Perämeren rannikon kalatalousohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013"

Transkriptio

1 Perämeren rannikon kalatalousohjelma Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Oulu Siikajoki Raahe Lumijoki Pyhäjoki Kalajoki Himanka Kokkola Nouseva Rannikkoseutu ry Pyhäjärvi

2

3 Nouseva rannikkoseutu ry Perämeren rannikon kalatalousohjelma Oulu

4 Julkaisija / toimittaja: Nouseva Rannikkoseutu ry Visuaalinen suunnittelu: GST Graafinen Studio ISBN Paino: Multiprint Oy, Oulu Perämeren rannikon kalatalousohjelma

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto 7 2. Perämeren rannikon kalatalousryhmä Toiminta-alue Hallintomalli ja henkilöresurssit Kohderyhmä 9 3. Kuvaus alueen kalataloudesta Ammattikalastus Kalastustavat ja pyyntiponnistus Kalastussaalis ja saaliin arvo Kalanjalostus ja kalakauppa Kalanviljely Kehittämisstrategia Strategian yleispiirteet Perämeren rannikkokalastuksen nelikenttäanalyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tavoitetila kaudelle Tavoitteet ja toimenpiteet Kalastuksen kannattavuus nousuun Kalastusmatkailu osaksi kalataloutta Sivutoiminen kalastus voimavaraksi Ohjelmasta tuetut toimenpiteet Määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuosille Toiminnan kustannukset vuosina Toimenpiteiden yhteensopivuus ja yhteistyö 36 LIITTEET 5

6 6 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

7 1. Johdanto Ohjelmakaudella Kalatalouden ohjausrahaston (KOR) korvaa Euroopan Kalatalousrahasto EKTR. Rahastoa koskeva kansallinen laki (säädös 1447/2006) astui voimaan ja asetus Elinkeinokalatalouden rakenneohjelmassa uutena elementtinä on toimintalinja 4, jonka keskeisenä tavoitteena on elinkeinokalatalouden paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Toimintalinjan toteuttamiseksi eri puolille maata perustetaan kalatalousryhmiä. Kalatalousryhmien tarkoituksena on aktivoida alueellisia ja paikallisia toimijoita etsimään uusia toimintamalleja tai uusia käytännön toimia oman alueen elinkeinokalatalouden kehittämiseksi. Kalatalousryhmätoiminta on uusi toimintamalli elinkeinokalatalouden kehittämisessä ja vastaa maaseudun kehittämisessä toteutettua Leader-toimintatapaa. Toimintatapa on osoittanut toimivuutensa maaseudun paikallisessa kehittämistoiminnassa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Malli halutaan siirtää myös kalastuselinkeinon kehittämiseen paikallistasolla. Linjasta rahoitetaan alueellisia kehittämis- ja yhteistyöhankkeita sekä toiminnan monipuolistamiseen liittyviä toimia. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman mukaisesti muodostettaville kalatalousalueille ei ole etukäteen asetettu alueellisia tai muita rajoitteita. Tarkoituksena on, että kalatalousryhmät perustuvat mahdollisimman pitkälle alueiden ja paikallistason toimijoiden yhteistyölle. Ryhmät valitaan erillisen hakumenettelyn perusteella aluksi vuosille Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti ohjelman hallintoviranomaisena hakumenettelyn. Hakuaika alkoi ja se päättyi Perämeren rannikon ja läheisten sisävesien alueen toimintaryhmät (Keskipiste-Leader ry, Rieska- Leader ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys, JoMMa ry, Outokaira Tuottamhan ry ja Peräpohjolan kehitys ry) sopivat yhteistyöstä paikallisen kalatalousohjelman laatimisesta Perämeren suomenkieliselle rannikolle. Kalatalousohjelman tilaajana toimi Nouseva Rannikkoseutu ry ja toteutuksesta vastasi Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry yhdessä ohjelmatyöryhmän kanssa. Ohjelmatyöryhmä koostui toimintaryhmien ja kalatalouselinkeinon edustajista. Paikallinen kalatalousohjelma valmisteltiin avoimesti noudattaen alhaalta ylöspäin periaatetta ja sen tavoitteet ja rahoitettavat toimenpiteet ovat paikallislähtöisiä. Kalatalousohjelman osalta järjestettiin kolme kuulemistilaisuutta, syyskuussa 2007, joihin kutsuttiin kaikki alueen 1 ja 2 -luokan kalastajat, kalanviljelijät ja jalostajat sekä kuntien edustajia. Kalatalousohjelman toiminta-alue kattaa kaikki ne alueen kunnat, joissa on merkittävää potentiaalia kalatalouden kehittämiseen. Alueen muodostavat Tornio, Keminmaa, Kemi, Simo, Ii, Haukipudas, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki, Pyhäjärvi, Himanka, Lohtaja, Kälviä ja Kokkola. Ammattikalastuksella on Perämeren rannikolla pitkät perinteet. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ammattikuntaa ovat rasittaneet erilaiset ongelmat, jotka ovat yhdessä johtaneet kalastuksen heikkoon kannattavuuteen, mikä puolestaan on johtanut siihen, että uusia kalastajia ei ole juurikaan hakeutunut alalle. Tästä johtuen ammattikalastajien keski-ikä on huolestuttavan korkea ja kalastajien lukumäärä vähenee nopeasti. Vaikka kalastuksen tilanne on vaikea, nauttii luonnonkala kuluttajien silmissä suurta arvostusta ja myös kalanjalostajat käyttäisivät mielellään luonnonkalaa tuotannossaan nykyistä enemmän. Kalastuselinkeinon haasteena on hyödyntää tämä arvostus niin, että kalastuksen kannattavuus saadaan nykyistä paremmalle tasolle. Perustettavan kalataloustyöryhmän toiminnan tavoitteena on edesauttaa toimenpiteitä, joilla tähän tavoitteeseen päästään ja sitä kautta osaltaan turvata perinteisen elinkeinon tulevaisuus alueella. 7

