TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAMIedu

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAMIedu

2 SISÄLLYSLUETTELO VALMISTAUTUMINEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PYSYVÄÄN TASON LASKUUN 1-3 SAMIN VISIOT JA OPPIMISKÄSITYS 4 SAMIedun TIEDON- JA LAADUNHALLINNAN JÄRJESTELMÄ IMS-TOLA 5 SAMIedun TAVOITEKORTIT 6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 7 SAMI-LAATUKORTIT SAMI-TULOSKORTIT OPISKELIJAMÄÄRÄT vv HENKILÖSTÖSUUNNITELMA vv VUODEN 2017 TALOUSARVION PERUSTELUT VUODEN 2017 TALOUSARVIOASETELMA 17 VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA vv VUODEN 2017 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMAOSA 21 RAHOITUSOSA 23 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 24

3 KÄYTETYT LYHENTEET AIPAL Näyttötutkintojen palautejärjestelmä SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto AMKE Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys SAMIedu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ANK Ammatilliset neuvottelukunnat SAMInet SAMIn intranet ASPA Opetuksen asiantuntijapalvelut SOPRO Oppisopimuskoulutuksen palaute BSC Balanced Scorecard SOTE Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala DW Data Warehouse (tietokuutio) TA Talousarvio ECVET Ammatillisen koulutuksen TAE Talousarvioesitys opintosuoritusten siirtojärjestelmä TAV Tavoite HOJKS Henkilökohtainen opetuksen TELLU Tekniikan- ja liikenteen-, sekä järjestämistä koskeva suunnitelma luonnonvara- ja ympäristöala HOPS Henkilökohtainen opeutussuunnitelma Tite&Tivi Tietotekniikka, Tieto ja viestintä IMS-TOLA Laadunhallintajärjestelmä TOB Työolobarometri (toiminta-ja laatujärjestelmä) TOT Toteutunut LIPAL Lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute TP Tilinpäätös OKM opetus- ja kulttuuriministeriö TR Tulosryhmä OPAL Työvoimakoulutuksen palautejärjestelmä TS Taloussuunnitelma OPIX Ammatillisen peruskoulutuksen VTP Välitilinpäätös palautejärjestelmä YT Yhteistoimintamenettely PAKU Palvelu- ja kulttuuriala

4 VALMISTAUTUMINEN TOIMINTAEDEL- LYTYSTEN PYSYVÄÄN TASON LASKUUN Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) teki kauaskantoisen päätöksen ammatillisen koulutuksen säästöistä vuosille Sen lisäksi nykyinen hallitus päätti toteuttaa vielä ns. lisäleikkaukset vuodelle 2017 (yhteensä 190 M ). Kun SAMIedun talousarvion 2017 lukuja verrataan vuoden 2013 lukuihin, on tapahtunut seuraavat muutokset TAULUKKO 1. Muuttuja/ vuosi 2013 tilinpäätös Erotus 2017 talousarvio Järjestämislupa / -16,7% Normiopiskelijat / -2,1% Kaikki opiskelijat / +2,6% Henkilöstö / -28,2% opiskelijat / henkilöstö 6,3 9,6 +3,3/ +52% Toimintatuotot 22,3 M 17,3 M -5,0 M / -22,4 % Henkilöstömenot 14,8 M 11,2 M -3,6 M / -9,2% Vuosikate 1,6 M 0,9 M -0,7 M / -43,8% Taulukosta nähdään, että opiskelijamäärät ovat pysyneet melko vakaina (paitsi normiopiskelijat), mutta toimintatuottojen (yksikköhinnat) vähenemisen (-5,0 M /- 22,4 %) myötä myös henkilöstömäärä on olennaisesti pienentynyt (-83/ -28,2 %). Näistä luvuista on seurannut suoraan kustannustehokkuuden ja tuottavuuden olennainen kasvu. Selvää on, että kaikki tämä muutos on edellyttänyt useita henkilöstöön kohdentuvia YT- neuvotteluja, joilla toiminnan ja talouden kestävää tasapainoa on haettu. On tärkeää tiedostaa mainittu 4 vuoden säästökuuri samalla, kun valmistellaan ammatillisen koulutuksen reformia ja siihen liittyviä toimintalakia ja rahoituslakia. Niiden on tarkoitus tulla voimaan Ammatillisen koulutuksen kohtalonkysymys on, miten kustannustehokkuuden ja tuottavuuden vaatimat rakenteelliset ja prosesseja koskevat uudistukset on tehty siihen mennessä. Reformi voi onnistua vain, jos opetus- ja oppimisprosessin uudistamisessa kyetään määrätietoiseen uudistustyöhön. Vaatimus kohdentuu erityisesti opetushenkilöstöön ja näkemykseen opettajan ammatti-identiteetin laaja-alaisuudesta. SAMIedun 2017 talousarvion tavoitekortit sisältävät makrotason tavoitteen kullekin ydinprosessille: Onnistua JOHTAMAAN, VAH- VISTAMAAN, PARANTAMAAN, TASAAMAAN, TASAPAINOTTAMAAN ja VAKAUTTAMAAN muutoksen vaatimat toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset kestävälle pohjalle. KOULUTUSPALVELUJEN osalta halutaan korostaa pedagogisen muutoksen johtamisrakenteen ja prosessien uudistumista ja tuloksia. Päätavoite on, että yhtymähallituksen tekemä päätös osaamisalarakenteesta onnistutaan ajamaan sisään siten, että kansallinen siirtyminen osaamisperusteiseen oppimiseen onnistuu. Tämä on ennen muuta johtamiskysymys, koska perinteinen koulumaisuus ja opettajan työn pilkkominen oppitunneiksi tulee muuttumaan kokonaisvaltaiseen ammatillisten ja yhteisten opintojen integraatioon. Opiskelijan koulupäivä alkaa muistuttaa enemmän eheytyvää oppimistyöpäivää kuin oppitunnilta toiselle ja luokasta toiseen siirtymistä. Koulutuspalvelujen muutostyön erityisinä kohteina ja tavoitteina ovat hakutoiveiden ja vetovoiman parantaminen, keskeyttämisen

