekijöiltä, kuten ravitsemusterapeutilta ja fysioterapeutilta. (Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri 2006.) Diabeteksen hoito erikoissairaanhoidossa perustuu perusterveydenhuollon arvioon erikoissairaanhoidon tarpeesta. Tyypillisimmin erikoissairaanhoidossa hoito keskittyy tyypin 1 ja 2 diabeteksen erotusdiagnostisiin ongelmiin, tyypin 2 diabeteksen hoito-ongelmatilanteisiin, diabeetikon hankaliin jalkaongelmiin ja edenneeseen diabetekseen liittyvään nefropatiaan sekä tyypin 2 diabeetikkoäidin raskauden ajan seurantaan. Toimijoina erikoissairaanhoidossa ovat diabeteshoitaja ja osastolla diabeteksen hoitoon perehtyneet hoitajat, nefrologi sekä sisätautilääkäri tai endokrinologi diabetespoliklinikalla. Hoidon seuranta tapahtuu konsultaatioluontoisilla tai määräaikaisilla käynneillä. Erikoissairaanhoidossa diabeetikon hoitoon osallistuu tarvittaessa myös ravitsemusterapeutti ja muiden alojen erikoislääkärit, esim. silmälääkäri. (Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri 2006.) 3 HOIDONOHJAUS 3.1 Ohjauksen juridiset ja eettiset lähtökohdat Hoitotyötä ohjaavat lait ja asetukset, terveydenhuollon eettiset periaatteet sekä ammattietiikka. Hoitotyöhön vaikuttavat myös sekä terveydenhuollon ammattilaisen että ohjattavan henkilökohtainen etiikka. Lait ja asetukset velvoittavat hoidonohjaukseen ja mahdollistavat ohjaustoiminnan. Ohjauksessa vuorovaikutus tapahtuu ohjattavan ja sekä laillisesti että eettisesti oikeutetun ja velvoitetun ohjaajan välillä. (Lahtinen 2006, 6-8.) Kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) mukaan kansanterveystyöhön ja erikoissairaanhoitoon kuuluu kansalaisten terveysneuvonnasta ja ohjaustoiminnasta huolehtiminen. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittää potilaan oikeudet, jotka tulee ottaa huomioon myös hoidonohjauksessa.
12 12 Potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun, oikeus tutkimuksia, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan, tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus. Tämän lain mukaan potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Potilaalla on oikeus hoitosuunnitemaan, joka laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Tiedonsaantioikeus tarkoittaa, että potilaalla on oikeus niin halutessaan saada selvitys omasta terveydentilastaan, hoidostaan, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä kaikesta muusta hänen hoitoonsa olennaisesti liittyvistä asioista. Potilaan itsemääräämisoikeuden mukaan potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta. ETENE:n eli terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (2001) mukaan terveydenhuollon päämääränä on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä kärsimyksen lievittäminen. Terveydenhuollon eettisiä periaatteita ovat oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito, hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Ohjauksen näkökulmasta eettiset periaatteet tarkoittavat, että ohjattavan ja hänen läheisensä tulee saada asiantuntevaa, luotettavaa ja kunnioittavaa hoitoa ja hoidonohjausta. Ohjattavan vaikutusmahdollisuuksia ja itsemääräämistä tulee edistää. Ohjattavalla on oikeus osallistua omaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja hyvään vuorovaikutukseen ilman johdattelua tai painostusta. Hoidon ja hoidonohjauksen pitää perustua näyttöön eli tutkittuun tietoon tai vahvaan kliiniseen kokemukseen. Ohjauksessa myös eri ammattiryhmien osaamista tulee arvostaa ja hyödyntää. Ohjaustoimintaa ohjaa terveydenhuollon eettisten periaatteiden lisäksi myös ammattietiikka. Ammattietiikan tehtävänä on ammatin tehtävän määrittäminen sekä ammattilaisen toiminnan ohjaaminen, tukeminen ja suojaaminen. Ammattietiikkaa noudattaen ohjaajalla on oikeus toimia ohjaustilanteessa tavalla, joka yksityisesti ei ole sallittavaa, kuten puuttumalla ohjattavan elintapoihin. (Lahtinen 2006, 7.)