8 2. Perämeren rannikon kalatalousryhmä 2.1. Toiminta-alue Perämeren rannikon kalatalousohjelmaan kuuluvat Tornio, Keminmaa, Kemi, Simo, Ii, Haukipudas, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki, Pyhäjärvi, Himanka, Lohtaja, Kälviä ja Kokkola Hallintomalli ja henkilöresurssit Perämeren kalatalousohjelmassa on mukana kuusi paikallista Leader-toimintaryhmää; Outokaira tuottamhan ry, Perä-Pohjolan kehitys ry, JoMMa ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Rieska-Leader ry ja Keskipiste-Leader ry sekä Oulunsalon Kalastajainseura ry ja Kokkolan Kalastajainseura ry. Koska Oulunsalo ja Kokkola eivät kuulu edellä mainittuihin Leader-toimintaryhmien alueisiin on niistä ohjelmassa mukana paikalliset kalastajainseurat. Toimintaryhmät ovat yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimivia paikallisia kehittäjätahoja, jotka tuovat esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. Toimintaryhmien päätehtävänä on aktivoida ja kannustaa oman alueen ihmisiä ja yrityksiä mukaan laaja-alaiseen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön. Perämeren kalatalousohjelmaa hallinnoi Leader-toimintaryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry, jonka juridinen muoto on yhdistys. Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen perustettavan kalatalousryhmän tarkoituksena on aktivoida alueellisia ja paikallisia toimijoita etsimään uusia toimintamalleja tai uusia käytännön toimia oman alueensa elinkeinokalatalouden kehittämiseksi. Kalatalousryhmän toiminnassa on keskeistä alhaalta ylöspäin tapahtuva ajattelu. Tavoitteena on kehittää rannikon kalataloutta tasapuolisesti niin, että rahoitettavia hankkeita syntyy koko toiminta-alueelle. Nouseva Rannikkoseutu on muodostettu Lakeuden LEADER ry:n pohjalle nimi- ja sääntömuutoksin, jotka hyväksyttiin vuosikokouksessa Lumijoella Toimintaryhmän toimisto sijaitsee Siikajoella, maantieteellisesti katsottuna keskellä Tornion ja Kokkolan välistä rannikkoaluetta. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa Tilitoimisto Simo Salonen Oy. Nouseva Rannikkoseutu ry:llä on kaksi kokoaikaista työntekijää, toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen palkataan alueellinen aktivaattori. Yhdistyksen asioista päättää hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kokoonpano perustuu ns. kolmikantaperiaatteeseen. Hallituksessa on tasapuolisesti kuntien, elinkeinoa edustavien yhdistyksien ja muiden yhteisöjen edustajia sekä yksityisiä maaseudun asukkaita. Hallitus voi myös muodostaa työryhmiä, jotka toimivat hallituksen päätettäväksi tulevien asioiden valmistelijoina. Kussakin työryhmässä on mukana vähintään yksi hallituksen jäsen. Työryhmien velvollisuus on käyttää mahdollisimman laajasti paikallisten toimijoiden asiantuntemusta. Ohjelmatyön käynnistyessä Nouseva Rannikkoseutu ry:n alaisuuteen perustetaan kalataloustyöryhmä. Kalataloustyöryhmään nimetään edustajia mukana olevista toimintaryhmistä, kuntien edustajia, yksi varsinainen jäsen Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallituksesta ja mahdollisimman laajasti kalatalouden, matkailu ja muun elinkeinotoiminnan edustajia. Perämeren rannikon kalatalousohjelman osalta alueella on jatkuva hankehaku, ohjelmakauden edetessä voidaan kokeilla myös hakuaikoihin perustuvaa hankehakua. Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen perustettava kalataloustyöryhmä käsittelee hakemuksia noin neljä kertaa vuodessa. Asiakkaat toimittavat tukihakemuksensa Kainuun TE-keskukseen. Kainuun TE-keskus kirjaa hakemukset 8 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

9 diariin ja pyytää mahdolliset täydennykset. Sen jälkeen Kainuun TE-keskus toimittaa hakemukset kalataloustyöryhmään käsiteltäväksi. Kalataloustyöryhmä tekee tukihakemuksista esityksen Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallitukselle. Hallitus voi joko hyväksyä tai hylätä kalataloustyöryhmän tekemät esitykset. Hallituksen tulee perustella hylätyt esitykset ja palauttaa ne kalataloustyöryhmään uudelleen valmisteltavaksi. Hallituksen jäsenillä on kollektiivinen vastuu päättämistään asioista huolellisuusvelvoitteen mukaisesti. Muodollisen päätöksenteon ohella korostuu tarkoituksenmukaisuusharkinnan merkitys; hankkeiden on oltava järkeviä sekä toteutettava Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa. Hallituksen hyväksymät esitykset lähtevät lausuntoineen Kainuun TE-keskukseen ja tiedoksi Lapin ja Pohjanmaan TE-keskukseen. Kainuun TE-keskus tekee hallituksen lausuntojen pohjalta lopulliset päätökset. TE-keskus ei voi tehdä kielteistä päätöstä jos hankkeiden laillisuuspuolessa ei ole huomautettavaa. Asiakkaat hakevat hankkeiden maksatushakemuksia takautuvasti syntyneiden kulujen mukaan. Maksatushakemukset menevät suoraan Kainuun TE-keskukseen. TE-keskus käsittelee hakemukset, tekee niistä päätökset ja maksavat tuet hakijoille. Maksatuspäätökset toimitetaan sekä hakijalle että Nouseva Rannikkoseutu ry:hyn Kohderyhmä Perämeren rannikon kalatalousohjelman osalta tukikelpoisia ovat: Ammattikalastaja rekisteriin kuuluvat kalastajat Yritykset ja yhteisöt joiden toiminnassa on mukana ammattikalastaja rekisteriin kuuluvia kalastajia Kalanjalostus, kalanviljely ja kalastusmatkailuyritykset 9