5 pienentäminen, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen, asiakaslähtöisen lukuvuosisuunnittelun toteuttaminen (osaamistarjotin) sekä yrittäjyyspedagogiikka. Vuoden 2017 kokonaisopiskelijamäärätavoite on 2038 ja normeissa Strategiassa asetettu n opiskelijan kokonaistaso on realistinen, vaikka 2016 normeissa tulikin laskua. HENKILÖSTÖPALVELUJEN osalta pitää onnistua vahvistamaan henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja yhteisöllisen kehittämisen kolmikantaa. Keskeisenä välineenä uudistustyössä on alkava opettajien vuosityöaikakokeilu. Sen tavoitteena on vähentää olennaisesti oppituntien, oppiaineiden, luokassa tapahtuvan opettamisen, opettajakeskeisen työn dominoivaa roolia ja lisätä ammatillisen ja yleissivistävän integraatiota. Muita erityisiä tavoitteita ovat tulospalkkiomallin testaaminen, työhyvinvointihankkeen toteuttaminen, osaamisalarakenteen henkilöstöarviointi, opettajien työelämäjaksojen ja ennakointityön yhdistäminen sekä tiimien ja henkilöstön jatkuva valmennus. Suunniteltu henkilöstömäärä vuodelle 2017 on yhteensä 211. Vuonna 2015 käydyillä YTneuvotteluilla onnistuttiin tasapainottamaan henkilöstömenot ja talous kestävälle uralle. On tärkeää olla kuitenkin tietoinen myös siitä, että henkilöstömäärän pienentyessä kokonaisosaaminen vähenee. Tätä vajetta on kompensoitava tehtävillä, jotka edistävät pedagogista uudistusta ja joilla tarvittavaa uutta osaamista saadaan organisaatioon. Yksi tällainen on 2016 perutettu laatusuunnittelijan toimi. Talouden tasapainottamiseen 2017 ei ole suunnitteilla YT- neuvotteluja. Tilanne on kuitenkin suorassa yhteydessä opiskelijamäärään, jossa 2016 tapahtui käänne alaspäin. Ammatillinen koulutus tarvitsee 2000-luvun alun kaltaista kampanjointia vetovoimansa tueksi. Kilpailu opiskelijoista on tiukkaa ikäluokkien pienentyessä. KEHITTÄMISPALVELUJEN rooli korostuu muutoksessa, koska muutostyö perustuu suurelta osin erilaisen arviointitiedon perusteella tehtävään prosessien PARANTAMISEEN ja osaamisalojen välisten erojen TASAAMISEEN. Erityisiä tavoitteita ovat kansallisessa laatuja tulosvertailussa sijoittuminen 40 parhaan joukkoon, laatupalkinto 2017, opiskelijapalautteissa tason nostoa ja tasaamista osaamisalojen välillä. Tulostavoitteissa pääseminen 4,0 tasolle on perusteltu, koska vertailussa muihin nähdään, että keskiarvot ovat nousseet monessa tapauksessa jo yli 4. Uutena arviointimenettelynä on otettu käyttöön opettajakohtainen arviointi. Myös esimiestyöhön valmistellaan vastaavaa yksilöllistä arviointikyselyä v Kehittämispalvelujen yksi keskeinen prosessien parantamiseen liittyvä alue on sisäinen valvonta. Kokemus on osoittanut, että opiskelijoiden hopsit ja hojksit ja niiden dokumentointi edellyttävät parempaa sisäistä valvontaa pedagogiselta johdolta, osaamisalojen päälliköiltä ja tiimeiltä. Auditoinnit ovat laatutyökalu ja niillä pidetään yllä jatkuvan laadunparantamisen työtä ja sisäinen valvonta on johtamisen työkalu ja sillä varmistetaan dokumenttien reaaliaikaisuus ja valtionosuusrahoituksen perusteiden oikeellisuus. OPPILAITOSPALVELUJEN tehtävänä on ohjata talouden tasapainottamista, optimoida resurssien kohdentamista opetuksen uudistamiseksi ja huolehtia sisäisten palvelujen ja kiinteistöjen sopeuttamisesta. Vuoden 2017 toimintatuotot on budjetoitu 17,3 M joka on 1,3 M vähemmän kuin Toimintamenot ovat 16,4 M, joten vuosikatteeksi jää 0,9 M. Erityisinä tavoit-

