SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ"

Transkriptio

1 SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Juha Knuuti

2 Sveitsin eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Juha Knuuti puh kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Juha Knuuti, Suvi Ritola, Mika Vidlund Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 SISÄLTÖ 1 Yleistä Hallinto Rahoitus Työeläketurva Vanhuuseläke Perhe-eläke Työkyvyttömyyseläke Vapaaehtoinen vakuutus Vähimmäiseläketurva Lisäeläketurva Pakollinen lisäeläketurva Kattavuus Hallinto Rahoitus Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Perhe-eläke Vapaaehtoinen lisäeläketurva Vanhuuseläke Perhe-eläke Työkyvyttömyyseläke Indeksiturva Verotus Sosiaaliturvasopimus Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Lähteet: ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Sveitsin eläkejärjestelmä lyhyesti Lakisääteiset eläkejärjestelmät Eläkeikä Rahoitus Vakuutusmaksurajat Eläkkeen määräytyminen Hallinto Yleinen vanhuus- ja perhe-eläkevakuutus (AHV) sekä yleinen työkyvyttömyysvakuutus (IV) kattaa kaikki maassa asuvat tai työskentelevät (vakuutusmaksuperusteinen). Pakollinen lisäeläkejärjestelmä (BVG) kattaa 17 vuotta täyttäneet, joiden vuosiansiot ylittävät frangia vuonna Yrittäjät voivat liittyä BVG -järjestelmään vapaaehtoisesti. Miehillä 65 ja naisilla 64 vuotta. Eläkkeen ottamista voivat miehet lykätä 70-vuotiaiksi ja naiset 68- vuotiaiksi. Miehet voivat varhentaa eläkkeensä alkamaan 63 ja naiset 62 -vuotiaina. Jakojärjestelmä. Vanhuus- ja perheeläkevakuutusmaksu palkansaajalla 4,2 % ja työnantajalla 4,2 %. Työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksu on yhteensä 1,4 % palkasta, työnantaja että palkansaaja maksavat puoliksi. Yrittäjien vanhuus- ja perhe-eläkevakuutusmaksu on (2006) enintään 7,8 % yli ( ) frangin vuosituloista. Valtio osallistuu vanhuuseläkkeen rahoitukseen 16,36 %:lla ja kantonit 3,64 %:lla vuoden vakuutusmenoista. Lisäksi vuoden aikana kerätystä arvonlisäverosta 13,33 % menee vanhuuseläkkeen rahoittamiseen. Pakollinen lisäeläkemaksu 7 % 18 % bruttopalkasta. Peruseläkkeeseen peritään vakuutusmaksut koko palkasta ilman ylätulorajaa. Pakollisiin lisäeläkejärjestelmiin maksut peritään (n ) ja frangin (n ) välisistä vuosituloista. Eläke määräytyy keskiansioiden perusteella, ja muodostuu tasasuuruisesta osasta, ansiosidonnaisesta osasta ja mahdollisista korotuksista. Ansiosidonnainen osa määräytyy suhteessa vakuutusaikaan. Koko järjestelmän yleisvalvonnasta vastaa sisäministeriön alainen liittovaltion sosiaalivakuutusvirasto (Bundesamt für Sozialversicherung, BSV). Vanhuus- ja perhe-eläkkeen toimeenpanosta huolehtivat valtion, kantonien ja ammattiliittojen korvauskassat (Ausgleichskassen). Kassoilla on yhteinen keskuslaitos (Zentrale Ausgleichsstelle, ZAS). Työkyvyttömyyseläkkeen toimeenpanosta huolehtivat kantonien IV-toimistot (IV-Stellen) 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 1 Yleistä Väkiluku (2005) miljoonaa henkeä 7,4 Odotettavissa oleva elinikä (2004) Miehet 78,6 Naiset 83,7 Huoltosuhde 65+/15 64 (2005) 23,3 Työllisyysaste v. % (2004) 77,4 Keskimääräinen työstä poistumisikä (2003) 63,0 BKT/asukas, ennuste (2006) BKT:n reaalikasvu %, ennuste (2006) 1,6 Inflaatio, % (2005) 1,1 Lähteet: Eurostat, OECD Valuuttakurssi: 1 frangi (CHF) = 0,63 euroa ( ), (elokuu 2006) Sveitsissä on lakisääteinen vanhuus- ja perhe-eläkevakuutus sekä työkyvyttömyysvakuutus, joka kattaa kaikki maassa asuvat tai työskentelevät. Eläkkeet rakentuvat kahdesta osasta siten, että niihin sisältyy aina kiinteä osa ja lisäksi työtulojen mukaan määräytyvä ansiosidonnainen osa. Samaan eläkkeeseen sisältyy siten sekä vähimmäisturva että yleensä myös työeläketurva. Oikeus eläkkeeseen edellyttää vakuutusmaksujen maksamista määrätyltä vähimmäisajalta, mutta se ei tee koko eläkkeestä työntekoon sidottua, sillä vakuutusmaksut peritään kaikilta maassa asuvilta riippumatta siitä, onko työssä vai ei. Kaikille maassa asuville on taattu lakisääteisten yleisten eläkevakuutusten antama vähimmäisturva. Jos tämä ei anna riittävää toimeentuloa, maksetaan tuloharkintaista täydennyseläkettä. Yrittäjät kuuluvat samaan eläkejärjestelmään kuin palkansaajat. Työnantajakohtaiset lisäeläkkeet (BVG) on Sveitsissä säädetty pakollisiksi vuonna 1985 annetulla lailla. Laki on puitelaki, jossa määrätään työnantajakohtaisen eläketurvan vähimmäistaso. Työnantaja voi vapaaehtoisesti järjestää tämän vähimmäistason ylittävää lisäeläketurvaa. Vapaaehtoista lisäeläketurvaa on järjestetty lähes kaikkien Sveitsissä toimivien kansainvälisten yritysten työntekijöille, mutta usein myös kotimaisissa yrityksissä työskenteleville. Yrittäjät voivat liittyä BVGlisäeläkevakuutukseen vapaaehtoisesti. Yrittäjät voivat myös kuulua ammattijärjestöön, jonka jäsenille lisäeläketurva on pakollinen. ELÄKETURVAKESKUS 5

6 2 Hallinto Koko järjestelmän yleisvalvonnasta vastaa liittovaltion sosiaalivakuutusvirasto (Bundesamt für Sozialversicherung, BSV), joka on sisäministeriön alainen. Vanhuus- ja perhe-eläkevakuutuksen toimeenpanosta huolehtivat valtion, kantonien ja ammattiliittojen korvauskassat (Ausgleichskassen). Valtion kassoja on kaksi. Niistä toinen on valtion virkamiesten kassa ja toinen ulkomailla asuvien sveitsiläisten ja vapaaehtoisesti vakuutukseen liittyneiden kassa. Kassat keräävät vakuutusmaksut sekä myöntävät ja maksavat eläkkeet. Kassoilla on yhteinen keskuslaitos (Zentrale Ausgleichsstelle, ZAS), joka pitää rekisteriä vakuutetuista ja eläkkeensaajista sekä huolehtii kaikkien jäsenkassojen keskinäisestä tulojen ja menojen tasaamisesta. Työkyvyttömyysvakuutuksen toimeenpanosta huolehtivat kantonien IV-toimistot (IV-Stellen), joita on 26, yhteistyössä avustuskassojen kanssa. IV-toimistot myöntävät eläkkeet ja avustuskassat laskevat etuudet, maksavat eläkkeet ja keräävät myös vakuutusmaksut. Työnantaja perii vakuutusmaksut työntekijöiden palkasta palkanmaksun yhteydessä. Avustuskassoilla on yhteinen keskuslaitos. Ulkomailla asuvien työkyvyttömyysturvaa hoitaa Genevessä sijaitseva erillinen IV-toimisto. Lisäeläketurvan osalta ks Rahoitus Eläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Eläkkeet rahoitetaan vakuutettujen ja työnantajien vakuutusmaksuilla sekä kantonien maksuilla ja valtionavustuksilla. Lisäksi rahoitukseen käytetään vanhuus- ja perhe-eläkevakuutuksen tasoitusrahaston korkotuottoja. Työnantaja perii maksut vakuutetuilta palkanmaksun yhteydessä. Sekä työnantajan että palkansaajan vanhuus- ja perhe-eläkevakuutusmaksu on 4,2 % palkasta vuonna Työkyvyttömyysvakuutusmaksu on yhteensä 1,4 prosenttia palkasta, jonka työnantaja että palkansaaja maksavat puoliksi. Vakuutusmaksut peritään koko palkasta ilman ylätulorajaa. Yrittäjien vanhuus- ja perhe-eläkevakuutusmaksu on enimmillään 7,8 % yli ( ) frangin vuosituloista (2006). Jos vuositulo on alle frangia, pienenee vakuutusmaksuprosentti asteittain. Työkyvyttömyysvakuutusmaksu on enimmillään 1,4 %, mutta vaihtelee vuositulojen mukaan. Vuonna 2006 valtio osallistuu vanhuuseläkkeen rahoitukseen 16,36 %:lla ja kantonit 3,64 %:lla vuoden vakuutusmenoista. Lisäksi vuoden aikana kerätystä arvonlisäverosta 13,33 % menee vanhuuseläkkeen rahoittamiseen. 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 Työelämän ulkopuolella olevilta peritään vakuutusmaksu 20 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta alkaen. Vakuutusmaksun suuruus määräytyy tulojen ja omaisuuden yhteenlasketun arvon mukaan. Tuloiksi luetaan mm. eläkkeet ja sairausajan päiväraha. Vuonna 2006 vanhuus- ja perhe-eläkevakuutusmaksu on vähintään 353 frangia (n. 224 ) ja enintään frangia (n ) vuodessa ja työkyvyttömyysvakuutusmaksu vähintään 59 frangia (n. 37 ) ja enintään frangia (n. 887 ). Vähimmäismaksu peritään esim. opiskelijoilta, joilla ei ole omaisuutta. Myös työssäkäyviltä eläkeläisiltä peritään vakuutusmaksuja, mikäli he ansaitsevat enemmän kuin frangia vuodessa (n ) työnantajaa kohden. Myös työssäkäymättömän puolison täytyy maksaa vakuutusmaksuja. Työssäkäymättömän puolison maksut katsotaan kuitenkin maksetuiksi, jos aviopuoliso käy työssä ja hän on maksanut vähintään kaksinkertaisen minimivakuutusmaksun. Tämä sääntö koskee sekä miehiä että naisia Lisäeläketurvan rahoitus ks Työeläketurva Vanhuus- ja perhe-eläkkeet sekä työkyvyttömyyseläkkeet kuuluvat Sveitsissä kahteen eri vakuutukseen. Näistä vanhempi on yleinen vanhuus- ja perhe-eläkevakuutus (Alters- und Hinterlassenen-Versicherung, AHV). Siitä on säädetty yleisessä vanhuus- ja perhe-eläkelaissa, joka tuli voimaan vuonna Työkyvyttömyyseläkkeet ovat osa yleistä työkyvyttömyysvakuutusta (Invaliden Versicherung, IV), jota koskeva laki tuli voimaan vuoden 1960 alussa. Vakuutusten kattavuus, hallinto ja etuuksien määräytyminen ovat kuitenkin pitkälti yhteneväisiä, ja ne muodostavat siksi kiinteän kokonaisuuden. Vakuutusmaksuja peritään työssäkäyviltä henkilöiltä 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta alkaen. Työelämän ulkopuolella olevilta peritään vakuutusmaksu 20 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta alkaen. Yrittäjät kuuluvat samaan eläkejärjestelmään kuin palkansaajat. ELÄKETURVAKESKUS 7

8 4.1 Vanhuuseläke Miesten eläkeikä on 65 vuotta ja naisten eläkeikä 64 vuotta. Miehet voivat lykätä eläkkeen ottamista 70-vuotiaiksi ja naiset 68-vuotiaiksi. Korotuksen saamiseksi lykkäysajan täytyy olla vähintään vuosi. Lykkäyskorotus on vuodessa 5,2 %, ja voi olla enimmillään 31,5 % eläkkeestä. Miehet voivat varhentaa eläkkeensä 63-vuoteen ja naiset 62-vuoteen, jolloin se pienenee pysyvästi. Varhennusvähennys on 6,8 % eläkkeestä vuodessa. Kuitenkin vuoteen 2009 saakka varhennusvähennys naisilla on vain 3,4 % vuodessa. Oikeus eläkkeeseen Oikeus vanhuuseläkkeeseen edellyttää, että vakuutusmaksuja on maksettu vähintään vuoden ajalta tai jos työssäkäyvä puoliso on maksanut vähintään kaksinkertaisen minimivakuutusmaksun tai jos hakijalla on oikeus lastenkasvatus- tai hoivalisään vähintään vuoden ajalta. Ulkomaalaisen on täytynyt maksaa maksut vähintään 10 vuoden ajalta, jos maiden välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta. Suomen ja Sveitsin välillä tällainen sopimus on. Eläkkeen maksaminen ei edellytä työnteon lopettamista. Jos vain toisella puolisoista on oikeus eläkkeeseen, määräytyy eläke yksinomaan eläkkeenhakijan omien tulojen perusteella. Kun molemmilla puolisoilla on oikeus joko vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen määräytyy eläkkeen perusteena oleva keskiansio seuraavasti: keskiansion laskennassa otetaan huomioon kummankin puolison omat tulot ennen avioliittoa ja näihin lisätään yhteenlasketut avioliiton aikaiset tulot, jotka jaetaan tasan puolisoiden kesken. Puolisoiden yhteenlasketut eläkkeet eivät kuitenkaan saa ylittää 150 % vanhuuseläkkeen enimmäismäärästä, eli frangia (n ). Myös lapsista ja muista huollettavista maksettavat lisät puolitetaan. Eläke lasketaan edellä mainitulla tavalla myös avioeron yhteydessä ja leskeksi jääneillä. Eläkkeen määräytyminen Eläke muodostuu tasasuuruisesta osasta, ansiosidonnaisesta osasta ja mahdollisista korotuksista. Eläkkeen perusteena käytetään ansioiden keskiarvoa koko siltä ajalta, jolta vakuutusmaksuja olisi ollut mahdollista maksaa. Vuosiansion vähimmäismääränä käytetään vähimmäisvakuutusmaksua. Edellä mainittua keskiansiota korotetaan vakuutetun järjestelmään tulovuodesta riippuvalla kertoimella. Kerrointaulukko tarkistetaan vuosittain hintojen ja palkkojen muutoksen keskiarvon perusteella. Vuonna 2006 eläkkeen perusteena oleva keskiansio saa kuitenkin olla enintään frangia (n ). 8 ELÄKETURVAKESKUS

9 TAULUKKO 1. Täyden lakisääteisen vanhuuseläkkeen vähimmäis- ja enimmäismäärät (CHF/vuosi) Tasaosa (CHF) Ansiosidonnainen osa (CHF) Yhteensä (CHF) Eläke vähintään Eläke enintään Vuonna 2006 eläkkeen perusteena oleva perusmäärä on frangia (n ) ja jos keskiansio on enintään kolme kertaa perusmäärän suuruinen eli frangia (n ), on eläkkeen tasasuuruinen osa 74 % perusmäärästä, eli frangia (n ) vuodessa ja ansiosidonnainen osa 26 % keskiansioista. Jos keskiansio oli yli frangia, on tasasuuruinen osa 1,04 kertaa perusmäärän suuruinen, eli frangia (n ) ja ansiosidonnainen osa 16 % keskiansioista (kuva 1). Lopullisen vanhuuseläkkeen määrä on vähintään frangia (n ) ja enintään frangia (n ) vuonna 2006 (1-2 kertaa perusmäärä). KUVA 1: Yleisen vanhuuseläkkeen määräytyminen vuonna Ansioeläke Tasaeläke Täyden ansiosidonnaisen osan saaminen edellyttää vakuutusmaksujen maksamista koko ajalta 20 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta alkaen. Jos vakuutusaikaa puuttuu, pienenee eläke suhteessa puuttuvaan aikaan. Puuttuvia vakuutusaikoja voidaan täyttää ikävuosien 17 ja 20 välisillä vakuutusajoilla. ELÄKETURVAKESKUS 9

10 Eläkkeeseen maksetaan korotusta huollettavasta alle 18-vuotiaasta lapsesta tai alle 25-vuotiaasta, jos lapsi opiskelee täysipäiväisesti. Korotus on 40 % eläkkeestä jokaisesta lapsesta. Vuonna 2006 korotus on kuitenkin vähintään frangia (3 268 ) ja enintään frangia (6 536 ). Molempien vanhempien yhteenlasketut lapsikorotukset eivät kuitenkaan saa ylittää 60 % vanhuuseläkkeen enimmäismäärästä eli frangia (9 804 ). Jokaisesta lastenkasvatusvuodesta, jona vakuutettu on hoitanut yhtä tai useampaa alle 16-vuotiasta lasta, maksetaan eläkkeen perusteena olevaan palkkaan kasvatuslisää. Edellytyksenä on, että vakuutettu kuului vanhuuseläkevakuutukseen. Lisä maksetaan ainoastaan toiselle vanhemmista ja se jaetaan tasan aviopuolisoiden kesken, jos molemmilla puolisoilla on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Lastenkasvatuslisä on kolme kertaa minimivanhuuseläkkeen suuruinen eli frangia (n ) vuonna Lisä korottaa eläkettä korkeintaan eläkkeen enimmäismäärään asti. Myös eronneilla ja naimattomilla vanhemmilla on oikeus hakea lastenkasvatuslisää. Vanhemmat voivat päättää, kummalle vanhemmista lastenkasvatuslisä maksetaan. Jatkuvan avun tarpeessa olevaa, samassa taloudessa asuvaa lähisukulaista hoitavalle omaiselle voidaan eläkkeen perusteena olevaan palkkaan maksaa hoivalisää. Hoivalisä on samoin kuin lastenkasvatuslisä kolme kertaa vuosittaisen vähimmäisvanhuuseläkkeen suuruinen (ks. edellä). Myös hoivalisä jaetaan tasan aviopuolisoiden kesken. Hoivalisä voi korottaa eläkettä korkeintaan eläkkeen enimmäismäärään asti. Jos vakuutetulla on oikeus sekä lapsenkasvatus- että hoivalisään, maksetaan eläkkeeseen lastenkasvatuslisä. Toisen henkilön jatkuvan avun tarpeessa oleva vanhus voi saada vanhuuseläkkeeseen avuttomuuslisää, joka riippuu avun tarpeen määrästä. Korkein maksettava lisä on 80 % yksinäisen eläkkeensaajan vähimmäiseläkkeen määrästä. 4.2 Perhe-eläke Perhe-eläkettä maksetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. Leskeneläkettä voidaan maksaa sekä nais- että miesleskelle. Leskeneläkettä voidaan määrätyin edellytyksin maksaa myös entiselle puolisolle. 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 Oikeus eläkkeeseen Edunjättäjän on täytynyt maksaa vakuutusmaksut vähintään vuoden ajalta. Ulkomaalaisen on täytynyt maksaa vakuutusmaksut vähintään 10 vuoden ajalta, jos maiden välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta. Leskeneläkkeeseen on oikeutettu alle eläkeikäinen leski, jolla on puolison kuollessa huollettava, alle 18-vuotias lapsi tai joka on täyttänyt 45 vuotta ja ollut avioliitossa edunjättäjän kanssa vähintään viisi vuotta. Miesleskelle eläkettä voidaan maksaa ainoastaan mikäli hänellä on huollettava, alle 18-vuotias lapsi. Eläkettä voidaan maksaa myös yhdelle tai useammalle eronneelle puolisolle, mikäli yllämainitut ehdot täyttyvät ja avioliitto oli kestänyt vähintään kymmenen vuotta. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle isän tai äidin kuoleman jälkeen. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet maksetaan kaksi lapseneläkettä. Jos lapsi opiskelee täysipäiväisesti, maksetaan eläkettä kunnes lapsi täyttää 25 vuotta. Eläkkeen määräytyminen Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä, on leskeneläke 80 % siitä vanhuuseläkkeestä, johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus mukaan lukien tuleva aika eläkeikään asti. Jos edunjättäjä oli eläkkeellä, on leskeneläke 80 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä. Vuonna 2006 täyteen vakuutusaikaan perustuva leskeneläke on vähintään frangia (n ) vuodessa ja enintään frangia (n ). Eronneen puolison eläke lasketaan samoin kuin leskeneläke. Saman edunjättäjän jälkeen voidaan siis maksaa useita täysiä leskeneläkkeitä, sillä eläkettä ei tarvitse jakaa lesken ja entisten puolisoiden kesken. Lapseneläke on lasta kohden 40 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä tai eläkeoikeudesta laskettuna samalla tavoin kuin leskeneläkkeessä. Lapseneläkkeen vähimmäismäärä vuonna 2006 on frangia (n ) vuodessa ja enintään frangia (n ) vuodessa. Jos lapsen molemmat vanhemmat ovat kuolleet, maksetaan kummankin edunjättäjän jälkeen erillinen eläke. Kahden edunjättäjän yhteenlaskettu eläke ei kuitenkaan voi ylittää 60 prosenttia vanhuuseläkkeen enimmäismäärästä, eli frangia (9 810 ) vuodessa. Eläkkeen maksaminen Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton. Lesken vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke määräytyy samalla tavalla kuin vanhuuseläke (ks. 4.1). Lesken vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen maksetaan lisää, joka on 20 % eläkkeestä. ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Jos leski täyttää samanaikaisesti sekä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisehdot ja leskeneläkkeen myöntämisehdot, maksetaan eläkkeistä suurempi. 4.3 Työkyvyttömyyseläke Oikeus eläkkeeseen Eläke voidaan myöntää 18 vuotta täyttäneelle vakuutetulle. Eläkkeen saaminen edellyttää, että vakuutusmaksuja on maksettu vähintään vuoden ajan. Vakuutukseen tulee kuulua työkyvyttömäksi tulon hetkellä. Työkyvyn tulee olla alentunut vähintään 40 % pitkäaikaisen sairauden tai vamman seurauksena. Kun on kyse sairaudesta, edellytetään yleensä, että työkyvyttömyys on jatkunut vähintään vuoden. Ulkomaalaiselta edellytetään 10 vuoden keskeytymättömiä maksuja, jos maiden välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta. Kuntouttamismahdollisuudet tulee selvittää aina ennen eläkkeen myöntämistä. Kuntoutusetuudet ja palvelut myönnetään työkyvyttömyysvakuutuksesta samoin kuin eläkkeet. Eläkkeen määräytyminen Eläkkeen perusteena on se vanhuuseläke, johon vakuutetulla olisi ollut oikeus, jos hän olisi jatkanut työntekoa vanhuuseläkeikään asti. Taulukko 2: Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen työkyvyttömyyseläkkeen määrä vaadittu työkyvyttömyysaste täysi eläke vähintään 70 % 75 % eläke vähintään 60 %, mutta vähemmän kuin 70 % 50 % eläke vähintään 50 %, mutta vähemmän kuin 60 % 25 % eläke vähintään 40 %, mutta vähemmän kuin 50 % Alle 45-vuotiaana työkyvyttömäksi tulleen eläkkeen perusteena olevia tuloja korotetaan iästä riippuvalla kertoimella. Tarkoituksena on korvata sitä ansiotason nousua, joka oletettavasti olisi tapahtunut, jos henkilö ei olisi tullut työkyvyttömäksi Vuonna 2006 täyteen vakuutusaikaan perustuva leskeneläke on vähintään frangia (n ) vuodessa ja enintään frangia (n ). 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 Eläkkeeseen maksetaan korotusta lapsista. Lapsikorotus on 40 % eläkkeestä kustakin lapsesta. Aikaisemmin eläkkeeseen maksettiin myös puolisokorotusta 30 %, mutta etu lakkautettiin vuoden 2004 alussa. Jos eläkkeensaaja on toisen henkilön jatkuvan avun tarpeessa, maksetaan eläkkeeseen avuttomuuslisää. Lisä on 80 %, 50 % tai 20 % vanhuuseläkkeen vähimmäismäärästä avun tarpeen määrästä riippuen. Eläkettä maksetaan korkeintaan eläkeiän saavuttamiseen asti. Sen jälkeen maksetaan vanhuuseläkettä. 4.4 Vapaaehtoinen vakuutus Vapaaehtoiseen vanhuus- ja perhe-eläkevakuutukseen sekä työkyvyttömyysvakuutukseen voi liittyä, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: vakuutetun täytyy olla joko Sveitsin tai jonkun EU-maan kansalainen, asuinpaikka täytyy olla Euroopan Unionin ulkopuolisessa maassa ja vakuutetun täytyi välittömästi ennen Sveitsistä lähtöä kuulua 5 vuotta yhtäjaksoisesti AHV-vakuutukseen. Eläkevakuutusmaksu (sisältää vanhuus- ja perhe-eläkkeen sekä työkyvyttömyyseläkkeen) on työssäkäyviltä vakuutetuilta 9,8 % palkasta kuukaudessa. 5 Vähimmäiseläketurva Vähimmäiseläketurva perustuu pääsääntöisesti lakisääteisten yleisten eläkevakuutusten antamaan turvaan. Liittoneuvoston määräyksen mukaan lakisääteisten eläkkeiden tulee taata vähimmäistoimeentulo. Jos eläkevakuutusten antama vähimmäisturva ei yksittäisissä tapauksissa ole riittävä tai siihen ei ole oikeutta, maksetaan tarveharkintaisia täydennyseläkkeitä (Ergänzungsleistungen). Joissakin tapauksissa voidaan maksaa myös yleistä toimeentulotukea. Yleisestä toimeentulotuesta ei kuitenkaan ole kansallisen tason lainsäädäntöä. Myös sitä koskevat määräykset vaihtelevat siten eri kantoneissa. ELÄKETURVAKESKUS 13

14 6 Lisäeläketurva Lisäeläketurva pohjautuu Sveitsissä pitkälti pakolliseen lisäeläketurvaan, mutta toki vapaaehtoistakin lisäeläketurvaa maassa järjestetään. Sveitsissä on väestömäärään (7,4 miljoonaa henkeä) nähden paljon rekisteröityjä työnantajakohtaisia eläkejärjestelmiä, noin kappaletta. Kuitenkin aktiivisessa käytössä on alle puolet tästä määrästä. Näistä noin eläkejärjestelmää on täysin toimivia. Sveitsin eläkerahaston tilastojen mukaan noin 3,3 miljoonaa jäsentä ja heidän työnantajaansa maksoi eläkerahastoihin maksuja yli 32 miljardia frangia (20,1 miljardia euroa) vuonna Kuva 2: Lisäeläkejärjestelmien rahastojen arvo Sveitsissä, mrd. euroa Lähde: EFRP, European Federation for Retirement Provision Lisäeläkejärjestelmät muodostavat merkittävän osan maan eläkevarallisuudesta. Vuonna 2002 rahastojen arvo vastasi EFRP:n tilastojen mukaan käytännössä Sveitsin kyseisen vuoden bruttokansantuotetta. Vuonna 2002 maan bruttokansantuote oli Eurostatin mukaan 293,5 miljardia euroa, eli eläkerahastojen arvo vastasi noin 99 %:n osuutta BKT:sta. 14 ELÄKETURVAKESKUS

15 6.1 Pakollinen lisäeläketurva Pakollista lisäeläketurvaa koskeva laki (Bundesgesetz über die berufliche Alters-, Hinterlassenen- und Invalidenvorsorge, BVG) tuli voimaan vuonna Laki on puitelaki, joka määrää työnantajan järjestämän lisäeläketurvan vähimmäisehdot. Työnantajat voivat edelleen vapaasti järjestää lain edellyttämää vähimmäistasoa parempaa eläketurvaa. Työnantajakohtaiset lisäeläkejärjestelmät ovat Sveitsissä olleet yleisiä vuosikymmenien ajan. Jo ennen BVG -lain voimaantuloa järjestelmiin kuului arviolta kaksi kolmasosaa palkansaajista. Vuonna 1985 toiminnassa olleiden järjestelmien osalta laki merkitsi siten usein ainoastaan joitakin järjestelmän tarkistuksia. Osa lisäeläkejärjestelmistä kuitenkin lakkautettiin tai jätettiin vapaaehtoista lisäturvaa antaviksi järjestelmiksi ja niiden tilalle perustettiin uusi BVG -lain edellytykset täyttävä järjestelmä. Vuonna 2005 BGV-lakia uudistettiin, jonka yhteydessä mm. alennettiin pakolliseen lisäeläketurvaan oikeuttavaa vähimmäisvuositulorajaa. Lisäksi eläkemaksua muutettiin siten, että se on nyt samansuuruinen miehillä ja naisilla Kattavuus Lisäeläkejärjestelmään kuuluminen on BVG -lain mukaan pakollista kaikille 17 vuotta täyttäneille palkansaajille, jotka kuuluvat sosiaaliturvajärjestelmän piiriin ja joiden vuosiansiot vuonna 2006 ylittävät frangia. Lisäeläketurvan tulee kattaa ansiot vähintään frangin (n ) vuosituloihin asti. Työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurva on järjestettävä 17 vuotta täyttäneille. Vanhuuseläketurvan pääsee 1. päivä tammikuuta alkaen sen jälkeen kun on täyttänyt 24 vuotta. Alle kolmen kuukauden määräaikaiset työsuhteet eivät kuitenkaan kuulu vakuutuksen piiriin. Liittoneuvosto voi ammattijärjestön hakemuksesta määrätä lisäeläkejärjestelmään liittymisen pakolliseksi myös kaikille ammattijärjestöön kuuluville itsenäisille ammatinharjoittajille. Muuten yrittäjä voi liittyä BVG -järjestelmään vapaaehtoisesti. Sveitsissä tilapäisesti työskentelevät ulkomaalaiset voivat saada vapautuksen BVG - järjestelmään kuulumisesta, mikäli he kuuluvat jonkun toisen maan vastaavan turvan antavaan eläkejärjestelmään Hallinto Työnantajan tulee vakuuttaa työntekijänsä jossain BVG -lain mukaista lisäeläketurvaa hoitavassa eläkelaitoksessa tai työnantaja voi perustaa oman laitoksen henkilöstönsä eläketurvaa hoitamaan. Yleisempää on, että työnantaja on järjestänyt eläketurvan itse. Eläkelaitosten tulee kuitenkin olla työnantajasta riippumattomia, itsenäisiä säätiöitä, keskinäisiä yhtiöitä tai julkisoikeudellisia laitoksia. Niiden tulee rekisteröityä kantonien viranomaisten ylläpitämään pakollista lisäeläketurvaa hoita- ELÄKETURVAKESKUS 15

16 vien laitosten rekisteriin. Kantonien viranomaiset valvovat järjestelmien toimintaa. Työntekijöillä ja työnantajilla tulee olla laitosten hallinnossa yhtä suuri edustus. Ammattijärjestöt ovat perustaneet yhteisen korvaavan laitoksen (Die Auffangeinrichtung), jossa voidaan vakuuttaa vapaaehtoisesti järjestelmään liittyvät sekä toisaalta järjestää pakkovakuutuksia sellaisille työntekijöille, joita ei ole vakuutettu muussa eläkelaitoksessa. Laitos tarjoaa myös vaihtoehdon paikallisille eläkelaitoksille Rahoitus Lisäeläkejärjestelmät ovat rahastoivia. Eläkkeet kustannetaan rahastoiduilla työnantaja- ja työntekijämaksuilla ja rahastoille saadulla tuotolla. Järjestelmillä on yhteinen takuurahasto, jolla varmistetaan niiden maksukykyisyys. Takuurahastosta maksetaan hyvitystä sellaisille laitoksille, joissa vakuutettujen ikärakenne on epäedullinen. Takuurahastoa ylläpidetään eläkelaitosten maksuilla. BVG -lain mukaan työnantajan eläkemaksuosuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin työntekijän, mutta se voi olla myös suurempi. Kuva 3: Ansiotulorajat AHV-vanhuuseläkkeessä vuonna Ainoastaan osalle työntekijän tulosta on vakuutusvelvollisuus. Työnantaja perii vakuutusmaksut palkanmaksun yhteydessä ns. vakuutuspalkasta, joka vuonna 2006 on enintään kolme kertaa täysi AHV-vanhuuseläke ( frangia vuodessa) (n ) ja vähintään 7/8 täydestä AHV-vanhuuseläkkeestä ( frangia) (n ). Vuosituloista vähennetään ns. yhteensovitusmäärä, joka on täyden AHV-vuosieläkkeen enimmäismäärän suuruinen ( frangia vuonna 2006). Jos näin saatu yhteensovitettu palkka on pienempi kuin 1/8 yhteensovitusmäärästä (3 225 frangia), pyöristetään summa frangiin. Eli jos työntekijän vuosipalkka 16 ELÄKETURVAKESKUS

17 on vähintään frangia, saa hän ns. koordinoitua ansiota (Koordinationsabzug) frangia. Toisaalta, jos vuositulot ylittävät frangin rajan alle frangilla, on vähimmäistulona vakuutettu frangia. Yli suuruiset vuositulot eivät kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin (ks. vapaaehtoinen lisävakuutus). Kuva 4: Vanhuuseläkettä kartuttava eläkemaksuprosentti Eläkemaksuprosentti 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 18 % 15 % 10 % 7 % /65 Ikä Vanhuuseläkettä kartuttava eläkemaksu on työnantajalta ja työntekijältä yhteensä 7, 10, 15 tai 18 % maksun perusteena olevasta palkasta työntekijän iästä riippuen (ks ). Aikaisemmin karttuman suuruus riippui myös sukupuolesta. Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden rahoittamiseen peritään lisäksi vähintään 2,0 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta Vanhuuseläke Vanhuuseläkeikä on miehillä 65 ja naisilla 64 vuotta. Eläkkeet ovat maksuperusteisia. Vähimmäismaksujen taso on määritelty siten, että pakollisen lisäeläkkeen ja yleisen vanhuuseläkkeen tavoitetaso yhteensä on noin 60 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Eläkkeen suuruus riippuu maksettujen eläkemaksujen määrästä ja niille maksetusta korosta. Kunkin vuoden lopussa edellisen vuoden eläkesäästöihin lisätään niille maksettava vuotuinen korko (2,5 %) ja kuluneen vuoden eläkemaksut. Eläkkeelle siirryttäessä koko työhistorian aikaiset säästöt ja korot eli eläkepääoma muutetaan vanhuuseläkkeeksi, johon liittyy 60 %:n leskeneläke. Miehillä vuosieläke vuonna 2006 on ELÄKETURVAKESKUS 17

18 65 vuoden iässä 7,1 % ja naisilla 64 vuoden iässä 7,2 % eläkepääomasta. Vuoteen 2014 mennessä vuosieläkkeen karttumistasoa vähennetään asteittain 6,8 prosenttiin. Huollettavista lapsista maksetaan lisää, joka on 20 % eläkkeestä lasta kohden. Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi ennen vanhuuseläkeikää, jatketaan eläkemaksujen maksamista viimeisten ansioiden perusteella yleiseen eläkeikään asti Perhe-eläke Leskeneläkettä maksetaan naisleskelle, jolla on huollettavia lapsia tai joka on täyt- edunjättäjän kanssa vähintään viisi vuotta. Lap- tänyt 45 vuotta ja ollut naimisissa seneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle tai alle 25-vuotiaalle, jos lapsi Vuoden 1995 alusta voimaan tulleen BVG -lain muutoksen jälkeen karttuneeseen vanhuuseläkkeeseen syntyy välittömästi täysi vapaakirjaoikeus. Kun työntekijän työsuhde yrityksessä ja eläkevakuutus eläkelaitoksessa päättyy, siirretään karttunut eläkeoikeus työntekijän uuden työnantajan eläkelaitokseen, pankkitilille tai sillä ostetaan erityinen vakuutus vakuutusyhtiöstä. Vapaakirja ei siten jää entisen työnantajan eläkelaitokseen. Karttuneet eläkesäästöt voidaan maksaa kertakorvauksena, mikäli vakuutettu tekee hakemuksen kertakorvauksesta kolme vuotta ennen eläkeikää. Karttunut eläkeoikeus maksetaan kertakorvauksena myös silloin, kun se on pienempi kuin tietty prosenttimäärä yleisen sosiaalivakuutuksen vähimmäiseläkkeen määrästä. Avioeron yhteydessä avioliiton aikana karttunut eläkeoikeus tulee jakaa tasan puolisoiden kesken. Osaa karttuneesta eläkesäästöstä voidaan käyttää oman asunnon hankintaan otetun lainan takuuna. Osa eläkesäästöstä voidaan myös nostaa käteisenä asunnon hankkimista varten. Asunnon hankintaan käytettävä osa voi olla 50 vuoden ikään mennessä karttuneen eläkepääoman suuruinen tai 50 % koko karttuneesta eläkepääomasta, jos työntekijä on yli 50-vuotias ja tämä osuus on suurempi Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työkyky on alentunut vähintään 40 %. Työ- alentumista arvioidaan samoin kriteerein kuin yleisessä työkyvyttömyys- kyvyn vakuutuksessa ja myös etuuden taso määräytyy samoin. Etuutta voidaan maksaa tilapäisesti tai toistaiseksi ns. odotusperiodein jälkeen, joka kestää yleensä 3 24 kuukautta. Täysi työkyvyttömyyseläke on sen vanhuuseläkkeen suuruinen, joka työntekijälle olisi maksettu, jos hän olisi jatkanut työntekoa vanhuuseläkeikään asti. Tulevan ajan eläke määrätään niiden eläkemaksujen perusteella, jotka työntekijästä maksettiin hänen työkyvyttömäksi tullessaan. Tälle summalle ei lasketa oletettua korkoa. Eläkettä korotetaan 20 % jokaisesta huollettavasta lapsesta. 18 ELÄKETURVAKESKUS

19 opiskelee kokopäivätoimisesti. Edunjättäjän on täytynyt kuollessaan olla vakuutettu tai eläkkeellä. Leskeneläke on 60 % edunjättäjän työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen määrästä. Jos oikeutta leskeneläkkeeseen ei ole, maksetaan leskelle eläkkeen sijasta kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertakorvaus. Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton. Lapseneläke on 20 % lasta kohden edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeen tai vanhuuseläkkeen määrästä. 6.2 Vapaaehtoinen lisäeläketurva Työnantajien järjestämä vapaaehtoinen lisäeläketurva muodostaa yleensä yhtenäisen kokonaisuuden pakollisen lisäeläketurvan kanssa, koska useimmilla työnantajilla oli vapaaehtoinen lisäeläkejärjestelmä olemassa jo ennen kuin pakollista vähimmäistasoa koskeva BVG laki tuli voimaan vuonna Lain tultua voimaan järjestelmiä uudistettiin tarvittaessa vastaamaan sen määräyksiä. Usein vapaaehtoisesti järjestetty turva antoi kuitenkin vaadittua vähimmäistasoa paremmat etuudet. BVG -määräyksiä parempia etuuksia antoivat erityisesti etuusperusteiset järjestelmät, jotka sen vuoksi ovat voineet jatkaa toimintaansa vaikka BVG lain vähimmäisetuudet on määritelty maksuperusteiselle järjestelmälle. Osana BVG-lakia otettiin vuoden 2006 alussa käyttöön palkkakatto frangia ( ) vuodessa myös vapaaehtoisissa lisäeläkejärjestelmissä Vanhuuseläke Eläke-etuudet ovat yleensä yhteydessä perusvuosipalkkaan. Etuusperusteisissa järjestelmissä vanhuuseläke määräytyy yleensä joko uran keskipalkan tai eläkettä edeltävän vuoden keskipalkan mukaan. Eläkettä karttuu 1,5-2 % palvelusvuotta kohden ja se yhteensovitetaan yleisen vanhuuseläkkeen kanssa. Eläketavoite on yleensä % lopullisesta palkasta täyden työuran tapauksessa, sisältäen sosiaaliturvajärjestelmän muut etuudet. Työntekijät osallistuvat yleensä lisäeläketurvan rahoitukseen myös etuusperusteisissa järjestelmissä. Maksut ovat 4-7 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta. Maksuperusteisten järjestelmien eläkkeet vastaavat useammin vain BVG -lain mukaisia vähimmäisetuuksia. Järjestelmiin pääsee nykyään suoraan mukaan, mutta voi olla myös ikärajavaatimuksia, kuten 20 tai 25 vuoden ikä. Yleensä sisäänpääsyvaatimukset ovat muok- ELÄKETURVAKESKUS 19

20 kautuneet pitkälti BVG-lain mukaan. Vakuutusaika on usein rajoitettu miehillä 40 vuoteen ja naisilla vuoteen. Eläkeikä on miehillä 65 ja naisilla 64 vuotta. Aikaisemmin varhennettu eläkeikä vapaaehtoisissa lisäeläkejärjestelmissä oli suhteellisen harvinaista, mutta nykyään varhennettu eläkeikä otetaan huomioon eläkesuunnitelmissa. Varhennettu eläkeetu korvaa usein varhennuskertoimesta aiheutuvan eläkkeen tason vähenemisen. Varsinkin kansainväliset yritykset tarjoavat Sveitsissä varhennettua eläkemahdollisuutta, jolloin työntekijät voivat jäädä eläkkeelle 5 tai jopa 10 vuotta ennen normaalia vanhuuseläkeikää. Koska vapaaehtoinen lisäeläketurva on yleensä osa pakollista lisäeläketurvajärjestelmää sitä koskevat samat määräykset, joista on kerrottu edellä luvussa 6.1. Va- paakirjaoikeuden syntymistä koskevat määräykset koskevat vuoden 1995 alusta lukien myös vapaaehtoisia lisäeläkkeitä. Eläkkeiden tarkistusmenettelystä ei ole olemassa yhtenäisiä säännöksiä Perhe-eläke Leskeneläkkeen määrä on yleensä % työkyvyttömyyseläkkeestä tai % palkasta, jos vakuutettu kuolee palveluksessa ollessaan. Eläkettä maksetaan toistaiseksi ja lopetetaan jos leski menee uudelleen naimisiin. Jos vaimo on yli 10 vuotta miestä nuorempi, voidaan leskeneläkettä vähentää 1-3 %. Jos edunjättäjä kuolee eläkkeellä ollessaan, on leskeneläke % maksetusta eläkkeestä. Lapseneläke on normaalisti % samasta perusmäärästä, jota käytetään leskeneläkkeen laskennassa. Eläkettä voidaan maksaa alle 20 vuotiaalle lapselle tai alle 25 vuotiaalle täysipäiväiselle opiskelijalle Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyysetuuden taso riippuu yleensä työkyvyttömyyden tasosta, 70 % työ- oikeuttaa täyteen etuun. Täysi työkyvyttömyysetuus on yleensä sa- kyvyttömyys mantasoinen kuin arvioitu vanhuuseläke. Vakuutetulla etuudella on katto / enimmäismäärä. Työkyvyttömyysetuus tulee maksuun sairausajalta saatavan etuuden päättymisen jälkeen ja on voimassa vanhuuseläkkeen saamiseen saakka jos työkyvyttömyys on todettu pysyväksi. Sairausetuudet on usein määritelty erikseen kollektiivisissa sopimuksissa, koska lain mukaan täytyy maksaa täyttä palkkaa vain kolmen viikon ajan vuoden työssä- olon jälkeen. Mitä pidempi työsuhde vakuutetulla on ollut, sitä pidempään hän on oikeutettu korvauksiin. 20 ELÄKETURVAKESKUS

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Japanin eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Jarna Bach-Othman Australian eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Etelä-Korean eläkejärjestelmä Laadittu: elokuu 2011 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi: Antti Mielonen, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Suvi Ritola Kreikan eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2007 Lisätietoja: Suvi Ritola puh. 010 751 2634 email: suvi.ritola @etk.fi www.etk.fi Kvtiimi:

Lisätiedot

Japanin eläkejärjestelmä (2012)

Japanin eläkejärjestelmä (2012) Japanin eläkejärjestelmä (2012) Yleistä Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Valtion ja paikallishallinnon työntekijöillä sekä yksityiskoulujen

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA

Lisätiedot

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Belgian eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Antti Mielonen Alankomaiden eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2011 Lisätietoja: Antti Mielonen puh. 010 751 2472 e-mail: antti.mielonen@etk.fi Kv-tiimi:

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KØBENHAVN Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Suvi Anttila Tanskan eläkejärjestelmä Päivitetty: helmikuu 2005 Lisätietoja: Suvi Anttila puh. 010 751 2634 e-mail: suvi.anttila@etk.fi

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Norjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika Vidlund,

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Schengen Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Luxemburgin eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Lappalainen Puolan eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2011 Lisätietoja: Elina Lappalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.lappalainen@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Irlannin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Britannian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2008 Elina Kirjalainen Israelin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2008 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA

ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA 2002 ISBN 952-9639-99-6 Kannen kuva: Fennopress Oy Hakapaino Oy, Helsinki 2002 LUKIJALLE "Eläketurva Länsi-Euroopassa" perustuu aikaisemmin julkaistuun kirjaan Eläketurva muissa

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

ITÄVALLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ITÄVALLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ITÄVALLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005/2006 Juha Knuuti Itävallan eläkejärjestelmä Päivitetty: syyskuu 2005 (lisäykset 2006) Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Eläkkeensaajana Espanjassa

Eläkkeensaajana Espanjassa Eläkkeensaajana Espanjassa Filippa Nikkinen Helmikuu 2010 Kelan Ulkomaan yksikkö Asiakkaitamme ovat: Ulkomailla asuvat eläkkeenhakijat ja saajat Ulkomaille muuttavat / ulkomailla asuvat vakuutetut lähetetyt

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Mika Vidlund Ruotsin eläkejärjestelmä Päivitetty: tammikuu 2009 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Jarna Bach-Othman,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella Sosiaaliturvaoikeudet Kyproksella Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala 1 Pyydetty kommenttipuheenvuoro Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala Pitkän aikavälin laskelmien luonteesta 2 Eivät ennusteita, eivät varsinkaan kymmenien vuosien päähän

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, ahistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 1 2 VAKUUTUSMAKSU... 1 3 VAKUUTUSMAKSUVASTUU...

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUS VUODELLE 2010: VAKUUTUSKANTALOMAKKEEN OSA II / YEL-KASSAN VAKUUTUS- TEKNINEN TUTKIMUS

TÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUS VUODELLE 2010: VAKUUTUSKANTALOMAKKEEN OSA II / YEL-KASSAN VAKUUTUS- TEKNINEN TUTKIMUS ELÄKETURVAKESKUS 1.12.2010 1 (8) TÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUS VUODELLE 2010: VAKUUTUSKANTALOMAKKEEN OSA II / YEL-KASSAN VAKUUTUS- TEKNINEN TUTKIMUS Sisällysluettelo 1 TÄYTTÖOHJE... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2

Lisätiedot

Kiinan eläkejärjestelmä (2011)

Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Yleistä Kiinan yhteiskunnan ja eläkejärjestelmien keskeisenä muutoksen moottorina on väestön ikääntyminen ja samanaikainen kaupungistuminen. Kiinan väestö ikääntyy erittäin

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen 31.10.2014 Hannele Kantanen Keva Lisätietoja: www.keva.fi Kevan eläkeneuvonta, puh. 020 614 2837 Suomen eläkejärjestelmä Perusturva Ansioturva Täydentävä turva

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Maatilayrittäjän Omaturva. MTK-Pirkanmaan Riskienhallintapäivä 5.11.

Maatilayrittäjän Omaturva. MTK-Pirkanmaan Riskienhallintapäivä 5.11. Maatilayrittäjän Omaturva MTK-Pirkanmaan Riskienhallintapäivä 5.11. 1 Maatila on vaarallinen työpaikka Tiloilla tapahtuu vuosittain 7-10 kuolemaan johtanutta tapaturmaa Ammattitauteja ilmenee 400-500 vuosittain

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Keva 2015 Kannen kuva: Paavo Hamunen Sisällys 4 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä Sosiaaliturvaoikeudet Sveitsissä Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.2015 Kiertokirjettä korjattu 16.6.2015 esimerkkilaskelmissa

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN...

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta. Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä?

Eläkkeen hakeminen ulkomailta. Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä? Eläkkeen hakeminen ulkomailta Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä? Eläketurvakeskus (ETK) on apunasi, kun haet eläkettä ulkomailta. ETK hoitaa yhteydenpidon

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot