Perämeren rannikon kalatalousohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013"

Transkriptio

1 Perämeren rannikon kalatalousohjelma Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Oulu Siikajoki Raahe Lumijoki Pyhäjoki Kalajoki Himanka Kokkola Nouseva Rannikkoseutu ry Pyhäjärvi

2

3 Nouseva rannikkoseutu ry Perämeren rannikon kalatalousohjelma Oulu

4 Julkaisija / toimittaja: Nouseva Rannikkoseutu ry Visuaalinen suunnittelu: GST Graafinen Studio ISBN Paino: Multiprint Oy, Oulu Perämeren rannikon kalatalousohjelma

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto 7 2. Perämeren rannikon kalatalousryhmä Toiminta-alue Hallintomalli ja henkilöresurssit Kohderyhmä 9 3. Kuvaus alueen kalataloudesta Ammattikalastus Kalastustavat ja pyyntiponnistus Kalastussaalis ja saaliin arvo Kalanjalostus ja kalakauppa Kalanviljely Kehittämisstrategia Strategian yleispiirteet Perämeren rannikkokalastuksen nelikenttäanalyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tavoitetila kaudelle Tavoitteet ja toimenpiteet Kalastuksen kannattavuus nousuun Kalastusmatkailu osaksi kalataloutta Sivutoiminen kalastus voimavaraksi Ohjelmasta tuetut toimenpiteet Määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuosille Toiminnan kustannukset vuosina Toimenpiteiden yhteensopivuus ja yhteistyö 36 LIITTEET 5

6 6 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

7 1. Johdanto Ohjelmakaudella Kalatalouden ohjausrahaston (KOR) korvaa Euroopan Kalatalousrahasto EKTR. Rahastoa koskeva kansallinen laki (säädös 1447/2006) astui voimaan ja asetus Elinkeinokalatalouden rakenneohjelmassa uutena elementtinä on toimintalinja 4, jonka keskeisenä tavoitteena on elinkeinokalatalouden paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Toimintalinjan toteuttamiseksi eri puolille maata perustetaan kalatalousryhmiä. Kalatalousryhmien tarkoituksena on aktivoida alueellisia ja paikallisia toimijoita etsimään uusia toimintamalleja tai uusia käytännön toimia oman alueen elinkeinokalatalouden kehittämiseksi. Kalatalousryhmätoiminta on uusi toimintamalli elinkeinokalatalouden kehittämisessä ja vastaa maaseudun kehittämisessä toteutettua Leader-toimintatapaa. Toimintatapa on osoittanut toimivuutensa maaseudun paikallisessa kehittämistoiminnassa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Malli halutaan siirtää myös kalastuselinkeinon kehittämiseen paikallistasolla. Linjasta rahoitetaan alueellisia kehittämis- ja yhteistyöhankkeita sekä toiminnan monipuolistamiseen liittyviä toimia. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman mukaisesti muodostettaville kalatalousalueille ei ole etukäteen asetettu alueellisia tai muita rajoitteita. Tarkoituksena on, että kalatalousryhmät perustuvat mahdollisimman pitkälle alueiden ja paikallistason toimijoiden yhteistyölle. Ryhmät valitaan erillisen hakumenettelyn perusteella aluksi vuosille Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti ohjelman hallintoviranomaisena hakumenettelyn. Hakuaika alkoi ja se päättyi Perämeren rannikon ja läheisten sisävesien alueen toimintaryhmät (Keskipiste-Leader ry, Rieska- Leader ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys, JoMMa ry, Outokaira Tuottamhan ry ja Peräpohjolan kehitys ry) sopivat yhteistyöstä paikallisen kalatalousohjelman laatimisesta Perämeren suomenkieliselle rannikolle. Kalatalousohjelman tilaajana toimi Nouseva Rannikkoseutu ry ja toteutuksesta vastasi Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry yhdessä ohjelmatyöryhmän kanssa. Ohjelmatyöryhmä koostui toimintaryhmien ja kalatalouselinkeinon edustajista. Paikallinen kalatalousohjelma valmisteltiin avoimesti noudattaen alhaalta ylöspäin periaatetta ja sen tavoitteet ja rahoitettavat toimenpiteet ovat paikallislähtöisiä. Kalatalousohjelman osalta järjestettiin kolme kuulemistilaisuutta, syyskuussa 2007, joihin kutsuttiin kaikki alueen 1 ja 2 -luokan kalastajat, kalanviljelijät ja jalostajat sekä kuntien edustajia. Kalatalousohjelman toiminta-alue kattaa kaikki ne alueen kunnat, joissa on merkittävää potentiaalia kalatalouden kehittämiseen. Alueen muodostavat Tornio, Keminmaa, Kemi, Simo, Ii, Haukipudas, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki, Pyhäjärvi, Himanka, Lohtaja, Kälviä ja Kokkola. Ammattikalastuksella on Perämeren rannikolla pitkät perinteet. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ammattikuntaa ovat rasittaneet erilaiset ongelmat, jotka ovat yhdessä johtaneet kalastuksen heikkoon kannattavuuteen, mikä puolestaan on johtanut siihen, että uusia kalastajia ei ole juurikaan hakeutunut alalle. Tästä johtuen ammattikalastajien keski-ikä on huolestuttavan korkea ja kalastajien lukumäärä vähenee nopeasti. Vaikka kalastuksen tilanne on vaikea, nauttii luonnonkala kuluttajien silmissä suurta arvostusta ja myös kalanjalostajat käyttäisivät mielellään luonnonkalaa tuotannossaan nykyistä enemmän. Kalastuselinkeinon haasteena on hyödyntää tämä arvostus niin, että kalastuksen kannattavuus saadaan nykyistä paremmalle tasolle. Perustettavan kalataloustyöryhmän toiminnan tavoitteena on edesauttaa toimenpiteitä, joilla tähän tavoitteeseen päästään ja sitä kautta osaltaan turvata perinteisen elinkeinon tulevaisuus alueella. 7

8 2. Perämeren rannikon kalatalousryhmä 2.1. Toiminta-alue Perämeren rannikon kalatalousohjelmaan kuuluvat Tornio, Keminmaa, Kemi, Simo, Ii, Haukipudas, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki, Pyhäjärvi, Himanka, Lohtaja, Kälviä ja Kokkola Hallintomalli ja henkilöresurssit Perämeren kalatalousohjelmassa on mukana kuusi paikallista Leader-toimintaryhmää; Outokaira tuottamhan ry, Perä-Pohjolan kehitys ry, JoMMa ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Rieska-Leader ry ja Keskipiste-Leader ry sekä Oulunsalon Kalastajainseura ry ja Kokkolan Kalastajainseura ry. Koska Oulunsalo ja Kokkola eivät kuulu edellä mainittuihin Leader-toimintaryhmien alueisiin on niistä ohjelmassa mukana paikalliset kalastajainseurat. Toimintaryhmät ovat yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimivia paikallisia kehittäjätahoja, jotka tuovat esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. Toimintaryhmien päätehtävänä on aktivoida ja kannustaa oman alueen ihmisiä ja yrityksiä mukaan laaja-alaiseen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön. Perämeren kalatalousohjelmaa hallinnoi Leader-toimintaryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry, jonka juridinen muoto on yhdistys. Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen perustettavan kalatalousryhmän tarkoituksena on aktivoida alueellisia ja paikallisia toimijoita etsimään uusia toimintamalleja tai uusia käytännön toimia oman alueensa elinkeinokalatalouden kehittämiseksi. Kalatalousryhmän toiminnassa on keskeistä alhaalta ylöspäin tapahtuva ajattelu. Tavoitteena on kehittää rannikon kalataloutta tasapuolisesti niin, että rahoitettavia hankkeita syntyy koko toiminta-alueelle. Nouseva Rannikkoseutu on muodostettu Lakeuden LEADER ry:n pohjalle nimi- ja sääntömuutoksin, jotka hyväksyttiin vuosikokouksessa Lumijoella Toimintaryhmän toimisto sijaitsee Siikajoella, maantieteellisesti katsottuna keskellä Tornion ja Kokkolan välistä rannikkoaluetta. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa Tilitoimisto Simo Salonen Oy. Nouseva Rannikkoseutu ry:llä on kaksi kokoaikaista työntekijää, toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen palkataan alueellinen aktivaattori. Yhdistyksen asioista päättää hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kokoonpano perustuu ns. kolmikantaperiaatteeseen. Hallituksessa on tasapuolisesti kuntien, elinkeinoa edustavien yhdistyksien ja muiden yhteisöjen edustajia sekä yksityisiä maaseudun asukkaita. Hallitus voi myös muodostaa työryhmiä, jotka toimivat hallituksen päätettäväksi tulevien asioiden valmistelijoina. Kussakin työryhmässä on mukana vähintään yksi hallituksen jäsen. Työryhmien velvollisuus on käyttää mahdollisimman laajasti paikallisten toimijoiden asiantuntemusta. Ohjelmatyön käynnistyessä Nouseva Rannikkoseutu ry:n alaisuuteen perustetaan kalataloustyöryhmä. Kalataloustyöryhmään nimetään edustajia mukana olevista toimintaryhmistä, kuntien edustajia, yksi varsinainen jäsen Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallituksesta ja mahdollisimman laajasti kalatalouden, matkailu ja muun elinkeinotoiminnan edustajia. Perämeren rannikon kalatalousohjelman osalta alueella on jatkuva hankehaku, ohjelmakauden edetessä voidaan kokeilla myös hakuaikoihin perustuvaa hankehakua. Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen perustettava kalataloustyöryhmä käsittelee hakemuksia noin neljä kertaa vuodessa. Asiakkaat toimittavat tukihakemuksensa Kainuun TE-keskukseen. Kainuun TE-keskus kirjaa hakemukset 8 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

9 diariin ja pyytää mahdolliset täydennykset. Sen jälkeen Kainuun TE-keskus toimittaa hakemukset kalataloustyöryhmään käsiteltäväksi. Kalataloustyöryhmä tekee tukihakemuksista esityksen Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallitukselle. Hallitus voi joko hyväksyä tai hylätä kalataloustyöryhmän tekemät esitykset. Hallituksen tulee perustella hylätyt esitykset ja palauttaa ne kalataloustyöryhmään uudelleen valmisteltavaksi. Hallituksen jäsenillä on kollektiivinen vastuu päättämistään asioista huolellisuusvelvoitteen mukaisesti. Muodollisen päätöksenteon ohella korostuu tarkoituksenmukaisuusharkinnan merkitys; hankkeiden on oltava järkeviä sekä toteutettava Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa. Hallituksen hyväksymät esitykset lähtevät lausuntoineen Kainuun TE-keskukseen ja tiedoksi Lapin ja Pohjanmaan TE-keskukseen. Kainuun TE-keskus tekee hallituksen lausuntojen pohjalta lopulliset päätökset. TE-keskus ei voi tehdä kielteistä päätöstä jos hankkeiden laillisuuspuolessa ei ole huomautettavaa. Asiakkaat hakevat hankkeiden maksatushakemuksia takautuvasti syntyneiden kulujen mukaan. Maksatushakemukset menevät suoraan Kainuun TE-keskukseen. TE-keskus käsittelee hakemukset, tekee niistä päätökset ja maksavat tuet hakijoille. Maksatuspäätökset toimitetaan sekä hakijalle että Nouseva Rannikkoseutu ry:hyn Kohderyhmä Perämeren rannikon kalatalousohjelman osalta tukikelpoisia ovat: Ammattikalastaja rekisteriin kuuluvat kalastajat Yritykset ja yhteisöt joiden toiminnassa on mukana ammattikalastaja rekisteriin kuuluvia kalastajia Kalanjalostus, kalanviljely ja kalastusmatkailuyritykset 9

10 10 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

11 3. Kuvaus alueen kalataloudesta Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry on toteuttanut vuosien aikana KOR-rahoitteisen Perämeren Kalastuksen kehittämishankkeen, jonka yhteydessä on haastateltu lähes kaikki Perämeren rannikkokunnissa ammatti- ja ammattimaista kalastusta harjoittavat henkilöt. Seuraavat esitetyt tiedot perustuvat hankkeen loppuraporttiin, joka on jätetty Kainuun TE-keskukselle kesäkuussa Kalatalousalueen ammattikalastuksen, kalanjalostusyritysten ja Pyhäjärven ammattikalastuksen tiedot on hankittu erillisillä kyselyillä, jotka on toteutettu syykuussa Ammattikalastus Perämeren ammattikalastuksen historia kytkeytyy pitkälti Perämereen laskeviin jokiin ja niiden hyödyntämiseen. Jokisuissa on kalastettu satoja vuosia, muun muassa Kemijoelta löytyy saalis- ja pyydystilastoja 1500-luvulta saakka. Kalastus keskittyi jokisuistoihin pitkälle 1900-luvulle saakka. Avomerikalastusta oli ainoastaan muutamilla alueilla, pääsaalina silakka. Uiton, vesivoiman rakentamisen, teollisuuden ja maatalouden päästöjen pilattua joet, alkoi kalastus siirtyä avomerelle. Varsinainen avomerikalastus alkoi 1970-luvulla, jolloin troolaaminen yleistyi nopeasti. Samaan aikaan pyydys- ja alustekniikan kehityksen myötä myös rannikkokalastus siirtyi suurelta osin pois jokisuista. Perämeren kalastus on aiemmin jakaantunut varsin voimakkaasti kevät- ja syyskalastukseen. Alkukesästä kalastettiin lohta ja loppukesästä vaellussiikaa ja karisiikaa. Sittemmin kalastus on muuttunut koko avovesikauden kattavaksi. Talvikalastusta Perämerellä on enää lähinnä Perämeren pohjoisosissa. Hailuodon eteläpuolella jääolosuhteet ovat niin vaihtelevat, että talvikalastus on hankalaa. Toisaalta pohjoisen Perämeren kalastuselinkeino on voimakkaasti riippuvainen vaelluskalojen (lohi, vaellussiika) kalastuksesta. Näiden tekijöiden johdosta alueella on vaikea kalastaa täyspainoisesti ympäri vuoden. Kalastuksen kausiluonteisuus on johtanut siihen, että elannon ansaitseminen yksinomaan kalastuksesta on vaikeaa ja siksi Perämeren kalastukselle on tyypillistä voimakas tukielinkeinon luonne. Perämerellä toimii tällä hetkellä vajaat 400 TE-keskuksen kalastajarekisteriin kuuluvaa kalastajaa. Kalastajista noin neljännes on ammattikalastajia, jotka kuuluvat ammattikalastajarekisterissä 1-ryhmään. Ammattikalastajien määrä on laskenut jyrkästi viimeisten vuosien aikana. Vielä vuonna ryhmän kalastajia oli alueella 220 ja vuonna 2004 enää hieman yli sata. Monista entisistä päätoimisista kalastajista on tullut sivuammattikalastajia ja suuri osa ennen sivutoimisesti kalastaneista on lopettanut kalastuksen kokonaan tai harjoittaa nykyään vain kotitarvekalastusta ja myy saalistaan vain satunnaisesti. Kalatalousryhmän toimialueen ainoa sisävesialue Pyhäjärvi, on ollut kautta koko historian merkittävä ammattikalastusjärvi. Aiemmin kalastus oli pääasiassa nuottakalastusta ja verkkokalastusta, pääsaalislajeina muikku, siika, kuha ja hauki. Siian ja kuhan kantojen romahdettua ja hauen kysynnän vähennettyä kalastus keskittyi myöhemmin ainoastaan muikun kalastukseen. Myös Pyhäjärvellä kalastuksen kehitys on ollut hyvin laskusuuntaista. Enimmillään järvestä elantonsa sai neljä ammattikalastajaa ja parikymmentä sivutoimista kalastajaa. Muikun heikko hinta ja 1990-luvulle osuneet heikot muikkuvuodet aiheuttivat kalastuksen romahduksen ja tällä hetkellä järvellä toimii yksi ammattikalastaja ja vajaat kymmenen sivutoimista kalastajaa. Kalastajien väheneminen on ollut kalatalousryhmän toimialueella vielä selvästi nopeampaa kuin muualla Suomessa. Syitä kalastuksen vähenemiseen on useita, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Kannattavuuden laskuun ovat vaikuttaneet eten- 11

12 kin kalastuksen säätely, hylkeiden määrän voimakas kasvu rannikolla, joidenkin kalalajien alhainen tuottajahinta, kustannusten nousu ja karisiian menekkivaikeudet. Kaikki nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että kalastus ei ole ammattina kilpailukykyinen muiden ammattien kanssa. Kalastajien keski-ikä alueella on huolestuttavan korkea. Asiaan on vaikea nähdä parannusta tulevan ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä kalastusammattiin ei nykytilanteessa tahdo löytyä uusia tulijoita. Kalastuksen aloittaminen vaatii suuria investointeja aluksiin ja pyydyksiin, eikä kalastuselinkeinon nykytila kannusta sellaisia tekemään. On siis selvää, että kalastajien lukumäärä tulee laskemaan vielä nykyiseltä tasolta. Muutos tulee olemaan myös varsin nopea, koska TE-keskuksilta saatujen tietojen mukaan uusia kalastajia ilmoittautuu rekisteriin vain muutamia vuodessa, kun sen sijaan poistuma on suurempaa. Ammattikalastuksen tila on siis erittäin huolestuttava ja luonnonkalan saanti markkinoille onkin uhattuna jo lähitulevaisuudessa, suurten kalastajaikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Hiipuvan kalastuselinkeinon mukana katoaa suuri määrä ammattitaitoa, kalastusperinteitä ja -kulttuuria, jotka jo sinänsä ovat rannikkoseudun ihmisille tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia Kalastustavat ja pyyntiponnistus Perämeren ammattikalastus on säilynyt kalastajien vähenemisestä huolimatta vielä varsin monipuolisena. Alueen pohjoisosissa, Perämereen laskevien suurten jokien suistoissa, rysäkalastus on rannikkokalastuksen tärkein kalastusmuoto ja verkkopyynnin merkitys kasvaa tasaisesti tultaessa etelää kohti. Rysäpyydyksillä kalastetaan vaellussiikaa, lohta ja muikkua, sekä jossakin määrin myös silakkaa ja ahventa. Lohenkalastuksen rajoitukset ja kasvaneet hyljekannat ovat vaikuttaneet rysäkalastukseen. Lohen rauhoitusten johdosta varsinkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla rysäkalastus on suuntautunut aiempaa selvemmin siian kalastukseen ja useat perinteiset lohen kalastuspaikat ovat nykyisin tyhjillään. Hyljeongelma on puolestaan pakottanut kalastajat etsimään apua erilaisista pyydysteknisistä ratkaisuista, kuten hylkeenkestävistä havasmateriaaleista. Perämeri on kuitenkin tällä sektorilla hieman jäljessä muuta maata. Esimerkiksi ponttoonirysiä, joista on saatu muualta Suomesta hyviä kokemuksia, ei ole Perämerellä käytössä vielä juuri lainkaan. Pohjaverkkokalastus on ollut Perämeren ammattikalastuksen tärkein pyyntimuoto ja on sitä edelleenkin, vaikka hyljeongelma vaikeuttaa kalastusta huomattavasti. Varsinkin Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan avorannikolla pohjaverkkokalastus on selvästi tärkein kalastusmuoto. Alueella on huomattava joukko päätoimisia ammattikalastajia, joiden tulot muodostuvat lähes yksinomaan pohjaverkkokalastuksesta. Pohjaverkkokalastajien tärkeimmät saalislajit ovat karisiika, vaellussiika ja ahven. Myös muilla suomukaloilla, kuten hauella ja mateella on alueellista merkitystä. Pohjaverkkokalastus on pyyntimuotona täysin suojaton hylkeille, mikä on johtanut laajoihin pyydys- ja saalisvahinkoihin sekä kalastustapojen muutokseen. Nykyään kalastus on huomattavasti liikkuvampaa kuin aiemmin, koska hylkeiden välttämiseksi on pyyntialueita vaihdettava tiuhaan. Hylkeet myös estävät ajoittain pohjaverkkokalastuksen harjoittamisen kokonaan. Erityisesti karisiian syksyinen kutupyynti on kärsinyt hyljeongelmasta ja tämä perinteinen pyyntimuoto on lakannut pohjoiselta Perämereltä kokonaan. Toinen pohjaverkkokalastukseen liittyvä ongelma on ollut kalastuksen vinoutuminen Pohjanlahdella. Liian tiheiden verkkojen vuoksi vaellussiikaa pyydetään Pohjanlahdella keskenkasvuisena, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti saaliin arvoon. Ongelma on laaja ja edellyttäisi kalastuksen säätelyä koko Pohjanlahden alueella. Perämerellä pitää kotisatamaa muutama Suomen suurimmista trooliyrityksistä, mutta nämä alukset kalastavat pääsääntöisesti Perämeren ulkopuolella. Perämereltä troolaus on vähentynyt voimak- 12 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

13 kaasti. Perämeren pohjoisosissa kalastaa muutama muikkutroolari ja Pohjois-Pohjanmaalla muutama troolipari, jotka pyydystävät pääasiassa rehusilakkaa. Troolaamisen vähentymiseen on vaikuttanut aiemmat silakan kalastusrajoitukset, rehusilakan heikko hinta ja Perämeren pienten trooliyksiköiden heikko kilpailukyky verrattuna eteläisemmillä merialueilla troolaaviin aluksiin. Toisaalta parantuneet muikkukannat ovat hieman parantaneet elintarvikekalaa troolaavien näkymiä Perämerellä. Perämeren perinteisistä kalastustavoista talvinuottaus on lähes loppunut. Talvinuottausta hankaloittavat alueen vaikeat jääolot, jotka estävät välillä kalastuksen kokonaan. Pyhäjärvellä kalastetaan muikkua nuotalla ja kutuajan lähetessä myös verkolla. Aivan viime vuosien aikana on käyttöön otettu myös muikkuloukkuja Kalastussaalis ja saaliin arvo Perämeren rannikkokuntien kalastajien taloudellisesti arvokkain saalislaji on silakka. Silakkasaaliin arvo on noin 1,8 miljoonaa euroa. Silakkasaalis kalastetaan pääosin Perämeren ulkopuolelta ja muutaman ison trooliyksikön toimesta. Perämeren silakkasaaliin arvo on karkeasti arvioituna euroa. Vaikka silakkasaalis kalastetaan pääosin Perämeren ulkopuolelta, on silakan kalastuksella silti merkitystä myös Perämeren kalastukselle. Muutamalle ammattikalastajalle Perämereltä pyydetty silakka muodostaa suuren osan tuloista. On myös muistettava, että useita Perämerellä rannikkokalastusta harjoittavia kalastajia on talviaikaan töissä eteläisemmän Suomen merialueilla kalastavilla troolareilla ja sitä kautta troolikalastus mahdollistaa ympärivuotisen ammattikalastuksen harjoittamisen. Koska rannikon kalastalousohjelmassa keskitytään nimenomaan Perämeren kalastuksen kehittämiseen, ei seuraavassa esitetyissä luvuissa ole huomioitu Perämeren ulkopuolelta kalastettua saalista. Perämeren rannikon ammatti- ja ammattimaisen kalastuksen saalis on yhteensä noin 5,7 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä troolisilakan osuus on noin 4,8 miljoonaa kiloa, joten rannikkokalastuksen saalis on noin miljoona kiloa. Rannikkokalastuksen saalislajeista tärkein on siika. Vaellussiian ja karisiian saalis on yhteensä noin 40 % kilomääräisestä saaliista. Perämerellä sivutoimiset kalastajat pyytävät suuren osan kalansaaliista. Varsinkin siikasaaliista muiden kuin ammattikalastajien saaliin osuus on merkittävä. (Taulukko 1.) ammattikalastajat muut kalastajat ahven lohi ja taimen hauki vaellussiika karisiika made muikku nahkiainen mäti muu saalis Taulukko 1. Perämeren ammattikalastajien ja ammattimaista kalastusta harjoittavien saalis (1 000 kg) lajeittain silakkaa lukuun ottamatta 13

14 Kalatalousryhmän toimialueen ammattikalastajat saavat saalistaan hivenen heikompia hintoja verrattuna maan yleiseen hintatasoon. Taulukossa 2. on verrattu kalatalousalueen toimialueen saaliistaan saamia tuottajahintoja valtakunnalliseen tasoon. Taulukon tulkintaa vaikeuttaa se, että koko maan keskihinnat perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastoihin, jotka taas pohjautuvat kalanostajien TE-keskuksiin tekemiin ostoilmoituksiin. Sen sijaan Perämerihankkeen tilastoinnissa on mukana myös kalastajien suoraan kuluttajille myymä kala, jonka hinta on useiden lajien kohdalta jopa kaksinkertainen tukkuhintaan verrattuna. Tämän perusteella voi päätellä, että esimerkiksi lohen, hauen, silakan, siian ja muikun osalta Perämeren kalastajat saavat saaliistaan selvästi alempaa hintaa kuin Suomen ammattikalastajat keskimäärin. Tätä selittäviä tekijöitä on useita, mutta keskeisimmät lienevät logistiset ongelmat, vaelluskalojen kalastuksen sesonkiluontoisuus, ruokalasilakan olematon kysyntä ja kalakaupan keskittyminen. Silmiinpistävää on myös se, että tiettyjen kalalajien osalta saaliin hinta vaihtelee myös Perämeren rannikolla paljon, esimerkiksi vaellussiian ja lohen hinta on Keski-Pohjanmaalla selvästi korkeampi, kuin pohjoisempana. Myös näitä vaihteluita selittävät pitkälti samat tekijät, kuin mitä edellä on mainittu. Taulukko 2. Ammattikalastajien saaliistaan saama keskihinta (eur) alueittain Laji Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Koko maa ahven 1,85 1,52 0,95 1,09 lohi* 2,41 2,77 4,32 3,11 hauki 1,05 1,00 1,67 1,02 vaellussiika 3,16 3,73 4,33 **3,09 karisiika 2,48 2,64 2,69 **3,09 silakka 0,09 0,08 0,10 0,18 made 3,15 2,70 3,16 2,90 muikku 1,37 1,57 2,29 1,70 nahkiainen 10,20 9,27 8,00 ** mäti 23,47 23,19 23,44 ** * Perämerihankkeen aineistoissa on yhdistetty lohi ja taimen ** Valtakunnallisessa aineistossa ei ole eritelty karisiikaa ja vaellussiikaa *** Ei vertailuaineistoa saatavissa Perämeren rannikon ammatti- ja ammattimaisen kalastuksen saaliin arvo silakkaa lukuun ottamatta on noin 2,5 miljoonaa euroa. (Taulukko 3). Kalastus perustuu vaellussiian, lohen, karisiian ja muikun kalastukseen. Muiden lajien merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Toki esimerkiksi ahven, hauki, made ja vähitellen runsastuva kuhakin ovat alueellisesti tai yksittäisille kalastajille tärkeitä saalislajeja. Nahkiaissaaliin arvo on haastattelun tulosten mukaan yhteensä noin euroa. Nahkiaissaalis on pääasiassa sivutoimisten kalastajien pyytämää, mutta myös yksittäisille ammattikalastajille nahkiaisella on taloudellista merkitystä, koska nahkiainen on saaliina arvokas, mutta pyynnin kulut ovat olemattomat. 14 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

15 ammattikalastajat muut kalastajat ahven lohi ja taimen hauki vaellussiika karisiika made muikku nahkiainen mäti muu saalis Taulukko 3. Perämeren ammattikalastajien ja ammattimaista kalastusta harjoittavien saaliin arvo (1 000 eur) lajeittain silakkaa lukuun ottamatta Taulukossa 4. on tarkasteltu saaliin arvon jakautumista eri kalalajien välillä maakunnittain. Pohjoisessa lohi on arvokkain saalislaji, Lapin rannikon kalastajien saaliista yli kolmannes muodostuu lohesta, muut tärkeät tulolähteet ovat vaellussiika, muikku sekä niiden mäti. Karisiian pyynnin merkityksen väheneminen näkyy selvästi, osuus saaliin arvosta on vähäinen. Muiden kuin edellä mainittujen lajien saaliin osuus on yhteensä 16 % saaliin arvosta, muodostuen lähinnä ahvenesta, mateesta ja nahkiaisesta. Pohjois-Pohjanmaalla siika on jo keskeisin saalislaji ja karisiian osuus saaliista on merkittävä. Myös lohen ja muikun osuus on merkittävä. Muusta saaliista ahven on Pohjois-Pohjanmaalla tärkeä saalislaji, yli 8 % saaliin arvosta, samoin nahkiainen. Keski-Pohjanmaan kalastus on täysin siian varassa, koska lohen kalastuksen rajoitukset estävät lohen kalastuksen tehokkaaseen pyyntiaikaan. Maakuntakohtainen tarkastelu osoittaa siis selvästi, että kuinka riippuvainen Pohjoisen Perämeren kalastus on lohesta. Lapissa lohen osuus saaliin arvosta on niin merkittävä, että rajoitukset tuntuvat suoraan kalastajien tuloissa ja lohen kalastusta on vaikea korvata muulla kalastuksella. Keski-Pohjanmaalla puolestaan monet kalastajat ovat lopettaneet lohen kalastuksen kokonaan ja lohisaalis tuleekin lähinnä siian loukkupyynnin sivusaaliina. Vaikka karisiian kalastus painii hylje- ja menekkiongelmien kanssa, on karisiika edelleen keskeinen osa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan kalastusta. KOKO AINEISTO LAPPI mäti 12% muut 16 % mäti 14% muut 11 % muikku 10% karisiika 18% lohi ja taimen 16% muikku 13% karisiika 2% lohi ja taimen 35% vaellussiika 28% vaellussiika 25% POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA muikku 12% karisiika 19% mäti 9% muut 19 % lohi ja taimen 16% muikku 2% mäti 15% karisiika 26% muut 14 % lohi ja taimen 2% vaellussiika 25% vaellussiika 41% Taulukko 4. Perämeren ammattikalastuksen saaliin arvon jakautuminen maakunnittain 15

16 Kalastetun kalan tärkeimmät ostajat ovat edelleen kalatukku ja kalatiskit, jotka ostavat 75 % ammattikalastajien kalastamasta kalasta. Luku kuitenkin vaihtelee kalastajittain, lajeittain ja alueittain. Myös suoramyynnin osuus on merkittävä, varsinkin kun muistetaan, että alla olevissa luvuissa ovat mukana myös troolikalastajat, joiden saalis menee liki 100 % kalatukkuun (jäädyttämöille). Siten verkko ja rysäkalastajien saaliista menee suurempi osa suoramyyntiin, mitä alla olevassa taulukko 5. on esitetty. 100% 0,94 2, ,46 21,8 24,1 muut suoramyynti tukku/kauppa 40 77,6 75,4 75, LAPPI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA Taulukko 5. Kalastetun kalan markkinakanavat vuonna (%-osuus kalastajan myynnin arvosta) Alukset Pyyntitapojen ja tavoiteltavien saalislajien erot pohjoisen ja etelän välillä näkyvät myös kalastajien aluksissa. Etelässä alukset ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin pohjoisessa, mikä selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että verkkopyynnissä veneillä joudutaan kulkemaan usein pitkiäkin matkoja avomerellä kalaa etsittäessä. Rysäpyynnissä kuljettavat matkat ovat paljon lyhyempiä ja pohjoisen suurten jokien suissa verkkopyyntipaikatkin ovat usein lyhyempien kulkumatkojen päässä. Alukset ovat vanhentuneita, koska kalastajien korkea ikä ja kalastuksen heikko kannattavuus estävät investoinnit. Kalasatamat Perämeren nykyinen kalasatamaverkko on rakennettu pääosin luvuilla ja satamia on modernisoitu 1990-luvun alkupuolelle. Tällä hetkellä kalatalousryhmän toimialueella on toiminnassa 18 kalasatamaa, jotka on lueteltu taulukossa 6. Taulukossa lueteltujen satamien lisäksi toimialueella on lukuisia muita satamia ja venevalkamia, joita kalastajat myös käyttävät toiminnassaan. 16 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

17 Taulukko 6. Kalatalousryhmän toimialueen kalasatamat SATAMA Letto Ajos Karsikko Simoniemi Vatunki Kiviniemi Riutunkari Marjaniemi Varessäikkä Tauvo Lapaluoto Elävisluoto Konikarvo Emoniemi Pikku-Mansikka Ohtakari Mansikkakari Karhi Trullevi KUNTA Tornio Kemi Simo Simo Ii Haukipudas Oulunsalo Hailuoto Siikajoki Siikajoki Raahe Pyhäjoki Kalajoki Pyhäjärvi Himanka Lohtaja Lohtaja Lohtaja Kokkola Kalatalousryhmän toimialueella on siis varsin tiheä kalasatamaverkko, joka nykyisessä laajuudessaan riittää hyvin kattamaan kalastuksen tarpeet. Tosin moni olemassa olevista satamista on jäänyt ajastaan jälkeen muun muassa varustelun ja elintarvikehygienian osalta ja yksittäisiä puutteita tai parannustarpeita löytyy lähes jokaisesta satamasta. Tulevaisuudessa kalastuksen vähenemisen myötä kaikkia nykyisin käytössä olevia kalasatamia tuskin voidaan pitää julkisina kalasatamina, vaan osa tulee muuttumaan osittain huvivenesatamiksi tai rakenteet otetaan johonkin muuhun käyttöön. Jatkossa tuleekin pitää huolta siitä, että kalasatamaverkko säilyy riittävän tiheänä, jotta ammattikalastuksen tarpeet tulevat täytetyiksi. Ennen kaikkea jäähuolto sekä muikun ja karisiian perkuukoneet ovat jatkossakin välttämättömiä, jotta ammattikalastus voi Perämerellä jatkua. Kalastajien tulorakenne ja elinkeinon kannattavuus Kuten jo edellä mainittiin, niin pitkä talvi ja kalastuksen sesonkiluonteisuus aiheuttavat sen, että pelkästään kalastuksesta toimeentulonsa hankkivia on alueella vähän. Sadasta 1-luokan kalastajasta ainoastaan 30 saa leipänsä yksinomaan kalastuksesta, kaikilla muilla on ainakin jossakin määrin myös muita tulonlähteitä. Toisaalta vuonna 2004 noin puolella 1-luokan kalastajista kalastustulot muodostavat yli 75 % tuloista ja lähes kolmella neljästä yli 50 % tuloista. Toisaalta vuonna yli 10 % kalastajista kalastustulojen osuus jäi 0-24 % (Taulukko 7). 17

18 50 47 kalastajaa (henkilöä) KALASTUSTULOJEN OSUUS KOKONAISTULOSTA Taulukko 7. Ammattikalastajat ryhmiteltynä sen mukaan, että kuinka suuren osan kalastustulot muodostavat heidän kokonaistuloistaan vuonna 2004 Valtaosalla kalastajista on ainakin jossakin määrin muita tuloja kalastustulojen lisäksi. Kalastuksen tukielinkeinoista puhuttaessa useimmiten ovat esillä kalastusmatkailu, kalanjalostus, veneenrakennus ja pyydysrakennus. Kaikista näistä löytyy esimerkkejä kalatalousryhmän alueelta, mutta käytännössä kalastajien sivuansiot koostuvat kaikesta mahdollisesta aina traktoriurakoinnista tms. yritystoiminnasta palkkatyöhön saakka. Muualta hankitut sivuansiot ovat useimmille kalastajille välttämättömiä ja kalastuksen kannattavuuden heikennyttyä useille kalastajille on käynyt niin, että sivuansiosta on muodostunut kalastajan pääansiolähde. Useimmiten kalastajat hankkivat sivuansioita palkkatöistä. Kalastajissa on paljon monitaitoisia käsityöntaitajia ja kalastajia työskentelee sesonkiluotoisesti muun muassa metalli- ja rakennusalan yrityksissä. Kalastajista 21 % saa eläkettä, osa on osa-aika eläkkeellä, mutta osalla työuran aikana ansaittu eläke on niin pieni, että he säilyvät 1-luokassa jatkettuaan kalastusta eläkkeelle jäädessään. Noin 10 % kalastajista saa sivutuloja kalanjalostuksesta, maa- ja metsätaloudesta tai muusta yritystoiminnasta. Kalastusmatkailusta (muu kalatalous) saa ansiotuloja ainoastaan ani harva kalastaja. (Taulukko 8). 50% 45 kalastajaa (henkilöä) Kalanjalostus Muu kalatalous Maa- ja metsätalous Muu yritystoiminta Palkkatyö Muu/eläke Taulukko 8. Kalastajien muut ansiolähteet vuonna Perämeren rannikon kalatalousohjelma

19 Kalastajien tulorakennetta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että koska kalastajien kalastustavat ja kalastukseen käytetty aika vaihtelevat niin rajusti kalastajien ja vuosien välillä, on tarkkojen lukujen esittäminen liki mahdotonta. Taulukossa 9. on esitetty karkea laskelma kalastustoiminnan keskimääräisestä tuloksesta. Kaaviota tulkittaessa on huomioitava, että esitettyihin kuluihin ei sisälly kalastajan työaikaa, vaan tulos sisältää kalastajan työstään saaman palkan. Pohjois-Pohjanmaa erottuu useiden troolikalastusyritysten johdosta selvästi muusta aineistosta. Troolikalastus nostaa keskimääräistä liikevaihdon selvästi muiden alueiden yläpuolelle. Perämeren rannikkokalastuksen tilanteesta Lapin ja Keski-Pohjanmaan tilastot antavat huomattavasti paremman kuvan. Pohjoisimman Perämeren vaikeudet näkyvät kaaviossa selvästi, rannikkokalastuksen tulos on Lapin rannikolla vain kaksi kolmannesta Keski-Pohjanmaan vastaavasta. Tätä selittävät tekijät on tullut jo edellä mainittua, hyljeongelma, lohen rauhoitukset, kalastuksen sesonkiluontoisuus ja suoramyynnin pienempi osuus kalanmyynnistä ovat tekijöitä, jotka syövät pohjoisen kalastajien toiminnan kannattavuutta. Keski-Pohjanmaalla kalastus on Lappia enemmän tukielinkeino, kalastusta harjoitetaan jonkin muun toiminnan yhteydessä. Tämän kalastuksen etuna on se, että heikkoina kalastusaikoina tai esim. hyljeongelman ollessa pahimmillaan voidaan keskittyä muuhun kuin kalastukseen, kun taas yhden tulolähteen kalastajan on pakko yrittää kalastaa euroa tulos kalastuksen kulut kalastuksen tuotot LAPPI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA Taulukko 9. Kalastuksen tuotot ja kulut vuonna 2004 Kalastuksen kuluista polttoainekulut ovat suurin yksittäinen menoerä, paitsi Lapissa, jossa kohta muut kulut on suurin menoerä. Polttoainekulujen kasvu etelää kohti siirtyessä johtuu pyyntitavoista, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla harjoitettu troolaus ja avomerellä tapahtuva verkkokalastus, sekä isompi aluskoko näkyvät luonnollisesti polttoainekuluissa. Kaluston huolto- ja korjauskulut ovat kaikilla alueilla suurin piirtein samaa tasoa, samoin kuin vakuutusmaksutkin. Kohta muut kulut sisältää mm. autokulut, satamakulut jne. Lapin kalastajat käyttävät suurelta osin omia rantojaan kalastukseen ja kalojen kuljetusmatkat ovat välillä pitkät. Tästä johtuu ainakin osaltaan se, että Lapissa muiden kulujen osuus on suurempi verrattuna muualle Perämerelle. Pääomakulujen osuus on varsin pieni, mikä kertoo kalastajien investointihaluttomuudesta, kalastuksen tulevaisuus koetaan niin epävarmaksi, ettei investointeja haluta tehdä. (Taulukko 10). 19

20 100% LAPPI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA poistot korot muut kulut vakuutukset kaluston huolto ja korjaus polttoaine Taulukko 10. Kalastuksen kokonaiskulujen jakautuminen eri kulukohteille vuonna Kalanjalostus ja kalakauppa Kalatalousryhmän alueella toimii 23 kalanjalostusta harjoittavaa yritystä. Yritysten koko vaihtelee paljon. Alueen suurin yritys on Hätälä Oy, joka on yksi Suomen suurimmista alan yrityksistä. Toisaalla joukossa on myös useita yhden miehen yrityksiä. Yrityksistä osa on toiminut alueella pitkään, mutta toisaalta joukossa on myös 1990-luvulla perustettuja yrityksiä. Kalanjalostus on keskittynyt kalatalousryhmän alueen pohjoisosiin. Isompia, yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on Perämeren rannikkoalueella 4 kpl ja ne kaikki sijaitsevat Oulun seudulla tai Oulun pohjoispuolella. Pienempiä kalanjalostusyrityksiä on tasaisemmin pitkin rannikkoa. Kalanjalostusyritysten työntekijämäärät vaihtelevat rajusti, sillä sesonkiaikana työntekijöiden määrä voi pienessä yrityksessä jopa kaksinkertaistua. Vakituisia työntekijöitä alalla työskentelee 97 henkilöä, eli likipitäen saman verran, kuin mitä Perämerellä on ammattikalastajia. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 45,5 miljoonaa euroa ja kalaa yritykset käsittelevät vuosittain 11 miljoonaa kiloa. Luonnonkalan osuus kalakaupasta on edelleen merkittävää, keskimäärin kalanjalostusyrityksen käsittelemästä kalasta noin puolet on luonnonkalaa. Luonnonkalan osuus vaihtelee yrityksittäin, jotkut kalanjalostajat ovat selvästi enemmän keskittyneet luonnonkalaan, kun taas toisilla viljelty kala on selkeä pääraaka-aine. Taulukko 11. Kalanjalostus ja kalakauppayritykset maakunnittain Alue Keski-Pohjanmaa (4) Pohjois-Pohjanmaa (16) Lappi (3) Kaikki (23) Liikevaihto yhteensä milj. 6,6 milj. 44,5 milj. Työntekijöitä yhteensä Ostettu kalamäärä yhteensä (kg/v) milj. 1,6 milj. 11 milj. Tuorekalan määrä yhteensä (kg/v) ,8 milj ,7 milj. Luonnonkalan osuus (%) Perämeren rannikon kalatalousohjelma

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Perämeren rannikon kalatalousryhmä Luonnos 10.6.2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 TOIMINTA-ALUE

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen Perämeren rannikolla Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Sisällön tuottaminen: Taitto: Kuvat: Painatus: Oulun Seudun Leader

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015 Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET

PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET Nouseva Rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry 2010 PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

sen laitehankintojen tarveselvitys

sen laitehankintojen tarveselvitys Kiviniemen kalasataman huoltohallin ja sen laitehankintojen tarveselvitys joulukuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. HAASTATTELUN TULOKSET 2 3.1 Kalastus Haukiputaalla

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry Ammattikalastus 2015 Raportti merialueen ammattikalastajien näkemyksistä ammatin tulevaisuudesta Suomen ammattikalastajaliitto Ry Finlands Yrkesfiskarförbund RF Ammattikalastus 2015 Sisältö Suomen ammattikalastajaliitto

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Kalafoorumi 25.1.2012 YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Jarmo Vilhunen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Mihin hävisi luonnonkala?

Mihin hävisi luonnonkala? Mihin hävisi luonnonkala? Kala - Fisk -lehti kirjoittaa otsikolla "Upporikasta ja rutiköyhää" luonnonkalan tilanteesta kalakaupassa. Juttu kokonaisuudessaan alla. Luonnonkalasta on tullut kotimaisessa

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Dos., Beß.wiß. Timo J. Marjomäki Kalojen resurssibiologia ja kalastuksen säätely Jyväskylän yliopisto Uuden

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

KANSALLINEN AMMATTIKALASTUSOHJELMA 2015

KANSALLINEN AMMATTIKALASTUSOHJELMA 2015 KANSALLINEN AMMATTIKALASTUSOHJELMA 2015 Maa- ja metsätalousministeriö 2010 Tiivistelmä... 4 1 Johdanto... 5 2 Ammattikalastuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 5 3 Ammattikalastuksen kehitys ja nykytila...

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousryhmä. NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU

Perämeren rannikon kalatalousryhmä. NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU PÄÄKIRJOITUS 2 KESTÄVÄÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN & KOTIMAISEN

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kalatalouden tilannearvio ja kehittämistavoitteet 2015 2020

Pohjanmaan kalatalouden tilannearvio ja kehittämistavoitteet 2015 2020 Pohjanmaan kalatalouden tilannearvio ja kehittämistavoitteet 2015 2020 1 Österbottens Fiskarförbund Rauhankatu 20 65100 VAASA www.fishpoint.net, info@fishpoint.net Sisällysluettelo 1. Johdanto...5 1.1

Lisätiedot

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA 168 SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA JA AHVENTA SEKÄ HIEMAN LOHTA Silakoiden Selkämeri Reima Salonen (edessä) ja Erik Johtela kalastavat kuoretta rysällä Mietoistenlahdella 2012. Vahva taivassalolainen silakkakauppias

Lisätiedot