6 teina vuodelle 2017 ovat talouden tasapainottamisohjelma, jolla vuosikatteen taso saadaan palautettua yli 1 M tasolle kun mennään kohti vuotta Talouden tasapainotusohjelmalla tavoitellaan n tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Työhön osallistuvat kaikki osaamisalat ja mainittu tavoite jaetaan kantokyvyn mukaan kullekin. Kiinteistöjen purkuohjelma etenee suunnitellun mukaisesti ja vuonna 2017 kohteena ovat E-siipi ja vanha metallin koneistamo. Näiden paikalle on suunniteltu uutta monitoimitila / juhlasali/liikuntasali uudisrakennusta, jonka suunnittelu käynnistyy Investoinnit eivät sisällä rakennusinvestointeja, vaan erilaisia oppimisympäristöjen kalusto- ja opetusvälinehankintoja. Investoinnit yhteensä 1,35 M. Talousarvion tulos on negatiivinen, mutta lopullinen tilikauden tulos kuitenkin ylijäämäinen Talouden tavoitteet ovat vaativat, koska vuosi 2017 on peräkkäin neljäs vuosi, kun valtio kohdentaa leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi vakauttamisen vaatimusta lisää se, että leikkaukset ovat pysyviä. Vakaalle kehitysuralle pääsy edellyttää lisää kustannustehokkuutta. YHTYMÄPALVELUJEN tehtävänä on onnistua vakauttamaan SAMIedun asema itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä ja omistajakuntien yhtymänä. Uusien järjestämislupien haku käynnistyy keväällä 2017 ja siihen tarvitaan syvällistä ennakointityötä ja työmarkkinamuutosten tietojen keruuta. Tuloksellisuuden kaksi päätekijää ovat vetovoima (1. toiveen hakijat) ja työllistyminen tai jatko-opintopaikka. Näiden tulostekijöiden arviointi on yhtymän kehittämispalvelujen ja osaamisalojen yhteistyön tärkein fokus alkavana vuonna. Toisena tärkeänä prosessina on muuttuneen kuntalain edellyttämän hallintosäännön uudistaminen mennessä. Prosessi on monimuotoinen koska aiemmin kaikki erilliset säännöt on tarkoitus yhdistää ja tehdä samalla sisällön uudistukset lain edellyttämällä tavalla. Kolmas tärkeä ulottuvuus on yhteydet jäsenkuntiin. Vuosittaisen kuntakokouksen lisäksi tarkoitus on käynnistää uudelleen luvulla käytössä olleet jäsenkuntakokoukset. Niiden yhteydessä tavataan jäsenkunnan johtoa, elinkeinoelämän edustajia sekä kunnan koulutoimen edustajia. SAMIedun opiskelijat, henkilöstö, johto, omistajakunnat ja eri sidosryhmäkumppanuudet muodostavat sen kokonaisuuden, jolla meneillään oleva muutos viedään maaliin. Tutkimukset osoittavat, että julkisen sektorin muutoshankkeista vain 30 % onnistuu toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä haasteesta, joka meillä on edessä. Muutos haastaa aina ensin johdon ja esimiestyön ja sitten henkilöstön. Olennaista on tiedostaa, että painopiste on jo siirtynyt sopeuttamisesta kehittämiseen. Voidaan hyvin olettaa, että neljäntenä sopeutuksen vuonna aiotut kehityshankkeet ovat jo edenneet niin pitkälle, että vaikutukset alkavat näkyä. Tämä on hyvä mittari meidän arkisiin tapaamisiin ja palavereihin. Voimme kysyä toisiltamme: olemmeko onnistuneet uudistamaan rakenteita ja prosesseja? Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/rehtori

7 Visio SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Oppimiskäsitys SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktiivisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kollegiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktiivista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä.