13 Ohjaus hoitotyössä Ohjaus on ohjaamista, suuntaamista tai johdattamista. Hoitotieteessä ohjaus kuuluu ammatilliseen toimintaan sekä hoito- ja ohjausprosessiin. Ammatillisissa tilanteissa ohjaus on tavoitteellista keskustelua ohjattavan tilanteeseen ja oppimiseen liittyvistä asioista. Ohjausprosessissa ohjattavaa autetaan ja tuetaan käsittelemään tilannettaan. Prosessina ohjaus on tavoitteellista ongelmanratkaisua ja selviytymistä, merkitysten luomista, kokemusten reflektointia ja niistä oppimista. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, ) Ohjaus-käsitettä käytetään rinnakkain opetuksen, neuvonnan ja tiedonantamisen kanssa. Opetus on systeemi suunniteltuja toimintoja, joilla on vaikutusta ohjattavan käyttäytymiseen. Ohjaus sen sijaan keskittyy ohjattavaan kokonaisuutena ja hänen henkilökohtaisesti tärkeisiin merkityksiin. Neuvonta on prosessi, jossa ohjattavaa autetaan tekemään valintoja omassa elämässään. Neuvonnassa ohjattavan ja ohjaajan suhde on eriarvoinen. Ohjaussuhde on parhaimmillaan tasavertainen, jossa ohjattavalle ei anneta suoria neuvoja. Tiedon antaminen korostaa ohjattavan asian sisältöä. Tiedon antaminen on usein kirjallista ja siinä vuorovaikutus on lyhyttä ja ajoittaista. Ohjauksessa vuorovaikutus on runsasta perustuen ohjattavan yksilöllisiin tarpeisiin. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, ) Ohjaus on aina sidoksissa ohjattavan ja ohjaajan yksilöllisiin sekä ympäristöllisiin tekijöihin. Keskeinen asia ohjauksessa on ohjattavan ja ohjaajan välinen keskustelu ja vuorovaikutus, mistä ohjaussuhde rakentuu. Ohjaussuhteessa ohjattava ja ohjaaja suunnittelevat yhdessä ohjauksen sisällön ja prosessin saavuttaakseen yhdessä asettamansa tavoitteet. Ohjaukselle tyypillistä on siis aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta, jossa tavoitteet rajaavat työskentelyn sisällön. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia, muuntuvia ja mitattavissa olevia. Tavoitteet tulee asettaa lyhyelle ja pitkälle aikavälille. Lyhyen aikavälin tavoitteet auttavat päämäärän saavuttamisessa lisäten ohjattavan onnistumisen kokemuksia ja hoitomotivaatiota. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, ; Kääriäinen, Kyngäs & Lahdenperä 2005, 28.) Asiakaslähtöisessä ohjausprosessissa korostuu asiakkaan kyky suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaansa. Asiakaslähtöisen ohjauksen lähtökohtana on ohjattavan elämäntilanne ja kokemukset sekä tiedot, jotka ohjattavalla jo on, sekä mitä hä-
14 14 nen tarvitsee tietää tai mitä hän haluaa tietää ja millä tavalla hän parhaiten omaksuu uutta tietoa. Asiakaslähtöisessä ohjauksessa olennaista on toiminnan arviointi, jolloin ohjattavan ja ohjaajan toimintaa vaikutuksineen arvioidaan. Ohjausprosessin arvioinnista saattaa ilmaantua haasteita vuorovaikutukselle ja vastavuoroiselle yhteistyölle. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, ; Kääriäinen ym. 2005, ) Asiakaslähtöisessä ohjauksessa asiakkaan tulee olla aktiivinen ja tavoitteellinen. Ohjattavan vastuullisuus omasta toiminnasta luo aktiivisuutta. Ohjaajan pitää huomioida ohjattavan valmiudet toimia vastuullisesti. Ohjattavan halu oppia lisää hänen aktiivisuuttaan. Ohjattavan kannustaminen parantaa ohjattavan itseluottamusta ja toiminnan hallintaa. (Kääriäinen ym. 2005, 29.) Ohjaus edellyttää ohjaajalta ammatillista vastuuta, kuten eettistä osaamista ja ohjausvalmiuksia. Ohjattavan yksilöllistä tieto- ja kokemustaustaa, mielipiteitä ja arvoja tulee kunnioittaa. Ohjattavalla on itsemääräämiseen perustuva oikeus omaan päätöksentekoon, valintoihin ja toimintaan sekä myös vastuu valinnoistaan ja toiminnoistaan. Ohjaajan tehtävänä on edistää ohjattavan valintoja ja turvata riittävä ohjauksen saanti. Ohjaajan on tärkeää edistää ohjattavan tietoisuutta itsestään oman elämänsä toimijana. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, ) Ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija, joten hänellä tulee olla ajanmukaista näyttöön perustuvaa tietoa ohjattavista asioista, oppimisen periaatteista ja ohjausmenetelmistä. Ohjaaja tarvitsee myös vuorovaikutus- ja johtamistaitoja mm. ohjausprosessin aloitukseen ja ylläpitoon, hyvän ohjausympäristön luomiseen sekä muutosten arviointiin ja kirjaamiseen. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 256.) Ohjauksen välittömät vaikutukset liittyvät sekä ohjattavaan että ohjaajaan. Ohjauksen seurauksena ohjattavalla ja ohjaajalla on mahdollisuus oppia, voimaantua ja lisätä itseohjautuvuutta. Ohjauksella on myös ohjattavan terveyttä edistävä vaikutus lisäämällä hänen tietoaan sairaudesta sekä parantamalla hänen toimintakykyään ja elämänlaatuaan, hoitoon sitoutumista, itsehoitoa ja itsenäistä päätöksentekoa. Välillisesti hoidonohjauksella on mahdollista vaikuttaa myös omaisiin, joilla saattaa olla suuri sairastumisriski (Seley, Weinger & Mason 2007). Ohjauksen vaikutukset hoitokäyntien, sairaspäivien ja lääkkeiden käytön vähentyessä välittyvät myös kansantalouteen. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 256.)
