TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 KÄYTETYT LYHENTEET AIKE aikuiskoulutus- ja kehittämispalvelut SAMInet SAMIn intranet AMKE ammattiosaamisen kehittämisyhdistys SOTE sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ANK ammatilliset neuvottelukunnat TA talousarvio ASPA opetuksen asiantuntijapalvelut TAE talousarvioesitys BSC Balanced Scorecard TAV tavoite ECVET ammatillisen koulutuksen TELLU tekniikan- ja liikenteen-, sekä opintosuoritusten siirtojärjestelmä luonnonvara- ja ympäristöala HENTI henkilöstö- ja tietohallintopalvelut TOB työolobarometri IMS-TOLA laadunhallintajärjestelmä TOT toteutunut (toiminta-ja laatujärjestelmä) TP tilinpäätös OKM opetus- ja kulttuuriministeriö TR tulosryhmä PAKU palvelu- ja kulttuuriala TS taloussuunnitelma SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto VTP välitilinpäätös SAMIedu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä YT yhteistoimintamenettely

4 SISÄLLYSLUETTELO AKTIIVIKEHITTÄMISELLÄ HUIPPUKOULUTTAJAKSI 1 2 SAMIN VISIOT JA OPPIMISKÄSITYS 3 SAMIedun TAVOITEKORTIT 4 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO SAMI-LAATUKORTTI SAMI-TULOSKORTTI OPISKELIJAMÄÄRÄT vv SAMIedun TIEDON- JA LAADUNHALLINNAN JÄRJESTELMÄ IMS-TOLA 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUODEN 2015 TALOUSARVION PERUSTELUT VUODEN 2015 TALOUSARVIOASETELMA 15 VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA vv VUODEN 2015 KÄYTTÖTALOUSSUUNITELMA TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA 22 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 23

5 AKTIIVIKEHITTÄMISELLÄ HUIPPUKOULUTTAJAKSI Sopeuttamisvuosien 2015 ja 2016 suunnitelmia tehdään kansallisten linjausten pohjalta. Näitä ovat ainakin opetussuunnitelmat (ECVET), tutkintojen perusteet, opiskelijamäärätavoitteet (normi), tulorahoitustavoitteet, järjestämislupahakemukset sekä laadunhallinnan kehittäminen. Asioita, joihin kansalliset päätökset eivät vielä riitä, ovat pedagogista kehittämistä koskevat toimeenpanosuunnitelmat, kiinteistöjä ja oppimisympäristöjä koskevat muutostarpeet, henkilöstön mitoitus, valmennus sekä koulutustarjonnan suuntaaminen. Kansalliset linjaukset kertovat mihin suuntaan ollaan menossa ja mitä pitää olla, mutta eivät kerro, miten niihin päästään. Tämä strategiatyö ja valinnat on tehtävä itse. Organisaatio ja strategia eivät voi olla muutostilanteessa ristiriidassa. Menestyvä ja sopeuttamisesta selviävä organisaatio tarvitsee niin hyvän kehittämissuunnitelman, että se voi valita oikeat toimenpiteet ja keinot muutostilanteen läpi viemiseen. Jos sopeuttamistoimia toteutetaan ilman strategiaa, voi lopputulos olla sattumanvaraista, koska emme tiedä millaista kokonaisuutta tavoittelemme. Tämän vuoksi tulevaisuudesta on oltava näkemys (visio), jonka saavuttamiseksi strategiaa ja toimenpiteitä tarvitaan SAMIedun nykyistä strategiaa päivitetään toimenpideohjelmilla. Strategian 2016 hyväksymisen (2012) jälkeen on tehty monia kansallisia päätöksiä sopeuttamisesta, säästöistä, järjestämisluvista, rahoituksesta, tutkintojen rakenteista jne.. Näin ollen, meidän nykyinen strategia ja toimenpiteet eivät riittävän hyvin ohjaa meidän valintoja, jotka ovat erityisen tärkeitä. Jos emme tee korjausliikkeitä ja strategiapäivityksiä, joudumme toimimaan liiaksi epävarmuuden varassa. Muutostyöstä tulee hankalaa ja pakkoa. Vuodelle 2015 (sekä 2016) asetamme tästäkin syystä poikkeuksellisen isoja tavoitteita. Olemme sopineet strategian päivittämisen käytännöistä. Toiminta- ja laatujärjestelmän (IMS / TOLA) mukaan meillä on viisi pääprosessia, joille tarvitsemme aktiivikehittämisen toimenpideohjelmat. Pedagoginen strategia on meidän ydinprosessi ja sen toimenpideohjelmat suunnataan tutkintojen uudistuksen/ Ecvet- prosessin läpiviemiseen sekä keskeyttämisen vähentämistä koskevaan henkilöstön valmennukseen. Kehittämisstrategian toimenpideohjelmat tukevat erityisesti ennakoinnin ja laadunhallintajärjestelmän sekä aikuiskoulutuksen muutosten läpiviemistä. Henkilöstöstrategian toimenpideohjelmat linjaavat meidän tärkeintä resurssia ja keskittyvät palvelussuhteiden päivittämiseen, henkilöstörakenteen sekä osaamisen valmennuksen ohjaukseen. Talouden ja tukipalvelujen strategiassa toimenpideohjelmien painopisteet ovat toimitilaohjelman pitkän tähtäimen suunnittelussa ( ) sekä uuden rahoituslain sisällön ja vaikutusten arvioinnissa. Yhtymäpalvelujen strategia edustaa omistajahallinnon sekä koulutuksen järjestäjän vastuita ja valmistelee järjestämislupahakemukseen tarvittavat selvitykset sekä maksullisen palvelutoiminnan ja työvoimapoliittisen koulutuksen yhtiöittämisvelvoitetta koskevat vaihtoehdot. Koulutustarjonta 2016 ja laadunhallintajärjestelmä ovat myös työlistalla. Vuoden 2015 tavoitekuvaukset ja arviointimittarit (30) ovat tuttuun tapaan kirjoitettu laatuja tuloskorteille. Keltaisen laatukortin tavoitteet kuvaavat edellä lueteltujen pääprosessien toimenpideohjelmien toteuttamista. Sininen laatukortti määrittää opiskelija-, henkilöstö- sekä asiakaspalautteet. Vihreä tuloskortti taulukoi talouden, henkilöstön ja tilojen tavoiteluvut. Oranssi tuloskortti kokoaa koulutuksen oppimistulosten vaikutuksia tulosrahoituksen (tulosryhmät) muotoon. Kun puhumme sopeuttamisesta, unohdamme helposti muutoksen toisen voimatekijän, laatutyön ja tuotekehittämisen. Pelkkä sopeuttamisesta puhuminen passivoi henkilöstön työtä, koska sopeuttaminen tarkoittaa yleensä hallinnollisia päätöksiä ja toimenpiteitä. Syntyy mielikuva automaattisesti paremmasta, jos ja kun kaikkea vähennetään ja leikataan. Tämä on harhaa, koska rakenteiden purkaminen, järjestämisluvan pienentäminen, resurssien leikkaaminen, henkilöstön vähentäminen, opiskelijamäärän pieneneminen, toimitiloista luopuminen, jne. eivät vielä luo mitään toiminnallista uutta. Voi käydä päinvastoin, jos organisaatio ei kompensoi pois otettua millään muulla kehittämisellä. Kehittäminen on henkilöstön kannalta aktiivitoimenpide ja sopeuttaminen passiivitoimenpide. Mitä enemmän passiivitoimia tehdään, sitä enemmän tarvitaan kompensoivia aktiivitoimia kaikilta. Tarvitsemme uudenlaista, tuloksista ohjautuvaa laatu- ja tuotekehitystyötä. Organisaatio olemme me ja meidän on tiedettävä, millaista ammatti- ja aikuisopistoa haluamme, millaisella suunnitelmalla siihen pyritään ja millaisiin toimenpiteisiin olemme itseohjautuvasti valmiit ryhtymään, kun sopeuttamisen tuomia aukkoja paikataan laatutyöllä ja tulosohjauksella. Mikä tahansa ei kelpaa. Näkemys tulevasta (visio) on oltava tavoittelemisen arvoinen ja haasteellinen, mutta realistinen ja konkreettinen. Sen pitää perustua arvioinnista saatuun tietoon. Sen pitää liittyä erityisesti ydinprosessiin eli opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Tarvitaan riittävän tehokkaita toimenpiteitä, jotta isot tavoitteet saavutetaan.

6 Laatutyö tarkoittaa, että kehitämme opetus- ja oppimisprosessia tehtyjen arviointien perusteella paremmaksi. Tulosohjaus tarkoittaa sitä, että kehitystyöllä pyrimme parantamaan aiempia tuloksia. Vuoden 2015 talousarviossa korostamme juuri tuotekehityksen merkitystä. Uskomme pieneen opiskelijamäärän kasvuun, kuitenkin siten, että se on realistinen. Pohjaa tälle tavoitteelle antaa myös se tilastollinen tosiasia, että meidän kokonaisopiskelijamäärä kuukausiseurannassa on ollut tasolla. Vuodelle 2015 kokonaistavoite on 2020 vuosiopiskelijaa ja järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Tämän pienen kasvutavoitteen tarkoitus on kiinnittää huomiota aktiivikehittämiseen. Jos tavoitteen asettaminen perustuu vain ikäluokan pienentymiseen, puuttuu meiltä usko aktiivikehittämisen kautta saatavaan hyötyyn ja kilpailuetuun. Sopeuttaminen on passiivista odottamista, ei aktiivista uuden luomista. Tämän vuoksi mm. neuvottelukunnat ovat mukana ennakointityössä ja tutkintojen kehittämissuunnitelmien laatimisessa. Uudet kohderyhmät, markkinointi, uudet koulutustuotteet nuorille ja aikuisille, uudet palvelutuotteet asiakkaille jne. ovat keinoja, joilla pientä kasvua haetaan. Nämä ovat aktiivikehittämistä. Vastavoimaa passiivisopeuttamiselle. Tuotekehitystyö on kouluorganisaatiolle luontainen velvoite ja osa jokaisen samilaisen työtä. Asiakastavoitteet ja kasvu eivät toteudu itsestään, vaan edellyttää jokaiselta aktiivista vastuuottoa edellä sanottujen uusien tuotteiden ja palvelujen aikaan saamiseksi. Kollegiaaliset ryhmät, neuvottelukunnat, klusterit, koko henkilöstö on saatava mukaan ohjelmien toimeenpanoon. Jokaisen on mietittävä, mitä nämä tiedossa olevat muutoshaasteet ja aktiivikehittäminen tarkoittavat minun työssä. SAMIedun 2015 talousarvio sisältää epävarmuustekijöitä aiempaa enemmän. Tulojen ja menojen tasapaino ei vielä takaa isojen tavoitteiden, sopeuttamisen ja tuotekehityksen toteutumista. Epävarmuutta lisäävät eniten opiskelijamäärän muutokset ja pienenevät ryhmäkoot (johtuen sekä järjestämisluvan että hakutoiveiden pienenemisestä). Näyttää myös siltä, että kun volyymit pienenevät, sopeuttaminen kohdentuu eniten henkilöstömitoitukseen ja rakenteeseen. Sopeuttamisessa joudutaan varautumaan myös YT- neuvotteluihin. Niihin turvautuminen on kuitenkin aina tarkan harkinnan tulosta ja viimeinen vaihtoehto. Vuoden 2015 talousarvioesitys sisältää edellisvuoden tapaan maininnan, että mikäli tuotannollisissa ja taloudellisissa lähtökohdissa tapahtuvat oleelliset muutokset edellyttävät, käynnistetään yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. pienenemisen seurauksena koulutusta lopetetaan ja työtä ei kaikille riitä. YT- neuvottelut eivät aina johda kuitenkaan irtisanomisiin, vaan neuvotteluja voidaan käydä myös toiminnan tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen sekä kilpailuedun vahvistamiseen. YT- neuvottelujen lopputulokselle on siis olemassa useita vaihtoehtoja. Vuonna 2015 pohjustamme myös vuotta 2016, joka on vieläkin haasteellisempi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vuodelle 2015 asetetut toiminnalliset ja talouden tavoitteet ovat pohjana vuodelle Esimerkiksi kun tiedämme, että järjestämislupa pienenee vuodelle :een, on ennakointityön ja tutkintojen kehittämisen tuotettava sellaista tietoa, että vuoden 2016 aloituspaikat ovat yritysten työvoimatarpeiden kannalta mahdollisimman oikeat. Mitä paremmin meidän koulutustarjonta vastaa työvoiman kysyntää, sitä paremmaksi meidän hakutoiveet, läpäisyt, keskeyttäminen, työllistyminen ja jatko-opintoihin pääsy eli tulosmittarit muodostuvat. Ja mitä parempia ovat tulosmittarit, sitä paremmaksi meidän rahoitus muodostuu ja päinvastoin.. Vuoteen 2015 lähdemme kuitenkin positiivisin odotuksin. Olemme tottuneet passiivisopeuttamisen ohella panostamaan aktiivikehittämiseen ja saaneet hyviä tuloksia aikaan, olemme tottuneet sopeuttamaan ilman YT- neuvotteluja ja YT- neuvottelujen avulla, olemme saaneet hyviä tuloksia ja palautteita opiskelijoilta ja asiakkailta, olemme ammatillisesti ja taloudellisesti vahva ammattiopisto, yhteistyöverkostomme on laaja ja toimiva, omistajakunnat luottavat meihin, meillä on ajanmukaiset oppimisympäristöt, osaava henkilöstö jne.. Tavoitteemme on olla huippukouluttaja. Tulosrahoituksen tiedot ja luvut vuodelle 2015 kertovat nousevasta trendistä. Meidän tavoitteemme on pitkään ollut päästä 120 järjestäjän joukossa 1. kolmannekseen eli 40 parhaan joukkoon ja nyt se tavoite lähestyy, olemme 52. sijalla. A1-sarjan 48 järjestäjän joukossa sijoituksemme on 21. Kirittävää kuitenkin vielä riittää, koska sijoittuminen A1- sarjan kolmannekseen edellyttää sijoittumista 16 parhaan joukkoon. Ottaen kuitenkin huomioon meidän kolmen laatupalkinnon tuomat meriitit (2003, 2007 ja 2011), voimme sanoa olevamme hyvin lähellä huippukouluttajan statusta. Vuodelle 2015 on vahvat lähtökohdat edelleen olemassa. Hyödynnetään niitä aktiivikehittämisen avulla maksimaalisesti. Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/rehtori Käytännössä edellä mainittu voi tarkoittaa kahta asiaa: joko arvioidut tulot eivät riitä pitämään taloutta tasapainossa ja taloudellista asemaa vahvana (tase) tai järjestämisluvan / opiskelijamäärän

7 Visio SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Oppimiskäsitys SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktiivisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kollegiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktiivista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä.

8 SAMI-PROSESSIT SAMI-PROSESSIT Laadunhallintajärjestelmän IMS-TOLA Laadunhallintajärjestelmän avainprosessit IMS-TOLA avainprosessit Pedagogisen johtamisen prosessit Pedagogisen / koulutuspalvelut johtamisen Henkilöstöprosessit ja / koulutuspalvelut tietohallinnon prosessit/ Henkilöstöhenkilöstöpalvelut ja tietohallinnon Kehittämisen prosessit/ henkilöstöpalvelut ja aikuiskoulutuksen prosessit/ Kehittämisen kehityspalvelut ja aikuiskoulutuksen Taloushallinnon prosessit/ kehittämispalvelut ja tukipalvelujen prosessit/ Taloushallinnon sisäiset palvelut ja tukipalvelujen Koulutuksen prosessit/ järjestäjähallinnon sisäiset palvelut prosessit/ Koulutuksen järjestäjähallinnon yhtymäpalvelut prosessit/ yhtymäpalvelut Prosessimittarit Prosessimittarit (10) (10) SAMIedun tavoitekortit SAMI-RESURSSIT SAMI-RESURSSIT Taloutta, henkilöstöä ja toimitiloja koskevat Taloutta, tavoitteet henkilöstöä ja tunnusluvut ja toimitiloja koskevat tavoitteet ja tunnusluvut Resurssimittarit (8) Resurssimittarit (8) VISIO SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Laatumittarit (7) Laadunhallinnan ja itsearvioinnin tavoitteet ja tunnusluvut SAMI-VAIKUTTAVUUS Kansallisen tuloksellisuusarvioinnin sekä tulosrahoituksen vaikuttavuusmittari (tulosryhmät TR1 5), opettajien kelpoisuusmittari, henkilöstön kehittämismittari sekä tulosindeksi. Tulosmittarit (5) SAMI-UUDISTUMINEN Strategisen suunnittelun ja tuloksellisuusarvioinnin yhteensovittaminen tasapainotettu BSC-mittaristo, SAMIedun laadunhallinnan prosessit (IMS-TOLA) ja kansallinen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittaristo

9

10 SAMIN LAATUKORTTI 2015 SAMI PROSESSIT PROSESSIMITTARIT IMS / TOLA Tavoite = Missä onnistuttava? Mittari = Missä tulos näkyy? Toimenpiteet = Mihin ryhdytään? Keskeyttämisen vähentäminen siten, KOULUTUS- että syitä ennakoidaan ja niihin vaikutetaan PALVELUT HENKILÖSTÖ- PALVELUT KEHITTÄMIS- PALVELUT TALOUSHALLINTO SISÄISET PALVELUT Ecvet prosessin läpivienti ja opetushenkilöstön perehdyttäminen Palvelussuhteiden päivittäminen vastaamaan todellisia työtehtäviä ja voimassa olevia sopimuksia Henkilöstöstrategian päivittäminen vastaamaan sopeuttamisvuosien haasteita Ennakointiprosessin kehittäminen paremmin työvoimatarpeiden arviointiin ja aloituspaikkojen kohdentamiseen IMS-TOLA laadunhallintajärjestelmän rakenteen ja sisällön päivittäminen Toimitilaohjelman 2017 päivittäminen ja toimeenpano sekä kiinteistön pitkän tähtäimen 2022 toimenpideohjelman valmistelu Keskeyttäminen (suhteessa normiopiskelijamäärään) pienenee nykyisestä n. 15%:sta n. 11%:een. Ecvet opetussuunnitelmat kaikilla tutkinnoilla valmiina ja käytössä Työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi kasvaa ja kustannuskilpailukyky paranee Visio henkilöstöorganisaatiosta, osaamisesta ja sen kehittämisesta ja johtamisesta, opiskelijat per henkilötyövuodet 7,6 Ennakointitiedosta johdettu aloituspaikkatarjonta 2016 ja hakutoiveiden kasvu 10%:lla sekä työllistymisen kasvu (TR1) 55%:iin Pääprosessien (5) prosessikuvaukset kaikilta osin päivitetty ja henkilöstöperehdytys tehty, erityisteemana tiedonhallintajärjestelmän rakenne ja käyttöönotto Toimivat ja ECVET kehittämistä tukevat oppimisympäristöt sekä ennakoiva kunnossapito-ohjelma. Vuosikate / investoinnit (Opetus)henkilöstön pedagogisen ja didaktisen asiantuntijuuden vahvistaminen = kehityshanke, jolla keskeyttämisen syihin vaikutetaan Opettajan työn valmennus: opetussuunnitelmatyö ja opetuksen uudet ecvetmenetelmät ja ympäristöt Neuvottelut po. henkilöiden kanssa suostumuksesta palvelussuhteen muutokseen ja sopimiseen Henkilöstöstrategian jalkauttaminen sopeuttamisvuosien toimenpideohjelmiksi ja suunnitelmiksi Ammatillisten neuvottelukuntien kanssa toteutettava ennakointiprosessi, jolla arvioidaan työammatteja, tutkintojen kehittämistä, aikuiskoulutusta ja yhteistyötä Sisäinen ja ulkoinen IMS- TOLA- järjestelmän auditointi Tiedonhallintajärjestelmän kokoaminen AMKEn tietovarastohankkeen mukana Toimitilaohjelman 2017 täydentäminen kaikkia tiloja koskevalla peruskorjaustarpeiden arvioinnilla vuoteen Raportointi=Miten prosessi edistyy? Kuukausiraportointi, tilastot, nykytilan analyysia, jossa henkilöstö mukana arvioimassa Ammattiopiston johtoryhmässä raportoidaan ja seurataan edistymistä Henkilöstöhallinnon seuranta ja raportointi Henkilöstökertomus TOB-mittaus Yhteistoiminta Neuvottelukuntien työn seuranta ja raportointi johtoryhmissä ja neuvottelukuntien tapaamisissa Seurataan SAMInetin käyttöä ja auditoinneista saatavan tiedon hyödyntämistä Valmisteluvaihe raportoinnin yhteydessä. Vuosikate / investoinnit. YHTYMÄ- PALVELUT Uuden rahoitusmallin vaikutusten arviointi pitkän tähtäimen suunnitteluun Järjestämislupahakemuksen valmistelu Yhtiöittämisen tarpeellisuuden selvittäminen Toiminnan ja talouden 5-vuotissuunnitelmat Järjestämislupahakemus ja selvitykset valmis 5-6 / 2015 Näytöt vahvasta koulutuksenjärjestäjästä lausuntoineen. Suunnitelmat ja päätökset kuntalain 127 tulkinnasta sekä mahdolliset suunnitelmat yhtiön perustamisesta Uusien rahoituselementtien mukaiset koelaskelmat nykyisillä suoritteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kriteerien pohjalta tehdyt selvitykset, sidosryhmien lausunnot yms. liiteaineisto Tutustutaan yhtiöittämistä koskeviin toimintamalleihin Itä- Suomessa (ml. sosiaaliset yritykset). Johtotiimi / johtoryhmät / yhtymähallitus Aikataulutus Prosessin eri vaiheet yhtymähallituksen johdolla ja jäsenkuntia/ valtuustoa informoiden Johtotiimit / johtoryhmät / yhtymähallitus SAMI -UUDISTUMINEN Määrällisen arvioinnin palautteet Tav Tot Tav Tot Tav Tot Tav Tot Tav Tot OPIX - päättö yleisarvio 3,9 4,0 3,9 3,9 3,9 3,83 3,9 3,92 4,00 Ammatillisen peruskoulutuksen vastaus- % 83 81, palautejärjestelmä AIPAL yleisarvio 3,8 3,9 3,9 3,9 4,1 3,91 3,9 4,0 4,00 Näyttötutkintojen palautejärjestelmä vastaus- % 80 61, OPAL yleisarvio 3,8 3,6 3,8 3,95 3,9 3,91 3,9 4,02 4,00 Työvoimakoulutuksen vastaus- % 80 78, palautejärjestelmä LIPAL yleisarvio 4,41 4,05 4,55 4,2 4,32 4,2 Lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute ASIAKASPALAUTE yleisarvio 4,0 4,4 4,0 4,36 4,2 92 4,2 4,01 4,2 Maksullisen palvelutoiminnan kappalemäärä , asiakaspalaute mm. Opetusravintola Paviljonki, parturi-kampaamo, kosmetologi, hieronta, autonkorjaus TYÖELÄMÄPALAUTE yleisarvio 4,0 4,0 4,0 3,95 4,0 3,83 3,9 3,93 4 Työpaikkaohjaajien antama palaute kappalemäärä ammatillisen peruskoulutuksen osalta TYÖYHTEISÖKYSELY vastaus- % ,5 80 Johtaminen tiedottaminen ja vuorovaikutus työn kehittävyys esimiestyö Hyvinvointi hyvä työkyky optimaalinen kuormitus hyvä ergonomia 3,6 3,8 3,7 4,1 3,6 3,7 3,5 3,7 3,6 4,1 3,6 3,7 3,6 3,8 3,7 4,1 3,6 3,8 3,5 3,7 3,5 4,1 3,5 3,6 3,6 3,8 3,6 4,1 3,6 3,7 3,5 3,7 3,5 4,0 3,4 3,5 3,6 3,8 3,6 4,1 3,6 3,7

11 SAMIN TULOSKORTTI 2015 SAMI RESURSSIT Tunnusluku Vertaistietoa 2013 Tav Tot Tav Tot Tav Tot Tav Vtp Tav Itä- Suomi (5) ka 1) Koko Suomi (16) ka 1) RESURSSIMITTARIT Talous Henkilös tö Tilat TOIMINTATULOT / -MENOT % 106,2 107,6 105,5 105,3 105,0 107,6 105,3 105,1 105,6 111,0 111,4 VUOSIKATE VUOSIKATE / TOIMINTATULOT % 5,8 7,1 4,9 4,7 4,7 7,1 5,0 4,9 5,3 9,8 10,2 VUOSIKATE / POISTOT % 111,60 136,5 93,5 86,4 88,8 137,4 100,6 100,6 93,7 187,4 169,5 OPISKELIJAT/ HENKILÖTYÖVUODET 7,5 7,2 7,2 6,7 6,8 7,0 6,9 7,3 7,6 7,7 8,5 KOULUTUSPÄIVÄT/ HENKILÖSTÖ KULUT / OPISKELIJAT opetushallituksen kustannutiedot/ amm.peruskoul.opisk.määrä 3,8 5,2 3,5 4,8 4,5 3,8 4,0 2,0 4, ) julk. myöh KERROS m²/ OPISKELIJA (kaikki) 18,9 19,9 19,6 22,1 22,2 21,6 19,4 2) 18,8 20 1) Tilinpäätöslukuja 2013 / Koulutuksen järjestäjät/ ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE) portaali 2) Ei sisällä Varpalan tiloja, sisältää logistiikka/metsän uudet opetustilat SAMI VAIKUTTAVUUS TULOSMITTARIT Tulosmittareiden perusteet ja tulosryhmät (TR) Perustutkinnot ja oppisopimuskoulutus Vaikuttavuusmittari (90 %) Tulosrahoituksen julkaisuvuodet (TA) ja mittareiden tarkastelujaksot Vertaistiedot Itä-Suomi ka Koko Suomi ka tav tot. 1) tav tot 1) tav tot 1) tav tav kaikki 1), 2) A1 1), 2) kaikki 1) A1 1), 2) TR1: Läpäissyt, työllinen 45 46,2 48,0 50,9 55, ,0 46,6 48,7 50,8 50,2 paino 10 TR2: Läpäissyt, jatko-opiskelija 2,5 2,7 3,5 2,6 3, ,0 6,2 3,8 3,1 3,2 paino 6 TR3: Läpäissyt, ei työllinen, eikä 25,0 26,5 24,0 23,7 22, ,0 22,5 25,5 18,6 19,4 jatko-opiskelija paino 3 TR4: Ei läpäissyt, työllinen tai 19,5 16,1 19,7 15,7 14, ,0 11,3 8,9 14,3 13,7 opiskelija paino 1 TR5: Keskeyttänyt, ei työllinen, 8,0 8,5 8,0 7,1 6, ,0 13,5 13,2 13,2 13,5 eikä opiskelija paino 0 Vaikuttavuusmittarin arvo 10,0-10,4 15,0 +0,8 15,0 8, ,0-27,5 16,5 1,35 10,5 Opettajien kelpoisuusmittari (7 %) 88,0 89,6 88,0 92,9 93,0 92, ,0 90,8 88,12 83,4 83,2 Henkilöstön kehittämismittari (3 %) 4,0 3,7 4,0 3,2 3,5 4,0 4,0 3,5 2,82 3,48 2,95 2,88 Tulosindeksi Sijoitus Itä-Suomi Sijoitus koko Suomi kaikki A1 kaikki A1 8/16 5/7 50/124 25/47 9/15 7/7 72/117 30/48 6/16 4/7 40/124 20/47 7 / 16 5 / 7 62/ / 47 5/16 3/7 30/124 15/47 Lisäkoulutuksen tutkinnot ) 6/14 4/6 51/116 21/48 4/16 3/7 40/120 16/48 3/16 2/7 20/124 8/ Ammatillisen koulutuksen tulosrahoitus, Opetushallitus , ja Vertaistiedot on laskettu koulutuksenjärjestäjien keskiarvotietojen keskiarvoina 3. Näyttötutkintona suoritettavat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, raportti

12 OPISKELIJAMÄÄRÄT vuosille TOIMIALAT TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelijaopisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät TELLU-toimiala PAKU-toimiala SOTE-toimiala Nivelvaihe Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus- ja työelämäpalv Yhteensä Yhteensä TP ,8 636, Yhteensä 1987,3

13 SAMIedun tiedon- ja laadunhallinnan järjestelmä IMS - TOLA SAMIedun johtamisen avainprosessien (5) ja jatkuvan laadunparantamisen (laatuympyrä) yhteensovittaminen

14 YHTEENVETO TA YHTYMÄPALVELUT * 64,5 70, ,5 virka 9, toimi 52, ,5 määräaikainen toimi 2,5 4, KOULUTUSPALVELUT , opetus virka ,5 102,5 100,5 100,5 toimi päätoiminen tuntiopettaja määräaikainen opetuksen avustavat 25, toimi 25, määräaikainen toimi opiskelijapalvelut 28, virka 10, toimi 15, määräaikainen toimi, virka 2, Henkilötyövuotta 278, ,5 Henkilöä Ennakoiva poistuma eläkkeelle siirtyminen *Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut (AITO) siirtynyt osaksi yhtymäpalveluja

15 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015 lakkautettavat, perustettavat virat ja toimet LAKKAUTETTAVAT VIRAT JA TOIMET ASPA-toimiala toimi toimi SOTE-toimiala toimi Kiinteistöpalvelut toimi Taloushallinto virka 3 koulunkäyntiohjaaja 1 työvalmentaja 1 koulunkäyntiohjaaja 1 laitoshuoltaja 1 taloussuunnittelija lakkautetaan tarpeettomana lakkautetaan tarpeettomana lakkautetaan tarpeettomana lakkautetaan tarpeettomana siirto toimeksi (ei julkisen vallan käyttöä) PERUSTETTAVAT VIRAT JA TOIMET Taloushallinto toimi taloussuunnittelija siirto virasta toimeksi SOTE-toimiala toimi opettaja Naarajärven toimipiste YHTEENSÄ lakkautetaan perustetaan 1 virkaa 6 tointa 2 tointa

16 VUODEN 2015 TALOUSARVION PERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuotteen ( BKT) ei ennusteta kasvavan. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laite-investointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan muodostuvan 1,2 % kolmen negatiivisen talouskasvun vuoden jälkeen. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan hieman, 0,3 %. Viennin kasvun ennustetaan yltävän vuona prosenttiin. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanteen ennustetaan pysyvän heikkona. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyyden lisääntyvän vajaalla puolella prosentilla. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. (Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2014). Talousarvion sitovuus Itä-Savon koulutuskuntayhtymän talousarviossa ja -suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosa muodostuu kahdesta tulosalueesta: yhtymäpalvelut ja koulutuspalvelut, joiden sitovuustasona on toimintakate. Tuloslaskelmaosan sitova taso on vuosikate, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Investointiosan sitovuustaso on nettoinvestoinnit ja rahoitusosa puolestaan osoittaa miten investoinnit rahoitetaan ja sen sitovuustaso on rahoituksen vaikutus maksuvalmiuteen. Tulosalueet jakaantuvat edelleen toimialoihin, joiden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle. Toimialojen osalta on yhtymäpalveluihin muodostettu uusi toimiala AIKE (aikuiskoulutus ja kehittämispalvelut, johon on yhdistetty entiset AITO (aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut) ja KEVI (kehittämis- ja viestintäpalvelut). AIKE sisältää myös oppisopimuskoulutuksen. Koulutuspalvelujen toimialoista TELLU (tekniikan- ja liikenteenala sekä luonnonvara- ja ympäristöala), PAKU (palvelu- ja kulttuuriala) ja SOTE (sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala) ovat puhtaasti koulutuspalvelujen tuottajia. ASPAn (asiantuntijapavelut) toiminnassa on paljon SAMItasoisia tehtäviä kuten yhteiset opinnot, kansainvälinen toiminta, tieto- ja viestintätoiminta, opiskelijan tukemis- ja ohjauspalvelut sekä asuntolatoiminta. Nivelvaiheen koulutus on siirretty ASPAlta takaisin SOTElle. Talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio on laadittu tulosalueille ja toimialoille nettobudjettina. Koulutuskuntayhtymän tuloslaskelmaosa on esitetty sekä sisäisten erien kanssa, että ilman sisäisiä eriä. Rahoitusosa on esitetty ilman sisäisiä eriä. Yhtymävaltuustoon nähden sitovuustasot ovat: I KÄYTTÖTALOUSOSA yhtymäpalvelujen toimintakate koulutuspalvelujen toimintakate II TULOSLASKELMAOSA vuosikate III INVESTOINTIOSA netto IV RAHOITUSOSA vaikutus maksuvalmiuteen

17 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vuoden 2015 opiskelijamäärät on arvioitu seuraavasti: Normiopiskelijat Muut opiskelijat Opiskelijat yhteensä Opiskelijatyöpäivät yhteensä TELLU-toimiala PAKU-toimiala SOTE-toimiala Nivelvaihe Oppisopimuskoulutus OPISKELIJAMÄÄRÄ YHTEENSÄ Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelmanmukaisiin poistoihin. Vuoden 2015 kokonaisopiskelijamäärätavoitetta on nostettu vuoden 2014 talousarviosta 91 opiskelijalla. Lisäys kohdentuu sekä normiopiskelijoihin (+ 45) sekä aikuiskoulutuksen opiskelijamäärään (+ 46). Valtion talousarviossa vuodelle 2015 on valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisenä yksikköhintana ,22 euroa opiskelijaa kohden. Yksikköhinnassa on huomioitu kustannustason muutoksen vuoksi 1,2 % indeksikorotus. Näin ollen yksikköhinnan leikkaukseksi jää 1,35 % edellisvuodesta. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän yksikköhintatulot on laskettu käyttäen samaa 1,35 %:n leikkausta koulutusalakohtaisista yksikköhinnoista. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä anotaan harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta n euroa. Tuloksellisuuden perusteella myönnettävää rahoitusta on vuoden 2015 talousarviossa arvioitu saatavan saman verran kuin sitä järjestelmään maksetaan. Vuoden 2015 ulkoiset toimintatulot ovat 20,8 milj. euroa, missä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon 1,4 %. Vuoden 2015 toimintamenot ovat 19,7 milj. euroa ja laskua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 1,7 %. Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilöstö-/henkilötyövuosimäärä on 277/267. Vuoden 2014 talousarviossa vastaavat luvut olivat 293/278,5 eli henkilöstö on vähentynyt edellisvuodesta n. 16 henkilöllä/11,5 henkilötyövuodella. Keväällä 2014 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena neljän henkilön työ-/virkasuhde päätettiin. Loput vähenemisestä on seurausta henkilöstön eläkkeelle jäämisestä ja määräaikaisten työ-/virkasuhteiden päättymisestä. Henkilöstömenot ovat yhteensä 14,3 milj. euroa ja niiden osuus toimintamenoista on 72,8 %. Palkkamenojen laskennassa on käytetty 0,4 % indeksikorotusta, mikä vastaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista palkkaratkaisua. Vuosikate on euroa. Tilikauden tulos on suunnitelmanmukaisten poistojen, euroa, jälkeen euroa negatiivinen. Poistoeron määrä vuonna 2015 on euroa ja sen vaikutuksesta vuoden 2015 ylijäämä on euroa. Investointiosa Vuoden 2015 investointimenojen kokonaismäärä on 1,3 milj. euroa. Rakennusinvestointeihin on varattu 1,1 milj. euroa. Keskeisin rakennushanke on asuntolan peruskorjaus, joka ajoittuu vuosille Irtaimistohankintoihin on vuodelle 2015 varattu yhteensä euroa.

18 Rahoitusosa Rahoitusosan avulla esitetään toiminnan investointien ja rahoituksen rahavirrat ja niiden vaikutus kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Vaikutus on vuonna 2015 negatiivinen euroa johtuen vuosikatetta suuremmista investoinneista sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle helmikuussa 2015 palautettavasta vuoden 2014 yksikköhintarahoituksesta, joka alustavan laskelman mukaan on n euroa. Vaje katetaan aikaisemmilta vuosilta kertyneillä rahavaroilla. Talousarviovuoden ja suunnitteluvuosien suunnitellut investoinnit pystytään toteuttamaan vuosikatteella ja aiemmilta vuosilta kertyneillä rahavaroilla. Varpalan kiinteistöstä ollaan luopumassa, mutta siitä mahdollisesti saatavaa myyntihintaa ei ole budjetoitu. Talouden tunnusluvut Talouden tunnusluvut on koottu talousarvion 2015 SAMI -resurssit tuloskorttiin. Tuloslaskelman tunnusluvuista keskeisin on vuosikate. Vuosikatteella pyritään kattamaan suunnitelmanmukaiset poistot. Lisäksi kuntayhtymän tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Kuntaliiton suosituksessa Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja - suunnitelma esitetään, että vuosikate- % laskettaisiin jakamalla vuosikate keskimääräisellä poistonalaisten investointien hankintamenolla. Näin saatu tunnusluku pitäisi olla vähintään 100 %, jotta kuntayhtymän tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä. Tällä tavalla laskettuna Itä-Savon koulutuskuntayhtymän tunnusluvuksi tulee 77 %. Ero ohjearvoon, 23 %, pystytään kuitenkin kattamaan aiempien tilikausien aikana kertyneillä rahavaroilla. Viimeisten viiden vuoden ( ) tilinpäätöksistä laskettuna toteutuneiden vuosikatteiden (8,556M ) ja investointien (6,857M ) suhdeluku on 125 %. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu siten, että valtiolta tulevilla yksikköhintatuloilla, koulutuksen myyntituloilla sekä muilla tuloilla katetaan kaikki toimintamenot. Se osa investoinneista, mitä ei voida rahoittaa toimintatuloilla, rahoitetaan kassavaroilla. Huolimatta tuloslaskelman osoittamasta ylijäämästä on talousarvio kokonaisuudessaan alijäämäinen vuoden 2015 investointien ollessa suunnitelmanmukaisia poistoja suuremmat. Käyttötalouden perustelut Vuoden 2015 toimintatulojen toteutuminen edellyttää 3,3 % kasvua normiopiskelijamäärässä rahoituksen pienennyttyä edellisvuoden tasosta. Kasvua haetaan tuote- ja palvelukehittämisen avulla. Lisäksi aikuiskoulutuksen volyymin pitäminen nykytasolla edellyttää uusien koulutustuotteiden kehittämistä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Neuvottelukunnat ovat mukana ennakoinnissa ja tutkintojen kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Toimintatuloihin on budjetoitu myös tulosrahaa n euroa. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta euroa. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa on leikattu edellisvuodesta 1,35 %. Palkkakustannuksia on korotettu työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti 0,4 % ja henkilösivukuluina on käytetty 25,5 %. Henkilöstötyövuosien määrä on 11,5 pienempi kuin vuoden 2014 talousarviossa. Suunnitteluvuosiin liittyy muutoksia järjestämislupiin. Vuodelle 2016 Itä-Savon koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa on Koulutuksen järjestämisluvat tullaan uudistamaan vuoden 2017 alusta lukien. Talousarviossa vuoden 2017 opiskelijamäärä on pidetty edellisvuosien tasolla. Vuoden 2016 rahoitus määräytyy vielä nykyisen rahoituslain mukaisesti ja yksikköhinnan arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla. Sen sijaa vuoden 2017 rahoitus määräytyy uuden rahoituslain mukaan. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta on annettu Terhi Juutilainen talousjohtaja

19 TALOUSARVIOASETELMA VUODELLE 2015 TULOSALUE (Yhtymävaltuuston sitovuustaso) TOIMIALA (Yhtymähallituksen sitovuustaso) I KÄYTTÖTALOUSOSA 1. YHTYMÄPALVELUT 1.1 Luottamushenkilöhallinto 1.2 Hallintopalvelut 1.3 Taloushallinto ja sisäiset palvelut 1.4 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 1.5 Aikuiskoulutus ja kehittämispalvelut 2. KOULUTUSPALVELUT 2.1 TELLU-toimiala 2.2 PAKU-toimiala 2.3 SOTE-toimiala 2.4 ASPA-toimiala II TULOSLASKELMAOSA III INVESTOINTIOSA IV RAHOITUSOSA 1 Rahoitustuotot ja -kulut 1 Talonrakennus 2 Irtaimistohankinnat 1 Rahoitusosa

20 VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV YHTYMÄVALTUUSTOTASO TP-2013 TA-2014 TAE TS-2016 TS KÄYTTÖTALOUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhtymäpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Koulutuspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot Rahoitusmenot Netto INVESTOINTIOSA Investoimintitulot Investoimintimenot Netto KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot Menot Netto

21 VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV YHTYMÄHALLITUSTASO TP-2013 TA-2014 TAE TS-2016 TS KÄYTTÖTALOUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YHTYMÄPALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hallintopalvelut Toimintatulot 12 Toimintamenot Toimintakate Taloushallinto ja sisäiset palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kehittämis- ja viestintäpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

22 TP-2013 TA-2014 TAE TS-2016 TS Aikuskoulutus ja kehittämispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KOULUTUSPALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TELLU-toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PAKU-toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SOTE-toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asiantuntijapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot Rahoitusmenot Netto

23 INVESTOINTIOSA Investoimintitulot TP-2013 TA-2014 TAE TS-2016 TS Investoimintimenot Netto Talonrakennus Investointitulot Investointimenot Netto Irtaimistohankinnat Investointitulot Investointimenot Netto KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot Menot Netto

24 T U L O S L A S K E L M A O S A, ulkoinen (1 000 EUR) TP TA TAE TS TS TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä VUOSIKATE * Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuosikate % 7,1 5,1 5,3 5,4 5,5 Kertynyt ylijäämä

25 T U L O S L A S K E L M A O S A, sisäisten erien kanssa (1 000 EUR) TP TA TAE TS TS TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot -1 0 Rahoitustulot ja -menot yhteensä VUOSIKATE * Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIÄÄMÄ * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuosikate % 7,1 5,1 5,2 5,3 5,4 Kertynyt ylijäämä

26 R A H O I T U S O S A (1 000 EUR) TP TA TAE TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 1) Vaikutus maksuvalmiuteen * * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv ) Huomioitu talousarvion lisäksi merkittävimmät erät kuten esim. yksikköhintojen palautukset ja hankeavustusten ennakkomaksut

27 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Yhtymäpalvelut N Koulutuspalvelut N TULOSLASKELMAOSA Korkotulot 1 Muut rahoitustulot 1 Korkomenot 2 Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät VUOSIKATE 2) INVESTOINTIOSA N Talonrakennus Irtaimistohankinnat 198 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen N 188 TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N= sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 2) Tuloslaskelmaosan sitovuus on vuosikate; tuhatta euroa

28 Savonlinna (Savonranta) Rantasalmi Enonkoski Kitee Kerimäki Kesälahti Kesälahti Sulkava Savonlinna Punkaharju Parikkala Savonlinna SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO Pohjolankatu 4-6, PL 12, Savonlinna Puh. (015) Faksi (015)