8 SAMIedun tavoitekortit SAMI-PROSESSIT Laadunhallintajärjestelmän IMS-TOLA prosessit Koulutuspalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämispalvelut Oppilaitospalvelut Yhtymäpalvelut Prosessimittarit (5) SAMI-RESURSSIT Taloutta, henkilöstöä ja toimitiloja koskevat tavoitteet ja tunnusluvut Resurssimittarit (8) VISIO SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Laatumittarit (7) Laadunhallinnan ja itsearvioinnin tavoitteet ja tunnusluvut SAMI-VAIKUTTAVUUS Kansallisen tuloksellisuusarvioinnin sekä tulosrahoituksen vaikuttavuusmittari (tulosryhmät TR1-5), opettajien kelpoisuusmittari, henkilöstön kehittämismittari sekä tulosindeksi ja lisäkoulutuksen tutkinnot Tulosmittarit (5) SAMI-UUDISTUMINEN Strategisen suunnittelun ja tuloksellisuusarvioinnin yhteensovittaminen tasapainotettu BSC-mittaristo, SAMIedun laadunhallinnan prosessit (IMS-TOLA) ja kansallinen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittaristo

9

10 -PROSESSIT LAATUKORTTI 2017 IMS/TOLA TAVOITE Missä onnistuttava? MITTARI Missä tulos näkyy? TOIMENPITEET Mihin ryhdytään? KOULUTUS- PALVELUT PEDAGOGIIKKA onnistua JOHTAMAAN pedagogista muutosta ja opetuksen laadullista kehittämistä ja tuloksia Keskeyttäminen < 10% Asiakaslähtöinen osaamistarjotin, toimiva henkilökohtaistaminen Yrittäjyyspedagogiikan SAMI-tasoiset toimintamallit Jatkuva seuranta ja varhaisen puuttumisen malli. Lukuvuosisuunnitteluprosessin kuvaus ja linjaukset. Poikkeamien kuukausittainen raportointi. Opetushenkilöstön koulutus yrittäjyyspedagogiikkaan. PROSESSIMITTARIT HENKILÖSTÖ- PALVELUT KEHITTÄMIS- PALVELUT Koko henkilöstön valmentaminen reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisessä DW-koulutukset. Reaaliaikaisen laatu- ja tuloskortin käyttöönotto (DWalustalla). OPPILAITOS- PALVELUT YHTYMÄ- PALVELUT HENKILÖSTÖ onnistua VAHVISTAMAAN henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja yhteisöllisen kehittämisen edellytyksiä KEHITTÄMINEN onnistua a) PARANTAMAAN SAMIn asemaa kansallisessa laatu- ja tulosvertailussa ja b) TASAAMAAN osaamisalojen laadulliset palautteet ja hajonta TALOUS onnistua a) TASAPAINOT- TAMAAN taloudelliset edellytykset opetuksen uudistamiselle 2018 mahdolliseksi ja b) OHJAAMAAN kiinteistöjen ja toimitilojen sopeutusohjelman toimeenpanoa HALLINTO- onnistua VAKAUTTAMAAN asema itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä ja vahvistamaan vuorovaikutusta jäsenkuntien kanssa Tutkinnoittain digitaalisessa muodossa oleva yhteinen oppimateriaali, mahdollistaa pedagogisen muutoksen TOB-palaute kaikkien vastausten keskiarvo 3,76 Koulutustarjonnan ennakointi (raportti) Osaamismatriisi käytössä Vuosityöaika Laatupalkinto 2017 Laatupalkintohakemus 2017 DW-tietokuutio koko henkilöstöllä käytössä ja ohjaa toimintaa Tiimit laativat digitaalisen oppimateriaalin TVT-toimintasuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa valmennetaan tiimejä digipedagogiikan kehittämisessä. Työhyvinvoinnin johtamiseen panostaminen, johdon valmennus. Toimenpideohjelman laatiminen ja jalkauttaminen. Työelämähaastatteluita toteutetaan 50/osaamisala. Kehitetään henkilöstön käyttöön osaamismatriisi ja uudistetaan kehityskeskustelua. Vuosityöaikaneuvottelut, tavoitteena alkava vuosityöaikakokeilu. Hakutoiveet 0,9-1,0 Markkinointiselvitys +toimenpiteet, osaamisviikko 8/17 osaamisalojen tuloskeskustelut Vuosikate > 1 milj. Talouden tasapainottamisohjelma Kiinteistöjen määrä (Tavoite m² ) Tilojen käyttöaste > 70 % Järjestämislupa , jossa lupa turvallisuusalan koulutukselle Seuranta ja ohjaus, raportointi (välitilinpäätökset) Jokainen osaamisala laatii talouden tasapainottamisohjelman, yhteistavoite Kiinteistöjen purkuohjelman toteutus Sähköisten varausohjelmien käyttö Hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle keväällä ohjeiden mukaan. Reformineuvottelut Savonlinnan seudun 2. asteen järjestäjien kanssa. 3 jäsenkuntakokousta ja yksi yhteinen kokous Kehitetään toimintamalli (yhtymähallitus) Hallintosääntö Kuntalain uudistusten läpikäynti yhtymähallituksen iltakoulussa

11 -UUDISTUMINEN LAATUKORTTI 2017 MÄÄRÄLLISEN ARVIOINNIN PALAUTTEET TAV TOT TAV TOT TAV TOT TAV TOT TAV TOT OPIX-PÄÄTTÖ Ammatillinen peruskoulutus KA 3,9 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 4,0 4,0 Vastaus-% AIPAL Näyttötutkinnot KA 4,1 3,9 3,9 4,0 4,0 3,9 4,0 4,0 Vastaus -% OPAL Työvoimakoulutus KA 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 4,1 LAATUMITTARIT Vastaus-% LIPAL Lisä- ja täydennyskoulutus Yleisarvio 4,2 4,3 4,2 4,0 4,1 4,1 SOPPRO PÄÄTTÖ Oppisopimuskoulutus TYÖELÄMÄPALAUTE -Työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat KA (asteikko 1-4) ,4-3,4 3,5 3,5 Vastaus -% KA 4,0 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 4,0 4,0 n TYÖYHTEISÖKYSELY Henkilöstö Vastaus -% 75% 80,5% 80% 77% 82% 85% Johtaminen Tiedottaminen ja vuorovaikutus 3,6 3,5 3,6 3,4 3,7 3,6 Työn kehittävyys 3,8 3,7 3,8 3,4 3,9 3,7 Esimiestyö 3,6 3,5 3,6 3,4 3,8 3,7 Hyvinvointi Hyvä työkyky 4,1 4,0 4,1 4,1 4,2 4,1 Optimaalinen kuormitus 3,6 3,4 3,6 3,6 3,7 3,6 Hyvä ergonomia 3,7 3,5 3,7 3,9 3,8 3,9

12 -RESURSSIT TULOSKORTTI 2017 TUNNUSLUKU VERTAISTIETOA 2015 TAV TOT TAV TOT TAV TOT/Välitp TAV TOT Itä-Suomi (6) ka 1) Koko Suomi (14 ka 1) TOIMINTATULOT /-MENOT % 105,3 107,0 105,6 106,5 106,3 109,4 105,5 110,6 110,4 RESURSSIMITTARIT TALOUS HENKILÖSTÖ VUOSIKATE VUOSIKATE / TOIMINTATULOT % VUOSIKATE / POISTOT % OPISKELIJAT/ HENKILÖSTÖ KOULUTUSPÄIVÄT / HENKILÖSTÖ ,0 6,6 5,3 6,1 6,0 8,6 5,2 9,6 9,4 100,6 100,9 93,7 107,6 98,8 165,2 78,1 116,8 128,2 6,6 7,3 7,3 7,8 8,3 8,0 9,7 8,0 8,4 4,0 5,3 4,2 1,2 3,0 2,3 3,5 OPETUSTILOJEN KÄYTTÖASTE -% TILAT KERROS m² / OPISKELIJA (kaikki) 19,4 2) 22,6 20 2) 19,1 2) 19,5 2) 21,1 2) 17,1 2) 1) Tilinpäätöslukuja 2016 /Koulutuksen järjestäjät /ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE) -portaali 2) Ei sisällä Varpalan tiloja

13 -VAIKUTTAVUUS TULOSKORTTI 2017 TULOSMITTAREIDEN PERUSTEET JA TULOSRYHMÄT Tulosrahoituksen julkaisuvuodet (TA) ja mittareiden tarkastelujaksot Vertaistiedot Itä-Suomi KA KOKO Suomi KA TULOSMITTARIT PERUSTUTKINNOT JA OPPISOPIMUSKOULUTUS VAIKUTTAVUUSMITTARIT (90%) TR1: Läpäissyt, työllinen paino 10 TR2: Läpäissyt, jatko-opiskelija paino 6 TR3: Läpäissyt, ei työllinen, eikä jatko-opiskelija paino 3 TR4: Ei läpäissyt, työllinen tai Opiskelija paino 1 TR5: Keskeyttänyt, ei työllinen, eikä opiskelija paino 0 Vaikuttavuusmittarin arvo TAV TOT 1) TAV TOT 1) TAV TOT 1) TAV TOT 1) TAV Kaikki 1), 2) 48,0 50,9 55,0 49,2 55,0 47,9 50,0 44,6 51,0 43,6 45,6 48,7 48,4 3,5 2,6 3,0 2,6 3,0 2,4 3,0 2,4 3,0 6,1 3,4 3,5 3,4 24,0 23,7 22,0 27,3 27,0 26,9 26,0 31,6 26,0 27,0 30,0 24,3 24,6 19,7 15,7 14,0 8,0 8,0 7,9 8,0 7,0 8,0 8,3 7,5 10,5 10,5 8,0 7,1 6,0 12,9 7,0 15,0 13,0 14,3 12,0 15,0 13,5 13,0 13,1 15,0 +0,8 15,0 8,5 20,0-9,0 10,0-12,2 15,0-10,5 12,0-0,4 1,5 Opettajien kelpoisuusmittari (7 %) 88,0 92,9 93,0 92,6 94,0 93,2 94,0 92,4 95,0 91,5 89,5 88,3 86,5 Henkilöstön kehittämismittari (3 %) 4,0 3,2 3,5 4,0 4,0 3,9 4,0 3,5 4,5 2,9 3,2 2,7 2,7 A1, 1), 2) Kaikki 1), 2) A1, 1), 2) Tulosindeksi Sijoitus Itä-Suomi kaikki Itä-Suomi A1 Sijoitus koko Suomi kaikki koko Suomi A1 6 / 16 4 / 7 40 / / 47 7 / 16 5 / 7 62 / / / / 47 7 / 16 4 / 7 51 / / 48 4 / 16 3 / 7 40 / / 48 9 / 15 6 / 7 67/ / 47 Lisäkoulutuksen tutkinnot ) 1. Ammatillisen koulutuksen tulosrahoitus, Opetushallitus , , , Vertaistiedot on laskettu koulutuksenjärjestäjien keskiarvotietojen keskiarvoina 3. Näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 5 / 16 3 / 7 40 / / 48 9 / 13 6 / 6 68 / / 47 5 / 13 3 / 6 40 / /

