PÄÄTÖS Nro 58/06/2 Dnro Psy-2005-y-168 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 58/06/2 Dnro Psy-2005-y-168 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vaellussiikaistutusten tarkistaminen ja nahkiaissaaliin menetyksen korvaaminen, Kalajoki, Alavieska ja Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 HAKEMUKSEN PERUSTELUT... 3 Velvoitteet... 3 Siikavelvoitteen toteutuma... 4 Ehdotus vuosien siian istutusvelvoitteeksi... 6 Ehdotus vuosien nahkiaissaaliin menetysten korvaamisesta... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU MÄÄRÄYKSET PÄÄASIARATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Vaellussiian istutusvelvoite Korvaukset LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 15 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupavirastoon toimittamassa hakemuksessa todetaan, että Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 24/00/1 velvoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus istuttamaan Kalajoen suuosaan vuosittain kesäistä vähintään 9 cm:n pituista vaellussiian poikasta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan ja vuoden 2005 loppuun mennessä toimittamaan ympäristölupavirastolle hakemusasiana esityksen vaellussiian istutusvelvoitteen tarkistamiseksi. Korvaukset vuosien nahkiaissaaliin menetyksestä ratkaistaan vuoden 2005 loppuun mennessä vireille pantavassa hakemusasiassa annettavalla päätöksellä. Hakija on esittänyt edellä mainittua vaellussiian istutusvelvoitetta muutettavaksi siten, että osa istutuksista voidaan tehdä vastakuoriutuneilla poikasilla ja vuoden 2012 loppuun mennessä toimitetaan ympäristölupavirastolle hakemusasiana esitys vaellussiian istutusvelvoitteen tarkistamiseksi. Hakija on esittänyt vuosien nahkiaissaaliin menetyksistä maksettavaksi korvaukset kalastajille ja osakaskunnille ja että korvaukset vuosilta arvioidaan vuoden 2013 toukokuun loppuun mennessä. HAKEMUKSEN PERUSTELUT Velvoitteet Kalajoen keskiosan järjestelyä koskeva lopputarkastus toimeenpantiin vuosina Lopputarkastusta koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 46/97/1 ja sitä täydentävän Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 24/00/1 mukaan: 1. Luvan haltijan on istutettava Kalajoen suuosaan vuosittain kesäistä vähintään 9 senttimetrin pituista vaellussiian poikasta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan. Luvan haltijan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava ympäristölupavirastolle hakemusasiana esitys vaellussiian istutusvelvoitteen tarkistamiseksi. Luvan haltijan on tarkkailtava istutusten ja muiden kalataloudellisten toimenpiteiden vaikutuksia kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on vuosittain lähetettävä työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Nivalan, Haapajärven ja Ylivieskan kaupungin sekä Alavieskan ja Kalajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen on korvattava nahkiaissaaliin menetykset vuosilta sekä toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus vuoden 2005 loppuun mennessä nahkiaissaalin menetysten korvaamisesta vuosilta

4 4 Siikavelvoitteen toteutuma Kalajoen edustan merialueen siikasaaliita on seurattu kolmen vuoden välein tehtävällä kalastustiedustelulla vuodesta 1995 lähtien. Vuosien 1998, 2001 ja 2004 kalastusta koskevien tiedustelujen perusteella keskimääräinen isosiikasaalis Kalajoen edustan merialueella on noin kg (Kuva). Tulosten voidaan katsoa kuvastavan vuosina tehtyjen istutusten tuottamaa keskimääräistä isosiikasaalista. Kyseisten vuosien 1-kesäisten siianpoikasten istutusvelvoite Kalajoen osalta oli kpl/v. Lisäksi vuosina Pohjanmaan Kalastajaseurojen Liitto istutti Kalajokisuuhun yhteensä noin 21,5 milj. vastakuoriutunutta siianpoikasta (keskimäärin 2,4 milj. kpl/v). Vuonna 1995 tehdyn merkintätakaisinpyyntikokeen perusteella jokeen nousevan kannan kooksi arvioitiin yksilöä (2 100 urosta ja 700 naarasta). 20 saalis isosiikasaalis, tn istutus istutusmäärä, kpl vuosi Kuva. Kalastajien ilmoittamat isosiikasaaliit Kalajoen edustan merialueelta vuosina sekä 4 6 vuotta ennen kalastusajankohtaa kesänvanhoina istutettujen poikasten määrät kolmen vuoden keskiarvoina. Saalisarviot 1980-luvulta perustuvat haastatteluihin sekä ja 2000-luvun tiedustelutuloksiin. Vuosina 1996 ja 1999 tehtyjen merkintä-takaisinpyyntikokeiden perusteella luontaisella lisääntymisellä ei ollut merkitystä Kalajoen siikakannan ylläpitäjänä ja kanta on lähes kokonaan istutusten varassa. Syinä heikkoon poikastuotantoon voivat olla mm. heikko vedenlaatu, säännöstely sekä koskija niva-alueiden perkaukset. Vuosina tehdyissä kalataloudellisissa kunnostuksissa uoman rakennetta muutettiin siten, ettei vesi minimivirtaamatilanteissakaan keskity perattuun uittoränniin. Lisäksi rakennettiin virtakutuisille kaloille kutusoraikkoja ja koskialueita kynnystettiin ja kivettiin siten, että lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamien nopeiden virtaamanmuutosten vaikutukset minimoitiin. Luonnontuotannon elpymisestä saatiin merkkejä vuoden 2003 poikashaavinnoissa, jolloin poikastuotannoksi arvioitiin kuitenkin vain muutamia tuhansia poikasia. Vuoden 2004 poikashaavintojen perusteella luontainen tuotanto oli arviolta noin poikasta. Vuoden 2005 tulosten perusteella luonnontuotanto kasvoi edelleen hitaasti, ja sen määräksi arvioitiin noin poikasta. Ennen 1970-luvun alkupuolella tehtyä Kalajoen keskiosan järjestelyä Kalajoen edustan isosiikasaaliin on arvioitu olleen keskimäärin

5 kg vuodessa. Kalastus on muuttunut huomattavasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. On otettu käyttöön uusia pyydystyyppejä ja verkkojen silmäkoossa ja kalastuksen ajallisessa sekä alueellisessa painottumisessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutosten seurauksena yhä suurempi osa kaloista pyydetään syönnösvaelluksella Merenkurkun alueella ja pyydystyyppimuutosten vuoksi kalastus kohdistuu liian pieniin kaloihin. Pyynnin kohdistuminen pienempiin yksilöihin on johtanut istutusten tuoton heikkenemisen. Pyynnin alueellinen jakautuminen on muuttunut myös lähialueella siten, että pyynnin pääpaino on siirtynyt itse jokiuomasta jokisuulle ja sen edustan merialueelle. Pyynnin painopisteen muuttuminen heikentää entisestään vaellussiian kannan koon arvioinnin tarkkuutta. Merkintätulosten perusteella voidaan arvioida, että 1970-luvulla kerran kuteneista kaloista pyydettiin noin 60 % seuraavien kutuvaellusten aikana kotijokensa läheisyydestä ja loput 40 % eteläisen syönnösvaelluksen aikana. Vastaavat arviot 1990-luvulla ja nykytilanteessa ovat 20 % ja 80 %. Näin ollen Kalajoen edustan kalastajat saavat nykyään saaliiksi huomattavasti pienemmän osan Kalajokeen istutetuista kaloista kuin 1970-luvulla. Nykyisillä kalastusmenetelmillä valtaosa istukkaista pyydetään jo 3 4-vuotiaina ennen ensimmäistä kutuvaellusta eteläisille syönnösalueille. Vaellussiian tiedetään jatkavan nopeaa kasvuaan ainakin seitsemän vuoden ikään saakka. Merkittävä osa vaellussiian kasvupotentiaalista menetetään, koska kalastus kohdistuu liian nuoriin vuosiluokkiin. Muuttunut kalastus on pienentänyt saaliiksi saatavien vaellussiikojen keskikokoa ja hidastanut niiden kasvua, mikä on osaltaan merkittävästi vähentänyt saalista vesistöjärjestelyistä riippumatta. Yhä suurempi osa saaliiksi saaduista vaellussiioista luokitellaan pikkusiiaksi, mikä vähentää velvoitteen asettamisen vertailukohteena olevan isosiian osuutta saaliissa. Kalajoen edustan merialueella kappalemääräisesti laskettuna yli 50 % vaellussiioista pyydetään pikkusiikoina. Luonnontuotannon elpymisen ja mädin pyynnin kannalta erityisen huolestuttavaa on meripyynnin kohdistuminen uroksia nopeakasvuisempiin ja noin vuoden pidempään syönnösvaelluksella viipyviin naaraisiin. Naarassiikojen osuus jokisuun tutkimusrysäsaaliista vaihtelee vuosittain paljon. Se on ollut keskimäärin 28 % (14 49 %) syksyn saaliista. Istutuseräkohtaisiin saalistuottolaskelmiin liittyy useita virhelähteitä, joista pyynnin painopisteen muuttuminen ja saaliin alkuperän määrittämisen vaikeus ovat esimerkkeinä. Jos kuitenkin oletetaan, että kaikki jokisuusta saatava saalis on peräisin Kalajokisuuhun tehdyistä istutuksista, on isosiikasaalis vaihdellut vuosina tehtyjen tiedustelujen ja haastattelujen perusteella kg:n välillä tuhatta 1-kesäistä istukasta kohti. Vuosina 1998, 2001 ja 2004 isosiikasaaliin arvioitiin olleen keskimäärin 62 kg (vaihteluväli kg) tuhatta 1-kesäistä istukasta kohti. Näitä arvoja ei kuitenkaan tule pitää todellisina istutuksen tuottona, koska suuri osa istukkaista pyydetään pois muualla syönnösvaelluksen aikana ja toisaalta Kalajokisuulta pyydetään myös muista joista ja istutuksista peräisin olevia kaloja. Lisäksi yli puolet istukkaista pyydetään pikkusiikoina. Kokkolan ja Uudenkaarlepyyn alueelle vuosina värimerkittyjen vaellussiikaistukkaiden saalistuotto oli kg. Käytettävissä olevan tiedon perusteella Kalajoen vaellussiian velvoiteistutukset ovat saalistuotoltaan hyvällä tasolla, mutta kalastusta säätelemällä tulos voisi olla huomattavasti parempi. Edellä mainituista seikoista johtuen vaellussiikakannan tilan ja istutusten tuloksellisuuden arviointi pitkällä aikavälillä pelkästään jokisuun saalistilastojen perusteella ei anna oikeaa kuvaa muutoksista. Tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että Kalajokeen tehdyt nykyisen suuruiset velvoiteistutukset ovat kompensoineet sekä 1980-luvulla tehtyjen vesistöjärjestelyjen että muuttuneen kalastuksen aiheuttaman saalismenetyksen Kalajoen 5

6 edustalla. Lisäksi Kalajoen velvoiteistutukset ovat, yhdessä muiden Perämerelle tehtyjen istutusten kanssa, edesauttaneet siiankalastuksen kehittymistä Merenkurkussa, eteläisellä Perämerellä ja Selkämerellä. Pohjanmaan Kalastajaseurojen Liiton mukaan Siikajokeen tehdyillä vastakuoriutuneiden siianpoikasten istutuksilla on saatu lupaavia tuloksia. Tarkempaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vastakuoriutuneiden poikasten istutus voisi olla myös Kalajoella varteenotettava vaihtoehto velvoitehoidossa 1-kesäisten poikasten istutusten rinnalla. Koska vastakuoriutuneiden poikasten selviytymisestä ei ole tutkittua tietoa, on niiden istutuksen tuloksellisuuden vertaaminen 1-kesäisten istukkaiden istutuksen tuloksellisuuteen nykytiedoilla mahdotonta. Velvoitteen korvaaminen valtaosin tai kokonaan vastakuoriutuneilla poikasilla ei ole järkevää tuloksen epävarmuuden vuoksi. Velvoitteen tarkoituksena on kompensoida saalismenetyksiä, joten istutusten tulisi tuottaa suhteellisen tasaisesti saalista. 6 Ehdotus vuosien siian istutusvelvoitteeksi Vuosien 1998, 2001 ja 2004 kalastusta koskevien tiedustelujen perusteella keskimääräinen isosiikasaalis Kalajoen edustan merialueella on kg. Vaikka isosiikasaalis Kalajoen edustan merialueella on nykyisin samaa luokkaa kuin ennen vesistöjärjestelyjä ja merialueen kalastuksen muuttuminen on huomattavasti vähentänyt odotettavissa olevaa Kalajoen edustan merialueen ja jokialueen isosiikasaalista, hakija on esittänyt vaellussiikavelvoitteen säilyttämistä nykyisellään ( yli 9 cm:n poikasta). Saatujen kokemusten perusteella nykyisen suuruinen velvoite on riittävä tuottamaan vesistöjärjestelyä edeltävän saalistason. Hakija on esittänyt, että se voisi istuttaa myös vastakuoriutuneita siianpoikasia Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Vuonna 2003 loppuunsaatettujen velvoitekunnostustoimenpiteiden jälkeen Kalajoen vaellussiikojen poikastuotannossa on havaittu elpymisen merkkejä, mutta tuotanto on vielä niin alhaisella tasolla, ettei se merkittävästi vaikuta istutustarpeeseen. Hakija on esittänyt, että istutusvelvoite tarkistettaisiin seuraavan kerran vuonna 2012 ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. Tällöin olisi saatavilla riittävästi seurantatietoa poikastuotannon elpymisestä Kalajoessa sekä kokemuksia ja mahdollisesti tutkittua tietoa vastakuoriutuneiden vaellussiianpoikasten istutusten tuloksellisuudesta. Ehdotus vuosien nahkiaissaaliin menetysten korvaamisesta Kalajoen keskiosan järjestelytöiden nahkiaisen pyytäjille aiheuttama saalisalenema on ratkaistu lainvoimaisesti vuosien osalta Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 46/97/1 ja vesiylioikeuden antamalla päätöksellä sekä vuosien osalta Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 24/00/1. Lisäksi ympäristölupaviraston päätöksellä määrättiin korvauskysymykset vuoden 1998 jälkeiseltä ajalta ratkaistavaksi vuoden 2005 loppuun mennessä ympäristölupavirastoon tehtävällä hakemuksella. Hakija on esittänyt, että vuosien saalismenetysten korvaamisessa käytetään samoja laskentaperusteita kuin aikaisemminkin. Ennen vesistöjärjestelyjä keskimääräisen vuosisaaliin on arvioitu olleen yksilöä. Kirjapito- ja tiedustelutietojen perusteella korvausjaksolla (vuodet ) keskimääräinen vuosisaalis oli noin yksilöä. Näin ol-

7 len saalisalenema on , josta järjestelytöiden osuus on 40 % (56 000). Nahkiaisen yksikköhinnaksi tarkastelujakson aikana arvioitiin käytettävissä olevien ostohintojen perusteella keskimäärin 0,41 /kpl. Vahingon arvo on tällöin x 0,41 = Kun arvosta vähennetään pyyntikustannusten osuus (30 %), on korvattava saalisaleneman nettohinta noin Lisäksi korvauksille esitetään maksettavaksi korkoa 6 % kunkin korvattavan vuoden alusta eräpäivään saakka. Arviointiperusteet kalastajakohtaiselle korvauksen maksamiselle ovat samat kuin vuosien ja korvausten osalta: 1. Kalastaja on aloittanut pyynnin ennen vuotta 1981 tai pyyntioikeus on siirtynyt perintönä kyseiselle kalastajalle sellaiselta kalastajalta, joka on aloittanut pyynnin ennen vuotta Keskimääräinen saalis on ollut yli 500 nahkiaista/vuosi. 3. Kalastajalta on ainakin yksi kirjallinen tieto vuosisaaliista (kirjanpito tai tiedustelu). Lähtökohtana korvauksien maksamiselle on sama kalastajaluettelo, jota käytettiin vuosien ja korvauksissa. Kalastuskuntien edustajilta sekä kalastajilta tiedustelemalla selvitettiin ne korvauksiin oikeutetut kalastajat, jotka olivat lopettaneet pyynnin tai periyttäneet pyyntioikeutensa vuosien aikana. Valtaosa kalastajista piti kirjaa saaliistaan vuosina Muilta kalastajilta saatiin saalistiedot vuosilta 1999, 2001, 2003 ja 2005 tehtyjen tiedustelujen perusteella. Vuosien 2000, 2002 ja 2004 kokonaissaalis arvioitiin kirjanpitokalastajien saaliin (75 % kokonaissaaliista) perusteella. Esim. vuoden 2004 saalis arvioitiin kalastuskirjanpidon sekä vuosien 2003 ja 2005 tiedustelujen perusteella. Koska saaliista yhä suuremman osan pyytävät muut kuin korvauksiin oikeutetut, hakija on esittänyt kokonaissaaliin ja korvauksiin oikeutettujen pyytäjien saaliin erotuksen korvattavaksi kalastusoikeuden haltijoille eli Pohjankylän ja Vasankarin jako- ja osakaskunnalle sekä Etelänkylän jakoja osakaskunnalle. Vuosittainen korvaus esitetään jaettavaksi korvaukseen oikeutettujen kalastajien sekä jako- ja osakaskuntien kesken kunkin saaman saaliin suhteessa kokonaissaalista. Kokonaissaaliin ja korvauksiin oikeutettujen kalastajien saaliin erotuksesta syntyvä vesialueen omistajille tuleva korvaus esitetään jaettavaksi vuonna 2005 kalastuskuntien pyydetyn saalismäärän suhteessa: 2/3 Pohjankylän ja Vasankarin jako- ja osakaskunnalle ja 1/3 Etelänkylän jako- ja osakaskunnalle. Korvauksia esitetään maksettavaksi vuosilta yhteensä , josta esitetään maksettavaksi 13 kalastajalle yhteensä , Pohjankylän ja Vasankarin jako- ja kalastuskunnalle sekä Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle Hakija on esittänyt, että nahkiaissaaliin menetykset ja korvaukset vuosilta arvioidaan vuoden 2013 toukokuun loppuun mennessä, jolloin olisi riittävän pitkä ajanjakso käytettävissä keskimääräisen saalistason ja joen alaosalla tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten vaikutusten määrittämiseen. 7

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan kalastusalueiden ja vesialueiden omistajien yhteystiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kalajoen ja Ylivieskan kaupungeissa sekä Alavieskan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kalajokilaakso-lehdessä Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on puoltanut siikavelvoitteen tarkistamista esityksen mukaisesti. 2. Etelänkylän kalastus- ja jakokunta Muistuttaja on vaatinut, että velvoitteeseen käytettävien istukaserien tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön asettaman kalanistutusten kehittämistyöryhmän (työryhmämuistio MMM 2004:6) suosituksen mukaisesti 10 cm:n keskipituus. Istukaseriä, joiden keskimääräinen kuntokerroin on alle 0,6, ei tule käyttää velvoitteen toteuttamiseen. Istukkaiden tuottamiseen on käytettävä ensisijaisesti Kalajokeen nousevista vaellussiioista lypsettyä mätiä ja toissijaisesti jonkun muun Perämeren joen vaellussiian mätiä. Poikaset tulee istuttaa vuosittain ennen Osa 1-kesäisistä poikasista tulee korvata vastakuoriutuneilla poikasilla. Nahkiaissaaliin menetyksen korvausesitykseen muistuttajalla ei ole ollut huomauttamista. 3. Perämeren eteläosan kalastusalue Muistuttaja on todennut hakijan esittäneen, että nykyisellä hoitotasolla on saavutettu velvoitehoidolle asetetut tavoitteet. Arvioinnissa ei kuitenkaan ole täysin otettu huomioon paikallisten kalatalousyhteisöjen vastakuoriutuneilla siianpoikasilla harjoittamaa laajamittaista istutustoimintaa, jonka tulosten osuus Kalajokisuun siikasaaliista on todennäköisesti varsin suuri. Vaikka kattavia tutkimustuloksia vastakuoriutuneiden siianpoikasten käytöstä istutuksiin ei olekaan, on kuitenkin olemassa tutkimus- ja tilastotietoa, joka osoittaa menetelmän toimivuuden. Kiiminkijoella 1980-luvulla tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että ottamalla mäti haudontaan saadaan kuolleisuutta pienennetyksi erittäin merkittävästi. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että Kiiminkijokeen nouseva siikakanta on saatu ylläpidetyksi nimenomaan mädin haudonnan avulla. Perämeren rannikolla hyvän vertailukohdan muodostavat vierekkäiset Siikajoki ja Pyhäjoki. Siikajoella on 50 vuoden perinne emokalapyynnistä ja vastakuoriutuneiden poikasten istuttamisesta. Jokeen nouseva siikakanta on saatu menetelmän avulla ylläpidetyksi koko ajan ilman 1-kesäisten siikojen istuttamista. Pyhäjoen siikakanta hävisi 1970-luvulla ja 1980-luvun

9 lopulla. Joen varteen rakennettiin Oravisjärven luonnonravintolammikko, josta istutettiin jokeen vuosittain kesäistä siianpoikasta. Siikakanta ei kuitenkaan alkanut vahvistumaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä Pyhäjoen hautomon alkuvuosien emokalapyynti, joka epäonnistui vuosi toisensa perään. Vasta kun hautomosta alettiin istuttamaan vastakuoriutuneita poikasia jokeen 1990-luvun alkupuolella, lähtivät joen siikakanta ja sitä myötä haudontaan otettu mätimäärä jyrkkään nousuun. Samaan aikaan jokisuun vaellussiikasaaliit ovat parantuneet. Siika- Kala- ja Pyhäjoen saaliit ovat nykyisin samaa suuruusluokkaa, vaikka Siikajokeen ei edelleenkään istuteta 1-kesäisiä siianpoikasia. Kaikkiin kolmeen jokeen istutetaan vastakuoriutuneita poikasia. Vastakuoriutuneita siianpoikasia istuttamalla päästään mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Menetelmässä luonnonkierto katkaistaan ainoastaan haudonnan ajaksi eli ohitetaan se kohta luonnonkierrossa, jonka ihminen on toiminnallaan eli pilaamalla jokiveden laadun saanut aikaan. Täydellinen haitan kompensaatio olisi siis istuttaa sama määrä vastakuoriutuneita poikasia, kuin joessa on ennen aiheutettua haittaa keväällä kuoriutunut. Koska tämä ei ole rajallisen mätimäärän vuoksi mahdollista, on velvoitteita toteutettava jatkossakin 1-kesäisillä poikasilla, mutta siikakantojen hoidon monipuolistamiseksi tulee jatkossa osa velvoitteista toteuttaa myös vastakuoriutuneilla poikasilla. Kalajoen nykymuotoisen velvoitehoidon suurimmat ongelmat ovat liittyneet käytettyjen istukkaiden laatuun ja istutusajankohtaan. Maa- ja metsätalousminiteriön asettaman Kalanistutusten kehittämistyöryhmän suositusten mukaan siikaistukkaiden keskimääräisen kuntokertoimen tulisi olla istutushetkellä vähintään 0,6 (työryhmämuistio MMM 2004:6). Kalajoen velvoitteen hoidossa käytetyt kalat ovat usein alittaneet tämän minimiarvon, alimmillaan kuntokerroin on ollut 0,53. Istutukset ovat tapahtuneet eräinä vuosina erittäin myöhään syksyllä. Istutuksia on tehty jopa jään alle. Edellä mainitun työryhmän suosituksissa todetaan, että siikaistutuksien onnistumiselle on sitä paremmat lähtökohdat, mitä aiemmin syksyllä istutus pystytään toteuttamaan. Edelleen samassa asiakirjassa suositellaan, että siikaistukkaiden keskipituuden tulee olla vähintään 10 cm. Kalajoen istutukset on viime vuosina toteutettu pääosin Kalajoesta pyydettyjen siikojen mädistä haudotuilla poikasilla. Näin tulee menetellä tulevaisuudessakin. Kalanistutusten kehittämistyöryhmän muistiossa todetaan seuraavasti: Laitostumisen estämiseksi ja istukasmateriaalin korkean laadun sekä monimuotoisuuden varmistamiseksi istukkaiden viljelyn tulee perustua mahdollisimman suuressa määrin luonnosta hankittuun mätiin ja maitiin. Edellä olevan perusteella muistuttaja on tehnyt seuraavat vaatimukset: Hakijan esittämän 9 cm:n alamitan lisäksi istutukseen käytettävien siikojen keskipituuden tulee olla vähintään 10 cm. Poikaseriä, joiden keskimääräinen kuntokerroin on alle 0,6, ei tule hyväksyä velvoitteeseen. Istukkaiden tuottamiseen on käytettävä ensisijaisesti Kalajokeen nousevista vaellussiioista lypsettyä mätiä, toissijaisesti jonkun muun Perämeren joen vaellussiian mätiä. 9

10 1-kesäiset siianpoikaset tulee istuttaa vuosittain ennen lokakuun 20. päivää. Vähintään 25 % 1-kesäisistä siianpoikasista tulee korvata vastakuoriutuneilla siianpoikasilla. Vaihtosuhteena tulee käyttää Oulujoen velvoitteessa määrättyä vaihtosuhdetta 1: Kalajoen Kalastajainseura ry 5. AA Muistuttaja on todennut hakijan esittäneen, että nykyisellä hoitotasolla on saavutettu velvoitehoidolle asetetut tavoitteet. Arvioinnissa ei kuitenkaan ole täysin otettu huomioon paikallisten kalatalousyhteisöjen vastakuoriutuneilla siianpoikasilla harjoittamaa laajamittaista istutustoimintaa, jonka tulosten osuus Kalajokisuun siikasaaliista on todennäköisesti varsin suuri. Tähän viittaavat kokemukset mm. viereisiltä Siikajoelta ja Pyhäjoelta, missä jokien siikakantaa hoidetaan lähes yksinomaan vastakuoriutuneilla poikasilla ja saalistaso on samaa suuruusluokkaa Kalajoen siikasaaliiden kanssa. Velvoitehoidon suurimmat ongelmat ovat liittyneet istukkaiden laatuun ja istutusajankohtaan. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Kalanistutusten kehittämistyöryhmän suositusten mukaan siianpoikasten kuntokertoimen tulisi olla istutushetkellä vähintään 0,6. Kalajoen velvoitteen hoidossa käytetyt kalat ovat olleet usein huomattavasti heikkokuntoisempia. Lisäksi jotkut istutukset ovat viivästyneet niin, että istutuksia on tehty jopa jään alle. Edellä olevan perusteella muistuttaja on tehnyt seuraavat vaatimukset: Velvoitteeseen käytettävien istukaserien tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön asettaman kalanistutusten kehittämistyöryhmän (työryhmämuistio MMM 2004:6) suosituksen mukaisesti 10 cm:n keskipituus. Istukaseriä, joiden keskimääräinen kuntokerroin on alle 0,6, ei tule käyttää velvoitteen toteuttamiseen. Istukkaiden tuottamiseen on käytettävä ensisijaisesti Kalajokeen nousevista vaellussiioista lypsettyä mätiä ja toissijaisesti jonkun muun Perämeren joen vaellussiian mätiä. Poikaset tulee istuttaa vuosittain ennen Osa 1-kesäisistä poikasista tulee korvata vastakuoriutuneilla poikasilla. Muistuttaja on ilmoittanut, että hänen nimensä on jäänyt pois vuosien nahkiaiskorvausten nimilistalta. Pyynti on jatkunut keskeytyksettä ja jatkuu edelleen. Vuoden 2004 saalis oli nahkiaista ja vuoden 2005 saalis nahkiaista. 10 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutuksista ja vaatimuksista. Selityksessä hakija on lausunut seuraavaa: 1. Seurantatietojen perusteella, ennen kuin kalatalousyhteisöjen tekemät vastakuoriutuneiden poikasten istutukset vaikuttivat Kalajokisuun merialueen saaliisiin (vuodet ), 1-kesäisten istukkaiden laskennallinen saalistuotto oli istukasta kohden keskimäärin 59 kg. Vastakuoriutuneiden poikasten istutusten aloittamisen jälkeen vuosina saalistuotto oli keskimäärin 62 kg kesäistä istukasta kohden. Edellisten tulosten perusteella voidaan arvioida, ettei vastakuoriutuneiden poikas-

11 ten istutuksella ole ollut kovin suurta vaikutusta Kalajoen edustan merialueen saaliskertymään. Perämeren eteläosan kalastusalueen esittämällä vaihtosuhteella (1:100) vuosina tehdyt vastakuoriutuneiden poikasten istutukset vastaavat kesäistä poikasta eli noin 20 %:n osuutta hakijan yksikesäisenä istuttamista vaellussiian poikasista. Hakija on katsonut, että istutustietojen ja seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että 1-kesäiset vaellussiikaistukkaat ovat kompensoineet aiheutetun haitan ja sen lisäksi osan muuttuneen kalastuksen aiheuttamasta saalisvähenemästä. 2. Kalastusalueen esitys ylittää kehittämistyöryhmässä asetut laatuvaatimukset siltä osin, että vähintään 10 cm:n keskimitan lisäksi muistuttaja esittää istukkaille vähintään 9 cm:n vähimmäismittaa. Hakija on katsonut, että hakemuksessa ja aikaisemmassa päätöksessä ollut 9 cm:n alaraja velvoitteisiin hyväksyttäville 1-kesäisille poikasille on riittävä laatukriteeri istukkaille, sillä seurantatulokset ovat osoittaneet, että aikaisemmat istutukset ovat olleet tuloksekkaita ja kompensoineet hyvin aiheutetun haitan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana velvoitteeseen hyväksyttyjen poikasten kuntokerroin on ollut vain kolme kertaa alle 0,6 (0,59 vuonna 1996, 0,57 vuonna 2000 ja 0,56 vuonna 2002). Luonnonravintolammikkokasvatuksessa kalojen kasvulle epäedulliset olosuhteet joinakin kasvukausina saattavat aiheuttaa sen, ettei kaloilla ole riittävästi ravintoa lammikossa. Tähän ei voi varautua etukäteen. Kokemusten perusteella on löydetty Kalajoen luonnonravintolammikkoon istutustiheys, joka tuottaa valtaosina vuosista hyvän tuloksen kalojen pituuden ja kuntokertoimen osalta. Vaikka joinakin kasvuolosuhteiltaan heikkoina vuosina ei ole täysin saavutettu työryhmässä asetettuja ohjeellisia suositusarvoja, velvoiteistutusten keskimääräinen saalistuotto on ollut alueellisesti hyvällä tasolla ja ylittää kompensoitavan haitan, joten perusteita velvoitemääräysten tiukentamiseen ei ole. Mikäli ympäristölupavirasto katsoo tarpeelliseksi asettaa poikasille kehittämistyöryhmän suosituksen mukaisen keskipituus- (10 cm) ja/tai kuntokerroinrajan (0,6), tulee vuosittaista velvoiteistutusmäärää selvästi alentaa hakemuksessa esitetystä :sta, koska hakija on osoittanut, että esitetyllä istutusmäärällä ja istukkaiden laatukriteereillä aiheutettu haitta on tullut kompensoiduksi. 3. Kalajoen siikaistutusvelvoitetta on hoidettu pääosin poikasilla, joiden tuottamiseen on käytetty Kalajokeen nousevista vaellussiioista lypsettyä mätiä. Näin on tarkoitus tehdä jatkossakin. Esitettyä rajausta ei tule lisätä lupamääräykseen, vaan asiaa voidaan tarkastella työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettavassa istutussuunnitelmassa. 4. Ainoastaan yksi erä (noin poikasta) on istutettu tilanteessa, jossa joki oli nopean kylmenemisen vuoksi saanut jääkannen. Istutukset pyritään tekemään siten, että veden lämpötila on alle 10 astetta, jolloin pitkäaikaisen kokemuksen perusteella poikaset kestävät keräilyn ja istutuksen aiheuttaman stressin paremmin kuin lämpimämmissä olosuhteissa. Yhä lämpimämpien syksyjen vuoksi istutusajankohtaa on siirretty myöhemmäksi. Hyvin harvoin istutusten viimeinen erä voi olla aikana, jolloin joessa on jo jääkansi. Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi rajata istutusaikaa tiettyyn päivämäärään, sillä vuosien väliset erot lämpöolosuhteissa ovat suuret. Kaikki istutukset pyritään tekemään jatkossakin siten, että joessa ei ole vielä jääkantta. 11

12 5. Tutkimuspyynnin ohessa hankittua mätiä voidaan käyttää vastakuoriutuneiden poikasten tuottamiseen ja käyttää niitä hakemuksessa esitetyllä tavalla velvoiteistutuksiin. Hakija on pitänyt kohtuuttomana esitettyä vastakuoriutuneiden poikasten osuutta kokonaisistutusmäärästä ja vaihtosuhdetta 1:100, koska se lisäisi velvoitteen hoitokulut lähes kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Ei ole perusteita määrätä vaihdettavaksi tiettyä osaa 1-kesäisten poikasten istutuksista vastakuoriutuneiden poikasten istutuksiksi, sillä seurantatulosten perusteella 1-kesäisinä istutetut poikaset kompensoivat aiheutetun haitan hyvin. 6. Ari Heinisen muistutuksen johdosta hakija on ilmoittanut, että alkuperäisessä korvausehdotuksessa Heiniselle on ehdotettu korvattavaksi vuosien saalismenetykset. Heinisen korvausoikeus on periytynyt edesmenneeltä Jukka Heiniseltä vuonna Hakijan käytössä olevat pyytäjätiedot ovat kalastuskunnilta. Niistä puuttuivat Ari Heinisen tiedot vuosien 2004 ja 2005 osalta. Heininen on ilmoittanut pyyntinsä jatkuneen keskeytyksettä myös vuosina 2004 ja 2005 Jukka Heinisen kuolinpesän nimissä. Ari Heinisen oikaisupyyntö on aiheellinen. Hakija on esittänyt korvauksia maksettavaksi myös vuosien 2004 ja 2005 nahkiaissaaliin menetyksistä. Hakija on esittänyt korvauksia maksettavaksi siten, että vuosittaisten korvausten yhteenlaskettu kokonaissumma pysyy aiemmin ehdotetussa ja Heinisen saaliiseen perustuva korvaussumma, joka vuonna 2004 on 697 ja vuonna , vähennetään korvauksiin oikeutettujen osakaskuntien vuosien 2004 ja 2005 korvauksista. Korvaukset vähennetään osakaskuntien osuudesta samoin perustein kuin niitä on maksettu, eli 2/3 Pohjankylän ja Vasankarin osakaskunnalta ja 1/3 Etelänkylän osakaskunnalta. 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Kalajoen keskiosan järjestelyyn liittyvä vaellussiian istutusvelvoite tarkistetaan ja nahkiaissaaliin menetys vuosilta määrätään korvattavaksi. MÄÄRÄYKSET Vaellussiian istutusvelvoite 1. Luvan haltijan on istutettava Kalajoen suuosaan vuosittain kesäistä vähintään 9 senttimetrin pituista vaellussiian poikasta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan. Osa istutuksista voidaan tehdä vastakuoriutuneilla poikasilla työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutukset on pyrittävä tekemään ennen vesistön jäätymistä. Korvaukset nahkiaissaaliin menetyksestä 2. Luvan haltijan on maksettava nahkiaissaaliin saalisalenemasta vuosilta liitteestä 2 ilmenevät korvaukset.

13 13 Korvausten maksaminen ja korko 3. Korvaukset on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä). Korvauksille on maksettava korkoa 6 % kunkin korvattavan vuoden alusta eräpäivään saakka. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta maksupäivään saakka korvauksille on suoritettava viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Tarkkailuvelvoite 4. Luvan haltijan on jatkettava päätöksessä nro 24/00/1 määrättyä tarkkailua. Vaellussiian istutusvelvoitteen tarkistaminen ja korvaukset nahkiaissaaliin menetyksistä vuosilta Luvan haltijan on mennessä toimitettava ympäristölupavirastolle hakemusasiana esitys vaellussiian istutusvelvoitteen tarkistamisesta ja nahkiaissaaliin menetysten korvaamisesta vuosilta PÄÄASIARATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Vaellussiian istutusvelvoite Istutustietojen ja seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että 1-kesäisten vaellussiian poikasten istutukset ovat kompensoineet Kalajoessa ja sen edustan merialueella Kalajoen keskiosan järjestelytöillä aiheutetun haitan ja sen lisäksi merkittävän osan merialueen lisääntyneen kalastuksen aiheuttamasta saalisvähenemästä. Velvoiteistutusten keskimääräinen saalistuotto ylittää kompensoitavan haitan, joten perusteita velvoitemääräysten tiukentamiseen ei ole. Aikaisemmassa päätöksessä ollut 9 cm:n alaraja velvoitteisiin hyväksyttäville 1-kesäisille poikasille on riittävä laatukriteeri istukkaille, sillä seurantatulokset ovat osoittaneet, että aikaisemmat istutukset ovat olleet tuloksekkaita ja kompensoineet aiheutetun haitan. Poikasten vuotuinen keskipituus on ollut 9,5 11,6 cm vuosina Koko jaksolla keskipituus on ollut 10,5 cm. Luonnonravintolammikkokasvatuksessa kalojen kasvulle epäedulliset olosuhteet joinakin kasvukausina saattavat aiheuttaa sen, ettei kaloilla ole riittävästi ravintoa lammikossa ja poikaset ovat pituuteen nähden laihoja sekä kuntokerroin on alhainen. Kuntokertoimeen, joka lasketaan painon ja pituuden suhteesta, vaikuttaa myös poikasen ruuansulatuskanavassa mittaushetkellä olevan ravinnon määrä, joka ei ole vakio eri yksilöillä ja eri ajankohtina, vaikka ravintoa olisi riittävästi saatavissa. Poikaset ovat mitattaessa parempikuntoisia, jos niiden ruuansulatuskanavassa on runsaasti ravintoa. Kuntokertoimen laskemiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten sitä ei ole määrätty istukkaiden laatukriteeriksi. Vaikka osalla poikasista kuntokerroin on alle Kalanistutusten kehittämistyöryhmän suositusten, on istu-

14 tuksilla saavutettu useamman vuoden aikajaksossa keskimääräinen saalistuotto, joka on kompensoinut Kalajoen järjestelytöistä aiheutuneen haitan. Kalajoen siikaistutusvelvoitetta on hoidettu pääosin poikasilla, joiden tuottamiseen on käytetty Kalajokeen nousevista vaellussiioista lypsettyä mätiä. Siian mädin hankintapaikan rajaamista vain Kalajokisuulle ei lisätä istutusvelvoitteeseen, vaan asiaa voidaan tarkastella työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettavassa istutussuunnitelmassa. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei ole perusteita määrätä vaihdettavaksi osaa 1-kesäisten poikasten istutuksista vastakuoriutuneiden poikasten istutuksiksi, sillä seurantatulosten perusteella 1-kesäisinä istutetut poikaset kompensoivat aiheutetun haitan. Poikasten istutusaikaa ei ole rajoitettu, koska vuosien väliset erot veden lämpötilan alenemisessa istutuksiin soveliaaksi ja vesistön jäätymisessä ovat suuret. 14 Korvaukset Korvaukset perustuvat hakijan esittämään selvitykseen. Ari Heinisen vaatimuksen on hakija selityksessään hyväksynyt ja se on otettu huomioon. Vastaavalla määrällä on jako- ja kalastuskuntien vuosien 2004 ja 2005 korvauksia pienennetty, jotta kaikki korvaukset yhteensä vastaavat aiheutunutta vahinkoa. Ympäristölupavirasto katsoo hakijan korvausesityksen perusteiltaan ja määrältään muilta osin oikeaksi. Tulevaisuudessa aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi ovat tarkkailuvelvoite sekä vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskeva velvoite tarpeen. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 2. Etelänkylän kalastus- ja jakokunta, 3. Perämeren eteläosan kalastusalue ja 4. Kalajoen Kalastajainseura ry Vaatimukset vaellussiikaistukkaista on otettu huomioon istutusvelvoitteesta ja sen perusteluista ilmenevästi. Muut vaatimukset on hylätty pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevästi. 5. AA Vaatimus nahkiaissaaliin menetyksen korvaamisesta on otettu huomioon tämän päätöksen liitteenä 2 olevasta korvausluettelosta ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

15 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 22 1 momentti, 11 luku 3 2) ja 7) kohdat, 14 ja 14 a 3 ja 4 momentti Korkolaki 4 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Käsittelymaksu on korvausasiassa "muu korvausasia" 20 euroa/tunti, enintään kuitenkin euroa. Näin ollen asiassa peritään maksu käytetyn työajan mukaan. Asian käsittelyyn tarvittava työaika on ollut 50 tuntia. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut; asian esittelijä, puh MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Korvausluettelo

17 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.