Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle"

Transkriptio

1 Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen pe ympäristövaliokunnassa Lausunnon antaja: kalastusbiologian professori Sakari Kuikka, Lappeentie 34, Helsinki, p , Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Lausunnon antaja haluaa kunnioittaen todeta seuraavaa: Suomen kalastuksen kohteena olevat lohikannat ja kommentit kohtaan Arvio Itämeren luonnonlohikantojen tilasta ja kohtaan Arvio Itämeren lohenkalastuksen kestävyydestä Vuonna 2009 EU:n neuvoja antava tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomiteankalastuskomitea (STECF, Scientific and Technical Committee for Fisheries, tämän lausunnon antaja oli silloinen ja on nykyinen komitean jäsen) päätyi siihen ratkaisuun (STECF 2009), että mikäli kaikkien Itämeren lohikantojen suojeluun noudatetaan samaa 5 % kannan romahdusriskiä kuin yleisesti EU:n kalakantoihin tieteellisessä neuvonannossa sovelletaan, kalastusta ei saisi olla lainkaan niillä alueilla missä luonnonkannat ovat sekaisin (vahvojen kantojen yksilöiden joukossa heikkojen kantojen ykilöitä). Tämä 5 % riskitaso on ns. yleisesti sovellettu riskitaso EU:n kalastuspolitiikassa. STECF siis katsoi, että heikkoihin luonnonkantoihin kohdistuisi liian korkea kuolevuus, ja sekakalastusta tulisi voimakkaasti säädellä kunnes heikot kannat ovat elpyneet. Tämä perustui siihen ICES:n näkemykseen että heikoimmat kannat ovat niin huonossa kunnossa, että ennen niiden todennettua elpymistä (jonka katsottiin toteutuvan vasta tulevaisuudessa) kalastusta ei voida sallia. Avomerikalastus on tyypillisintä sekakantojen kalastusta, mutta myös pääosalla kutuvaellusreittejä eri lohikantoja esiintyy yhdessä (esim. Pohjanlahden rannikon rysäkalastus). Pohjanlahden rannikkokalastus kohdistuu useihin heikossa kunnossa oleviin lohikantoihin. Suomen rannikkokalastuksen säätely vaikuttaa keskeisesti Ruotsin lohikantojen kehitykseen. Nykyisen kalastustehon vallitessa pieniin kantoihin kohdistuu suuri riski, ja jopa siinä tapauksessa että

2 kalastuskuolevuus pienenisi komission suunnittelemalle 10 % tasolle, näinkään pieni kalastusteho ei missään tapauksessa takaa Ruotsin heikkojen kantojen elpymistä. Hyvin oleellinen seikka on se, että Itämeren nykyiset lohisaalistasot (luonnonkalojen osuus on % vuodesta ja alueesta riippuen) perustuvat siihen, ettei kalastus ole ollut yhtä tehokasta kuin se oli esim luvulla. Nykyinen ammattikalastuksen taso merialueella ei olisi mahdollista jos kalastuskuolevuus olisi ollut oleellisesti korkeampi. On huomattava, että hallituksen selvityksessä esittämät poikastiheyksiä kuvaavat luvut (kuva 1 MMM:n lausunnossa) koskevat historiallista kehitystä, kun taas kalastuksen säätelyssä on katsottava ennustettavissa olevaa tulevaisuutta. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston mukaan muiden kantojen kehitys ei ole läheskään yhtä positiivista kuin mitä Tornionjoen kehitys on ollut. Itämeren pohjoisista joista heikoimmassa kunnossa ovat Simojoki Suomessa ja Rickleån, Öreälven, Råneälven, Sävarån ja Lödgeälve Ruotsissa. Niiden kohdalla voimakaskaan kalastuksen säätely ei nosta tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä korkeaksi. Geneettisissä tutkimuksissa eri kannat erottuvat toisistaan, ja voidaan ajatella että kullakin niistä on perinnöllistä merkitystä, vaikka Tornionjoki omaakin huomattavan geneettisen muuntelun verrattuna moneen muuhun kantaan. Lohikantojen perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää. Omiin erityisiin jokiolosuhteisiin sopeutuneita pieniäkin luonnonkantoja voidaan tarvita tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmaston todennäköinen lämpeneminen ja ilmastovyöhykkeiden vaiheittainen siirtyminen pohjoisemmaksi saattaa edellyttää pohjoisilta kannoilta sellaisia perinnöllisiä yhdistelmiä, joita Itämeren pääaltaan lohikannat ovat tuottaneet. Kaikkia näitä kantoja kalastetaan Suomen rannikkokalastuksessa, ja tässä mielessä Suomen rannikkokalastuksen säätelyllä on suuri merkitys pienten kantojen toipumiselle. Nykyistä Suomen lohen rannikkokalastusta ei voida pitää kestävän käytön mukaisena toimintana. Viimeisten julkaistujen tieteellisten tulosten mukaan sekä hyljekannat että Selkämeren silakkakannan poikastuotannon määrä voivat selittää pohjoisten lohikantojen heikentyneen ns. post smolttikuolevuuden (Mäntyniemi et al 2012). Postsmolttikuolevuudella tarkoitetaan sitä kuolevuutta, joka tapahtuu pian smoltin mereenvaelluksen jälkeen. Hallituksen selvityksen kirjoittamisen jälkeen on siis saatu lisänäyttöä siitä, että hyljekannan kasvulla on voinut olla negatiivinen vaikutus sekä luonnon lohikantoihin että istutettuihin lohikantoihin. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa saatavilla olevan tieteellisen tiedon mukaan silakkakantojen tila. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan Selkämeren silakkakanta vaikuttaa lohien postsmolttieloonjääntiin. Tämän julkaisun laatimisen jälkeen, siis aivan uunituoreiden tulosten mukaan (Mäntyniemi 2012, julkaisematon) näyttää siltä, että Selkämeren kutevan silakkakannan koko (kuoriutuneiden ja kesän vanhojen, ravinnoksi tarjolla olevien silakan poikasten määrä) näyttäisi vaikuttavan oleellisesti lohen postsmolttieloonjääntiin (kuva 1). Näiden uusimpien kanta-arvioiden mukaan Selkämeren aikuisen silakkakannan koko on pienentynyt 1980 luvun tilanteesta. Silakkakannan arvioitu pieneneminen osuu yhteen sen kanssa, että 1980 luvun lopussa Suomenlahdella ollut silakankalastuslaivasto siirtyi Selkämerelle. Uuden arvion mukaan tämä johti huomattavaan silakan kalastuskuolevuuden kasvuun ja samalla silakkakannan pienenemiseen. Tämä siis saattoi vaikuttaa nykyiseen lohikantojen huonoon eloonjääntiin.

3 Post-smolt survival 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0,00 100,00 200,00 300,00 400,00 500,00 Herring spawning biomass/smolts (index) Kuva 1. Yhtä smolttia kohti tarjolla olevan silakan kutukannan (pienpoikasmäärän) vaikutus postsmolttieloonjääntiin (Mäntyniemi, julkaisematon). Ravinnon suuri määrä smolttia kohti parantaa eloonjääntiä. MMM:n selvitys on oikeassa antaessaan kuvan että Tornionjoen poikastuotanto on kasvanut. Samalla on otettava huomioon se, että näiden poikasten eloonjäänti meressä on voimakkaasti heikentynyt, eli Torniojoesta peräisin olevan aikuisen kannan koko ei ole kehittynyt läheskään yhtä positiivisesti kuin lohen poikasmäärät joessa. Se vaikutusketju, joka koostuu tekijöistä Kuteva kanta siitä seuraava poikasmäärä siitä seuraava aikuisten määrä sisältää monta epävarmuustekijää, kuten M74:n (pienpoikasten kuolevuus), postsmolttieloonjäännin ja sen, kuinka hyvin säätely onnistuu emoja säästämään. Näin ollen ei voida täsmällisesti laskea paljonko emoja Tornion- tai Simojokeen tarvitaan, ja vaikka pystyttäisiinkin, niin tiedon avulla ei voida toteuttaa täsmällistä säätelyä. Mitä varmempia lopputuloksesta halutaan olla, sitä voimakkaammin kalastusta täytyy säädellä, kuten varovaisuusperiaatekin määrittelee. Lohen tapauksessa se käsittääkseni tarkoittaa erityisesti rannikkokalastuksen aloittamispäivän myöhästyttämistä tarpeeksi. Lausunnon antaja yhtyy MMM:n käsitykseen siitä, että siimakalastuksen vaikutus Itämeren heikoimpien kantojen tilaan on negatiivinen. MMM:n selvityksessä annetaan kuitenkin suhteettoman paljon painoa alamittaisten kalojen merkitykselle. Niiden saalisosuuden merkitys on kantojen kehityksen kannalta marginaalinen verrattuna siihen, kuinka paljon ylipäätään kalastetaan. Kalastuksen negatiivinen vaikutus koskee kuitenkin erityisen paljon Suomen rannikon rysäkalastusta, jota tulisi rajoittaa voimakkaasti, samoin kuin kaikkien huonossa kunnossa olevien lohijokien jokikalastustakin, niin Suomessa kuin muissakin Itämeren maissa. Rannikkokalastus on

4 kannattavaa ja tehokasta, vaikka lohikannan koko pienenisi. Avomerikalastuksen kannattavuus heikkenee nopeammin jos lohikanta pienenee, eli se osin säätelee itse itseään Kansallinen lohipolitiikka, EU;n kalastuspolitiikka ja kalastuksen järjestelyt Lausunnon antaja on samaa mieltä kuin MMM siitä, että Suomen kalastuslaki ja EU:n kalastuspolitiikka ovat keskenään sopusoinnussa. Samoin on pidettävä positiivisena sitä, että eri kalastajaryhmille ja luonnonsuojelujärjestöille on annettu enemmän puhevaltaa. Lausunnon antajalla ei ole kansainväliseen juridiikkaan liittyvää asiantuntemusta, joten ns. kutuvaltioperiaatteen soveltamisen mahdollisuudet eivät kuulu tämän lausunnon piiriin, kuten ei myöskään se linjaus että Suomen poliittista vaikuttamista ei kannata suunnata kokonaiskiintiön määräämiseen. Vapaa-ajan kalastuksen allokoitavan saaliin määrä suhteessa ammattikalastuksen saaliseen on puhtaasti poliittinen asia, johon tiede ei pysty vastamaan. On kuitenkin huomattava, että koska vapaa-ajankalastuksen arvo määräytyy kalastuskokemuksen mukaan, niin saaliin määrä sinänsä ei ole ratkaisevaa. Riittävä lohikanta joessa takaa virkistyskokemuksen, ja samalla biologisen poikastuotannon. Kiintiön toteuttamistapa on kuitenkin oleellinen osa politiikkaa. On hyvin myönteistä, että MMM aikoo käynnistää selvitykset kalastajakohtaisten kiintiöiden käyttämisestä ja että tähän suunnitellaan sisällytettäväksi loheen kiinnitettävä merkki. EU komissio on lähiaikoina suhtautunut myönteisesti vaihdettavissa olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön yleisestikin EU:n kalastuksen säätelyssä (esim. ITQ, eli vaihdettavissa oleva kalastuskiintiö). On hyvä, että MMM:N selvitys ottaa myönteisen kannan kaupallisessa pyynnissä saatujen lohien merkitsemiseen. Lohenkalastusluvan myöntäminen ammattimaisille toimijoille olisikin perusteltu tapa säädellä ja valvoa merialueen kalastusta. ITQ järjestelmässä tähän tulisi siis liittää kertakäyttöiset merkit, jotka kalaan tulisi kiinnittää, ja joiden vapaa kauppa tulisi sallia, ja edellyttää merkkien kiinnittämistä kaloihin myös jokialueella. Pyyntioikeuksien ostamisella merialueelta jokikalastus voisi kohdistaa kaloja merialueen kalastuksesta jokeen, tai luonnonkantojen suojelua haluava ostaa kutevia kaloja jokeen. Myös valtio voisi tarvittaessa toimia markkinoilla ja ostaa kalastusoikeuksia takaisin siinä tapauksessa että lohikantojen tila heikkenee ja kiintiötä näyttäisi olevan liikaa. Vapaaehtoisiin markkinoihin perustuva ratkaisu vähentäisi todennäköisesti merkittävästi myös hallinnollisia ja tieteellisiä kuluja kantojen elpymisen myötä. Lisäksi se heijastuisi, mikäli kaikki EU maat toteuttaisivat sen, vapaaehtoisuuden kautta perustellulla tavalla ns. suhteellisuusperiaatteeseen, jonka mukaan jäsenmaiden osuus kokonaiskiintiöstä tulisi pitää vakiona. Lähtötilanteessa kunkin maan kalastajat voisivat myydä omaa osuuttaan nykykiintiöiden suhteessa, mutta markkinavoimat määrittelisivät käyvät suhteet uudelleen. Tämänkaltaisia mekanismeja on jo sovellettu eri EU maiden välillä huolimatta suhteellisuusperiaatteesta. Mekanismi on periaatteessa sama kuin hiilidioksipäästöihin sovellettavassa päästökaupassa. Lohen kalastuksen säätelyn vaikutus muiden lajien saaliisiin On huomattava, että vaikka samat kalastajat raportoivat muidenkin lajien kuin lohen saaliita, se ei missään tapauksessa tarkoita sitä että lohenkalastukseen tarkoitettavilla pyydyksillä saataisiin merkittävästi muita kaupallisesti merkittäviä lajeja. Lohen kalastajat kalastavat myös muita lajeja, joka parantaa heidän mahdollisuuttaan sopeutua säätelyyn, kunhan tätä muutoin tuetaan kansallisilla säädöksillä. Näihin voisi lukeutua esimerkiksi alle 60 mm verkkojen salliminen vain

5 ammattimaisessa kalastuksessa. Tällöin kalakannat vahvistuisivat ja ammattimaisten pyydysten yksikkösaaliit kasvaisivat tarjoten ammattilaisille paremman toimeentulon. Vahvistuneet kalakannat kasvattaisivat samalla vapakalastajien kalastuksen arvoa. Suomen meritaimenkannat ovat kriittisessä tilassa. Nykyinen verkkokalastuksen kokonaisteho on aivan liian korkea luonnon meritaimenkannoille, ja verkkokalastuksen säätely on tällöin keskeisessä roolissa. Taimenkantojen tila on ympäristöongelmana selvästi vaikeampi kuin lohikantojen ongelma, vaikka tätä on vaikea uskoa julkisen keskustelun perusteella. Kalatiestrategian, istutusten ja kalastuksen säätelyn yhteys Lohen kalastuksen säätelyssä on usein vedottu ns. kutuvaltioperiaatteeseen, eli että lohijokien vedenlaadusta vastuussa olevat valtiot saisivat enemmän puhevaltaa kalastuksen säätelyn suhteen. Kalastuksen säätelyn lisäksi tähän periaatteeseen voidaan ajatella kuuluvan, että kunkin joen veden laatua on parannettava ja luonnon lisääntymistä edistettävä kalateiden avulla, mikäli niistä voisi olla apua. Padottujen jokien lisääntymisolosuhteisiin vaikuttaminen on kuitenkin epävarmaa, hidasta, eivätkä siihen liittyvät toimenpiteet kuulu CFP:n eikä kalastusviranomaisten määräysvaltaan samassa mielessä kuin kalastuksen säätelytoimenpiteet. Mikäli ympäristöolosuhteet joskus tulevaisuudessa näissä joissa paranisivat, tällä voisi olla vaikutusta kalastuksen säätelytarpeeseen, eli että pienemmätkin emokannat voisivat taata perinnöllisen monimuotoisuuden. Juuri hyväksytty kalatiestrategia tarjonnee uusia mahdollisuuksia, ja Suomi voi mahdollisesti sen avulla poliittisesti osoittaa toimivansa kutuvaltioperiaatteen mukaisesti. Kalastuksen säätelytoimenpiteitä on kuitenkin pidettävä nykytilanteessa ensisijaisina toimenpiteinä kantojen perinnöllisen monimuotoisuuden suojelussa. Rakennettujen jokien ja kalastuksen säätelyn suhteesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL 2012) on todennut seuraavasti: Mallinnustulokset osoittavat havainnollisesti, kuinka rakennettujen jokien lohikantojen palauttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja määrätietoista päätöksentekoa. Kannan palauttamiseen on hyvät mahdollisuudet ainoastaan, jos syönnös- ja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään nykyisestä tasosta kauttaaltaan ja samalla kalojen vaellus joessa ylä- ja alavirtaan pystytään aikaansaamaan kohtuullisin tappioin. Lausunnon antajan näkökulmasta suuri osa velvoiteistutuksiin käytettävistä varoista tulisi suunnata luonnonlisääntymisen edistämiseen, ja samalla varmistaa ettei vaaranneta istutuskantojen perinnöllisiä ominaisuuksia. Kirjallisuus Anon RKTL:n työraportteja 12 /2011. Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän mietintö ICES Advice for salmon in Subdivisions (Main Basin and Gulf of Bothnia). ICES Advice 2011, Book 8. Mäntyniemi, S., Romakkaniemi, R., Dannewitz, J., Palm., S., Pakarinen, T. Pulkkinen, H., Gårdmark, A. and Karlsson, O. Both predation and feeding opportunities may explain changes in survival of Baltic salmon post-smolts. ICES Journal of Marine Science; doi: /icesjms/fssxxx

6 RKTL2012. Lohikantojen palauttaminen rakennetuille joille mallinnustyökalu tuki- ja säätelytoimien biologiseen arviointiin. Tekijät: Aki Mäki-Petäys, Olli van der Meer, Atso Romakkaniemi, Panu Orell, Peter R-vinoja, Jaakko Erkinaro. RKTL:n työraportteja 1/2012 WKBALSAL Report of the Workshop on Baltic Salmon Management Plan Request (WKBALSAL). ICES CM 2008/ACOM:55 WGBAST Working Group on Baltic Salmon and Trout report 2010.ICES advisory committee. ICES CM 2010/ACOM:08 STECF Casey, J & Dörner, H (eds.) nd plenary meeting report of the scientific, technical and economic committee for fisheries (PLEN-09-03). November 9-13, 2009, Brussels.

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle Asia: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen Itämeren lohikanta, (U 53/2011 vp), suullinen esittäminen 2.12.2011 valiokunnassa

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 14.6.2018 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2012 vp Valtioneuvoston selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 30.5.2017 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen - E

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 13.9.2018 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö komission ehdotuksesta eräiden

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Lisätiedot

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite 3 3. Strategian aikajänne 5 4. Kansallinen

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Luke 1942/ /2018

Luke 1942/ /2018 13.6.2018 Luke 1942/00 00 02 00/2018 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Viite: Maa- ja metsätalousvaliokunnan kutsu 7.6.2018 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana tutkija

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

1 (39) 2016-04-01. Tausta

1 (39) 2016-04-01. Tausta 1 (39) 2016-04-01 Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2016 Stefan Palm (SLU), Atso

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 5.10.2018 VIITE: ASIA: E 74/2018 vp Valtioneuvoston selvitys:

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti

Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteiden tavoite Luonnonlohikannan 90 % poikastuotanto joen poikastuotantopotentiaalista Merioikeusyleissopimuksen noudattaminen Toimenpiteet Toimenpide

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi 20.4.2012 Aki Mäki-Petäys RKTL TAUSTAA Historiallisesti Suomessa 35 Itämereen laskevaa

Lisätiedot

WWF kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa:

WWF kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa: WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 11.9.2018 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SELVITYS HALLITUKSEN ITÄMEREN LOHENKALASTUSTA KOSKEVASTA KANSALLISESTA JA EU-POLITIIKASTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SELVITYS HALLITUKSEN ITÄMEREN LOHENKALASTUSTA KOSKEVASTA KANSALLISESTA JA EU-POLITIIKASTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 31.1.2012 SELVITYS HALLITUKSEN ITÄMEREN LOHENKALASTUSTA KOSKEVASTA KANSALLISESTA JA EU-POLITIIKASTA 1. Tausta Eduskunnan suuri valiokunta on kokouksessa 11.11.2011 hyväksymässään

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.10.2015 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 22.10.2015 Maatalous- ja kalastusneuvoston on määrä päästä poliittiseen

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö Turtola 19. syyskuuta 2014 kirjaamo@mmm.fi Viite : Valtioneuvoston E-kirje MMM2014-00855 Tornio-Muoniojokiseura

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella RKTL:n työraportteja 12 /2011 Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella Maa- ja metsätalousministeriön 29.12.2010 asettaman työryhmän mietintö 31.10.2011

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme

Lisätiedot

Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta

Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta Aki Mäki-Petäys, Olli van der Meer, Atso Romakkaniemi, Panu Orell ja Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Lohistrategiatyöryhmän mietintö

Lohistrategiatyöryhmän mietintö Lohistrategiatyöryhmän mietintö Helsinki 2013 Työryhmämuistio mmm 2013:4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 18.12.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella kansallinen

Lisätiedot

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)

Lisätiedot

IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005

IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005 IP/05/1470 Brysselissä 24. marraskuuta 2005 Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2006: Komissio ehdottaa, että turskankalastusmahdollisuuksien edellytykseksi asetettaisiin pyyntiponnistuksen vähentäminen,

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa Päivitetty: 8.12.2017 Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenon lohella on laaja levinneisyysalue 1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kalatalousvaliokunta 2004 12. joulukuuta 2003 PE 327.857/13-47 TARKISTUKSET 13-47 Mietintöluonnos (PE 327.857) Dominique F.C. Souchet ehdotuksesta neuvoston asetukseksi pohjoisen

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää?

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Biotieteellinen tiedekunta www.helsinki/science/fem Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen tila Euroopassa ja maailmalla

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 96101 ROVANIEMI Maa- ja Metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö Dnro 3428/01/2007 Lohiasetustyöryhmä:

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely

Lisätiedot