10 10 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

11 3. Kuvaus alueen kalataloudesta Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry on toteuttanut vuosien aikana KOR-rahoitteisen Perämeren Kalastuksen kehittämishankkeen, jonka yhteydessä on haastateltu lähes kaikki Perämeren rannikkokunnissa ammatti- ja ammattimaista kalastusta harjoittavat henkilöt. Seuraavat esitetyt tiedot perustuvat hankkeen loppuraporttiin, joka on jätetty Kainuun TE-keskukselle kesäkuussa Kalatalousalueen ammattikalastuksen, kalanjalostusyritysten ja Pyhäjärven ammattikalastuksen tiedot on hankittu erillisillä kyselyillä, jotka on toteutettu syykuussa Ammattikalastus Perämeren ammattikalastuksen historia kytkeytyy pitkälti Perämereen laskeviin jokiin ja niiden hyödyntämiseen. Jokisuissa on kalastettu satoja vuosia, muun muassa Kemijoelta löytyy saalis- ja pyydystilastoja 1500-luvulta saakka. Kalastus keskittyi jokisuistoihin pitkälle 1900-luvulle saakka. Avomerikalastusta oli ainoastaan muutamilla alueilla, pääsaalina silakka. Uiton, vesivoiman rakentamisen, teollisuuden ja maatalouden päästöjen pilattua joet, alkoi kalastus siirtyä avomerelle. Varsinainen avomerikalastus alkoi 1970-luvulla, jolloin troolaaminen yleistyi nopeasti. Samaan aikaan pyydys- ja alustekniikan kehityksen myötä myös rannikkokalastus siirtyi suurelta osin pois jokisuista. Perämeren kalastus on aiemmin jakaantunut varsin voimakkaasti kevät- ja syyskalastukseen. Alkukesästä kalastettiin lohta ja loppukesästä vaellussiikaa ja karisiikaa. Sittemmin kalastus on muuttunut koko avovesikauden kattavaksi. Talvikalastusta Perämerellä on enää lähinnä Perämeren pohjoisosissa. Hailuodon eteläpuolella jääolosuhteet ovat niin vaihtelevat, että talvikalastus on hankalaa. Toisaalta pohjoisen Perämeren kalastuselinkeino on voimakkaasti riippuvainen vaelluskalojen (lohi, vaellussiika) kalastuksesta. Näiden tekijöiden johdosta alueella on vaikea kalastaa täyspainoisesti ympäri vuoden. Kalastuksen kausiluonteisuus on johtanut siihen, että elannon ansaitseminen yksinomaan kalastuksesta on vaikeaa ja siksi Perämeren kalastukselle on tyypillistä voimakas tukielinkeinon luonne. Perämerellä toimii tällä hetkellä vajaat 400 TE-keskuksen kalastajarekisteriin kuuluvaa kalastajaa. Kalastajista noin neljännes on ammattikalastajia, jotka kuuluvat ammattikalastajarekisterissä 1-ryhmään. Ammattikalastajien määrä on laskenut jyrkästi viimeisten vuosien aikana. Vielä vuonna ryhmän kalastajia oli alueella 220 ja vuonna 2004 enää hieman yli sata. Monista entisistä päätoimisista kalastajista on tullut sivuammattikalastajia ja suuri osa ennen sivutoimisesti kalastaneista on lopettanut kalastuksen kokonaan tai harjoittaa nykyään vain kotitarvekalastusta ja myy saalistaan vain satunnaisesti. Kalatalousryhmän toimialueen ainoa sisävesialue Pyhäjärvi, on ollut kautta koko historian merkittävä ammattikalastusjärvi. Aiemmin kalastus oli pääasiassa nuottakalastusta ja verkkokalastusta, pääsaalislajeina muikku, siika, kuha ja hauki. Siian ja kuhan kantojen romahdettua ja hauen kysynnän vähennettyä kalastus keskittyi myöhemmin ainoastaan muikun kalastukseen. Myös Pyhäjärvellä kalastuksen kehitys on ollut hyvin laskusuuntaista. Enimmillään järvestä elantonsa sai neljä ammattikalastajaa ja parikymmentä sivutoimista kalastajaa. Muikun heikko hinta ja 1990-luvulle osuneet heikot muikkuvuodet aiheuttivat kalastuksen romahduksen ja tällä hetkellä järvellä toimii yksi ammattikalastaja ja vajaat kymmenen sivutoimista kalastajaa. Kalastajien väheneminen on ollut kalatalousryhmän toimialueella vielä selvästi nopeampaa kuin muualla Suomessa. Syitä kalastuksen vähenemiseen on useita, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Kannattavuuden laskuun ovat vaikuttaneet eten- 11