14 OPISKELIJAMÄÄRÄT vuosille TA 2016 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 OSAAMISALA Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelijaopisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät Kuljetus ja metsä Rakentaminen Teknologia Palvelut Hyvinvointi Integraatio Oppisopimuskoulutus Yhteensä Opiskelijamäärä yhteensä TP TP 2015 opisk. yhteensä 1973

15 SAMIedun tiedon- ja laadunhallinnan järjestelmä IMS - TOLA SAMIedun johtamisen avainprosessien (5) ja jatkuvan laadunparantamisen (laatuympyrä) yhteensovittaminen

16 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA YHTYMÄPALVELUT 57,0 49,0 48,5 48,5 48,5 virka 11,0 7,0 7,0 7,0 7,0 toimi 46,0 42,0 41,5 41,5 41,5 KOULUTUSPALVELUT 160,5 153,0 158,0 155,5 155,5 opetus (opetus ja osaamisalapäälliköt) 127,5 119,5 125,0 122,5 122,5 virka 82,5 64,0 67,0 64,5 64,5 pt. tuntiopettaja 9,0 13,5 14,0 14,0 14,0 toimi 36,0 42,0 44,0 44,0 44,0 opetuksen avustavat toimi 33,0 13,0 13,0 13,0 13,0 opiskelijapalvelut, oppisopimus ja aikuiskoulutus 0,0 20,5 20,0 20,0 20,0 virka 0,0 7,5 7,0 7,0 7,0 toimi 0,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Henkilötyövuotta 217,5 202,0 206,5 204,0 204,0 Henkilöä Ennakoitu eläkepoistuma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2017 LAKKAUTETTAVAT VIRAT JA TOIMET KOULUTUSPALVELUT TELLU-toimiala YHTYMÄPALVELUT Kiinteistöpalvelut virka 2 lehtori sähkötekniikka toimi 1 hankintavahtimestari virka 1 lehtori metsä toimi 1 kiinteistönhoitaja virka 1 lehtori rakennus toimi 2 laitoshuoltaja virka 1 lehtori metalli Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut virka 1 tutkintokoordinaattori toimi 1 järjestelmätukihenkilö toimi 4 erikoisammattimies Kehittämis ja viestinäpalvelut toimi 1 opettaja virka 1 aikuiskoulutuskoordinaattori PAKU-toimiala toimi 1 kehityssihteeri virka 2 lehtori Artemia toimi 1 toimistosihteeri virka 2 lehtori PAVI toimi 1 opintosihteeri virka 1 tutkintokoordinaattori toimi 1 opettaja SOTE-toimiala virka 1 lehtori hius virka 1 tutkintokoordinaattori toimi 1 koulunkäyntiohjaaja ASPA-toimiala virka 1 opinto-ohjaaja virka 1 kuraattori PERUSTETTAVAT VIRAT JA TOIMET Koulutuspalvelut toimi 1 koulutussuunnittelija uusi tehtävä Palvelut -osaamisala toimi 1 opettaja uusi tehtävä Laatu- ja kehittämispalvelut toimi 1 laatusuunnittelija uusi tehtävä YHTEENSÄ lakkautetaan 16 virkaa 15 tointa perustetaan 3 tointa

17 VUODEN 2017 TALOUSARVION PERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalouden kasvuksi ennustetaan vuodelle ,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain 0,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän noin 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 % ja työttömyyden arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin. Suomen julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä hallituksen sopeuttamistoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi. (Lähde VM/Taloudellinen katsaus, Syksy 2016) Talousarvion sitovuus Itä-Savon koulutuskuntayhtymän talousarviossa ja -suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Yhtymävaltuustoon nähden sitovuustasot ovat seuraavat: Käyttötalous / Toimintakate Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut Tuloslaskelma / Vuosikate Investoinnit / Nettoinvestointimenot Rahoituslaskelma / Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvioasetelma on muutettu vastaamaan voimaantullutta organisaatiokaaviota ja sen mukaisia vastuualueita. Myös vuoden 2015 tilinpäätösluvut ja vuoden 2016 talousarvioluvut on muutettu vertailukelpoisiksi talousarvion 2017 ja suunnitelmavuosien kanssa. Käyttötalousosa muodostuu kahdesta tulosalueesta; yhtymäpalvelut ja koulutuspalvelut. Tulosalueet jakaantuvat edelleen osaamisaloihin, joiden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle välitilinpäätöksin ja sekä tilinpäätöksellä Yhtymäpalvelujen osaamisalat ovat Kuntayhtymäpalvelut Oppilaitospalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämispalvelut Koulutuspalvelujen osaamisaloja ovat Kuljetus ja metsä Rakentaminen Teknologia Palvelut Hyvinvointi Integraatiopalvelut