15 4 DIABETEKSEN HOIDONOHJAUS 15 Diabeteksen hoidonohjauksen tavoitteena on mahdollistaa diabeetikon hyvä omahoito. Hoidonohjauksessa olennaista on keskittyä asioihin, jotka ovat ohjattavalle ajankohtaisia. Ohjauksen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa edeten asioissa yksi kerrallaan. Diabeetikon hoidonohjaus on ongelmalähtöistä ja keskittyy sairauden eri vaiheissa ajankohtaiseen hoidon ongelmiin. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä 2007b.) Diabeteksen hoidonohjauksessa kaikkia diabetekseen liittyviä asioita käsitellään asiakaslähtöisesti ja järjestelmällisesti. Diabeetikon on tärkeä tietää diabeteksesta sairautena, lisäsairauksista ja niiden ehkäisystä, diabeteksen hoidon tavoitteista ja hoitokeinoista. Diabeetikon henkilökohtaiset tavoitteet asetetaan yhdessä ohjaajan kanssa, ne kirjataan ja annetaan ohjattavalle. Diabeetikon kanssa keskustellaan terveellisistä elämäntavoista, kuten terveellisestä ruuasta, painonhallinnasta, liikunnasta, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä sekä lääkehoidon toteuttamisesta ja merkityksestä. Diabeetikkoa ohjataan verensokerin ja verenpaineen omaseurantaan sekä tulosten hyödyntämiseen. Diabeetikon suun ja jalkojen terveydestä annetaan ohjausta. Hoidonohjauksessa keskustellaan myös henkiseen jaksamiseen ja hoitoväsymyksen tunnistamiseen sekä sosiaaliturvaan liittyvistä seikoista. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä 2007b.) Diabeetikon osallistuminen ja sitoutuminen hoitoon ovat edellytyksenä elämäntapamuutoksille sairauden hoidossa. Jaettu päätöksenteko perustuu tasavertaiseen suhteeseen terveydenhuollon ammattilaisen ja diabeetikon välillä. Terveydenhuollon ammattilainen jakaa tietoa ja auttaa ohjattavaa arvioimaan hoitovaihtoehtoja. Terveydenhuollon asiantuntija tekee henkilökohtaisen hoitosuosituksen, mutta lopullisen hoitopäätöksen tekevät yhdessä ohjattava ja ohjaaja. (Poskiparta 2006, ) Diabeetikon hoidossa ohjausta voi toteuttaa myös ratkaisukeskeisesti, jolloin ohjaaja auttaa ohjattavaa löytämään omat voimavaransa ja kykynsä sekä hyödyntämään niitä
16 16 omahoidossaan. Ratkaisukeskeisen ajattelun idea on keskittyä ongelmien ja niiden aiheuttajien sijaan ratkaisuihin ja onnistumisiin. Ratkaisukeskeisesti tavoitteet muodostuvat mieluummin uusien ja hyvien asioiden aloittamisesta kuin huonojen lopettamisesta. Tavoitteet nousevat aikaisemmista onnistumisista, jolloin ohjattavalla ei vielä ollut kyseistä ongelmaa. Pienistä muutoksista syntyvät onnistumiset ja myönteinen palaute lisäävät ohjattavan voimaantumista. (Heinonen 2005, ) Peruselementtejä diabeetikon ohjauksessa ja motivoinnissa ovat ohjaajan ja diabeetikon välinen hyvä vuorovaikutussuhde, myötätuntoinen ja hyväksyvä ilmapiiri sekä joustava hoitoonpääsy. Ohjaajalta ohjaus edellyttää laajaa tietotaitoa näyttöön perustuvista hoitokäytännöistä ja omahoidosta. Diabeetikon hoidonohjaus on haastavaa etenkin silloin, kun hoidossa pitää huomioida samanaikaisesti muita diabeetikon omahoitoa ja hyvinvointia vaikeuttavia asioita, joita voivat olla mm. heikentynyt näkö, masennus, toisen sairauden lääkehoito tai ruokavalion rajoittaminen. (Seley ym. 2007, 4-5.) Diabeetikoilla onkin todettu olevan lähes kaikkia sairauksia yleisemmin kuin muulla väestöllä (Reunanen, Martikainen, Kangas, & Klaukka 2000). Diabeetikon hoidonohjausta voidaan antaa sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Kumpikaan ohjausmenetelmä ei sulje toisiaan pois vaan molemmat ovat tärkeitä. Ryhmäohjaus on hoitotasapainon ja elämänlaadun kannalta tehokkaampaa kuin yksilöohjaus. Sen etuna on vertaistuki ja kustannustehokkuus. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä 2007b.) Hoidonohjauksen laatua arvioidaan jokaisella ohjauskerralla. Hoidonohjauksen laatua voidaan arvioida seuraamalla omahoitoon liittyvien hoitotaitojen ja hoitokäytäntöjen hallintaa, hoitotasapainoa sekä tavoitteiden toteutumista ja keskustelemalla diabeetikon elämänlaadusta. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä 2007b.)
17 Diabeteksen hoidonohjauksen kansalliset laatukriteerit Diabeteksen hoidonohjaus on diabeetikon tarpeista lähtevää ja hänen yksilölliset voimavaransa huomioivaa yhteistyötä ohjaajan ja ohjattavan yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Hoidonohjaus on suunnitelmallista ja voimavarakeskeistä, jolloin tavoitteena on, että ohjattava omaksuu riittävän tietotaidon, asenteen ja itseluottamuksen hyvien hoitovalintojen tekemiseen. Hoidonohjauksessa diabeetikko on aktiivinen toimija, omien tarpeiden arvioija ja tavoitteiden asettaja. Ohjaaja on diabeetikon käytössä oleva voimavara. Diabeetikon hoidonohjaus koostuu moniammatillisesta ohjauksesta, johon osallistuu diabeteshoitajan ja lääkärin lisäksi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan myös ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Kaikilla hoidonohjaukseen osallistuvilla tulee olla yhteiset ja yhdessä sovitut tavoitteet hoidon ja hoidonohjauksen suhteen. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003.) Diabeetikon hoidonohjausta arvioidaan asiakaslähtöisesti. Diabeetikon hoitoa ja hoidonohjausta arvioidaan samoin perustein, jotka ovat terveydentilan muutos, kokemus hoidon tuesta elämän hallinnassa ja tyytyväisyys omaan hoitoonsa. Hoidonohjauksen arviointiin osallistuvat sekä diabeetikko että ohjaaja. Arviointiin kuuluu hoitotavoitteiden toteutuminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, diabetestietous, hoitotaidot, hoitokäytännöt, elintavat, hoitotyytyväisyys ja diabetekseen liittyvä elämänlaatu. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003.) Suomessa diabeetikon hoidonohjauksen laatukriteerit perustuvat hoidonohjauksen tutkimustuloksiin sekä ajankohtaisiin näkemyksiin asiakaslähtöisestä ja voimaannuttavasta hoidonohjauksesta. Laatukriteerit on jaettu diabeetikkoon, ohjausprosessiin ja organisaatioon liittyviin kriteereihin. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003.) Diabeetikon hoidonohjauksen laatukriteerinä on, että diabeetikon hoidonohjauksen tarve eri osa-alueilla arvioidaan yhteistyössä diabeetikon ja hoidonohjaajan kanssa ja että tarvittava hoidonohjaus on saatavilla. Myös hoidon ja hoidonohjauksen tavoitteet asetetaan yhteistyössä. Lisäksi diabeetikon hoidonohjauksen laatukriteereihin kuuluu hoidonohjauksen arviointi ja kehittäminen. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003.)
18 Diabeteksen hoidonohjauksen kansainväliset laatukriteerit Diabeteksen yleistyminen kaikkialla maailmassa asettaa lisääntyviä vaatimuksia diabeetikon omahoidolle. Kansainvälisenä tavoitteena on ollut saada aikaan diabeteksen hoidonohjauksen kansainväliset laatukriteerit, jotka ovat saavutettavissa yleismaailmallisesti. Kansainväliset laatukriteerit toimivat perustana erilaisten ohjelmien kehittämiselle sekä organisaatioiden ja yksittäisten diabetesohjaajien tekemän työn laadun arvioinnille. Nämä laatukriteerit perustuvat tutkimuksille ja eri puolella maailmaa toimivien asiantuntijoiden osaamiselle. Näiden kansainvälisten laatukriteerien laadinnassa tarkasteltiin ja verrattiin myös Suomen Dehkon laatimaa raporttia ( ). (International Diabetes Federation 2003.) Diabeteksen hoidonohjaus on aktiivinen ja ongelmalähtöinen prosessi, jossa vuorovaikutus, käytännön asioiden ymmärtäminen ja taitojen harjoittelu ovat olennaisia. Tämän prosessin tavoitteena on, että diabeetikko ymmärtää omahoidon merkityksen omalle hyvinvoinnilleen, on voimaantunut tekemään vaikuttavia omahoidon päätöksiä ja osaa tarvittaessa käyttää terveydenhuoltoa voimavarana. Hoidonohjauksen saavutuksena voidaan pitää tilannetta, jolloin ohjattava osaa huomioida omahoidossaan olevan ongelman ja ottaa yhteyttä ohjaajaan, jotta he voivat yhdessä keskustelemalla löytää sopivan ratkaisun. Kaiken kaikkiaan diabeteksen hoidonohjauksen tavoitteena on ohjattavan tietotaidon lisääntyminen, metabolisen tilan ja elämänlaadun paraneminen, komplikaatioiden väheneminen ja ehkäisy sekä diabeetikon päätöksenteon ja omahoidon helpottuminen. (International Diabetes Federation 2003.) Kansainvälisten laatukriteerien päätavoite on yhdistää laadukas hoidonohjaus diabeteksen hoitoon. Kansainvälisten diabeteksen laatukriteerien päämäärä on lisätä yhteisön tietämystä diabeteksesta syrjinnän ja eriarvoisen kohtelun vähentämiseksi sekä vähentää diabeetikon sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa. Päämääränä on myös luoda kehykset diabeteksen hoidonohjaukselle ja sen kehittämiselle sekä diabeetikon tietotaidon lisääntymiselle siten, että hän kykenee tekemään järkeviä valintoja oman terveytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. (International Diabetes Federation 2003.)