12 kin kalastuksen säätely, hylkeiden määrän voimakas kasvu rannikolla, joidenkin kalalajien alhainen tuottajahinta, kustannusten nousu ja karisiian menekkivaikeudet. Kaikki nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että kalastus ei ole ammattina kilpailukykyinen muiden ammattien kanssa. Kalastajien keski-ikä alueella on huolestuttavan korkea. Asiaan on vaikea nähdä parannusta tulevan ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä kalastusammattiin ei nykytilanteessa tahdo löytyä uusia tulijoita. Kalastuksen aloittaminen vaatii suuria investointeja aluksiin ja pyydyksiin, eikä kalastuselinkeinon nykytila kannusta sellaisia tekemään. On siis selvää, että kalastajien lukumäärä tulee laskemaan vielä nykyiseltä tasolta. Muutos tulee olemaan myös varsin nopea, koska TE-keskuksilta saatujen tietojen mukaan uusia kalastajia ilmoittautuu rekisteriin vain muutamia vuodessa, kun sen sijaan poistuma on suurempaa. Ammattikalastuksen tila on siis erittäin huolestuttava ja luonnonkalan saanti markkinoille onkin uhattuna jo lähitulevaisuudessa, suurten kalastajaikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Hiipuvan kalastuselinkeinon mukana katoaa suuri määrä ammattitaitoa, kalastusperinteitä ja -kulttuuria, jotka jo sinänsä ovat rannikkoseudun ihmisille tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia Kalastustavat ja pyyntiponnistus Perämeren ammattikalastus on säilynyt kalastajien vähenemisestä huolimatta vielä varsin monipuolisena. Alueen pohjoisosissa, Perämereen laskevien suurten jokien suistoissa, rysäkalastus on rannikkokalastuksen tärkein kalastusmuoto ja verkkopyynnin merkitys kasvaa tasaisesti tultaessa etelää kohti. Rysäpyydyksillä kalastetaan vaellussiikaa, lohta ja muikkua, sekä jossakin määrin myös silakkaa ja ahventa. Lohenkalastuksen rajoitukset ja kasvaneet hyljekannat ovat vaikuttaneet rysäkalastukseen. Lohen rauhoitusten johdosta varsinkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla rysäkalastus on suuntautunut aiempaa selvemmin siian kalastukseen ja useat perinteiset lohen kalastuspaikat ovat nykyisin tyhjillään. Hyljeongelma on puolestaan pakottanut kalastajat etsimään apua erilaisista pyydysteknisistä ratkaisuista, kuten hylkeenkestävistä havasmateriaaleista. Perämeri on kuitenkin tällä sektorilla hieman jäljessä muuta maata. Esimerkiksi ponttoonirysiä, joista on saatu muualta Suomesta hyviä kokemuksia, ei ole Perämerellä käytössä vielä juuri lainkaan. Pohjaverkkokalastus on ollut Perämeren ammattikalastuksen tärkein pyyntimuoto ja on sitä edelleenkin, vaikka hyljeongelma vaikeuttaa kalastusta huomattavasti. Varsinkin Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan avorannikolla pohjaverkkokalastus on selvästi tärkein kalastusmuoto. Alueella on huomattava joukko päätoimisia ammattikalastajia, joiden tulot muodostuvat lähes yksinomaan pohjaverkkokalastuksesta. Pohjaverkkokalastajien tärkeimmät saalislajit ovat karisiika, vaellussiika ja ahven. Myös muilla suomukaloilla, kuten hauella ja mateella on alueellista merkitystä. Pohjaverkkokalastus on pyyntimuotona täysin suojaton hylkeille, mikä on johtanut laajoihin pyydys- ja saalisvahinkoihin sekä kalastustapojen muutokseen. Nykyään kalastus on huomattavasti liikkuvampaa kuin aiemmin, koska hylkeiden välttämiseksi on pyyntialueita vaihdettava tiuhaan. Hylkeet myös estävät ajoittain pohjaverkkokalastuksen harjoittamisen kokonaan. Erityisesti karisiian syksyinen kutupyynti on kärsinyt hyljeongelmasta ja tämä perinteinen pyyntimuoto on lakannut pohjoiselta Perämereltä kokonaan. Toinen pohjaverkkokalastukseen liittyvä ongelma on ollut kalastuksen vinoutuminen Pohjanlahdella. Liian tiheiden verkkojen vuoksi vaellussiikaa pyydetään Pohjanlahdella keskenkasvuisena, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti saaliin arvoon. Ongelma on laaja ja edellyttäisi kalastuksen säätelyä koko Pohjanlahden alueella. Perämerellä pitää kotisatamaa muutama Suomen suurimmista trooliyrityksistä, mutta nämä alukset kalastavat pääsääntöisesti Perämeren ulkopuolella. Perämereltä troolaus on vähentynyt voimak- 12 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

13 kaasti. Perämeren pohjoisosissa kalastaa muutama muikkutroolari ja Pohjois-Pohjanmaalla muutama troolipari, jotka pyydystävät pääasiassa rehusilakkaa. Troolaamisen vähentymiseen on vaikuttanut aiemmat silakan kalastusrajoitukset, rehusilakan heikko hinta ja Perämeren pienten trooliyksiköiden heikko kilpailukyky verrattuna eteläisemmillä merialueilla troolaaviin aluksiin. Toisaalta parantuneet muikkukannat ovat hieman parantaneet elintarvikekalaa troolaavien näkymiä Perämerellä. Perämeren perinteisistä kalastustavoista talvinuottaus on lähes loppunut. Talvinuottausta hankaloittavat alueen vaikeat jääolot, jotka estävät välillä kalastuksen kokonaan. Pyhäjärvellä kalastetaan muikkua nuotalla ja kutuajan lähetessä myös verkolla. Aivan viime vuosien aikana on käyttöön otettu myös muikkuloukkuja Kalastussaalis ja saaliin arvo Perämeren rannikkokuntien kalastajien taloudellisesti arvokkain saalislaji on silakka. Silakkasaaliin arvo on noin 1,8 miljoonaa euroa. Silakkasaalis kalastetaan pääosin Perämeren ulkopuolelta ja muutaman ison trooliyksikön toimesta. Perämeren silakkasaaliin arvo on karkeasti arvioituna euroa. Vaikka silakkasaalis kalastetaan pääosin Perämeren ulkopuolelta, on silakan kalastuksella silti merkitystä myös Perämeren kalastukselle. Muutamalle ammattikalastajalle Perämereltä pyydetty silakka muodostaa suuren osan tuloista. On myös muistettava, että useita Perämerellä rannikkokalastusta harjoittavia kalastajia on talviaikaan töissä eteläisemmän Suomen merialueilla kalastavilla troolareilla ja sitä kautta troolikalastus mahdollistaa ympärivuotisen ammattikalastuksen harjoittamisen. Koska rannikon kalastalousohjelmassa keskitytään nimenomaan Perämeren kalastuksen kehittämiseen, ei seuraavassa esitetyissä luvuissa ole huomioitu Perämeren ulkopuolelta kalastettua saalista. Perämeren rannikon ammatti- ja ammattimaisen kalastuksen saalis on yhteensä noin 5,7 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä troolisilakan osuus on noin 4,8 miljoonaa kiloa, joten rannikkokalastuksen saalis on noin miljoona kiloa. Rannikkokalastuksen saalislajeista tärkein on siika. Vaellussiian ja karisiian saalis on yhteensä noin 40 % kilomääräisestä saaliista. Perämerellä sivutoimiset kalastajat pyytävät suuren osan kalansaaliista. Varsinkin siikasaaliista muiden kuin ammattikalastajien saaliin osuus on merkittävä. (Taulukko 1.) ammattikalastajat muut kalastajat ahven lohi ja taimen hauki vaellussiika karisiika made muikku nahkiainen mäti muu saalis Taulukko 1. Perämeren ammattikalastajien ja ammattimaista kalastusta harjoittavien saalis (1 000 kg) lajeittain silakkaa lukuun ottamatta 13

14 Kalatalousryhmän toimialueen ammattikalastajat saavat saalistaan hivenen heikompia hintoja verrattuna maan yleiseen hintatasoon. Taulukossa 2. on verrattu kalatalousalueen toimialueen saaliistaan saamia tuottajahintoja valtakunnalliseen tasoon. Taulukon tulkintaa vaikeuttaa se, että koko maan keskihinnat perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastoihin, jotka taas pohjautuvat kalanostajien TE-keskuksiin tekemiin ostoilmoituksiin. Sen sijaan Perämerihankkeen tilastoinnissa on mukana myös kalastajien suoraan kuluttajille myymä kala, jonka hinta on useiden lajien kohdalta jopa kaksinkertainen tukkuhintaan verrattuna. Tämän perusteella voi päätellä, että esimerkiksi lohen, hauen, silakan, siian ja muikun osalta Perämeren kalastajat saavat saaliistaan selvästi alempaa hintaa kuin Suomen ammattikalastajat keskimäärin. Tätä selittäviä tekijöitä on useita, mutta keskeisimmät lienevät logistiset ongelmat, vaelluskalojen kalastuksen sesonkiluontoisuus, ruokalasilakan olematon kysyntä ja kalakaupan keskittyminen. Silmiinpistävää on myös se, että tiettyjen kalalajien osalta saaliin hinta vaihtelee myös Perämeren rannikolla paljon, esimerkiksi vaellussiian ja lohen hinta on Keski-Pohjanmaalla selvästi korkeampi, kuin pohjoisempana. Myös näitä vaihteluita selittävät pitkälti samat tekijät, kuin mitä edellä on mainittu. Taulukko 2. Ammattikalastajien saaliistaan saama keskihinta (eur) alueittain Laji Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Koko maa ahven 1,85 1,52 0,95 1,09 lohi* 2,41 2,77 4,32 3,11 hauki 1,05 1,00 1,67 1,02 vaellussiika 3,16 3,73 4,33 **3,09 karisiika 2,48 2,64 2,69 **3,09 silakka 0,09 0,08 0,10 0,18 made 3,15 2,70 3,16 2,90 muikku 1,37 1,57 2,29 1,70 nahkiainen 10,20 9,27 8,00 ** mäti 23,47 23,19 23,44 ** * Perämerihankkeen aineistoissa on yhdistetty lohi ja taimen ** Valtakunnallisessa aineistossa ei ole eritelty karisiikaa ja vaellussiikaa *** Ei vertailuaineistoa saatavissa Perämeren rannikon ammatti- ja ammattimaisen kalastuksen saaliin arvo silakkaa lukuun ottamatta on noin 2,5 miljoonaa euroa. (Taulukko 3). Kalastus perustuu vaellussiian, lohen, karisiian ja muikun kalastukseen. Muiden lajien merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Toki esimerkiksi ahven, hauki, made ja vähitellen runsastuva kuhakin ovat alueellisesti tai yksittäisille kalastajille tärkeitä saalislajeja. Nahkiaissaaliin arvo on haastattelun tulosten mukaan yhteensä noin euroa. Nahkiaissaalis on pääasiassa sivutoimisten kalastajien pyytämää, mutta myös yksittäisille ammattikalastajille nahkiaisella on taloudellista merkitystä, koska nahkiainen on saaliina arvokas, mutta pyynnin kulut ovat olemattomat. 14 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