18 Opiskelijapalvelut Oppisopimus ja aikuiskoulutus Talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio on laadittu tulosalueille ja osaamisaloille nettobudjettina. Koulutuskuntayhtymän tuloslaskelma on esitetty sekä sisäisten erien kanssa, että ilman sisäisiä eriä. Rahoituslaskelma on esitetty ilman sisäisiä eriä. KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2017 talousarviossa yhtymäpalvelujen toimintakate (nettomeno) on euroa. Koulutuspalvelujen toimintakate (nettotulo) on euroa. TULOSLASKELMA Tuloslaskelma on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelmanmukaisiin poistoihin. Vuoden 2017 vuosikate on euroa. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista opiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö on pysyvä, mutta sen järjestäjäkohtainen kohdentuminen voi muuttua vuoden 2017 jälkeen. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2017 ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden laskentaperusteena on käytetty järjestämisluvan mukaista opiskelijamäärää 1285 ja tähän on tehty ministeriön esittämät leikkaukset. Valtionosuuden määrä talousarviossa on näin laskettuna euroa. Todellinen opiskelijamäärätavoite on Aikuisopiskelijoiden määrää on kasvatettu vuoden 2016 talousarviosta 103 opiskelijalla, joten sillä haetaan kompensaatiota pieneneviin valtionosuuksiin. Laskelmien perusteena oleva kokonaisopiskelijamäärä on Vuoden 2017 ulkoiset toimintatulot ovat yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Siinä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon nähden yhteensä 7,2 %. Vuoden 2017 toimintamenot ovat 16,4 milj. euroa ja laskua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 6,5 %. Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilöstömäärä on 211. Vuoden 2016 talousarvion henkilöstömäärä oli 234, joten henkilöstön määrä on vähentynyt kuluvan vuoden aikana 23 henkilöllä. Henkilöstömenot ovat yhteensä 11,2 milj. euroa ja niiden osuus toimintamenoista on 68,5 %. Palkkamenojen laskennassa on käytetty 0,4 % korotusta, millä katetaan määrävuosi- yms. sopimukseen perustuvat palkankorotukset. Palkkasummassa on myös huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutus lomarahoihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin. Niiden vaikutus on vuosikatteeseen neutraali, sillä vastaava vähennys on tehty valtionosuustuloihin. Tilikauden tulos on suunnitelmanmukaisten poistojen, euroa, jälkeen euroa negatiivinen. Poistoeron määrä vuonna 2017 on euroa ja sen vaikutuksesta vuoden 2017 ylijäämä on euroa.

19 INVESTOINTIOSA Vuoden 2017 investointimenojen kokonaismäärä on 1,35 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit koostuvat pienistä peruskorjauksista ja tulevien kohteiden suunnittelumenoista ja ovat yhteensä euroa. Suurin osa vuoden investointimenoista koostuu opetuskaluston ja -laitteiden hankinnoista, euroa. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelman avulla esitetään toiminnan ja investointien rahavirrat ja niiden vaikutus kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Vuonna 2017 vuosikatteella katetaan vain 67 % investoinneista, joten kassavarat pienenevät investoinneista johtuen euroa. Lisäksi kassavaroista tullaan palauttamaan vuoden 2016 valtionosuutta n euroa. Näiden yhteisvaikutus maksuvalmiuteen on yhteensä negatiivinen euroa. Investointisuunnitelman toteuttaminen edellyttää lainan ottamista suunnitelmavuonna 2019, jotta maksuvalmius voidaan säilyttää kohtuullisena. Varpalan kiinteistöjen vuokrasopimus on näillä näkymin päättymässä huhtikuun lopussa Rakennukset ovat edelleen myynnissä, mutta siitä mahdollisesti saatavaa myyntihintaa ei ole budjetoitu. Investointien omarahoituksen toteutumista seurataan myös pidemmällä aikavälillä. Suunnitelmavuosien jälkeen toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on negatiivinen euroa. Tämä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu siten, että valtiolta tulevilla yksikköhintatuloilla, koulutuksen myyntituloilla sekä muilla tuloilla katetaan kaikki toimintamenot ja investointimenot. Vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen, mikä on seuraus vuosikatetta suuremmista investointimenoista ja se katetaan kassavaroilla. Käyttötalouden perustelut Koulutuksenjärjestäjälle myönnetty valtionosuusrahoitus jatkaa supistumistaan. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän saama rahoitus pieneni vuonna 2016 n. 11 % edellisvuoteen verrattuna. Täsmälleen yhtä suuri leikkaus on tulossa vuodelle Yhteenlaskettuna rahaa on siis käytettävissä 3,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Korvaavia tuloja tavoitellaan aikuiskoulutuksesta. Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen ja luontaisen poistuman myötä henkilöstön määrä on laskenut 211 henkilöön, kun se vielä vuoden 2015 lopussa oli 249. Pieneneviin tuloihin on sopeutettu toimintaa yhteistoimintaneuvottelujen kautta, minkä seurauksena henkilöstömenot ovat laskeneet. Myös toimintatapoja on muutettu, millä säästöjä on saatu palvelujen ja aineiden ja tarvikkeiden osalta. Kiinteistömenojen hallinnassa toteutetaan erillistä kiinteistöjen ja toimitilojen sopeuttamisohjelmaa. Sen mukaisesti on edetty ja vuosittain puretaan sovitut, huonokuntoiset rakennukset, joiden kunnostaminen ei ole perusteltua eikä tiloille ole tarvetta. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ollaan muuttamassa ja uutta lakia on tarkoitus noudattaa vuodesta 2018 eteenpäin. Myös vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen järjestämislupien hakuprosessi käynnistyy vuoden 2017 alkupuolella. Terhi Juutilainen talousjohtaja

20 TALOUSARVIOASETELMA VUODELLE 2017 TULOSALUE Yhtymävaltuuston sitovuustaso OSAAMISALA Yhtymähallituksen sitovuustaso KÄYTTÖTALOUSOSA 1. YHTYMÄPALVELUT 1.1 Kuntayhtymäpalvelut 1.2 Oppilaitospalvelut 1.3 Henkilöstöpalvelut 1.4 Kehittämispalvelut 2. KOULUTUSPALVELUT 2.1 Kuljetus ja metsä 2.2 Rakentaminen 2.3 Teknologia 2.4 Palvelut 2.5 Hyvinvointi 2.6 Integraatiopalvelut 2.7 Opiskelijapalvelut 2.8 Oppisopimus ja aikuiskoulutus TULOSLASKELMAOSA 1 Rahoitustulot ja -menot INVESTOINTIOSA 1 Talonrakennus 2 Irtaimistohankinnat RAHOITUSOSA 1 Rahoituslaskelma

21 VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV YHTYMÄVALTUUSTOTASO TP-2015 TA-2016 TAE TS-2018 TS KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhtymäpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Koulutuspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot Rahoitusmenot Netto INVESTOINTIOSA Investointitulot Investointimenot Netto KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot Menot Netto TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa.

22 VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV YHTYMÄHALLITUSTASO TP-2015 TA-2016 TAE-2017 TS-2018 TS KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YHTYMÄPALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuntayhtymäpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Oppilaitospalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Henkilöstöpalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kehittämispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KOULUTUSPALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuljetus ja metsä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakentaminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

23 TP-2015 TA-2016 TAE-2017 TS-2018 TS Teknologia Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hyvinvointi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Integraatiopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Opiskelijapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Oppisopimus ja aikuiskoulutus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot Rahoitusmenot Netto INVESTOINTIOSA Investointitulot Investointimenot Netto Talonrakennus Investointitulot Investointimenot Netto Irtaimistohankinnat Investointitulot Investointimenot Netto KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot Menot Netto TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa.

24 TULOSLASKELMA (1000 EUR) TP TA TAE TS TS ulkoinen Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot 1 2 Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä VUOSIKATE * Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Lisäpoisto -432 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -323 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ * Vuosikate yhtymävaltuuston sitovuustaso TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa. Vuosikate % 8,1 6,0 5,2 6,3 6,1 Kertynyt ylijäämä

25 TULOSLASKELMA (1000 EUR) TP TA TAE TS TS ulkoiset ja sisäiset erät Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot 1 2 Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä VUOSIKATE * Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Lisäpoisto -432 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -323 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ * Vuosikate yhtymävaltuuston sitovuustaso TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa. Vuosikate % 8,0 5,9 5,1 6,1 5,9 Kertynyt ylijäämä

26 TP TA TAE TS TS RAHOITUSLASKELMA (1 000 EUR) Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 1) Vaikutus maksuvalmiuteen * * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv ) Huomioitu talousarvion lisäksi merkittävimmät erät kuten esim. yksikköhintojen palautukset ja hankeavustusten ennakkomaksut

27 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 1000 EUR Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Yhtymäpalvelut N Koulutuspalvelut N TULOSLASKELMAOSA Korkotulot 1 Muut rahoitustulot 2 Korkomenot 3 Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät VUOSIKATE 2) 905 INVESTOINTIOSA N Talonrakennus 240 Irtaimistohankinnat RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen N 445 TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N= sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 2) Tuloslaskelmaosan sitovuus on vuosikate

28