19 19 Kansainväliset diabeteksen hoidonohjauksen laatukriteerit on jaettu rakenne-, prosessi- ja tuloskriteereihin. Rakenteelliset kriteerit liittyvät mm. henkilökuntaan ja sen ammattitaitoon, ohjaussuunnitelmaan ja sen sisältöön, ohjaustilaan ja ohjausmateriaaliin eli muodostavat ne kehykset, joiden puitteissa ohjaus toteutuu. Prosessikriteerit liittyvät ohjauksen tarpeen arviointiin, suunnitteluun, toteutukseen, saatavuuteen, ohjauksen vaikuttavuuden ja laadun arviointiin sekä tutkimukseen. Tuloskriteerit liittyvät yhteisöön ja yhteiskuntaan, kuten diabeteksen ennaltaehkäisyyn, diabeetikon tarpeiden ja tuen tiedostamiseen sekä diabeetikkoon itseensä, kuten diabetekseen liittyvän tiedon ymmärtämiseen, soveltamiseen ja kliinisiin tuloksiin. (International Diabetes Federation 2003.) 4.3 Tutkimuksessa käytettävät laatukriteerit Tämän opinnäytetyön kannalta keskeiset diabeteksen hoidonohjauksen laatukriteerit liittyvät hoidonohjauksen suunnitelmaan, ohjaussuunnitelmaan, diabeetikon tietämiseen ja tiedon soveltamiseen sekä kliinisiin tuloksiin Hoidonohjauksen suunnitelma Hoidonohjauksen suunnitelmaan liittyvä laatukriteeri on, että diabeteksen hoidonohjauksen aihealueet perustuvat henkilökohtaisen tarpeen arvioinnille. Sen tulee perehdyttää diabeetikko onnistuneen omahoidon kannalta tärkeisiin asioihin. Hoidonohjauksen suunnitelman tulee sisältää ohjattavan tiedon ja ohjausmenetelmän, ohjauksessa tavoiteltavat asiat ja tavoitteet sekä arvioinnin. (International Diabetes Federation 2003.) Hoidonohjauksen suunnitelman mukaan diabeetikko, sekä mahdollisesti hänen omaisensa, ja moniammatillinen ohjaustiimi tekevät yhdessä ohjaussuunnitelman, joka muodostuu: - selvien ja perusteltujen hoitovaihtoehtojen antamisesta ohjattavalle mahdollistaen tietoisen päätöksen tekemisen - yhteisten tavoitteiden asettamisesta
20 Kaikki ohjaustiimin jäsenet hyväksyvät ohjattavan tekemät valinnat koskien ohjaussuunnitelmaa. 20 Suunnitelmassa on integroituna: - nykyiset diabeteksen hoidon periaatteet ja käytännöt - ohjaamisen/oppimisen periaatteet ja käytännöt - elämäntapojen muuttamisen strategiat - elämäntapa ja terveyteen liittyvät uskomukset, jotka vaikuttavat diabeteksen hoitoon - diabeteksen hoitoon liittyvät fyysiset, psykososiaaliset, uskonnolliset, kulttuuriset ja sosiaaliekonomiset asiat Hoidonohjauksen suunnitelma laaditaan kirjallisesti ja sen toteutuminen kirjataan. Hoidonohjaus toteutetaan monipuolisesti eri ohjausmenetelmillä. (Suomen laatukriteerityöryhmä 2003, 8.) Hoidonohjauksen suunnitelman sisältö koostuu: - ohjattavista tiedoista - ohjauksen tavoitteista - ohjausmenetelmistä - ohjauksen arvioinnista Ohjaussuunnitelma Ohjaussuunnitelman laatukriteeri on, että henkilökohtainen diabeteksen hoidonohjaus on asiakaskeskeistä ja että ohjaussuunnitelmaa arvioidaan ja tarvittaessa muokataan uudelleen. Ohjaussuunnitelmassa huomioidaan tarvittavat voimavarat, joilla diabeetikon elämää tuetaan. (International Diabetes Federation 2003.) Ohjaussuunnitelman sisältöön suositellaan seuraavia asioita: - psykososiaalinen sopeutuminen päivittäiseen elämään - diabetekseen sairastumisen prosessien ja hoitomahdollisuuksien selvittäminen - ruokavaliosuositukset
21 21 - liikunta - tehokkaan lääkehoidon toteuttaminen - verensokerin mittaaminen ja tulosten hyödyntäminen - akuuttien komplikaatioiden ennaltaehkäisy, toteaminen ja hoito - kroonisten lisäsairauksien ennaltaehkäisy, toteaminen ja hoito - terveyden edistämiseen ja päivittäiseen ongelmaratkaisuun liittyvä tavoitteiden asettaminen - diabeteksen hoitovälineiden saaminen (miten, mistä) - tukiryhmät - diabeteksen hoitotiimin jäsenten roolit ja yhteydenpito - jalkojen hoito - alkoholin käyttö Hoidonohjauksen tieto Tietämiseen liittyvät laatukriteerit mittaavat diabeetikon ymmärtämystä diabeteksesta, diabeteksen vaikutuksesta heidän elimistöönsä sekä terveellisten elämäntapojen merkityksestä sairauden hoidossa (International Diabetes Federation 2003). Diabeetikon tulee tietää - diabeteksen syntyyn liittyvät tekijät - diabeteksen hoitoon liittyvät tekijät - kohonneen verensokerin vaikutus komplikaatioiden kehittymiseen - ruokavalion, liikunnan, stressin ja lääkityksen yhteys terveelliseen elämään diabeteksen kanssa - elämäntapamuutokset, jotka saattavat viivästyttää tai ennaltaehkäistä diabeteksen puhkeamista Hoidonohjauksen tiedon soveltaminen Tiedon soveltamisen laatukriteerit liittyvät diabeetikon päivittäisessä elämässä tekemiin tietoisiin päätöksiin ja valintoihin. Nämä päätökset heijastavat hänen hengellisiä
22 ja kulttuurillisia arvoja, sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita, voimavaroja sekä haluttua elämänlaatua. (International Diabetes Federation 2003.) 22 Diabeetikon tiedon soveltamiseen liittyviä indikaattoreita: - hypo- ja hyperglykemian ennaltaehkäiseminen - hypo- tai hyperglykemian tunnistaminen ja hoitaminen - elämäntapamuutoksien tekeminen pitkän aikavälin komplikaatioiden ehkäisemiseksi, kuten tupakoinnin lopettaminen, tyydyttyneen rasvan käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen - komplikaatioiden ja niiden riskitekijöiden tunnistaminen ja hoitaminen mahdollisimman aikaisin komplikaatioiden vaikutuksen vähentämiseksi - päivittäisten ongelmien ratkaiseminen - diabeteksen kanssa terveelliselle elämälle asettamien henkilökohtaisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttaminen - elämänlaatuun liittyvä tyytyväisyys - avun hakeminen mahdollisimman aikaisin sairaalahoidon tarpeen vähentämiseksi ensiavussa tai vuodeosastolla - diabetekseen liittyvien työpoissaolojen määrän väheneminen - mahdollisen avun tai palvelujen saatavuudesta tietäminen (mitä ja miten) Hoidonohjauksen tulokset Kliinisten tulosten laatukriteerit mittaavat diabeetikon fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin paranemista. Näyttöön perustuvat kliiniset tulokset ovat tiedossa sekä ohjattavalla että ohjaajilla. Terveyteen liittyviä tuloksia tarkastellaan hoidonohjaukselle asetettujen tavoitteiden kautta: - kliiniset tulokset: painoindeksi, veren rasva-arvot, verensokeri, sokeroitunut hemoglobiini, verenpaine ja komplikaatiot - psyykkinen terveys, asenteet ja elämänlaadun tavoitteet - sydän- ja verisuonisairauksien riskin vähentäminen: painonhallinta, tupakoinnin vähentäminen, parantunut ruokavalio ja liikunta
23 23 Hoidonohjauksen tavoitteena on myös diabeetikon tyytyväisyys ohjaukseen ja sen eri osa-alueisiin. Hoitoon ja elämänlaatuun liittyvää tyytyväisyyttä tulee arvioida säännöllisesti. (Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä 2003, 8.) 4.4 Hoidonohjauksen laadun mittaaminen Hoidonohjauksen tavoitetason määrittäminen mahdollistaa laadun mittaamisen. Laadukkaan hoidonohjauksen tukena toimivat hoidonohjauksen laatukriteerit. (Halonen & Kinnunen 2005, 58.) Tavallisesti laatua mitataan keräämällä laatukriteerien ja laatuindikaattorien pohjalta valittua tietoa. Saatu tieto analysoidaan vertailutiedon pohjalta ja lopuksi tehdään johtopäätökset tarvittavista laatua parantavista toimenpiteistä. Oikeiden johtopäätösten tekeminen on laatutyöskentelyn vaikein osa. (Winell 2006, 9-12.) Laadun mittaamisen ja sen perusteella laadun parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden tavoitteena on sen kohteena olevan asian laadun kehittäminen. Yleensä laatua voidaan mitata asiakastyytyväisyyden, resurssien riittävyyden, prosessien onnistumisen ja lopputulosten kannalta. Resurssilaatua arvioidaan mm. mittaamalla henkilökunnan määrää ja osaamista sekä käytössä olevia välineitä suhteutettuna kohderyhmään. Hoitoprosessin laatua voidaan arvioida mm. mittaamalla ja seuraamalla valittujen indikaattorien muutosta. (Winell, 2006, 9-12.) 4.5 Aikaisempia tutkimuksia diabeteksesta ja hoidonohjauksesta Hoidonohjauksesta tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että hoidonohjaus ei ole asiakaslähtöistä eikä sen suunnittelu ja arviointi on säännöllistä (Patala-Pudas 2005; Kääriäinen 2007; Kyngäs 2003). Hoidonohjaukselta on todettu odotettavan yksilöllisyyden huomioimista, kannustamista ja monipuolista ohjausmenetelmien käyttöä (Isola, Backman, Saarnio, Kääriäinen & Kyngäs 2006). Ohjattavat haluavat saada ohjausta myös hoitovaihtoehdoista. Ohjauksen suunnittelussa tärkeää on asiakaslähtöisyyden toteutuminen, jolloin ohjattavien yksilöllinen elämäntilanteenne, aikaisemmat tiedot
24 ja omahoitoon tarvittavat kyvyt huomioidaan ohjauksessa. (Sonninen, Kinnunen & Pietilä 2006.) 24 Aikaisemmassa tutkimuksessa (Sturt, Hearnshaw, Barlow, Hainsworth & Whitlock 2005) on havaittu, että diabeetikot tarvitsevat tietoa diabeteksen omahoidon onnistumiseksi. He myös haluavat tietää verensokerin arvoista ja mittaamisesta, ruoan, liikunnan ja stressin vaikutuksista verensokeriin, lääkityksestä sekä diabeteksen komplikaatioista. Lääkehoitoa käyttävät diabeetikot haluavat tietää lääkkeen nimen, annoksen, vaikutustavan ja käyttöindikaation. Lisäksi diabeetikot haluavat ymmärtää tietojen soveltuvuudesta omaan tilanteeseensa. He haluavat tunnistaa omia käyttäytymismallejaan ja parantaa niitä ruokailuun ja liikuntaan liittyen. Verensokerin arvojen ymmärtäminen auttaa diabeetikkoja mittaamaan ja tulkitsemaan omia arvojaan sekä ymmärtämään arvojen vaihteluita fysiologisten tekijöiden, kuten syömisen ja liikkumisen, perusteella. Diabeetikoille annettava tieto mahdollisista komplikaatioista ja niiden oireista mahdollistaa heitä tarkkailemaan komplikaatioiden kehittymistä aikaisessa vaiheessa. Diabeetikot haluavat terveydenhuollon ammattilaisilta tukea tiedon soveltamiseksi omahoitoonsa. He haluavat myös käyttäytymismallien muuttamiseen tarvittavien tavoitteiden selvää asettamista ja kannustusta. Kettusen, Poskiparran, Kiurun ja Kasilan (2004) tekemässä tutkimuksessa diabeteksen hoidonohjaus painottui painonhallintaan ja henkiseen jaksamiseen. Vähiten esillä oli liikunta, tupakointi ja veren sokeritasapaino. Liikuntaneuvonta todettiin olevan vähäistä ja tehotonta myös toisessa tutkimuksessa (Poskiparta, Kasila, Kettunen & Kiuru 2004). Andersssonin ym. (2003) tekemä tutkimus osoittaa, että omahoidon tavoitteet ovat vaikeita saavuttaa. Diabeteksen omahoitoon liittyvien tärkeiden asioiden ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen lisäävät tyytyväisyyttä hoidon laatuun ja omaan terveyteen. Hoidonohjauksella pystyttään myös tukemaan sairauteen sopeutumista, mikä edesauttaa omahoidon ja sokeroituneen hemoglobiinin eli HbA1c-arvon paranemista (Gallegos, Ovalle-Berumen & Gomez-Meza 2006). Diabeteksesta ja hoidonohjauksesta tehtyjä tutkimuksia on käsitelty enemmän liitteessä 1.
25 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 25 Tämän opinnäytetyön ensimmäisenä tarkoituksena on rakentaa mittari diabeetikoiden hoidonohjauksen laadun mittaamiseen valmiiden laatukriteerien ja indikaattoreiden pohjalta sekä testata mittarin soveltuvuutta. Toisena tarkoituksena on tarkastella diabeetikoiden hoidonohjauksen laatua Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla kartoittamalla: 1. Millaista on Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla käyvien tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjauksen laatu? 2. Miten Satakunnan Keskussairaalan diabetespoliklinikalla käyvien tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjauksen laatua voitaisiin kehittää? Tämän tutkimuksen tavoitteena on hoidonohjauksen laadun kehittäminen. 6 AINEISTO JA MENETELMÄT 6.1 Kyselylomakkeen laatiminen Opinnäytetyön suorittaminen aloitettiin kirjallisuus- ja tutkimuskatsauksella diabeteksesta ja hoidonohjauksesta. Diabetesta ja hoidonohjausta käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimusta oli runsaasti. Kyselylomakkeiden laadinnan kannalta kaikkein keskeisimmät materiaalit olivat Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmän laatimat Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit, jotka ovat osa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa eli Dehkoa, sekä kansainväliset diabeteksen hoidonohjauksen standardit (International Standards for Diabetes Education), jotka Kansainvälinen Diabetes federaatio julkaisi Ensin tutustuttiin suomalaisiin diabeetikoiden hoidonohjauksen tavoitteisiin, laatukriteereihin ja indikaattoreihin. Diabeetikkoa, ohjausprosessia ja organisaatiota koskevat asiat valittiin kyselylomakkeen pohjaksi. Ainoastaan hoitoketjuun, hoidonohjauk-
26 sen tiloihin, ympäristöön, henkilöstöön ja sen koulutukseen, välineisiin ja ohjausmateriaaliin liittyviä asioita ei sisällytetty tähän työhön. 26 Tämän jälkeen tutustuttiin kansainvälisiin diabeteksen hoidonohjauksen laatukriteereihin ja valittiin sieltä suomalaisia laatukriteereitä vastaavat alueet, joita oli viisi kappaletta. Ensin valittiin alustavalle kyselylomakkeelle kyseisten alueiden laatukriteerit ja niiden indikaattorit, jotka olivat tarkasti määritelty. Kyselylomakkeen osiot koostuivat myöhemmin näistä viidestä alueesta, jotka olivat hoidonohjauksen suunnitelma, ohjaussuunnitelman sisältö, hoidonohjauksen tieto, hoidonohjauksen tiedon soveltaminen ja hoidonohjauksen tulokset. Kaikki valitut laatukriteerit ja laatuindikaattorit olivat siis kirjattu alustavalle kyselylomakkeen pohjalle (Liite 2). Seuraavaksi koottiin yhteen ne suomalaiset ja kansainväliset indikaattorit, jotka mittasivat samaa asiaa. Samaa merkitystä sisältävät indikaattorit yhdistettiin niin, että jäljelle jäivät vain indikaattorit, jotka mittasivat eri asioita. Seuraavaksi alkoi varsinaisen kyselylomakkeen kehittäminen. Mukana olivat kaikki kootut laatuindikaattorit, jotka oli alkuperäisen järjestyksen mukaan jaettu viiteen alueeseen tai osioon. Tässä vaiheessa lisättiin uusi osio, jossa mitattiin vastaajien esitietoja. Kun indikaattorit eli kysymykset oli muotoiltu varsinaiselle kyselylomakkeelle, mietittiin mahdollisia vastausvaihtoehtoja. Koska kyselylomake oli varsin kattava ja laaja, ajateltiin yksinkertaisten ja selvien vastausvaihtoehtojen helpottavan kyselyyn vastaamista. Kysymysten mukaan vastausvaihtoehdoiksi muodostui kyllä`, ei`, en tiedä`, en osaa sanoa` ja ei koske minua`. Lisäksi kyselylomakkeen loppuun lisättiin yksi avoin kysymys, johon vastaajat saivat vastata vapaasti. Kyselylomakkeen valmistuessa lomake esitestattiin ensin yhdellä diabeetikolla, minkä pohjalta kyselylomakkeeseen tehtiin muutoksia. Kyselylomakkeen laadinnassa konsultoitiin diabetespoliklinikan diabeteshoitajaa, ja hänen asiantuntijuuteensa perustuen tarkennettiin muutamia kysymyksiä. Myös tilastollisten menetelmien asiantuntijaa konsultoitiin kyselylomakkeen asiallisuuteen ja analysoinnin käytännöllisyyteen liittyen ja sen pohjalta tehtiin muutos kyselylomakkeen esitieto-osioon.
27 27 Tämän jälkeen anottiin tutkimuslupa esitestaukselle ja varsinaiselle tutkimukselle sairaanhoitopiirin konservatiivisen alueen ylihoitajalta. Luvan saamisen jälkeen kyselylomakkeet annettiin diabetespoliklinikalle kyselylomakkeiden esitestaukseen. Esitestaukseen osallistui viisi vastaajaa. Esitestauksessa ei tullut esiin kyselylomakkeen liittyviä epäkohtia, vaan kyselylomakkeet (Liite 3) olivat valmiita itse tutkimukseen. 6.2 Aineiston keruu ja tutkimukseen osallistujat Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla käyneiltä tyypin 2 diabeetikoilta. Ohjattavat tulivat Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalle erikoissairaanhoidon osastoilta tai lähetteellä perusterveydenhuollosta ja yksityiseltä sektorilta. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin helmikuun alun ja huhtikuun lopun 2008 välisenä aikana. Diabetespoliklinikan diabeteshoitajat jakoivat kyselylomakkeita diabetespoliklinikalla hoidonohjaukseen tulleille henkilöille, joilla oli tyypin 2 diabetes ja jotka kykenivät itsenäisesti vastaamaan kyselylomakkeeseen. 6.3 Tutkimuksen eettisyys Ihmisiä tutkittaessa keskeistä on tutkittavan ihmisarvon suojaaminen, tutkittavan suostumus ja tutkittavalle aiheutuvan riskien ja haittojen arvioiminen verrattuna tutkimuksesta odotettuun hyötyyn. Sairaanhoitopiirien eettiset toimikunnat arvioivat ihmisiä koskevien tutkimusten eettisyyden ennen tutkimuksen suorittamista. (Launis 2007, ) Luvan tämän tutkimuksen aineiston keruuseen antoi sairaanhoitopiirin konservatiivisen tulosalueen ylihoitaja. Kyselylomakkeen saatekirjeessä (Liite 4) kerrottiin tutkimukseen osallistuville tyypin 2 diabeetikoille tutkimuksen tarkoituksesta sekä tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Tutkimukseen osallistujat vastasivat kyselylomakkeeseen anonyymisti eikä yksittäistä vastaajaa pysty tunnistamaan tuloksista. Vastaaja sai sulkea kyselylomakkeensa kirjekuoreen ja ennen
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotDEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä
DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen
Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotSUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotLataa Diabeetikon hoidonohjaus. Lataa
Lataa Diabeetikon hoidonohjaus Lataa ISBN: 9789512659487 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.74 Mb Kirjassa esitellään hoidonohjauksen lähtökohtia ja pohditaan erilaisten näkökulmien ja lähestymistapojen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotSairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus
Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSTOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)
STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotTerveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET
TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
LisätiedotHoitotyö terveysasemalla
Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotErkki Moisander 27.5.2015
Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotHOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus
HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotVoimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori
Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.
LisätiedotEtäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski
Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotKumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?
Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015
UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
Lisätiedot