TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO EUROSOPEUTTAMISEN VASTAPAINOKSI KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMAT 1 2 SAMIN VISIOT JA OPPIMISKÄSITYS 3 SAMIedun TIEDON- JA LAADUNHALLINNAN JÄRJESTELMÄ IMS-TOLA 4 SAMIedun TAVOITEKORTIT 5 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 6 SAMI-LAATUKORTTI SAMI-TULOSKORTTI OPISKELIJAMÄÄRÄT vv HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUODEN 2016 TALOUSARVION PERUSTELUT VUODEN 2016 TALOUSARVIOASETELMA 14 VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA vv VUODEN 2016 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA 21 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 22

3 KÄYTETYT LYHENTEET AIKE aikuiskoulutus- ja kehittämispalvelut SAMInet SAMIn intranet AMKE ammattiosaamisen kehittämisyhdistys SOTE sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ANK ammatilliset neuvottelukunnat TA talousarvio ASPA opetuksen asiantuntijapalvelut TAE talousarvioesitys BSC Balanced Scorecard TAV tavoite ECVET ammatillisen koulutuksen TELLU tekniikan- ja liikenteen-, sekä opintosuoritusten siirtojärjestelmä luonnonvara- ja ympäristöala HENTI henkilöstö- ja tietohallintopalvelut TOB työolobarometri IMS-TOLA laadunhallintajärjestelmä TOT toteutunut (toiminta-ja laatujärjestelmä) TP tilinpäätös OKM opetus- ja kulttuuriministeriö TR tulosryhmä PAKU palvelu- ja kulttuuriala TS taloussuunnitelma SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto VTP välitilinpäätös SAMIedu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä YT yhteistoimintamenettely

4 EUROSOPEUTTAMISEN VASTAPAINOKSI KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE- OHJELMAT Sopeutusvuodet 2016 ja 2017 edellyttävät hyvin toimivaa strategista ohjausta. Sellainen on saatu päivittämällä vuoden 2012 ammattiopistostrategia 20 toimenpideohjelmalla. Niiden tarkoitus on toimia linjapapereina, joilla määritellään millaisilla toimenpiteillä vuosina 2016 ja 2017 kansallisen sopeutuksen ja reformin lopputulos voidaan saavuttaa. Linjapaperit ohjaavat meidän valintoja ja niiden mukaan sekä sopeutamme että kehitämme. Tämä kaksijakoisen taktiikan malli on välttämätön edellytys sille, että SA- MIedu jatkaa itsenäisenä ja pedagogisesti vahvana ammatti- ja aikuisopistona. Muutosta tehdään painopisteenä elinkeinoelämän ja opiskelijoiden odotukset ja tarpeet. Oppilaitos eikä koulutuksen järjestäjä voi sopeuttaa vain ollakseen instituutiona olemassa, vaan ollakseen olemassa ensisijaisesti seudullista, mutta myös laajempaa alueellista ja kansallista tarvetta varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön uusitun järjestämisluvan lopussa todetaan mm., että ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahvoja toimijoita.. Tähän haasteeseen voidaan parhaiten vastata vahvistamalla ammatillisen koulutuksen seudullista järjestäjärakennetta. Työelämän ja yksilöiden osaamistarpeet voidaan parhaiten määritellä seutukunnan toimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu on tapahtunut poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Kansalliset päätökset edellyttävät ammatillisen koulutuksen laajamittaista toiminnallista reformia samalla kun rahoitusta leikataan %, kenties enemmänkin. On selvää, että tämän muutoksen suunnittelu ja hallittu toimeenpano näkyy kaikessa koulutustarjonnassa, opiskelijamäärissä, henkilöstömäärissä, kiinteistöjen määrässä, euroissa, jne. pienenevänä trendinä. Koulutuksen ja opetuksen laadunhallinta ja varmistus on kuitenkin taattava kaikissa vaiheissa. Se on hyvin toimivan koulutusorganisaation lähtökohta. SAMIedun osalta vuodelle 2016 tehtävät sopeutusratkaisut ovat suurimmat tähän asti. Tähän ovat syynä yksinkertaisesti kolme isoa asiaa: järjestämislupaa leikataan sadalla opiskelijalla (1385 -> 1285, vaikutus on n. 1 milj. euroa), TELMA- koulutuksen (ent. VAKU II) lupa evättiin kokonaan (vaikutus n. 0,5 milj. euroa) ja investointilisä poistettiin (vaikutus n. 0,5 milj. euroa). Kaikki nämä aiheuttavat yli 2 milj. euron leikkauksen tuloihin, joihin menot on aina tasapainotettava. Tämän leikkauksen hallittu kohdentaminen on vaatinut paljon erilaisten heijastusvaikutusten arviointia ja monien palvelujen ja toimintojen joko vähentämistä ja lopettamista kokonaan. Onnistuminen edellyttää kaiken palvelutoiminnan tulosmaksimia ja menorakenteiden kustannusminimiä. Tavoitteena on ollut saada kokoon sellainen toiminta- ja taloussuunnitelman tasapaino, jolla päätetyn koulutustarjonnan (ydinprosessin) tuloksellisuusmittarit (läpäisy, keskeyttäminen, työllistyminen, jatko-opinnot) paranevat. Toisaalta organisaation sisäisten tukipalvelujen (avainprosessit) karsiminen on pyritty tekemään niin, että opetustoiminnan laatu voidaan varmistaa. Työtehtäviä vähennetään ensin sieltä, missä tarpeelliset palvelut voidaan järjestää uudella tavalla. Muutos vaikuttaa jokaisen työhön ja tulee edellyttämään valmiutta ottaa lisävastuita ja sopeutua muuttuvaan työympäristöön. Muutosta on katsottava pidemmällä tähtäimellä. Toiminnan ja talouden kehyksiä on arvioitu käytännössä sekä 2016 että jonkin verran myös jo 2017 osalta. Näin on voitu nähdä, millaisia sopeutuksen valmisteluja vuonna 2016 on tehtävä, jotta myös vuoden 2017 talous saadaan pidettyä tasapainossa. On ennakoitava isompaa kokonaisuutta. Näillä näkymin kansalliset säästöt siis kohdentuvat erityisen rajuina vuosiin 2016 ja Niiden jälkeen ei paluuta entiseen ole, joten kaikessa suunnittelussa on lähdettävä siitä, että tehtävät sopeutukset ja leikkaukset ovat pysyviä.

5 Kokonaisopiskelijamäärä pyritään pitämään edelleen n tasolla. Tämä on mahdollista kahdella ehdolla: 1) edellä mainitun tulosmaksimin saavuttaminen toteutuu ja tarjonnassa olevien tutkintojen vetovoima on yli aloituspaikkojen, niillä työllistytään hyvin ja sijoitutaan jatko-opintoihin ja keskeyttäminen pidetään matalana sekä 2) aikuiskoulutuksen ja muun koulutuksen (oppisopimuskoulutuksen) kysyntää kasvaa järjestämisluvan pienentymistä vastaavasti noin sadalla. Toiminnan tulot ja menot pidetään tasapainossa. Vuoden 2016 tulot pienenevät n. 2,17 M (-10,4 %) jolloin menoja sopeutetaan saman verran 2,18 M (-11,1 %). Näin merkittävien leikkausten tekeminen hallitusti edellyttää perusteellista harkintaa ja vaikutusten arviointia myös pidemmällä tähtäimellä. Haettavien säästöjen on oltava pysyviä, joten toiminnalliset muutokset ovat yleensä lopullisia. Tämä heijastuu suoraan henkilöstön työhön ja siihen, mihin palveluihin on jatkossa varaa panostaa. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien työtehtävien tarpeellisuuden arviointia ja keskinäistä vertailua. Henkilöstömenoja ja määrää sopeutetaan sen 72 % painoarvon suhteessa. Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen ja läpikäynti ovat olleet arkipäivää kaikille järjestäjille. Kansallisen sopeutuksen huippu osuu vuodelle 2016, koska järjestämislupaleikkaukset ovat suurimmillaan silloin. Tämä näkyy myös SAMIedun henkilöstösopeutuksen työssä. Vuoden 2016 henkilöstömenosäästöt määräytyvät työn ja eurojen vähenemisen seurauksena. Vähenemistarvetta on arvioitu pidemmällä aikavälillä vuoden 2016 loppuun mennessä, jotta vaikutukset vuodelle 2017 ehditään ajoissa toteuttaa. Toinen suuri kustannustekijä on kiinteistöt ja toimitilat. Niiden haaste liittyy huonon käyttöasteen ja suuren peruskorjaustarpeen tuplavaikutukseen. Kun vuodesta 2010 lähtien kaikki muut suuret kustannuserät ovat suhteellisen hyvin seuranneet tulojen sopeutusta, on kiinteistöjen kuorma pysynyt edelleen samana. Siksi toimitilojen suhteen on ollut pakko hakea keinoja, joilla lähivuosille saavutetaan toisaalta pysyviä ja kestäviä ratkaisuja ja toisaalta ylläpidettävien neliöiden määrän pienenemisellä myös pienempiä käyttökustannuksia. Tähän päästään sillä, että huonon käyttöasteen ja suuren peruskorjaustarpeen rakennuksia tai rakennusten osia puretaan sen sijaan, että niihin tehtäisiin miljoonien peruskorjausinvestoinnit. Toimitilojen muutostyöt vuosille on suunniteltu kokonaistaloudellisesti noin 3,5 M suuruisena, mikä tarkoittaa n. 0,7 M vuositason kustannuserää. Tällä on tarkoitus toteuttaa kaikki purkutyöt ja korvaavat uusinvestoinnit. Tavoitekorteilla tarkennetaan vuoden 2016 tulostavoitteet. Keltaisen prosessikortin merkitys on erityisen suuri. Siinä on viisi merkittävää isoa tavoitekokonaisuutta, jolla alussa mainittujen toimenpideohjelmien konkreettiset kehittämistoimet aiotaan toteuttaa. Kun vielä kilpailuneutraliteettivaatimuksen edellyttämä osakeyhtiö on perustettu, on vuodelle 2016 tiedossa erityisen vaativat työt kaikille opetuksesta tukipalveluihin ja johtamiseen sekä päätöksentekoon. Mutta niiden kaikkien resursseilla ja osaamisen yhteisvaikutuksella tämä muutos on tehtävä. Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/rehtori

6 Visio SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Oppimiskäsitys SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktiivisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kollegiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktiivista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä.

7 SAMIedun tiedon ja laadunhallinnan järjestelmä IMS TOLA SAMIedun johtamisen avainprosessien (5) ja jatkuvan laadunparantamisen (laatuympyrä) yhteensovittaminen

8 SAMI-PROSESSIT Laadunhallintajärjestelmän IMS-TOLA SAMI-PROSESSIT avainprosessit Laadunhallintajärjestelmän Pedagogisen IMS-TOLA avainprosessit johtamisen prosessit / koulutuspalvelut Henkilöstö- Koulutuspalvelut ja tietohallinnon prosessit/ Henkilöstöpalvelut henkilöstöpalvelut Kehittämisen Kehittämis- ja ja aikuiskoulutuksen aikuiskoulutuspalvelut prosessit/ Taloushallinto, kehityspalvelut sisäiset palvelut Taloushallinnon Yhtymäpalvelut ja tukipalvelujen prosessit/ sisäiset palvelut Koulutuksen järjestäjähallinnon prosessit/ yhtymäpalvelut Prosessimittarit (5) Prosessimittarit (10) SAMIedun tavoitekortit SAMI-RESURSSIT SAMI-RESURSSIT Taloutta, henkilöstöä ja toimitiloja koskevat Taloutta, tavoitteet henkilöstöä ja tunnusluvut ja toimitiloja koskevat tavoitteet ja tunnusluvut Resurssimittarit (8) Resurssimittarit (8) VISIO SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Laatumittarit (7) Laadunhallinnan ja itsearvioinnin tavoitteet ja tunnusluvut SAMI-VAIKUTTAVUUS Kansallisen tuloksellisuusarvioinnin sekä tulosrahoituksen vaikuttavuusmittari (tulosryhmät TR1 5), opettajien kelpoisuusmittari, henkilöstön kehittämismittari sekä tulosindeksi. Tulosmittarit (5) SAMI-UUDISTUMINEN Strategisen suunnittelun ja tuloksellisuusarvioinnin yhteensovittaminen tasapainotettu BSC-mittaristo, SAMIedun laadunhallinnan prosessit (IMS-TOLA) ja kansallinen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittaristo

9

10 SAMIN LAATUKORTTI 2016 SAMI PROSESSIT IMS / TOLA Tavoite = Missä onnistuttava? Mittari = Missä tulos näkyy? Toimenpiteet = Mihin ryhdytään? KOULUTUS- PALVELUT Onnistua vahvistamaan sellaisia pedagogisen ja didaktisen johtamisen työkäytäntöjä, joilla varmistetaan opetuksen laadun tasalaatuisuus sekä parannetaan koulutuksen tuloksellisuutta. Auditointien määrä 15 tutkintoa Auditointien kokonaisarvio 3,9 (kaikkien auditoitujentutkintojen KA) kehittämiskohteet ja niiden toteutuminen on dokumentoitu IMS/Tola Tuloskortti (Asiakas ja prosessi & laatu) Opetus ja oppimisprosessien auditoinnit ja jatkuva seuranta. Opettajakohtainen arviointi kehityskeskustelussa. Pedagogisen strategien toimenpideohjelmien toteuttaminen ja jatkuva seuraaminen. PROSESSIMITTARIT HENKILÖSTÖ- PALVELUT KEHITTÄMIS- PALVELUT AIKUISKOULUTUS Onnistua toteuttamaan sellainen henkilöstörakenteen ja osaamisen muutosprosessi, jolla turvataan henkilöstön osaaminen ja työkyky sekä luodaan edellytyksiä ammattiidentiteetin muutokselle ja sisäisen motivaation ylläpitämiselle. Onnistua ylläpitämään sellaista ennakoinnin prosessia ja toimintamallia (non stop), jolla elinkeinoelämän työvoiman osaaminen ja koulutustarpeet voidaan jatkuvasti päivittää ja joka ohjaa koulutustarjontaa, aloituspaikkoja, osaamisaloista muodostuvia opintopolkuja TOB-tulokset 3,9 Henkilöä per esimies 20 Henkilöstövalmennus 5-6 pv/ hlö Tulospalkkiot Tutkintojen tulosvertailun 4-kentässä 70 % sijoittuu yläneljännekseen Aikuiskoulutuksen uudet tuotteet ja toimintamallit 10 Vetovoimaisuus 1,2 TOB joka vuosi Esimies- ja tiimivalmennusvalmennus Työhyvinvointiohjelma Tulospalkkiomallin testaaminen Ennakointiraportin toimenpiteet ja seuranta ammatillisten neuvottelukuntien kanssa Sähköinen (CRM) asiakkuuksien hallinta TALOUSHALLINTO SISÄISET PALVELUT Onnistua toteuttamaan sellainen palvelutoimintojen rakenteellinen sopeutus, joilla sekä opetustoiminnan että tukipalvelujen kustannus-tehokkuus paranee vähintään samassa suhteessa toimintatulojen vähenemisen kanssa Opiskelijat / henkilöstö 8,3 Toimitilojen käyttöaste 65 % Henkilöstömenot / toimintamenot 67% Sopeuttamisohjelmat Tilojen ja henkilöstön sopeuttaminen Jatkuva seuranta ja raportointi YHTYMÄ- PALVELUT Onnistua toteuttamaan sellaiset toiminnalliset ja taloudelliset sopeuttamistoimet, joilla itsenäisen ammatti- ja aikuisopiston opetustoiminnan ydinprosessien, sisäisten palvelujen avainprosessien sekä henkilöstön työkykyä/hyvinvointia koskevien tukiprosessien hallittu ohjaus toteutuu Järjestämislupa 1285 Henkilöstömenosopeutus -15% Vuosikate 1-1,2 M Tulosrahoituspisteet 1020 Laatupalkinto 2016 Tarvittaessa esitys OKMlle Työ- ja esimiestehtävien kartoitus Talouden kk-seuranta Tulosmittariseuranta Laatupalkintohakemus Määrällisen arvioinnin palautteet OPIX -päättö SAMI -UUDISTUMINEN Tav Tot Tav Tot Tav Tot Tav Tot 31.8 Tav yleisarvio 2015 asti ka 2016 alkaen 3,9 3,9 3,9 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 4,0 Tot LAATUMITTARIT Ammatillisen peruskoulutuksen palautejärjestelmä AIPAL Näyttötutkintojen palautejärjestelmä OPAL Työvoimakoulutuksen palautejärjestelmä LIPAL Lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute SOPPRO-päättö Oppisopimuskoulutuksen palaute TYÖELÄMÄPALAUTE Työpaikkaohjaajien ja - kouluttajien antama palaute ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osalta TYÖYHTEISÖKYSELY vastaus- % vastaus- % yleisarvio 2015 asti ka 2016 alkaen 3,9 3,9 4,1 3,9 3,9 4,0 4,0 3,9 4,0 vastaus- % yleisarvio 2015 asti ka 2016 alkaen 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 vastaus- % yleisarvio 4,0 4,2 4,3 4,2 4,0 4,1 keskiarvo (asteikko 1-4) ,4-3,4 3,5 vastaus- % yleisarvio 2015 asti ka 2016 alkaen kappalemäärä Johtaminen tiedottaminen ja vuorovaikutus työn kehittävyys esimiestyö Hyvinvointi hyvä työkyky optimaalinen kuormitus hyvä ergonomia 4,0 3,9 4,0 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 4, ,6 3,8 3,7 4,1 3,6 3,8 74 3,5 3,7 3,5 4,1 3,5 3,6 75 3,6 3,8 3,6 4,1 3,6 3,7 80,5 3,5 3,7 3,5 4,0 3,4 3,5 80 3,6 3,8 3,6 4,1 3,6 3,7 82 3,7 3,9 3,8 4,2 3,7 3,8

11 SAMIN TULOSKORTTI 2016 SAMI RESURSSIT RESURSSIMITTARIT Tunnusluku Talous Henkilöstö TOIMINTATULOT / -MENOT % Vertaistietoa 2014 Tav Tot Tav Tot Tav Tot Tav Vtp Tav Itä- Suomi (3) ka 1) Koko Suomi (15) ka 1) 105,5 105,3 105,0 107,6 105,3 107,0 105,6 106,5 106,3 108,7 110,6 VUOSIKATE VUOSIKATE / TOIMINTATULOT % 4,9 4,7 4,7 7,1 5,0 6,6 5,3 6,1 6,0 8,0 9,6 VUOSIKATE / POISTOT % 93,5 86,4 88,8 137,4 100,6 100,9 93,7 107,6 98,8 130,7 149,5 OPISKELIJAT/ HENKILÖSTÖ 7,0 6,5 6,5 6,8 6,6 7,3 7,3 7,8 8,3 7,6 8,2 KOULUTUSPÄIVÄT/ HENKILÖSTÖ 3,5 4,8 4,5 3,8 4,0 5,3 4,2 1,2 3,0 Tilat OPETUSTILOJEN KÄYTTÖASTE % 65 KERROS m²/ OPISKELIJA (kaikki) 19,6 22,1 22,2 21,6 19,4 2) 22,6 20 2) 19,1 2) 19,5 2) 1) Tilinpäätöslukuja 2014 / Koulutuksen järjestäjät/ AMKE portaali 2) Ei sisällä Varpalan tiloja, sisältää logistiikka/metsän uudet opetustilat SAMI VAIKUTTAVUUS Tulosrahoituksen julkaisuvuodet (TA) ja mittareiden tarkastelujaksot Vertaistiedot 2015 TULOSMITTARI Tulosmittareiden perusteet ja tulosryhmät Perustutkinnot ja oppisopimuskoulutus Vaikuttavuusmittari (90 %) tav tot tav tot tav tot. 1) tav tav kaikki 1), 2) Itä-Suomi ka A1 1), 2) Koko Suomi ka TR1: Läpäissyt, työllinen, 48,0 50,9 55,0 49,2 55,0 47, ,7 47,1 49,7 49,2 paino 10 TR2: Läpäissyt, jatko-opiskelija, 3,5 2,6 3,0 2,6 3,0 2, ,5 3,3 3,1 3,1 paino 6 TR3: Läpäissyt, ei työllinen, eikä 24,0 23,7 22,0 27,3 27,0 26, ,3 28,8 22,5 22,9 jatko-opiskelija, paino 3 TR4: Ei läpäissyt, työllinen tai 19,7 15,7 14,0 8,0 8,0 7, ,1 7,8 11,8 11,8 opiskelija paino 1 TR5: Keskeyttänyt, ei työllinen, 8,0 7,1 6,0 12,9 7,0 15, ,5 13,0 12,9 13,0 eikä opiskelija paino 0 Vaikuttavuusmittarin arvo 15,0 +0,8 15,0 8,5 20,0-9, ,1 6,8 1,3 3,6 Opettajien kelpoisuusmittari (7 %) 88,0 92,9 93,0 92,6 94,0 93, ,6 89,8 86,1 86,0 Henkilöstön kehittämismittari (3 %) 4,0 3,2 3,5 4,0 4,0 3,9 4 4,5 3,0 3,4 3,0 3,1 Tulosindeksi Sijoitus Itä-Suomi kaikki A1 Sijoitus koko Suomi kaikki 6 / 16 4 / 7 40 / / 47 7 / 16 5 / 7 62 / / 47 5 / 16 3 / 7 30 / / 47 7 / 16 4 / 7 51 / / 48 4 / 16 3 / 7 40 / / 48 9 / 15 6 / 7 67/ / 47 5 / 16 3 / 7 40 / / 48 4 / 16 2 / 7 35 / / 48 kaikki 1), 2) A1 1), 2) A1 Lisäkoulutuksen tutkinnot ) ) Ammatillisen koulutuksen tulosrahoitus, Opetushallitus ) Vertaistiedot on laskettu koulutuksenjärjestäjien keskiarvotietojen keskiarvona 3) Näyttötutkintona suoritettavat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

12 OPISKELIJAMÄÄRÄT vuosille TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMIALAT Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelijaopisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät TELLU-toimiala PAKU-toimiala SOTE-toimiala Nivelvaihe Oppisopimuskoulutus Yhteensä Opiskelijamäärä yhteensä TP TP 2014 opisk. yhteensä 1980

13 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA YHTYMÄPALVELUT 69,0 61, ,5 53,5 virka toimi 54 49, ,5 42,5 määräaikainen KOULUTUSPALVELUT opetus (sis.kaikki opetus ja kp:t) 163,0 135,5 127,5 122,5 122,5 virka 109,0 87,5 82,5 80,5 80,5 toimi 43,0 39,0 36,0 35,0 35,0 päätoiminen tuntiopettaja 11,0 9,0 9,0 7,0 7,0 määräaikainen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 opetuksen avustavat 35,0 39,5 33,0 31,5 31,5 toimi 35,0 39,5 33,0 31,5 31,5 määräaikainen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Henkilötyövuotta 267,0 236,5 217,5 207,5 207,5 Henkilöä Ennakoitu eläkkepoistuma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 lakkautettavat, perustettavat virat ja toimet LAKKAUTETTAVAT VIRAT JA TOIMET ASPA-toimiala virka 2 lehtori lakkautetaan tarpettomana TELLU-toimiala toimi 2 opettaja lakkautetaan tarpettomana virka 1 lehtori lakkautetaan tarpettomana SOTE-toimiala toimi 1 opettaja Naarajärven toimipiste toimi 2 koulunkäynnin ohjaaja lakkautetaan tarpettomana virka 8 lehtori lakkautetaan tarpettomana PAKU-toimiala virka 4 lehtori lakkautetaan tarpettomana Kiinteistöpalvelut toimi 1 laitoshuoltaja lakkautetaan tarpettomana Taloushallinto toimi 1 taloussihteeri lakkautetaan tarpettomana toimi 1 toimistosihteeri lakkautetaan tarpettomana Ruokahuolto toimi 1 suurtalouskokki lakkautetaan tarpettomana PERUSTETTAVAT VIRAT JA TOIMET TELLU-toimiala toimi 2 opettaja virkojen tilalle perustettavat SOTE-toimiala toimi 11 opettaja virkojen tilalle perustettavat YHTEENSÄ lakkautetaan 15 virkaa 9 tointa perustetaan 13 tointa

14 VUODEN 2016 TALOUSARVION PERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteen (BKT) ennustetaan kasvavan 0,2 %. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Kuluvana vuonna kuluttajahintojen odotetaan laskevan tilapäisesti 0,1 %. Työmarkkinaratkaisu nostaa ansiotasoa vuonna ,5 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen korottamisen nostavan ansioita reilut puoli prosenttia vuodessa. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan v ,1 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on ennuste investointien kääntymisestä nousuun. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta johtuen reaalitulojen vaatimattomasta kehityksestä (1,2 %). Bruttokansantuotteen kasvu nostaa myös työllisyyden maltilliseen nousuun ja työttömyyden hitaaseen laskuun. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan vuonna ,4 prosenttiin ja edelleen vuonna ,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Talousarvion sitovuus Itä-Savon koulutuskuntayhtymän talousarviossa ja -suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosa muodostuu kahdesta tulosalueesta: yhtymäpalvelut ja koulutuspalvelut, joiden sitovuustasona on toimintakate. Tuloslaskelmaosan sitova taso on vuosikate, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Investointiosan sitovuustaso on nettoinvestoinnit ja rahoitusosa puolestaan osoittaa miten investoinnit rahoitetaan ja sen sitovuustaso on rahoituksen vaikutus maksuvalmiuteen. Talousarvioasetelmassa ei ole tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tulosalueet jakaantuvat edelleen toimialoihin, joiden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle välitilinpäätöksin ja sekä tilinpäätöksellä Yhtymäpalvelujen toimialat ovat Luottamushenkilöhallinto Hallintopalvelut Taloushallinto ja sisäiset palvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Aikuiskoulutus ja kehittämispalvelut Koulutuspalvelujen toimialoja ovat TELLU (tekniikan- ja liikenteenala sekä luonnonvara- ja ympäristöala) PAKU (palvelu- ja kulttuuriala) SOTE (sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala) sisältäen Nivelvaiheen koulutuksen (Valma) ASPA (asiantuntijapalvelut), johon sisältyvät yhteiset opinnot, opiskelijapalvelut ja asuntolatoiminta sekä kansainvälinen toiminta sekä tieto- ja viestintätoiminta Talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio on laadittu tulosalueille ja toimialoille nettobudjettina. Koulutuskuntayhtymän tuloslaskelmaosa on esitetty sekä sisäisten erien kanssa, että ilman sisäisiä eriä. Rahoitusosa on esitetty ilman sisäisiä eriä.

15 Yhtymävaltuustoon nähden sitovuustasot ovat: I KÄYTTÖTALOUSOSA yhtymäpalvelujen toimintakate koulutuspalvelujen toimintakate II TULOSLASKELMAOSA vuosikate III INVESTOINTIOSA netto IV RAHOITUSOSA vaikutus maksuvalmiuteen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vuoden 2016 opiskelijamäärät on arvioitu seuraavasti: Normiopiskelijat Muut opiskelijat Opiskelijat yhteensä Opiskelijatyöpäivät yhteensä TELLU-toimiala PAKU-toimiala SOTE-toimiala Nivelvaihe (Valma) Oppisopimuskoulutus OPISKELIJAMÄÄRÄ YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2016 talousarviossa yhtymäpalvelujen toimintakate (nettomeno) on euroa. Koulutuspalvelujen toimintakate (nettotulo) on euroa. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelmanmukaisiin poistoihin. Vuoden 2016 vuosikate on euroa. Vuoden 2016 järjestämisluvan pieneneneminen 1385 opiskelijasta 1285 opiskelijaan näkyy vuoden 2016 opiskelijamäärätavoitteessa. Kokonaisopiskelijamäärä on 83 opiskelijaa pienempi kuin kuluvan vuoden tavoite. Aikuisopiskelijoiden määrä on myös edellisvuotta pienempi johtuen ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen volyymien laskusta. Vuoden 2016 valtionosuustulot on laskettu käyttäen järjestämisluvan mukaista opiskelijamäärää 1285 sekä yksikköhintana arviota koulutuksenjärjestäjäkohtaisesta yksikköhinnasta 9 666,00 euroa opiskelijaa kohden. Yksikköhinnassa on huomioitu investointien takuusumman poistuminen ja Telma koulutuksen sekä siihen liittyvän harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotuksen poistuminen Yksikköhinta on yhteensä 6,3 % pienempi kuin vuonna Tulosrahoituksen vaikutusta vuoden 2016 talousarviossa ei ole huomioitu. Vuoden 2016 ulkoiset toimintatulot ovat 18,6 milj. euroa, missä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon 10,4 %.

16 Vuoden 2016 toimintamenot ovat 17,5 milj. euroa ja laskua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 11,1 %. Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilöstömäärä on 234. Vuoden 2015 talousarvion henkilöstömäärä oli 277, jossa oli varauduttu palkkaamaan tarvittaessa viisi henkilöä yli henkilöstösuunnitelman (272). Henkilöstömäärän arvioidaan vähentyvän edellisvuodesta 43 (38) henkilöä. Henkilöstömäärä on vähentynyt vuonna 2015 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen ja luontaisen poistuman yhteisvaikutuksesta. Henkilöstömenot ovat yhteensä 12,1 milj. euroa ja niiden osuus toimintamenoista on 67,3 %. Palkkamenojen laskennassa on käytetty 0,5 % indeksikorotusta, mikä vastaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista palkkaratkaisua. Suunnitteluvuosien henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän maltillisesti. Tilikauden tulos on suunnitelmanmukaisten poistojen, euroa, jälkeen euroa negatiivinen. Poistoeron määrä vuonna 2016 on euroa ja sen vaikutuksesta vuoden 2016 ylijäämä on euroa. INVESTOINTIOSA Vuoden 2016 investointimenojen kokonaismäärä on 0,9 milj. euroa. Rakennusinvestointeihin on varattu 0,5 milj. euroa. Keskeisin rakennushanke on asuntolan peruskorjaus, joka valmistuu kesään 2016 mennessä. Irtaimistohankintoihin on vuodelle 2016 varattu yhteensä euroa. RAHOITUSOSA Rahoitusosan avulla esitetään toiminnan investointien ja rahoituksen rahavirrat ja niiden vaikutus kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Vaikutus on vuonna 2016 positiivinen euroa johtuen vuosikatetta pienemmistä investoinneista. Talousarviovuoden ja suunnitteluvuosien suunnitellut investoinnit pystytään toteuttamaan vuosikatteella ja aiemmilta vuosilta kertyneillä rahavaroilla. Varpalan kiinteistöt ovat myynnissä, mutta siitä mahdollisesti saatavaa myyntihintaa ei ole budjetoitu. Investointien omarahoituksen toteutumista seurataan myös pidemmällä aikavälillä (5 vuotta) ja toiminnan ja rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu siten, että valtiolta tulevilla yksikköhintatuloilla, koulutuksen myyntituloilla sekä muilla tuloilla katetaan kaikki toimintamenot ja investointimenot. Vuoden 2016 talousarvio on ylijäämäinen. Käyttötalouden perustelut Vuoden 2016 talousarvio on jouduttu laatimaan rajusti vähenevien valtionosuuksien paineessa. Toimintatulojen vähennys on yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Vähennys kohdistuu suurimmaksi osaksi ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen, mutta myös aikuiskoulutuksen rahoitus on aleneva. Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen ja luontaisen poistuman myötä henkilöstömenoja on jouduttu sopeuttamaan tulojen pienenemistä vastaavasti. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän yksikköhintaan kohdistui 6,3 % vähennys. Lisäksi järjestämisluvan muutos vähensi sadan opiskelijan valtionosuuden. Palkkakustannuksia on korotettu työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti 0,5 % ja henkilösivukuluina on käytetty 25,8 %. Henkilöstömäärä on 38 pienempi kuin vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma. Leikkaukset tulevat jatkumaan myös suunnitelmavuosina Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ollaan edelleen leikkaamassa vuonna Sen toteutuksesta ja kohdentumisesta saadaan tarkempaa tietoa vasta keväällä Järjestämislupiin tehtiin tekniset korjaukset ja niissä on opiskelijamäärät ilmoitettu vuosille 2015 ja 2016 (1 285 opiskelijaa). Terhi Juutilainen talousjohtaja

17 TALOUSARVIOASETELMA VUODELLE 2016 TULOSALUE (Yhtymävaltuuston sitovuustaso) TOIMIALA (Yhtymähallituksen sitovuustaso) I KÄYTTÖTALOUSOSA 1. YHTYMÄPALVELUT 1.1 Luottamushenkilöhallinto 1.2 Hallintopalvelut 1.3 Taloushallinto ja sisäiset palvelut 1.4 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 1.5 Aikuiskoulutus ja kehittämispalvelut 2. KOULUTUSPALVELUT 2.1 TELLU-toimiala 2.2 PAKU-toimiala 2.3 SOTE-toimiala 2.4 ASPA-toimiala II TULOSLASKELMAOSA III INVESTOINTIOSA IV RAHOITUSOSA 1 Rahoitustuotot ja -kulut 1 Talonrakennus 2 Irtaimistohankinnat 1 Rahoitusosa

18 VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV YHTYMÄVALTUUSTOTASO KÄYTTÖTALOUS TP-2014 TA-2015 TAE TS-2017 TS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhtymäpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Koulutuspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot Rahoitusmenot Netto INVESTOINTIOSA Investointitulot Investointimenot Netto KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot Menot Netto

19 VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV YHTYMÄHALLITUSTASO KÄYTTÖTALOUS TP-2014 TA-2015 TAE-2016 TS-2017 TS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YHTYMÄPALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hallintopalvelut Toimintatulot 20 Toimintamenot Toimintakate Taloushallinto ja sisäiset palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kehittämis- ja viestintäpalvelut Toimintatulot 753 Toimintamenot Toimintakate Aikuskoulutus ja kehittämispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

20 KOULUTUSPALVELUT TP-2014 TA-2015 TAE-2016 TS-2017 TS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TELLU-toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PAKU-toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SOTE-toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asiantuntijapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Aikuiskoulutus- ja työelä- Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot Rahoitusmenot Netto

21 INVESTOINTIOSA Investointitulot TP-2014 TA-2015 TAE-2016 TS-2017 TS Investointimenot Netto Talonrakennus Investointitulot Investointimenot Netto Irtaimistohankinnat Investointitulot Investointimenot Netto KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot Menot Netto

22 T U L O S L A S K E L M A O S A, ulkoinen (1 000 EUR) TP TA TAE TS TS TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä VUOSIKATE * Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Lisäpoisto -340 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuosikate % 6,6 5,3 6,0 6,4 6,4 Kertynyt ylijäämä

23 T U L O S L A S K E L M A O S A, sisäisten erien kanssa (1 000 EUR) TP TA TAE TS TS TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 54 Toimintatulot yhteensä TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot -2 Rahoitustulot ja -menot yhteensä VUOSIKATE * Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Lisäpoisto -340 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIÄÄMÄ * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuosikate % 6,4 5,2 5,9 6,3 6,3 Kertynyt ylijäämä

24 R A H O I T U S O S A (1 000 EUR) TP TA TAE TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 1) 254 Vaikutus maksuvalmiuteen * * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv ) Huomioitu talousarvion lisäksi merkittävimmät erät kuten esim. yksikköhintojen palautukset ja hankeavustusten ennakkomaksut

25 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Yhtymäpalvelut N Koulutuspalvelut N TULOSLASKELMAOSA Korkotulot 1 Muut rahoitustulot 1 Korkomenot 2 Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät VUOSIKATE 2) INVESTOINTIOSA N 866 Talonrakennus 500 Irtaimistohankinnat 366 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen N -244 TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N= sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 2) Tuloslaskelmaosan sitovuus on vuosikate

26

27

28 Savonlinna (Savonranta) Rantasalmi Enonkoski Kitee Kerimäki Kesälahti Kesälahti Sulkava Savonlinna Punkaharju Parikkala Savonlinna SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO Pohjolankatu 4-6, PL 12, Savonlinna Puh. (015) Faksi (015)