15 ammattikalastajat muut kalastajat ahven lohi ja taimen hauki vaellussiika karisiika made muikku nahkiainen mäti muu saalis Taulukko 3. Perämeren ammattikalastajien ja ammattimaista kalastusta harjoittavien saaliin arvo (1 000 eur) lajeittain silakkaa lukuun ottamatta Taulukossa 4. on tarkasteltu saaliin arvon jakautumista eri kalalajien välillä maakunnittain. Pohjoisessa lohi on arvokkain saalislaji, Lapin rannikon kalastajien saaliista yli kolmannes muodostuu lohesta, muut tärkeät tulolähteet ovat vaellussiika, muikku sekä niiden mäti. Karisiian pyynnin merkityksen väheneminen näkyy selvästi, osuus saaliin arvosta on vähäinen. Muiden kuin edellä mainittujen lajien saaliin osuus on yhteensä 16 % saaliin arvosta, muodostuen lähinnä ahvenesta, mateesta ja nahkiaisesta. Pohjois-Pohjanmaalla siika on jo keskeisin saalislaji ja karisiian osuus saaliista on merkittävä. Myös lohen ja muikun osuus on merkittävä. Muusta saaliista ahven on Pohjois-Pohjanmaalla tärkeä saalislaji, yli 8 % saaliin arvosta, samoin nahkiainen. Keski-Pohjanmaan kalastus on täysin siian varassa, koska lohen kalastuksen rajoitukset estävät lohen kalastuksen tehokkaaseen pyyntiaikaan. Maakuntakohtainen tarkastelu osoittaa siis selvästi, että kuinka riippuvainen Pohjoisen Perämeren kalastus on lohesta. Lapissa lohen osuus saaliin arvosta on niin merkittävä, että rajoitukset tuntuvat suoraan kalastajien tuloissa ja lohen kalastusta on vaikea korvata muulla kalastuksella. Keski-Pohjanmaalla puolestaan monet kalastajat ovat lopettaneet lohen kalastuksen kokonaan ja lohisaalis tuleekin lähinnä siian loukkupyynnin sivusaaliina. Vaikka karisiian kalastus painii hylje- ja menekkiongelmien kanssa, on karisiika edelleen keskeinen osa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan kalastusta. KOKO AINEISTO LAPPI mäti 12% muut 16 % mäti 14% muut 11 % muikku 10% karisiika 18% lohi ja taimen 16% muikku 13% karisiika 2% lohi ja taimen 35% vaellussiika 28% vaellussiika 25% POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA muikku 12% karisiika 19% mäti 9% muut 19 % lohi ja taimen 16% muikku 2% mäti 15% karisiika 26% muut 14 % lohi ja taimen 2% vaellussiika 25% vaellussiika 41% Taulukko 4. Perämeren ammattikalastuksen saaliin arvon jakautuminen maakunnittain 15

16 Kalastetun kalan tärkeimmät ostajat ovat edelleen kalatukku ja kalatiskit, jotka ostavat 75 % ammattikalastajien kalastamasta kalasta. Luku kuitenkin vaihtelee kalastajittain, lajeittain ja alueittain. Myös suoramyynnin osuus on merkittävä, varsinkin kun muistetaan, että alla olevissa luvuissa ovat mukana myös troolikalastajat, joiden saalis menee liki 100 % kalatukkuun (jäädyttämöille). Siten verkko ja rysäkalastajien saaliista menee suurempi osa suoramyyntiin, mitä alla olevassa taulukko 5. on esitetty. 100% 0,94 2, ,46 21,8 24,1 muut suoramyynti tukku/kauppa 40 77,6 75,4 75, LAPPI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA Taulukko 5. Kalastetun kalan markkinakanavat vuonna (%-osuus kalastajan myynnin arvosta) Alukset Pyyntitapojen ja tavoiteltavien saalislajien erot pohjoisen ja etelän välillä näkyvät myös kalastajien aluksissa. Etelässä alukset ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin pohjoisessa, mikä selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että verkkopyynnissä veneillä joudutaan kulkemaan usein pitkiäkin matkoja avomerellä kalaa etsittäessä. Rysäpyynnissä kuljettavat matkat ovat paljon lyhyempiä ja pohjoisen suurten jokien suissa verkkopyyntipaikatkin ovat usein lyhyempien kulkumatkojen päässä. Alukset ovat vanhentuneita, koska kalastajien korkea ikä ja kalastuksen heikko kannattavuus estävät investoinnit. Kalasatamat Perämeren nykyinen kalasatamaverkko on rakennettu pääosin luvuilla ja satamia on modernisoitu 1990-luvun alkupuolelle. Tällä hetkellä kalatalousryhmän toimialueella on toiminnassa 18 kalasatamaa, jotka on lueteltu taulukossa 6. Taulukossa lueteltujen satamien lisäksi toimialueella on lukuisia muita satamia ja venevalkamia, joita kalastajat myös käyttävät toiminnassaan. 16 Perämeren rannikon kalatalousohjelma

17 Taulukko 6. Kalatalousryhmän toimialueen kalasatamat SATAMA Letto Ajos Karsikko Simoniemi Vatunki Kiviniemi Riutunkari Marjaniemi Varessäikkä Tauvo Lapaluoto Elävisluoto Konikarvo Emoniemi Pikku-Mansikka Ohtakari Mansikkakari Karhi Trullevi KUNTA Tornio Kemi Simo Simo Ii Haukipudas Oulunsalo Hailuoto Siikajoki Siikajoki Raahe Pyhäjoki Kalajoki Pyhäjärvi Himanka Lohtaja Lohtaja Lohtaja Kokkola Kalatalousryhmän toimialueella on siis varsin tiheä kalasatamaverkko, joka nykyisessä laajuudessaan riittää hyvin kattamaan kalastuksen tarpeet. Tosin moni olemassa olevista satamista on jäänyt ajastaan jälkeen muun muassa varustelun ja elintarvikehygienian osalta ja yksittäisiä puutteita tai parannustarpeita löytyy lähes jokaisesta satamasta. Tulevaisuudessa kalastuksen vähenemisen myötä kaikkia nykyisin käytössä olevia kalasatamia tuskin voidaan pitää julkisina kalasatamina, vaan osa tulee muuttumaan osittain huvivenesatamiksi tai rakenteet otetaan johonkin muuhun käyttöön. Jatkossa tuleekin pitää huolta siitä, että kalasatamaverkko säilyy riittävän tiheänä, jotta ammattikalastuksen tarpeet tulevat täytetyiksi. Ennen kaikkea jäähuolto sekä muikun ja karisiian perkuukoneet ovat jatkossakin välttämättömiä, jotta ammattikalastus voi Perämerellä jatkua. Kalastajien tulorakenne ja elinkeinon kannattavuus Kuten jo edellä mainittiin, niin pitkä talvi ja kalastuksen sesonkiluonteisuus aiheuttavat sen, että pelkästään kalastuksesta toimeentulonsa hankkivia on alueella vähän. Sadasta 1-luokan kalastajasta ainoastaan 30 saa leipänsä yksinomaan kalastuksesta, kaikilla muilla on ainakin jossakin määrin myös muita tulonlähteitä. Toisaalta vuonna 2004 noin puolella 1-luokan kalastajista kalastustulot muodostavat yli 75 % tuloista ja lähes kolmella neljästä yli 50 % tuloista. Toisaalta vuonna yli 10 % kalastajista kalastustulojen osuus jäi 0-24 % (Taulukko 7). 17

18 50 47 kalastajaa (henkilöä) KALASTUSTULOJEN OSUUS KOKONAISTULOSTA Taulukko 7. Ammattikalastajat ryhmiteltynä sen mukaan, että kuinka suuren osan kalastustulot muodostavat heidän kokonaistuloistaan vuonna 2004 Valtaosalla kalastajista on ainakin jossakin määrin muita tuloja kalastustulojen lisäksi. Kalastuksen tukielinkeinoista puhuttaessa useimmiten ovat esillä kalastusmatkailu, kalanjalostus, veneenrakennus ja pyydysrakennus. Kaikista näistä löytyy esimerkkejä kalatalousryhmän alueelta, mutta käytännössä kalastajien sivuansiot koostuvat kaikesta mahdollisesta aina traktoriurakoinnista tms. yritystoiminnasta palkkatyöhön saakka. Muualta hankitut sivuansiot ovat useimmille kalastajille välttämättömiä ja kalastuksen kannattavuuden heikennyttyä useille kalastajille on käynyt niin, että sivuansiosta on muodostunut kalastajan pääansiolähde. Useimmiten kalastajat hankkivat sivuansioita palkkatöistä. Kalastajissa on paljon monitaitoisia käsityöntaitajia ja kalastajia työskentelee sesonkiluotoisesti muun muassa metalli- ja rakennusalan yrityksissä. Kalastajista 21 % saa eläkettä, osa on osa-aika eläkkeellä, mutta osalla työuran aikana ansaittu eläke on niin pieni, että he säilyvät 1-luokassa jatkettuaan kalastusta eläkkeelle jäädessään. Noin 10 % kalastajista saa sivutuloja kalanjalostuksesta, maa- ja metsätaloudesta tai muusta yritystoiminnasta. Kalastusmatkailusta (muu kalatalous) saa ansiotuloja ainoastaan ani harva kalastaja. (Taulukko 8). 50% 45 kalastajaa (henkilöä) Kalanjalostus Muu kalatalous Maa- ja metsätalous Muu yritystoiminta Palkkatyö Muu/eläke Taulukko 8. Kalastajien muut ansiolähteet vuonna Perämeren rannikon kalatalousohjelma

19 Kalastajien tulorakennetta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että koska kalastajien kalastustavat ja kalastukseen käytetty aika vaihtelevat niin rajusti kalastajien ja vuosien välillä, on tarkkojen lukujen esittäminen liki mahdotonta. Taulukossa 9. on esitetty karkea laskelma kalastustoiminnan keskimääräisestä tuloksesta. Kaaviota tulkittaessa on huomioitava, että esitettyihin kuluihin ei sisälly kalastajan työaikaa, vaan tulos sisältää kalastajan työstään saaman palkan. Pohjois-Pohjanmaa erottuu useiden troolikalastusyritysten johdosta selvästi muusta aineistosta. Troolikalastus nostaa keskimääräistä liikevaihdon selvästi muiden alueiden yläpuolelle. Perämeren rannikkokalastuksen tilanteesta Lapin ja Keski-Pohjanmaan tilastot antavat huomattavasti paremman kuvan. Pohjoisimman Perämeren vaikeudet näkyvät kaaviossa selvästi, rannikkokalastuksen tulos on Lapin rannikolla vain kaksi kolmannesta Keski-Pohjanmaan vastaavasta. Tätä selittävät tekijät on tullut jo edellä mainittua, hyljeongelma, lohen rauhoitukset, kalastuksen sesonkiluontoisuus ja suoramyynnin pienempi osuus kalanmyynnistä ovat tekijöitä, jotka syövät pohjoisen kalastajien toiminnan kannattavuutta. Keski-Pohjanmaalla kalastus on Lappia enemmän tukielinkeino, kalastusta harjoitetaan jonkin muun toiminnan yhteydessä. Tämän kalastuksen etuna on se, että heikkoina kalastusaikoina tai esim. hyljeongelman ollessa pahimmillaan voidaan keskittyä muuhun kuin kalastukseen, kun taas yhden tulolähteen kalastajan on pakko yrittää kalastaa euroa tulos kalastuksen kulut kalastuksen tuotot LAPPI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA Taulukko 9. Kalastuksen tuotot ja kulut vuonna 2004 Kalastuksen kuluista polttoainekulut ovat suurin yksittäinen menoerä, paitsi Lapissa, jossa kohta muut kulut on suurin menoerä. Polttoainekulujen kasvu etelää kohti siirtyessä johtuu pyyntitavoista, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla harjoitettu troolaus ja avomerellä tapahtuva verkkokalastus, sekä isompi aluskoko näkyvät luonnollisesti polttoainekuluissa. Kaluston huolto- ja korjauskulut ovat kaikilla alueilla suurin piirtein samaa tasoa, samoin kuin vakuutusmaksutkin. Kohta muut kulut sisältää mm. autokulut, satamakulut jne. Lapin kalastajat käyttävät suurelta osin omia rantojaan kalastukseen ja kalojen kuljetusmatkat ovat välillä pitkät. Tästä johtuu ainakin osaltaan se, että Lapissa muiden kulujen osuus on suurempi verrattuna muualle Perämerelle. Pääomakulujen osuus on varsin pieni, mikä kertoo kalastajien investointihaluttomuudesta, kalastuksen tulevaisuus koetaan niin epävarmaksi, ettei investointeja haluta tehdä. (Taulukko 10). 19

20 100% LAPPI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA poistot korot muut kulut vakuutukset kaluston huolto ja korjaus polttoaine Taulukko 10. Kalastuksen kokonaiskulujen jakautuminen eri kulukohteille vuonna Kalanjalostus ja kalakauppa Kalatalousryhmän alueella toimii 23 kalanjalostusta harjoittavaa yritystä. Yritysten koko vaihtelee paljon. Alueen suurin yritys on Hätälä Oy, joka on yksi Suomen suurimmista alan yrityksistä. Toisaalla joukossa on myös useita yhden miehen yrityksiä. Yrityksistä osa on toiminut alueella pitkään, mutta toisaalta joukossa on myös 1990-luvulla perustettuja yrityksiä. Kalanjalostus on keskittynyt kalatalousryhmän alueen pohjoisosiin. Isompia, yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on Perämeren rannikkoalueella 4 kpl ja ne kaikki sijaitsevat Oulun seudulla tai Oulun pohjoispuolella. Pienempiä kalanjalostusyrityksiä on tasaisemmin pitkin rannikkoa. Kalanjalostusyritysten työntekijämäärät vaihtelevat rajusti, sillä sesonkiaikana työntekijöiden määrä voi pienessä yrityksessä jopa kaksinkertaistua. Vakituisia työntekijöitä alalla työskentelee 97 henkilöä, eli likipitäen saman verran, kuin mitä Perämerellä on ammattikalastajia. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 45,5 miljoonaa euroa ja kalaa yritykset käsittelevät vuosittain 11 miljoonaa kiloa. Luonnonkalan osuus kalakaupasta on edelleen merkittävää, keskimäärin kalanjalostusyrityksen käsittelemästä kalasta noin puolet on luonnonkalaa. Luonnonkalan osuus vaihtelee yrityksittäin, jotkut kalanjalostajat ovat selvästi enemmän keskittyneet luonnonkalaan, kun taas toisilla viljelty kala on selkeä pääraaka-aine. Taulukko 11. Kalanjalostus ja kalakauppayritykset maakunnittain Alue Keski-Pohjanmaa (4) Pohjois-Pohjanmaa (16) Lappi (3) Kaikki (23) Liikevaihto yhteensä milj. 6,6 milj. 44,5 milj. Työntekijöitä yhteensä Ostettu kalamäärä yhteensä (kg/v) milj. 1,6 milj. 11 milj. Tuorekalan määrä yhteensä (kg/v) ,8 milj ,7 milj. Luonnonkalan osuus (%) Perämeren rannikon kalatalousohjelma

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Lähtökohtia: uusi laki (luonnos) Tavoitteena kalavarojen käytön kestävyys Biologinen lisääntymiskykyiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa 14.12.2016 Tietoon perustuva kestävä kalavarojen käyttö Kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelu Kalastuslain toimeenpano ja valvonta Yleisen kalatalouden

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö KIRKAS SUUNTA JA IHMISTEN VOIMA PÄIVIEN TEEMA: LAIN TAVOITTEET YHTEISTYÖSSÄ KUMPPAANUUDEN

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 74/2015 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2014 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan

Lisätiedot

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot