YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
|
|
- Annikki Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman
2 Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Juha Knuuti, Suvi Ritola, Mika Vidlund Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus, Finland Tel , Fax
3 SISÄLTÖ 1 Yleistä Hallinto Rahoitus Vähimmäiseläkkeet Työeläketurva Vanhuuseläke Perhe-eläke Työkyvyttömyyseläke Eläketurva avioeron yhteydessä Indeksiturva Verotus Lisäeläketurva Etuusperusteiset järjestelmät Maksuperusteiset järjestelmät Vakuutusmaksut ja verotus Indeksiturva Ulkomaalainen työntekijä Yhdysvalloissa Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Lähteet ELÄKETURVAKESKUS 3
4 Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä lyhyesti Lakisääteiset eläkejärjestelmät Kattavuus Lakisääteinen työeläkejärjestelmä (OASDI) kattaa lähes kaikki yksityisen sektorin palkansaajat, yrittäjät ja osan julkisen sektorin työntekijöistä. Vähimmäisturvana on tulo- ja tarveharkintainen toimeentuloavustus (SSI). Eläkeikä Eläkeikä on 65 vuotta ja 8 kuukautta vuonna Eläkeikä nousee asteittain 67 vuoteen. Eläkkeen ottamista on mahdollista varhentaa ja lykätä. Rahoitus Eläkkeen määräytyminen Hallinto Rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Järjestelmällä on kaksi erillistä rahastoa. Rahoitukseen osallistuvat työnantajat, työntekijät ja valtio. Eläkevakuutusmaksu 12,4 % peritään puoliksi työnantajilta ja työntekijöiltä palkkakaton ( $/vuosi) alle jäävästä palkasta. Yrittäjien maksu on 12,4 % palkkakaton alle jäävistä ansioista. Eläkkeen perusteena ovat työuran keskimääräiset kuukausiansiot (AIME, Averaged Indexed Monthly Earnings) 35 parhaan ansiovuoden ajalta. Ansiot tarkistetaan keskipalkkojen kehitystä seuraavalla indeksillä. Kuukausieläke on eläkkeen perusmäärä (PIA, Primary Insurance Amount) tarkistettuna elinkustannusindeksillä (COLA, Cost of Living Adjustment). PIA on 90 % kuukausiansioista 656 dollariin asti lisättynä 32 % 657 ja dollarin välisistä kuukausiansioista lisättynä 15 % dollaria ylittävistä ansioista palkkakattoon (7 850 dollaria/kk) asti. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän ja toimeentuloturvan hallinnosta vastaa Sosiaaliturvan keskushallinto (Social Security Administration, SSA) Valtion verovirasto (IRS) kerää vakuutusmaksut veron ennakonpidätyksen yhteydessä. Valtiovarainministeriö (Treasury Department) maksaa eläkkeet ja huolehtii järjestelmän rahastoista. 4 ELÄKETURVAKESKUS
5 1 Yleistä Väkiluku (2005) n. 295,7 milj. Odotettavissa oleva elinikä (2003) Miehet 74,4 vuotta Naiset 80,0 vuotta Vanhushuoltosuhde 65+/15 64 (2004) 18 % Työttömyysaste (2005) 5,1 % Työllisyysaste v. (2004) 71,2 % Työvoimaosuus v. (2005) 75,4 % Keskimääräinen työstä poistumisikä (2003) Miehet Naiset 65,1 vuotta 64,2 vuotta BKT/asukas, ostovoimakorjattu (PPP) (2005) $ BKT:n reaalikasvu (2005) 3,2 % Inflaatio (2005) 3,4 % Lähde: Eurostat, U.S. Census Bureau, Tilastokeskus, Retirement Pension: A statistical analysis, Yhdysvalloissa on lakisääteinen, yleinen työeläkejärjestelmä, joka kattaa lähes kaikki yksityisen sektorin palkansaajat ja yrittäjät sekä valtaosan julkisen sektorin työntekijöistä. Järjestelmä perustettiin vuonna 1935, ja siitä myönnetään vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä perhe-eläkkeitä. Vuoden 2005 lopussa järjestelmästä maksettiin etuuksia 48 miljoonalle henkilölle. Rautatieläisillä ja useilla liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien palveluksessa olevilla on omat eläkejärjestelmänsä, jotka joko korvaavat tai täydentävät yleistä työeläkejärjestelmää. Tavallisempaa on, että työntekijät kuuluvat myös yleiseen työeläkejärjestelmään ja saavat erityisjärjestelmästä lisäturvaa. Vähimmäiseläkkeenä niille, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke ei takaa riittävää toimeentuloa, voidaan maksaa tulo- ja varallisuusharkintaista toimeentuloavustusta. Lisäeläketurvan järjestäminen työntekijöille on Yhdysvalloissa yleistä. Lisäeläkejärjestelmien kattavuus on kuitenkin laskenut jonkin verran 1990-lukuun verrattuna. Vuonna 2005 yksityisen sektorin työntekijöistä noin 50 % kuului työnantajakohtaisiin tai työmarkkinasopimuksiin perustuviin lisäeläkejärjestelmiin. Lisäeläketurvan yleisyydestä huolimatta lakisääteinen eläketurva on olennainen osa kokonaiseläketurvaa. Noin kaksi kolmasosaa eläkeläistalouksista elää pääasiassa lakisääteisestä ELÄKETURVAKESKUS 5
6 eläkejärjestelmästä maksettavan eläkkeen varassa. Vanhuuseläkkeen korvaavuustaso on keskimäärin 43 % keskituloisen työntekijän palkasta. 2 Hallinto Lakisääteisten OASDI -eläkejärjestelmän ja SSI -järjestelmän hallinnosta ja lainsäädännöstä vastaa Sosiaaliturvan keskushallinto (Social Security Administration, SSA). Sen ylimpänä johtajana toimii presidentin nimeämä komissaari (Commissioner), joka nimitetään kuuden vuoden määräajaksi. SSA:n paikallishallinnosta vastaavat keskus-, alue- ja piiritoimistot. Valtion verovirasto (The Internal Revenue Service, IRS) kerää vakuutusmaksut veron ennakonpidätyksen yhteydessä. Valtiovarainministeriö (Department of the Treasury) maksaa eläkkeet ja huolehtii järjestelmän rahastoista. Työnantajakohtaisten ja työmarkkinasopimuksiin perustuvien lisäeläkejärjestelmien toiminta on hyvin valvottua ja säädeltyä. Edullisen verokohtelun saamiseksi niiden tulee täyttää verolainsäädännön määräykset. Lisäeläkejärjestelmistä on säädetty vuonna 1974 annetussa 'Employee Retirement Income Security Act' nimisessä laissa, josta käytetään lyhennettä ERISA. Lainsäädännöstä vastaa valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva verovirasto, joka vastaa myös lisäeläkejärjestelmien rekisteröinnistä (tax qualification). Lisäeläkejärjestelmien varojen valvonta kuuluu työministeriölle (Department of Labor, Employee Benefits Security Administration, EBSA, ent. PWBA). 'Pension Benefit Guaranty Corporation (PBGC)' niminen vakuutuslaitos huolehtii etuusperusteisista järjestelmistä karttuneiden ja maksussa olevien eläkkeiden maksamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja on lakkauttanut järjestelmän eikä siitä enää makseta eläkkeitä. Työnantajan järjestämä lisäeläketurva on tavallisesti järjestetty vakuutussopimuksin tai säätiössä (trust), jolloin säätiön varojen hoito on tavallisesti annettu vakuutusyhtiölle, pankille tai sijoitusyhtiölle. 6 ELÄKETURVAKESKUS
7 3 Rahoitus Eläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Rahoitukseen osallistuvat työnantajat, työntekijät ja valtio. Järjestelmällä on kaksi erillistä rahastoa, vanhuus- ja perhe-eläkerahasto sekä työkyvyttömyyseläkerahasto, joihin verotuksen yhteydessä perittävät vakuutusmaksut ja valtion osuudet siirretään. Vuoden 2005 lopussa rahastojen yhteenlasketut varat olivat miljardia dollaria, mikä kattoi noin 3,5 kertaa vuoden 2005 eläkemenon. Rahastoissa olevat varat sijoitetaan pääasiassa valtion obligaatiohin. Eläkevakuutusmaksua peritään vuosiansioista tiettyyn ylärajaan asti (ks. taulukko 1). Ylärajan ylittävästä tulosta ei peritä maksua eikä siitä kartu eläkettä. Ylärajaa tarkistetaan vuosittain keskiansioiden muutoksen mukaisesti. Sekä työnantajalta että työntekijältä peritään lisäksi sairausvakuutusmaksua 1,45 prosenttia palkasta ilman ylärajaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan ns. Medicare -vakuutus, jolla kustannetaan yli 65-vuotiaiden ja työkyvyttömien sairaalakustannukset. Sairausvakuutuksella on oma rahasto. Työnantajilta peritään lisäksi työttömyys- ja työtapaturmavakuutusmaksua. Työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 1. Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2006, % palkasta. Työnantaja Työntekijä Eläkevakuutus 6,2 1 6,2 1 Sairausvakuutus 1,45 2 1,45 2 Työttömyysvakuutus 0,8 3 +5,4 4-5 Työtapaturmavakuutus 1, Yhteensä 15,43 7,65 1. Peritään vuosiansioista dollariin (n ) asti. 2. Peritään kaikista ansioista ilman ylärajaa. 3. 0,8 % liittovaltion työttömyysvakuutukseen. Koko maksu 6,2 %, mutta myönnetään 5,4 % -yksikön alennus, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. 4. Keskimääräinen maksu, vaihtelee 0-10 % välillä. 5. Muutamissa osavaltioissa on myös työntekijän maksu. 6. Keskimääräinen maksu v Vaihtelee riskin mukaan. 7. Muutamissa osavaltioissa on nimellinen maksu. Yrittäjän eläkevakuutusmaksu on 12,40 % ylätulorajan alle jäävistä tuloista. Yrittäjän sairausvakuutusmaksu on 2,9 % tuloista ilman ylärajaa. 4 Vähimmäiseläkkeet Yhdysvalloissa pysyvästi asuvilla työkyvyttömillä, sokeilla ja 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä, joiden toimeentulo ei ole riittävä, on sosiaaliturvalain mukaan oikeus toimeentu- ELÄKETURVAKESKUS 7
8 loavustukseen (Supplemental Security Income,SSI). SSI -järjestelmä kattaa koko liittovaltion ja takaa yhtenäisen vähimmäistoimeentulotason kaikille maassa asuville. Etuudet rahoitetaan yleisistä verovaroista. Osavaltiot voivat maksaa avustukseen osavaltiokohtaisia lisiä. Avustus on tulo- ja varallisuusharkintainen. Vuonna 2006 liittovaltion maksama täysi avustus on yksinäiselle 603 dollaria (n. 476 ) kuukaudessa ja naimisissa olevalle 904 dollaria (n. 714 ) kuukaudessa. Avustuksen määrää tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaan. SSI -järjestelmän avustuksien myöntämisestä ja maksamisesta vastaavat samat sosiaalihallinnon viranomaiset (Social Security Administration, SSA) kuin työeläkkeistäkin. Avustus maksetaan kuukausittain.. 5 Työeläketurva Vakuutusaikaa on työskentelyaika, jolta maksetaan vakuutusmaksuja. Vakuutusaika karttuu vakuutusvuosineljänneksinä. Vuonna 2006 yksi vakuutusvuosineljännes ( credit ) ansaitaan 970 dollarin tuloilla riippumatta siitä, onko todellinen työskentelyaika kestänyt vuosineljänneksen. Tulorajaa tarkistetaan vuosittain keskipalkkojen muutoksen mukaan. Kalenterivuoden aikana voi karttua enintään neljä maksuneljännestä. Palkattomilta ajoilta (esim. lastenhoitoaika) ei kartu eläkettä Vanhuuseläke Oikeus eläkkeeseen Oikeus vanhuuseläkkeeseen on henkilöllä, joka on maksanut vakuutusmaksuja vähintään 40 vakuutusmaksuneljännekseltä. Koska kalenterivuoden aikana voi ansaita enintään neljä vakuutusmaksuneljännestä, työskentelyä täytyy olla vähintään kymmenen vuotta. Yleinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta ja 8 kuukautta sekä miehillä että naisilla vuonna Eläkeikä nousee asteittain 67 vuoteen vuosien aikana siten, että ikäluokissa eläkeikä nousee 2 kk/ikäluokka, vuosina syntyneiden eläkeikä on 66 vuotta, ikäluokissa eläkeikä nousee jälleen 2 kk/ikäluokka ja vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on 67 vuotta. 8 ELÄKETURVAKESKUS
9 Eläke voidaan ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä, mutta sen määrä vähenee silloin pysyvästi. Eläkettä alennetaan 0,555 % ensimmäisiltä 36 kuukaudelta ja tämän jälkeen 0,416 prosenttia/ kuukausi. Eläkettä voidaan myös lykätä 70 vuoden ikään, jolloin siihen maksetaan lykkäyskorotus jokaiselta lykkäyskuukaudelta. Korotus on 7,5 % eläkkeestä lykkäysvuotta kohden niillä, jotka täyttävät 65 vuotta vuosina Vuonna 1943 tai sen jälkeen syntyneillä korotus 8 % on vuodessa. Vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän puolisolle maksetaan puolison eläkettä lakisääteisestä eläkeiästä lähtien, jos hänellä ei ole oikeutta omaan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, joka on vähintään 50 % puolison eläkkeestä. Eläke voidaan myöntää myös varhennettuna samoin kuin varsinainen vanhuuseläke 62 vuoden ikäiselle, mutta eläkkeen määrä pienenee silloin pysyvästi. Puolisolla on kuitenkin iästä riippumatta oikeus eläkkeeseen, jos hän hoitaa alle 16-vuotiasta lasta (lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, jos hän on vammautunut ennen kuin oli täyttänyt 22 vuotta). Eläkkeellä olevan työntekijän alle 18-vuotiaalle lapselle (alle 19-vuotiaalle, jos koululainen; ei ikärajaa jos lapsi on vammautunut ennen kuin hän täytti 22 vuotta) maksetaan lapsen eläkettä. Eläkkeen määräytyminen Eläke määräytyy 21 ikävuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden ja 62 ikävuoden täyttämistä edeltävän kalenterivuoden välisenä neljänkymmenen vuoden aikana ansaittujen tulojen perusteella. Huomioon otetaan tulot enintään vakuutusmaksukattoon asti (ks. kohta 3.). Mukaan luetaan myös sellaiset kalenterivuodet, joina tuloja ei ole. Vuosista jätetään pois viisi ansioiltaan huonointa ja jäljelle jääneiden enintään 35 vuoden ansioista lasketaan keskimääräinen kuukausitulo. Eläke on tulojen kasvaessa aleneva prosentti keskimääräisestä kuukausitulosta. Vuonna 2006 enimmäiseläke on lakisääteisessä eläkeiässä (65 v. 8 kk.) eläkkeelle jäävällä, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintään vakuutusmaksukaton suuruiset, dollaria (n ) kuukaudessa. ELÄKETURVAKESKUS 9
10 Eläke lasketaan seuraavasti: 1. Lasketaan vuodet 21 ikävuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta (aikaisintaan vuodesta 1951) 62 ikävuoden täyttämistä edeltävään kalenterivuoteen asti (tämä vuosi mukaan lukien). Vuosien lukumäärästä vähennetään viisi vuotta, jolloin saadaan ns. laskentavuosien lukumäärä. 2. Selvitetään tulot kaikilta vuosilta 21 ikävuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta (aikaisintaan vuodesta 1951) eläkkeen myöntämistä edeltävään vuoteen asti. 3. Jokaisen vuoden tulot siihen vuoteen asti, jona eläkkeensaaja täytti 60 vuotta (se mukaan lukien) tarkistetaan työntekijöiden keskiansioiden kehitystä seuraavalla indeksillä. 4. Tarkasteltavista vuosista poistetaan niin monta huonotuloisinta, että jäljelle jää laskentavuosien lukumäärää vastaava määrä vuosia (yleensä 35 vuotta). Näiden vuosien tuloista lasketaan vuositulojen keskiarvo, joka jaetaan kahdellatoista ja saadaan henkilön keskimääräiset indeksillä tarkistetut kuukausiansiot (AIME, Average Indexed Monthly Earnings). 5. Eläkkeen perusmäärä eli PIA (Primary Insurance Amount), joka vastaa kuukausieläkkeen määrää, lasketaan seuraavasti: 90 % keskimääräisistä kuukausiansioista (AIME) 656 dollariin asti lisättynä 32 % 657 ja dollarin välisistä ansioista lisättynä 15 % tämän ylittävistä, mutta vakuutusmaksukaton alle jäävistä kuukausiansioista. Rajaarvoja tarkistetaan vuosittain työntekijöiden keskiansioiden (National Average Wage) muutoksen mukaan. 6. PIA:ta tarkistetaan kuluttajahintaindeksillä eläkkeen alkamisvuoden tasoon vuodelta, jona henkilö täytti 62 vuotta ja sen jälkeisiltä vuosilta. Puolison eläke ja lapsen eläke ovat 50 % työntekijän eläkkeen perusmäärästä (PIA:sta). Yhden työntekijän vakuutuksen perusteella maksettavilla etuuksilla on katto. Vuonna 2006 oma eläke, puolison eläke ja lapsen eläke voivat yhdessä olla enintään dollaria, jos eläkkeensaajalla on korkein mahdollinen eläkkeen perusmäärä (PIA). Eronneelle puolisolle maksettavaa eläkettä ei oteta huomioon. 10 ELÄKETURVAKESKUS
11 Eläkkeen ja työnteon yhdistäminen Vanhuuseläke on tuloharkintainen vanhuuseläkeikään asti. Lakisääteisen eläkeiän (65 vuotta ja 8 kk vuonna 2006) saavuttanut voi jatkaa työntekoa ilman, että eläkettä vähennetään. Sinä vuonna, jona vakuutettu täyttää lakisääteisen eläkeiän, työtulot alentavat eläkettä, jos ne ylittävät dollaria (noin euroa). Eläke pienenee yhden dollarin jokaista kolmea dollaria kohden, jolla tulot ylittävät tulorajan. Huomioon otetaan kuitenkin vain kuukaudet ennen lakisääteisen eläkeiän täyttämistä. Alle 65-vuotiaat voivat ansaita dollaria vuodessa (vuonna 2006) ilman, että eläke pienenee. Tämän ylittävistä tuloista eläkettä pienennetään yhdellä dollarilla kahta ylittävää dollaria kohti Perhe-eläke Oikeus eläkkeeseen Perhe-eläkettä voidaan maksaa mies- ja naisleskelle, edunjättäjän lapselle, entiselle puolisolle ja edunjättäjästä taloudellisesti riippuvaiselle vanhemmalle. Eläkkeensaajan muut kuin eläketulot vähentävät eläkkeen määrää, jos eläkkeensaaja on alle 70-vuotias. Muut tulot eivät vaikuta eläkkeen määrään, jos eläkkeen myöntämiseen on vaikuttanut lesken työkyvyttömyys. Perheenjäsenillä ja entisellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan 'täysin vakuutettu' (fully insured) eli hänellä oli vakuutusmaksuneljänneksiä yhtä monta kuin on vuosia 21 ikävuoden täyttämistä seuraavasta vuodesta eläketapahtumaan. Edunjättäjän iästä riippuen vakuutusmaksuneljänneksiä tulee olla vähintään kuusi ja enintään neljäkymmentä. Jos edunsaajalla on huollettavia lapsia, riittää, että edunjättäjällä on vähintään kuusi vakuutusmaksuneljännestä kuolemaansa edeltäneiden kolmen vuoden ajalta. Leskeneläkettä maksetaan: - 60 vuotta täyttäneelle leskelle - 50 vuotta täyttäneelle työkyvyttömälle leskelle ja työkyvyttömälle entiselle puolisolle - lesken iästä riippumatta, jos hänellä on huollettavanaan edunjättäjän alle 16-vuotias tai yli 16-vuotias vammautunut lapsi - 60 vuotta täyttäneelle entiselle puolisolle, jonka kanssa edunjättäjä oli naimisissa vähintään 10 vuotta ELÄKETURVAKESKUS 11
12 - edunjättäjästä taloudellisesti riippuvaiselle 62 vuotta täyttäneelle vanhemmalle. Lapsen eläkettä maksetaan edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle, alle 19-vuotiaalle koulua käyvälle tai täysipäiväisesti opiskelevalle lapselle ja iästä riippumatta lapselle, joka on tullut työkyvyttömäksi alle 22-vuotiaana. Leskeneläke lakkaa, jos leski avioituu uudelleen ennen 60 vuoden ikää. 50 vuotta täyttäneen työkyvyttömän lesken eläkettä ei kuitenkaan lakkauteta uuden avioliiton solmimisen vuoksi. Eläkkeen maksaminen voidaan myös keskeyttää tai lopettaa, jos eläkkeensaajan muut kuin eläketulot ylittävät määrätyn tulorajan siten kuin edellä kohdassa eläkkeen määräytyminen on kerrottu. Leskeneläke lakkaa, kun lesken oman vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa, jos leskeneläke on pienempi tai yhtä suuri kuin vanhuuseläke. Eläkkeen määräytyminen Lakisääteisen eläkeiän saavuttaneen lesken leskeneläke on sen vanhuuseläkkeen perusmäärän (PIA) suuruinen lisättynä mahdollisilla lykkäyskorotuksilla, johon edunjättäjällä olisi kuollessaan ollut oikeus tai jota hänelle maksettiin. Eläke myönnetään pysyvästi vähennettynä 60 -vuotiaasta lakisääteiseen eläkeikään asti. Vähennys on 0,475 % jokaista kuukautta kohden, jolla eläke alkaa ennen kuin edunsaaja on täyttänyt lakisääteisen eläkeiän. Alle 60- vuotiaalle työkyvyttömälle leskelle maksettavaa eläkettä vähennetään 60 vuoden iästä maksettavan eläkkeen tasoon. Lasta huoltavan alle 60 -vuotiaan lesken eläke on 75 % edunjättäjän eläkkeen perusmäärästä. Lapsen eläke on 75 % edunjättäjän eläkkeen perusmäärästä. Se voidaan maksaa leskeneläkkeen lisäksi. Edunjättäjän vanhemmalle maksettava eläke on tavallisesti 82,5 % edunjättäjän eläkkeen perusmäärästä tai molemmille vanhemmille yhteensä 150 %. Yhden edunjättäjän jälkeen maksettavat etuudet voivat yhteensä olla enintään samansuuruiset kuin vanhuuseläkkeen, puolisoeläkkeen ja lapsen eläkkeen yhteenlaskettu enimmäismäärä (ks. kohta ). Kun etuuksien yhteismäärää lasketaan, ei eronneelle puolisolle maksettavaa leskeneläkettä oteta huomioon. Jos edunsaajalla on oikeus omaan eläkkeeseen OASDI -järjestelmästä, maksetaan leskeneläkkeenä (oman eläkkeen lisäksi) leskeneläkkeen ja oman eläkkeen erotus. 12 ELÄKETURVAKESKUS
13 Muut kuin eläketulot vähentävät perhe-eläkkeen määrää samoin kuin ne vähentävät vanhuuseläkettä (ks. kohta ). Muut tulot eivät kuitenkaan vaikuta työkyvyttömälle leskelle myönnettävään eläkkeeseen eivätkä 70 vuotta täyttäneen eläkkeensaajan eläkkeeseen. Edunsaajan leskelle maksetaan kertakorvauksena 255 dollarin suuruinen hautausavustus. Jos leskeä ei ole, maksetaan avustus perhe-eläkkeeseen oikeutetulle lapselle. Hautausavustuksen maksamista on esitetty lopetettavaksi vuodesta 2007 lähtien Työkyvyttömyyseläke Oikeus eläkkeeseen Työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus henkilöllä, joka on 'täysin vakuutettu' (fully insured) eli jolla on yhtä paljon vakuutusmaksuneljänneksiä (credit) kuin on vuosia 21 ikävuoden täyttämistä seuraavasta vuodesta työkyvyttömäksi tulemiseen. Lisäksi maksuneljänneksiä tulee olla 20 työkyvyttömyyden alkamisen ja sitä välittömästi edeltävien 40 kalenterivuosineljänneksen aikana. Tämä merkitsee käytännössä yleensä työskentelyä viitenä vuotena viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alle 31-vuotiaana työkyvyttömäksi tulevalta edellytetään, että hänellä on vakuutusmaksuneljänneksiä puolet siitä kalenterivuosineljänneksien määrästä, joka on kulunut 21 vuoden täyttämisestä työkyvyttömyyden alkamiseen, kuitenkin vähintään kuusi maksuneljännestä. Työkyvyttömäksi katsotaan henkilö, joka ei lääketieteellisin perustein kykene mihinkään riittävän toimeentulon antavaan työhön. Riittäväksi toimeentuloksi katsotaan yli 860 dollarin kuukausitulot vuonna Rajaa tarkistetaan vuosittain keskipalkkojen kehityksen mukaan. Työkyvyttömyyden tulee jatkua arviolta vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyden jatkumista kontrolloidaan määräajoin. Eläkkeen määräytyminen Eläke määräytyy periaatteessa samoin kuin vanhuuseläke (ks. kohta 5.1.). Eläkkeen perusmäärä (PIA) lasketaan niiden tulojen perusteella, jotka työntekijällä on ollut 21 ikävuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta työkyvyttömyyden alkamiseen asti. Laskentavuosia määrättäessä voidaan vähentää viisi vuotta, jos henkilö on 47 vuotta täyttänyt, tätä nuoremmilla vähennysvuosien määrä vähenee iän myötä niin, että alle 27 -vuotiaalta vuosia ELÄKETURVAKESKUS 13
14 ei voida vähentää lainkaan vuotiailla vähennysvuosien määrä on yksi, vuotiailla kaksi, vuotiailla kolme ja vuotiailla neljä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekijän puolisolle ja lapsille voidaan maksaa puolison eläkettä ja lapsen eläkettä samoin kuin vanhuuseläkkeellä olevan puolisolle ja lapsille (ks. kohta 5.1.) Eläketurva avioeron yhteydessä Eronneelle puolisolle voidaan maksaa puolison eläkettä ja leskeneläkettä, jos avioliitto kesti vähintään 10 vuotta. Puolisoneläke voidaan myöntää aikaisintaan 62 vuoden iässä ja eronneen puolison leskeneläke 60 vuoden iässä. 6 Indeksiturva Maksussa olevia lakisääteisiä eläkkeitä tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin (COLA, Cost of Living Adjustment) muutoksen mukaan. Jos puskurirahastoina toimivien vanhuus- ja perhe-eläkerahastojen varat ovat vähemmän kuin 20 % vuotuisesta eläkemenosta, on tarkistuksia mahdollisuus rajoittaa. 7 Verotus Työnantaja voi vähentää vakuutusmaksut yrityksen verotuksessa, eikä niitä lueta työntekijän verotettavaksi tuloksi. Työntekijä ei voi vähentää maksuja verotuksessa. Maksussa olevat lakisääteiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet ovat osittain verotettavaa tuloa, jos puolet eläkkeestä yhdessä eläkkeensaajan muiden tulojen kanssa ylittää tietyn vuosittaisen perusmäärän. Jos tulot ja puolet eläkkeestä yhteensä ylittävät yksinäisellä henkilöllä dollaria vuodessa, on korkeintaan puolet eläkkeestä verotettavaa tuloa. Jos tulot ja puolet eläkkeestä ylittävät dollaria, on korkeintaan 85 % eläkkeestä verotettavaa. Avioparilla, joihin sovelletaan yhteisverotusta, alempi tuloraja on dollaria ja ylempi dollaria. 14 ELÄKETURVAKESKUS
15 8 Lisäeläketurva Yleistä Yksittäinen työnantaja tai työnantajien ryhmittymä voivat perustaa työntekijöilleen lisäeläkejärjestelmän. Vuonna 2005 noin 50 % yksityisen sektorin työntekijöistä kuului johonkin lisäeläkejärjestelmään. Järjestelmien kattavuus oli 60 %. Lisäeläketurvan kattavuus on laskenut jonkin verran 1990-luvulta. Erityisesti etuusperusteiset järjestelmät ovat ajautuneet rahoitusvaikeuksiin. Syitä tähän ovat mm. useiden yritysten huono taloudellinen tilanne ja konkurssit ja sen myötä eläkejärjestelmien lakkauttaminen, osa-aikatyön yleistyminen sekä muutokset elinkeinorakenteessa. Työntekijöiden määrä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana erityisesti palveluiden tuotannossa ja pysynyt ennallaan hyödykkeiden tuotannossa. Hyödykkeiden tuotanto on perinteisesti ollut se sektori, jossa työntekijöillä on ollut paljon lisäeläketurvaa kun taas palvelusektorilla lisäeläketurvan järjestäminen ei ole ollut yhtä yleistä. Myös osaaikatyöntekijöille lisäeläketurvaa tarjotaan selkeästi harvemmin kuin kokoaikatyöntekijöille. Lisäksi ammattiliittoihin kuuluminen vaikuttaa lisäeläketurvan kattavuuteen. Ammattiliittoihin kuulumisaste on laskenut useita prosenttiyksikköjä viime vuosikymmenen aikana. Lisäeläketurvaa oli vuonna 2005 tarjolla 88 % ammattiliittoihin kuuluvista työntekijöistä kun taas ammattiliittoihin kuulumattomien osalta lisäeläketurvan kattavuus oli 56 %. Lisäeläkejärjestelmät voivat olla joko etuus- tai maksuperusteisia tai näiden yhdistelmiä. Alla olevassa kuvassa on esitetty lisäeläkejärjestelmien yleisyys yksityisellä sektorilla. Kuva 1. Lisäeläkejärjestelmiin kuuluminen yksityisellä sektorilla järjestelmän tyypin mukaan vuosina , , 2000 ja Koko lisäeläketurva % Maksuperusteinen Etuusperusteinen Vuosi Lähde: U.S. Department of Labour, Bureau of Labor Statistics. ELÄKETURVAKESKUS 15
16 Kuvassa on esitetty lisäeläkejärjestelmiin kuuluminen järjestelmän tyypin mukaan yksityisellä sektorilla 1990-luvun alkuvuosista vuoteen 2005 asti. Kuvaan on otettu mukaan kaksi yleisintä lisäeläkejärjestelmätyyppiä, etuus- ja maksuperusteiset järjestelmät. Kuvasta nähdään, että lisäeläkejärjestelmiin kuuluminen on jonkin verran vähentynyt viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana ja että maksuperusteiset järjestelmät ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Maksuperusteiset järjestelmät ovat 2000-luvulle tultaessa tulleet huomattavasti yleisemmiksi kuin etuusperusteiset järjestelmät. Osa työntekijöistä kuuluu sekä etuus- että maksuperusteiseen järjestelmään, myös ns. Hybrid -järjestelmät, jotka sisältävät elementtejä sekä etuus- että maksuperusteisista järjestelmistä ovat suhteellisen tavallisia. Konsulttiyritys Watson Wyatt Worldwiden tekemän selvityksen mukaan USA:n suurimmat yritykset ovat viime vuosina muuttaneet etuusperusteisia järjestelmiään erityisesti maksuperusteisiksi 401 (k)-järjestelmiksi (401 (k)-järjestelmistä tarkemmin kohdassa maksuperusteiset järjestelmät). Vuonna 2002 suurimmista yrityksistä 50 % oli etuusperusteinen järjestelmä. Vuonna 2005 näiden yritysten osuus oli laskenut 37 prosenttiin. 401 (k)- järjestelmien osuus oli samoina vuosina kasvanut 17 prosentista 36 prosenttiin. Työnantajakohtaiset eläkejärjestelyt ovat yleisiä keskisuurilla ja suurilla työnantajilla. Pientyönantajat järjestävät lisäeläketurvaa harvemmin. Vuonna 2005 vähintään sadan työntekijän yrityksissä lisäeläketurva kattoi 78 % työntekijöistä kun taas alle 100 työntekijän yrityksissä lisäeläketurvan kattavuus oli 44 %. Työnantajan järjestämä lisäeläketurva on tavallisesti järjestetty vakuutussopimuksin tai säätiössä (trust), jolloin säätiön varojen hoito on tavallisesti annettu vakuutusyhtiölle, pankille tai sijoitusyhtiölle. Sekä etuus- että maksuperusteisissa järjestelmissä voidaan edellyttää vuoden kestänyttä työsuhdetta ja 21 vuoden ikää järjestelmään pääsemiseksi. Jos työntekijälle syntyy välittömästi oikeus koko karttuneeseen eläkkeeseen, on mahdollista edellyttää kahden vuoden työsuhdetta ennen järjestelmään pääsemistä. Kaikissa järjestelmissä vakuutetulle syntyy välitön oikeus omaa maksuosuuttaan vastaavaan eläkkeen osaan. Lisäeläkejärjestelmien toiminta on hyvin valvottua. Lisäeläkejärjestelmistä on säädetty vuonna 1974 annetussa 'Employee Retirement Income Security Act' nimisessä laissa, josta käytetään lyhennettä ERISA. Lainsäädännöstä vastaa veroviranomainen. Edullisen verokohtelun saamiseksi järjestelmien tulee täyttää verolainsäädännön määräykset. Lisäeläkejärjestelmien varojen käyttöä koskevat määräykset kuuluvat työministeriön hallinnonalaan. 16 ELÄKETURVAKESKUS
17 8.1. Etuusperusteiset järjestelmät Eläke-etuuksina maksetaan vanhuuseläkkeitä ja leskeneläkkeitä. Leskeneläkkeen täytyy sisältyä eläke-etuuksiin vanhuuseläkkeen lisäksi, mikäli työntekijän puoliso ei kirjallisesti luovu oikeudestaan leskeneläkkeeseen. Lapseneläkkeet ovat harvinaisia. Työkyvyttömyyseläke on usein järjestetty eläkevakuutuksesta erillisenä pitkäaikaisena ansionmenetyskorvauksena. Eläkeikä on yleensä 65 vuotta. Erilaiset varhennetut eläkejärjestelyt ovat yleisiä. Varhennetulle eläkkeelle voi usein siirtyä 55 vuoden iässä. Etuusperusteisessa järjestelmässä vanhuuseläke on useimmiten tietty prosenttiosuus loppupalkasta kerrottuna vakuutusvuosien määrällä. Eläke voi myös määräytyä koko työuran ansioiden perusteella. Eläkkeen määrästä vähennetään tavallisesti lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksettava eläke. Kokonaiseläkkeen tavoitetasoksi on usein asetettu % eläkkeelle jäämistä edeltävistä keskiansioista 30:n tai 40 palvelusvuoden jälkeen. Varhennetut eläkkeet maksetaan usein vakuutusmatemaattisesti vähennettyinä, mutta tavallista on myös, että 62 vuoden iästä maksetaan koko siihen mennessä karttunut vanhuuseläke ilman vähennystä. Leskeneläkkeen täytyy olla vähintään 50 % edunjättäjän eläkkeestä. Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettava korvaus on yleensä % palkasta yhdessä lakisääteisen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Eläke voidaan maksaa myös kertakorvauksena. Viime vuosina niiden järjestelmien määrä, jotka tarjoavat kertakorvauksia, on kasvanut nopeasti. Pension Benefit Guaranty Corporation (PBGC) korvaa tiettyyn enimmäismäärään asti etuusperusteisista järjestelmistä karttuneet ja maksussa olevat eläkkeet silloin, jos työnantaja on lakkauttanut järjestelmän eikä siitä enää makseta eläkkeitä. PBGC:n toiminta rahoitetaan järjestelmiltä kerättävillä vakuutusmaksuilla, sijoitustuotoilla ja eläkejärjestelmänsä lakkauttaneilta yrityksiltä kerättävillä maksuilla. Laitos on viime vuosina ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin lukuisten yritysten lakkautettua eläkejärjestelmänsä rahoitusvaikeuksin ja konkurssien vuoksi Maksuperusteiset järjestelmät Maksuperusteisia järjestelmiä on useita erilaisia, mm. 401 (k)- järjestelmät, joissa vakuutusmaksut vähennetään tuloista ennen verotusta, Stock Bonus Plan, jossa etuudet perustuvat yrityksen osakkeisiin sekä ns. IRA -järjestelmät (Individual Retirement Arrange- ELÄKETURVAKESKUS 17
18 ments), jotka voivat olla joko yksilöllisiä eläketilejä tai vakuutussopimuksia. Tuleva eläke määräytyy maksettujen maksujen ja niille saadun tuoton perusteella. Pension Benefit Guaranty Corporation (PBGC) ei turvaa maksuperusteisten järjestelmien eläkkeitä. 401(k)-järjestelmät ovat saaneet nimensä siitä, että ne täyttävät lisäeläkelain kohdan 401 (k) säännökset, joissa määrätään mm. vakuutusmaksujen enimmäismäärästä. Säännökset asettavat 401 (k)- järjestelmille tiukemmat kriteerit kuin muille lisäeläkejärjestelmille. Järjestelmän rahoittaa yleensä työntekijä, työnantaja voi osallistua rahoitukseen, jolloin työnantajan maksu riippuu yleensä työntekijän maksusta. Vuonna 2006 vakuutusmaksut voivat 401 (k)-järjestelmässä olla enintään dollaria, n euroa. Vakuutetulle voidaan myöntää oikeus nostaa varoja tililtä ennen eläkeikää. Eläkkeet maksetaan usein kertakorvauksena. Työntekijälle syntyy oikeus karttuneeseen eläkkeeseen riippumatta työsuhteen jatkumisesta joko siten, että kolmen vuoden työsuhteen perusteella syntyy oikeus koko karttuneeseen eläkkeeseen, tai siten, että kahden työvuoden jälkeen on oikeus 20 %:iin karttuneesta eläkkeestä ja prosenttiosuus kasvaa vuosittain kunnes se on 100 % viimeistään kuuden työvuoden jälkeen Vakuutusmaksut ja verotus Etuusperusteiset lisäeläkejärjestelyt työnantaja kustantaa yleensä yksin. Maksuperusteisissa järjestelmissä sekä työntekijät että työnantajat voivat osallistua rahoitukseen. Työntekijällä on usein myös mahdollisuus osallistua eläkemaksujen sijoituskohteen valintaan. Kaikissa lisäeläkejärjestelmissä työnantajan maksulla on enimmäismäärä. Vapaaehtoisia vakuutusmaksuja työntekijä voi vähentää verotuksessa määrättyyn ylärajaan asti. Työntekijän pakolliset vakuutusmaksut eivät ole vähennyskelpoisia. Työnantajan lisäeläkemaksut ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia määrättyyn ylärajaan asti, jos eläkejärjestely on veroviranomaisen hyväksymä. 401 (k)- eläkevakuutuksessa vakuutusmaksut vähennetään kuitenkin tuloista ennen verotusta, joten ne ovat verovapaata tuloa. Niistäkin peritään kuitenkin sosiaaliturvamaksu. Maksettavat lisäeläkkeet ovat tavallisesti kokonaan verotettavaa tuloa. Pakollisiin työntekijämaksuihin perustuviin eläkkeisiin sovelletaan kuitenkin verotusta koskevia erityismääräyksiä, joilla estetään vakuutusmaksujen kaksinkertainen verottaminen. 18 ELÄKETURVAKESKUS
19 8.4. Indeksiturva Lakisääteistä velvoitetta lisäeläkkeiden tarkistamiseen ei ole. 9 Ulkomaalainen työntekijä Yhdysvalloissa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on lakisääteistä eläketurvaa koskeva sosiaaliturvasopimus, joka tuli voimaan Sopimuksessa on määräyksiä vakuutukseen kuulumisesta, vakuutusmaksujen maksamisesta, toisen sopimusmaan vakuutusaikojen hyväksilukemisesta, eläkkeiden määräytymisestä ja niiden maksamisesta toiseen sopimusmaahan. Kansallisen lainsäädännön mukaan OASDI -järjestelmään kuuluvat myös ulkomailla yhdysvaltalaisen työnantajan palveluksessa työskentelevät Yhdysvaltain kansalaiset ja ne ulkomaalaiset, joilla on Yhdysvalloissa kotipaikka, samoin ulkomailla työskentelevät yrittäjät, joilla on kotipaikka Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalaisen yrityksen ulkomaisen tytäryhtiön työntekijät, jotka ovat Yhdysvaltain kansalaisia tai joilla on kotipaikka Yhdysvalloissa, voidaan pitää OASDI -järjestelmässä, jos työnantaja on tehnyt tätä koskevan sopimuksen veroviranomaisen kanssa. Pääsääntöisesti OASDI -eläkkeet myönnetään ja maksetaan ulkomaille Yhdysvaltain kansalaiselle. Poikkeuksena tästä ovat muutamat maat (mm. Kuuba ja Pohjois-Korea), joihin eläkkeitä ei makseta. Ulkomaan kansalaisen eläkkeen maksaminen ulkomaille vaihtelee maasta, työntekijän kansalaisuudesta ja sosiaaliturvasopimuksesta riippuen. Työntekijän vakuutuksen perusteella omaisille myönnettävien etuuksien maksamisen ulkomaille edellyttää, että omainen on asunut Yhdysvalloissa vähintään viisi vuotta ja että hänellä on koko tämän ajan ollut etuuden myöntämisperusteena oleva sukulaisuussuhde työntekijään. Asumisaikaa ei kuitenkaan edellytetä, mikäli etuus on myönnetty ennen tai mikäli edunsaaja asuu maassa, jonka kanssa USA:lla on sosiaaliturvasopimus. SSI -järjestelmästä maksettavia lakisääteisiä vähimmäisetuuksia ei pääsääntöisesti makseta ulkomaille. 10 Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Lakisääteisen eläketurvan uudistamiseksi on viime vuosina esitetty useita eri vaihtoehtoja ja keskustelua eläkejärjestelmän tulevaisuudesta on käyty vilkkaasti. Suurten ikäluokkien (syntyneet vuosina ) eläkkeellesiirtymisestä johtuen järjestelmän kulut nousevat ELÄKETURVAKESKUS 19
20 nopeasti vuosien 2010 ja 2030 välillä ja eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on uhattuna. Ensimmäiset suurten ikäluokkien edustajat saavuttavat 65 vuoden iän vuonna Vanhuus- ja perhe-eläkerahaston sekä työkyvyttömyyseläkerahaston yhteenlaskettujen menojen on laskettu ylittävän vakuutusmaksutulot jo vuonna Uusimpien ennusteiden mukaan vanhuus- ja perhe-eläkerahaston varat on käytetty loppuun vuoteen 2042 mennessä. Työkyvyttömyyseläkerahaston taloudellinen tila on huonompi ja rahaston varojen lasketaan loppuvan jo vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2030 jälkeen odotettavissa olevan eliniän kasvu ja suhteellisen matala syntyvyys huonontavat edelleen hitaasti järjestelmän taloudellista tilaa. Rahoitusvaikeuksien takia järjestelmää on pakko uudistaa ja keskustelua käydäänkin lähinnä eri ideologioiden välillä: vahvistetaanko yksilön vastuuta omasta eläketurvastaan järjestelmän rakennetta muuttamalla vai pyritäänkö voimassaolevan järjestelmän säilyttämiseen parametrimuutosten avulla. Eläkejärjestelmän taloudellista tilaa ovat selvittäneet erilaiset komiteat ja jo presidentti Clintonin aikana 1990-luvun lopussa julkaistiin ehdotuksia yksilöllisten eläketilien perustamisesta joko nykyisen järjestelmän tilalle tai sen rinnalle. Presidentti Bushin hallinto on jatkanut demokraattien aloittamaa työtä, ja vuonna 2001 julkaistiin raportti Strengthening Social Security and Creating Personal Wealth for All Americans, jossa esitettiin kolme eri vaihtoehtoa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon sisältyy ehdotus vapaaehtoisista, yksilöllisistä eläketileistä, jotka luotaisiin nykyisen järjestelmän rinnalle (asiasta tarkemmin Knuuti 2005). Päätöksiä eläkejärjestelmän uudistamisesta ei ole pystytty toistaiseksi saamaan aikaan. Päätöksentekoa jarruttaa perinteinen vastakkainasettelu demokraattien ja republikaanien välillä. Lisäksi yksilöllisten tilien käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten kattaminen vaatisi runsaasti verorahoitusta. Demokraatit ovat vastustaneet tilien käyttöönottoa mm. argumentoimalla, ettei niiden käyttöönotosta oli järjestelmälle taloudellista hyötyä vielä moniin vuosikymmeniin. Sen sijaan eläkejärjestelmää tulisi heidän mielestään uudistaa etuuksien leikkausten ja maksutason nostamisen kautta. Lakisääteistä eläkejärjestelmää ja sen roolia eläkeaikaisen toimeentulon turvaajana pidetään Yhdysvalloissa kuitenkin erittäin tärkeänä. Järjestelmän uudistamisen tarve eri osapuolien mielestä yksiselitteinen, mutta nähtäväksi jää, milloin poliittiset päätökset saadaan tehtyä. 20 ELÄKETURVAKESKUS
21 Lähteet Costo, S.L. (2006): Trends in retirement plan coverage over the last decade. Monthly Labor Review. February 2006, pages International Social Security Association, ISSA. Social Security Worldwide Database. United States of America Knuuti, J. (2005): USA:n sosiaaliturvajärjestelmän reformi. Muistio Eläketurvakeskus. Laitinen-Kuikka, S. & Bach, J. (1999): Eläketurva muissa maissa. Eläketurvakeskus, Helsinki. National Compensation Survey: Employee Benefits in Private Industry in the United States, U.S. Department of Labor, Elaine L. Chao. Bureau of Labor Statistics, Kathleen P. Utgoff. January Bulletin Online Social Security Handbook (2006). Social Security Administration. Retirement Benefits. Social Security Administration. SSA Publication No July Social Security Programs Throughout the World: The Americas, 2005 (2006): Social Security Administration. Office of Policy. SSA Publication No Social Security Administration Homepage. Strengthening Social Security and Creating Personal Wealth for All Americans. Report of the President s Commission. December The 2006 Annual Report of the Board of Trustees of the Federal Old-Age and Survivors Insurance and Federal Disability Insurance Trust Funds. U.S. Government Printing Office. Washington: U.S. Department of Labor. Retirement Plans, Benefits and Savings. ELÄKETURVAKESKUS 21
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa
LisätiedotAUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Jarna Bach-Othman Australian eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi
LisätiedotROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika
LisätiedotLATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotJAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Japanin eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi
LisätiedotUNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotItävallan eläkejärjestelmä vuonna 2018
Itävallan eläkejärjestelmä vuonna 2018 Yleistietoa Itävallasta Väkiluku 8,82 miljoonaa 1/2018 Odotettavissa oleva elinikä Miehet 79,3 vuotta 2016 Naiset 84,1 vuotta 2016 Vanhuushuoltosuhde (65+/15-64 v.)
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta
22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos
LisätiedotKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotSuunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg
Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Etelä-Korean eläkejärjestelmä Laadittu: elokuu 2011 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi: Antti Mielonen, Hannu Ramberg,
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen
LisätiedotTietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010
Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,
Lisätiedot27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?
27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä? Anne Aarnio palveluneuvoja Varma Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit
LisätiedotKANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA
LisätiedotTyöeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut
Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotVIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ
VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotPakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,
LisätiedotLIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Liettuan eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotJapanin eläkejärjestelmä (2012)
Japanin eläkejärjestelmä (2012) Yleistä Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Valtion ja paikallishallinnon työntekijöillä sekä yksityiskoulujen
LisätiedotMaksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta
Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon
LisätiedotSVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Juha Knuuti Sveitsin eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotTyöeläketurva. Eläkepalvelut 2014
Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle, kun ikä täyttyy Aikaisintaan oman ikäluokan mukaisesta alimmasta vanhuuseläkeiästä Kansaneläkkeessä vanhuuseläkeikänä
LisätiedotKREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Suvi Ritola Kreikan eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2007 Lisätietoja: Suvi Ritola puh. 010 751 2634 email: suvi.ritola @etk.fi www.etk.fi Kvtiimi:
LisätiedotHelena Alkula palvelupäällikkö, Varma
13.9. Uudistuva työeläke, osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät, Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma Minna Harjula, lakiasiantuntija, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit
LisätiedotSopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.
SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä
LisätiedotKiinan eläkejärjestelmä (2011)
Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Yleistä Kiinan yhteiskunnan ja eläkejärjestelmien keskeisenä muutoksen moottorina on väestön ikääntyminen ja samanaikainen kaupungistuminen. Kiinan väestö ikääntyy erittäin
LisätiedotKV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg
KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä
LisätiedotLaki. tuloverolain muuttamisesta
Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n
LisätiedotPakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen
LisätiedotHE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotPUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Lappalainen Puolan eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2011 Lisätietoja: Elina Lappalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.lappalainen@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2008 Elina Kirjalainen Israelin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2008 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotPerusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Suomen eläkejärjestelmä Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK
LisätiedotTYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017
TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Tela Twitter: @Seija_Lehtonen Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotOmat eläketietosi - Kevan info 2013
Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen
Lisätiedot1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Mela-turva MYEL-työeläkkeet MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Mela-sairauspäiväraha Ryhmähenkivakuutus Hyvinvointipalvelut
Lisätiedot1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotIRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Irlannin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 230
1988 vp. - HE n:o 230 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen
LisätiedotELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen
ELÄKETURVA NYT JA VUONNA 2017 Haaga-Helia Mika Mononen 7.9.2016 TEHTÄVÄMME: ELÄKETURVA Työeläke on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvaa ja työn tuottamaa hyvinvointia. Huolehdimme, että asiakasyritystemme
LisätiedotBULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Bulgarian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika
LisätiedotMERIMIESTEN PERHE-ELÄKE
MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä
LisätiedotEläkemaksutaso Yhdysvalloissa ja Kanadassa
Antti Mielonen ja Mika Vidlund Eläkemaksutaso Yhdysvalloissa ja Kanadassa Eläketurvakeskuksen katsauksia 2009:13 Antti Mielonen ja Mika Vidlund Eläkemaksutaso Yhdysvalloissa ja Kanadassa Vertailu Euroopan
LisätiedotLaki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta
Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 84 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 888/2014, muutetaan 2 :n 1 momentin 9 kohta,
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014
ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi
LisätiedotNORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Norjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika Vidlund,
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi
EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998
LisätiedotTyöeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotBRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Britannian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotLUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Schengen Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Luxemburgin eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi
LisätiedotTYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut
TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti
Lisätiedot1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1981 vp. n:o 177 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat myös ulkomaan kansalaiset
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotLakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien
LisätiedotVaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti
1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)
LisätiedotKeskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus
LisätiedotTyöeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE
Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.
LisätiedotMääräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.
Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotUlkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen
työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi
LisätiedotLaki. sairausvakuutuslain muuttamisesta
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n
LisätiedotSp-Henkivakuutus Ryhmäeläkevakuutus 2019 Mika Widing
Sp-Henkivakuutus Ryhmäeläkevakuutus 2019 Mika Widing Ryhmäeläkevakuutuksen periaatteet Maksu on vähennyskelpoinen työnantajalle, eikä sitä lueta tuloksi työntekijälle mikäli Eläkeikä 55 vuotta tai korkeampi
LisätiedotJulkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus
Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen
LisätiedotSAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi
Lisätiedot1985 vp. - HE n:o 35 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1985 vp. - HE n:o 35 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain, kansaneläkelain 26 :n ja sairausvakuutuslain 27 :n muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 110/2004 vp. Hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamiseksi.
EDUSKUNNAN VASTAUS 110/2004 vp Hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vapaaehtoisten eläkevakuutusten
LisätiedotJulkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg
Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,
LisätiedotJulkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä
Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä Birgitta Moisala 2018 1 Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,
LisätiedotHE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen
Lisätiedot13.9. Tampere Oulu Helsinki Helsinki Turku. Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit. Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät
Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit Osa 1/5: Työssä ja eläkkeellä - osittainen vanhuuseläke Osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät Osa 4/5: Paljonko eläkettä? Osa 5/5: TyEL-vakuutus
LisätiedotMela-turvaa omaiselle
Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu 5.6.2018 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen 2 Sukupolvien välinen ketju näyttää kiristyvän,
LisätiedotALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Antti Mielonen Alankomaiden eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2011 Lisätietoja: Antti Mielonen puh. 010 751 2472 e-mail: antti.mielonen@etk.fi Kv-tiimi:
LisätiedotEsityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta
Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin EVL:n mukaan
LisätiedotPORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Portugalin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotEläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?
Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015
LisätiedotBELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Belgian eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotTervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta
Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät
LisätiedotYRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET
YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo
LisätiedotKeskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotS :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213
1982 vp. n~o 213 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 5 a :n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi
Lisätiedot