Miksi yhteinen vesialue?

Transkriptio

1 Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja Ilkka Vesikko

2 Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset kalastussäännöt Kalastuksenvalvonta Kiinteistön omistajalla oikeus ottaa talteen VAIN jos ei tavoita; ei kehotuksesta huolimatta poista; eikä saada ammattiapua (kalastuksenvalvoja, poliisi, kalastusviranomainen, rajavartiolaitos) Hoitokalastus ja vesialueen muu hoito Helpottaa mm. organisointia ja pyydysten järkevää ja tarkoituksenmukaista sijoittelua Niitot, selvitykset ja toimenpiteet veden vaihtumisen parantamiseksi (niitto, ruoppaus, vai joku muu?)

3 Miksi yhteinen vesialue? Vuosittain maksettavat omistajakorvaukset Tuloja osakaskunnan oman luvanmyynnin lisäksi Korvauksena vesialueen omistajille yleiskalastusoikeuksista (esim. Läänikohtainen lupa) Viehekalastus- ja Kalastuksenhoitomaksujen om.korv. Vain yli 30 suuruiset korvaukset jaetaan vesialueen omistajille (KalL 89 ja 91) Käytännössä maksetaan yli 50 ha alueille Voisivat olla 700 ha alueelle varovastikin arvioiden yli 1500 vuodessa Kalastusalueen yhtenäislupa-alue Korvaus 700 ha alueelle noin 1500 vuodessa

4 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen palvelut Vesialueen omistajille Tutkimustiedon välittäminen päätöksenteon tueksi Yhteisöllisten vesistökunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus Osakaskuntien järjestäytyminen tai yhdistymiseen liittyvät asiat Kalatalousyhteisöjen toiminnan kehittäminen ja järjestötoiminta Kalastusoikeuksien haltijoiden edunvalvonta Isännöinti- ja toimitsijapalvelut Kalavesien hoitoon Kalavesien hoito kalastuksen säätelyn kautta Virtavesien kalataloudelliset kunnostukset Istukkaiden hankinta ja istutusten suunnittelu Ravustuksen ja rapuviljelyn edistäminen Kalavesien tutkimus- ja kehitystyö

5 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen palvelut Kalastuksen säätelyyn Kalavesien kestävän käytön edistäminen Kalatalousselvitysten sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen Uusien kalastusmahdollisuuksien ja erityislupakohteiden järjestäminen Hoitokalastus ja sen suunnittelu Sidosryhmille ja yhteiskunnalle Talkootoiminnan organisointi, johtaminen ja ylläpito Koululais- ja nuorisotoiminta Kotimaisen kalan markkinoinnin edistäminen Kalastusmatkailu Ammattikalastuksen edistäminen

6 Toiminnan aloittaminen Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen toimitsijapalvelu Käytössä esim. Paimelan ja Tiirismaan osakaskunnissa Keventää ja ammattimaistaa vesialueen hallintoa Kokoukset esim. neljän vuoden välein Toimitsijan valtuudet neuvotellaan tapauskohtaisesti Vastaa käytännön toimista, kuten Järjestää ja kutsuu kokoukset, hoitaa vuosittaiset talousasiat Toimii yhteyshenkilönä ja osakkaiden edustajana Huolehtii luvanmyynnistä, tilityksistä, kalaveden hoitotoimista jne. Kiinteä hinta tai osuus osakaskunnan vuotuisista tuloista

7 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä Voimaan

8 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen viehekalastusmaksu (31 ) yhdistetään kalastonhoitomaksuksi Maksun nojalla saa kalastaa koko maassa yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Hinta 39 /vuosi (12 /viikko ja 5 /vuorokausi) vuotiaat muuta kuin onkimista ja pilkkimistä harjoittavat kalastajat maksavat Silakkalitkalla kalastus muuttuu maksuttomaksi yleiskalastusoikeudeksi Kalan ulkoapäin tartuttaminen tulee kielletyksi eli rokastus ja mateen pilkintä ns. ryöstäjäpilkillä kielletään Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuville nykylaissa säädetyt oikeudet kumotaan

9 Kalastuksen säätely Alueelliset kalastuksenrajoituspäätökset siirtyvät uudessa laissa nykyiseltä kalastusalueelta ELY-keskuksen tehtäväksi. Lisäksi vesialueen omistajilla on mahdollisuus asettaa lupaehtoja myöntämiinsä kalastuslupiin ja ohjeistaa osakkaiden kalastusta Kalastusalueet muuttuisivat kalatalousalueiksi ja niiden maantieteellinen koko laajenee ja lukumäärä pienenee (22 ). Alueet laatisivat jatkossakin käyttö- ja hoitosuunnitelman, jonka merkitys kasvaa nykyisestä. Lakiin tulisi uutena elementtinä valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat (34 ) Laaja kirjo erilaisia säätelymahdollisuuksia Vaelluskalojen suojelun priorisointi näkyy läpi koko lain

10 Vesialueen omistajan asema Vesialueen omistajan asema laissa säilyy pääpiirteissään samana kuin voimassa olevassa laissa (5 ) Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle siten kuin laissa säädetään. Pyydyskalastus (verkko, katiska) ja uistelu säilyy vesialueen omistajien myymien lupien piirissä jatkossakin, samoin erityiskalastuskohteet (koskialueet yms.) Pyynnin järjestäminen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti Erityisperusteisten kalastusoikeuksien suhde vesialueen omistajiin määritellään Yli 8 verkkoa / pyyntikunta vain kaupallisille kalastajille Saaliin myyntioikeus vain kaupallisille kalastajilla Sisävesillä sallitaan myynti suoraan kuluttajalle, satunnaisesti ja vähäistä kalaerää Merialueella myyntikielto jo nyt voimassa EU-säädösten perusteella

11 Kalatalouden rahoitus Kalatalouden perusrahoitus hoidetaan uuden kalastonhoitomaksun tuotolla Hinta tarkistetaan 5 vuoden välein Rahoitettava toiminta määritellään laissa (82 ) ja eri käyttökohteisiin jakautuminen vuosittain talousarviossa. Kalastuksen valvonta Kalatalousalueiden toiminta Kalatalousneuvontapalveluiden järjestäminen Omistajakorvaukset Kalastonhoitomaksun perimiskustannukset Yleiskalastusoikeuksista maksettavan korvauksen perusta on jatkossa viehekalastus nykyisen onginnan, pilkinnän ja viehekalastusrasituksen sijaan (82 ja 83 )

12 UUSI KALASTUSASETUS Työn alla -valmiiksi mennessä

13 Asetuksen sisältö Luonnosversion 2 perusteella Kalojen rauhoittaminen (uhanalaiset lajit) Kalojen sallitut pyyntimitat Saaliskiintiöt Pyydysten merkintä Verkkokalastusta koskevat määräykset Isorysäpyyntiä koskevat määräykset Istutuksia koskevat määräykset Kalastuksen valvontaa koskevat määräykset

14 Mitä uutta asetukseen on tulossa Rasvaevällisten lohien ja taimenten rauhoittaminen erikseen ja eri pyyntimitat rasvaevällisille/eväleikatuille Kuhan pyyntimitta sisävesissä 45 cm ja meressä 40 cm Vapaa-ajankalastuksessa sallitaan enintään 1 lohen ja rasvaevättömän järvilohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla kielletty Vahvemman kuin 0,20 mm havaksesta, punotusta langasta tai vahvasta kuitumateriaalista tehtyjen verkkojen käyttö kielletty < 50 m etäisyydellä merenrannasta.

15 Mitä uutta asetukseen on tulossa Istutuksista tulossa tarkempia määräyksiä, joita ei vielä luonnoksessa ole Vaelluskalavesistöjen määrittely vielä tekemättä Voi sisältää muutakin kuin virtavettä, esim. tärkeitä syönnösalueita Taimenen, lohen ja järvilohen > 1 v istukkaat rasvaeväleikattava

16 Mikä ei ole muuttumassa Pyydysten merkintä Kalastuksenvalvojan koulutusta ja koetta koskevat määräykset