TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KØBENHAVN Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Suvi Anttila

2 Tanskan eläkejärjestelmä Päivitetty: helmikuu 2005 Lisätietoja: Suvi Anttila puh Kv-tiimi: Mika Vidlund, Juha Knuuti, Suvi Anttila Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 SISÄLTÖ 1 Yleistä Hallinto Rahoitus Kansaneläkejärjestelmä Vanhuuseläke Oikeus vanhuuseläkkeeseen Vanhuuseläkkeen määräytyminen Kansaneläkkeensaajille maksettavat lisät Työkyvyttömyyseläke (førtidspension) Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Työkyvyttömyyseläkkeen määrä Työkyvyttömyyseläke vanhoin säännöin Leskeneläke Työeläkejärjestelmä ATP - Arbejdsmarkedets Tillægspension Vanhuuseläke Perhe-eläke SP - Den Særlige Pensionsopsparing Osa-aikaeläke (delpension) Oikeus osa-aikaeläkkeeseen Osa-aikaeläkkeen määrä Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke (efterløn) Oikeus varhaiseläkkeeseen Varhaiseläkkeen määrä Työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva Vakuutusmaksut Oikeus lisäeläkkeisiin ja myönnettävät etuudet Eläkeoikeuksien siirto Indeksiturva Verotus Sosiaaliturvasopimus Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä LIITE 1. ATP-eläkkeen tariffit Lähteitä ja linkkejä ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Tanskan eläkejärjestelmä lyhyesti Lakisääteiset eläkejärjestelmät Kattavuus - Kansaneläkejärjestelmä (Folkepension) - Työmarkkinoiden lisäeläkejärjestelmä (ATP Arbejdsmarkedets Tillægspension) ja säästöeläkejärjestelmä (SP Særlige Pensionsopsparing) - Työttömyysvakuutuksen varhaiseläkejärjestelmä (efterløn) Kansaneläke: Kaikki asumisen perusteella Työeläke (ATP):Palkansaajat Työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva Kattaa yli 80 % palkansaajista. Eläkeikä Rahoitus Hallinto Kansaneläke: 65 vuotta Lykätty kansaneläke 75-v. asti (lykkäyskorotus) Työeläke(ATP): 67 vuotta, varhennettuna 65 vuotta, lykätty 70-v. Osa-aikaeläke ja työttömyysvakuutuksen varhaiseläke: 60 vuotta Kansaneläke: verovaroin Työeläke (ATP): Työaikaan perustuva vakuutusmaksu, josta työnantaja maksaa 2/3 ja työntekijä 1/3. Täysi maksu yhteensä n. 30 e/kk Säästöeläke (SP): Työntekijän maksu 1 % palkasta Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke: Työntekijän varhaiseläkemaksu (51 e/kk) sekä valtion rahoitus Kansaneläkejärjestelmä: toimeenpanovastuu kunnilla, ylin hallinto sosiaaliministeriöllä (Socialministeriet, ATP- ja SP-järjestelmät: itsenäinen ATP-laitos ( ylin valvonta työministeriöllä Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke: työministeriön osasto ( Ulkomaille maksettavista eläkkeistä ja sosiaaliturvasopimusasioista vastaa sosiaaliministeriön yksikkö (Den Sociale Sikringstyrelse, 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 1 Yleistä Valuuttakurssi 1 euro = DKK 7,44 (tammikuun 2005 keskikurssi) Taulukko 1. Tilastotietoja väestöstä ja taloudesta Väkiluku (2003) 5,4 milj. Odotettavissa oleva elinikä (2002/2003) Miehet 74,9 Naiset 79,5 Vanhushuoltosuhde (65+/15 64) (2004) 22,5 % Työttömyysaste (2003) 5,6 % Työllisyysaste v. (2003) 75,1 % Työvoimaosuus v. (2003) 79,4 % BKT/asukas, ostovoimakorjattu PPP (2004 arvio) BKT:n reaalikasvu (2004 arvio) 2,3 % Inflaatio (2003) 2,1 % Lähteet: Danmarks Statistik, OECD Taulukko 2. Tilastotietoja eläkkeistä ja palkoista. Keskim. vanhuuseläke (Kansaneläke+ATP, 2002) Keskimääräinen ATP-eläke (2003) Keskim. työkyvyttömyyseläke (2002) 1 Keskitulo (2003) 997 e / kk 95 e / kk e / kk e / kk Lähteet: ATP Annual Report, NOSOSCO, Eurostat 1) Mukana ovat vain korkein ja keskimmäinen työkyvyttömyyseläke (førtidspension), joten kaikkien ennenaikais/työkyvyttömyyseläkkeiden keskiarvo olisi alhaisempi. Tanskassa lakisääteiseen eläketurvaan kuuluu asumisperusteinen kansaneläkejärjestelmä, työmarkkinoiden lisäeläkejärjestelmä (ATP, Arbejdsmarkedets Tillægspension) ja pakollinen säästöeläkejärjestelmä (SP, Særlige Pensionsopsparing). Osa-aikaeläkkeitä (delpension) voidaan maksaa erillisen lain perusteella. Työttömyysvakuutusjärjestelmästä maksetaan varhaiseläkkeitä (efterløn). Virkamiehillä on oma eläkejärjestelmänsä (tjenestemandspension). Työmarkkinaperusteiset lisäeläkejärjestelmät ovat yleisiä. Kansaneläkkeen merkitys on keskeinen kokonaiseläketurvassa ja sen taso on muihin pohjoismaihin verrattuna korkea. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Varsinaisia perhe-eläkkeitä ei makseta, mutta jos molemmat puolisot saavat jotain kansaneläkejärjestelmän etuutta, maksetaan molempien yhteenlaskettuja eläkkeitä puolison kuoleman jälkeen leskeneläkkeenä kolmen kuukauden ajan. Kansaneläkkeet rahoitetaan verovaroin. ATP-työeläkejärjestelmään kuuluvat pakollisesti kaikki palkansaajat. ATPjärjestelmästä maksetaan vanhuus- ja perhe-eläkkeitä. ATP-järjestelmästä maksettavien ELÄKETURVAKESKUS 5

6 eläkkeiden osuus kokonaiseläketurvasta on pieni. Järjestelmän rahoittavat työnantaja ja työntekijä yhdessä. SP-säästöeläkkeissä maksu talletetaan henkilökohtaisille eläketileille. Osa-aikaeläkettä voidaan maksaa osa-aikatyöhön yhdistettynä palkansaajalle tai yrittäjälle. Osa-aikaeläkkeen merkitys on vähäinen ja siihen on oikeus vain niillä, joilla ei ole oikeutta työttömyysvakuutuksen varhaiseläkkeeseen. Työttömyyskassan pitkäaikaisilla jäsenillä on mahdollisuus siirtyä varhaiseläkkeelle työttömyysvakuutusjärjestelmän kautta. Tämä eläkemuoto on ollut yleinen työstäpoistumiskanava, jonka ehtoja on pyritty kiristämään viime vuosina. Lakisääteisiä eläkkeitä saavien määrät on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Eläkkeensaajat vuonna Kansaneläkettä saavat Myös työeläkettä saavat Työkyvyttömyyseläkettä saavat Työttömyysvakuutuksen varhaiseläkettä saavat (efterløn) Osa-aikaeläkettä saavat (delpension) Lähde: NOSOSCO Työmarkkinoilla sovitut lisäeläkejärjestelmät ovat yleisiä ja niiden merkitys kasvaa koko ajan. Työvoimasta yli 80 % kuuluu työmarkkinoilla sovittuun lisäeläkejärjestelmään. Yksilöllinen lisäeläkevakuutus oli vuonna 2003 noin miljoonalla tanskalaisella. 2 Hallinto Kansaneläkejärjestelmän hallinto on hajautettu kunnille, jotka hoitavat eläkkeiden myöntämisen ja maksamisen. Kansaneläkejärjestelmän yleisestä valvonnasta ja hallinnosta vastaa sosiaaliministeriö (Socialministeriet). Ulkomaille maksettavista eläkkeistä ja sosiaaliturvasopimusasioista vastaa sosiaaliministeriön alainen yksikkö (Den Sociale Sikringsstyrelse). Työmarkkinoiden lisäeläkejärjestelmän (ATP) hallinnosta vastaa itsenäinen ATPeläkelaitos, jonka hallinnossa on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhtäläinen edustus. Järjestelmän ylin valvonta kuuluu työministeriölle. ATP-eläkelaitos hallinnoi myös SPsäästöeläkkeitä. Osa-aikaeläkejärjestelmän hallinnosta vastaavat kunnat samoin kuin kansaneläkejärjestelmän hallinnosta. Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke kuuluu työministeriön (Beskæftigelsesministeriet) alaisen yksikön (Arbejdsdirektoratet) hallintoon. 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 3 Rahoitus Kansaneläkejärjestelmä rahoitetaan valtion ja kuntien budjeteista ja rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksia katetaan myös työmarkkinamaksulla (työmarkkinamaksusta alempana). ATP-järjestelmä perustettiin osittain rahastoivana ja osittain jakojärjestelmänä, mutta se on muuttunut pääosin rahastoivaksi järjestelmäksi. ATP-eläkkeet rahoitetaan työnantajan ja työntekijän maksuilla, joista työnantaja maksaa 2/3 ja työntekijä 1/3. Maksut on jaettu neljään luokkaan sen perusteella, onko työntekijällä kuukausi-, 14-päiväinen, viikko- vai tuntityöaika. Vakuutusmaksujen muutoksista päättävät työmarkkinajärjestöt työehtosopimusneuvotteluissa. A-vakuutusmaksut näkyvät taulukosta 4. A-maksu koskee yksityistä sektoria sekä julkisella sektorilla niitä, jotka vuoden 1987 työehtosopimusneuvotteluissa eivät valinneet vakuutusmaksun jäädyttämistä. Vakuutusmaksu ei ole muuttunut vuoden 1996 jälkeen. Taulukko 4. ATP-eläkkeen vakuutusmaksut vuonna Työntekijämaksu/kk Työnantajamaksu/kk Yhteensä/kk Kuukausityöaika, maksu/kk DKK e DKK e DKK e 117 t 74,55 10,02 149,10 20,04 223,65 30, t 49,70 6,68 99,40 13,36 149,10 20, t 24,85 3,34 49,70 6,68 74,55 10,02 39 t 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 14 pv:n työaika, maksu/14 pv. 54 t 39,30 5,28 78,60 10,56 117,90 15, t 26,20 3,52 52,40 7,04 78,60 10, t 13,10 1,76 26,20 3,52 39,30 5,28 18 t 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viikkotyöaika, maksu/vko 27 t 19,65 2,64 39,30 5,28 58,95 7, t 13,10 1,76 26,20 3,52 39,30 5, t 6,55 0,88 13,10 1,76 19,65 2,64 9 t 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuntipalkka, maksu/tunti 0,54 0,07 1,08 0,15 1,62 0,22 Vuodesta 1988 alkaen on suurin osa niistä julkisen sektorin työntekijöistä, jotka kuuluvat pakolliseen toimialakohtaiseen lisäeläkejärjestelmään, maksanut matalampaa vakuutusmaksua. Täyteen työaikaan perustuva työnantajan ja työntekijän maksu on heistä yh- ELÄKETURVAKESKUS 7

8 teensä 97,20 kruunua kuukaudessa (B-maksu) tai 126,45 kruunua kuukaudessa (C-maksu) 1. Vastaavasti karttuvan vuosittaisen eläkkeen määrä on matalampi. Yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka jatkavat ATP-vakuutusta kuuluttuaan siihen palkkatyön perusteella kolme vuotta, maksavat koko vakuutusmaksun itse. Vakuutusmaksuja maksetaan työskentelyajan lisäksi myös työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahakausilta, työkyvyttömyyseläkkeestä sekä mm. kuntoutus-, aktivointi- ja erilaisista koulutusetuuksista. Vakuutettu maksaa vakuutusmaksuista yhden kolmasosan ja työnantaja, kunta tai työttömyyskassa etuuden maksajasta riippuen kaksi kolmasosaa. Maksu määräytyy eri tavoin etuudesta riippuen. Etuuksista peritään palkansaajan maksuja vastaavia tuntityöaikaan, kaksinkertaiseen tuntityöaikaan tai kuukausityöaikaan perustuvia vakuutusmaksuja. Työkyvyttömyyseläkkeen saantiajalta maksetaan vakuutusmaksuja, jos eläke on myönnetty tai sitä on haettu jälkeen ja eläke on yli kruunua kuukaudessa. Vakuutusmaksu on kuukausityöajan mukainen. Vapaaehtoisesti vakuutusmaksuja voivat maksaa työttömyysvakuutuksen varhaiseläkettä, osa-aikaeläkettä sekä ennen myönnettyä tai haettua työkyvyttömyyseläkettä saavat. Vapaaehtoinen maksu työkyvyttömyyseläkkeestä on sama kuin pakollinen. Muista etuuksista maksu on tuntiperusteisesti 1,42 kruunua, josta vakuutettu maksaa puolet ja valtio puolet. Vuoden 1998 alusta palkansaajat, yrittäjät ja useimmat sosiaalivakuutusetuuksien saajat ovat maksaneet bruttotuloista 1 %:n vakuutusmaksua ensin väliaikaiseen DMPjärjestelmään (Den Midlertidige Pensionsopsparing) ja vuodesta 1999 pysyvään SPsäästöeläkkeeseen (Den Særlige Pensionsopsparing) (ks. myös luku 4.2). Vuonna 2003 DMP-järjestelmän varat (6,1 mrd. DKK 2,8 miljoonalla tilillä) siirrettiin SP-järjestelmään. Vuosina 2004 ja 2005 SP-vakuutusmaksua ei peritä lainkaan, millä hallitus pyrkii piristämään kulutuskysyntää. Hallituksella on kuitenkin mahdollisuus jatkossa nostaa SPvakuutusmaksua aina 2 %:iin tuloista asti. Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat voineet maksaa vapaaehtoisia vakuutusmaksuja vuoden 2003 alusta uuteen SP:n puitteissa toimivaan järjestelmään. Osa-aikaeläkkeet (delpension) rahoitetaan verovaroin. Valtio korvaa kunnille kokonaan osa-aikaeläkejärjestelmän kulut. Työttömyysvakuutuksen varhaiseläkkeet (efterløn) rahoitetaan vakuutettujen maksuilla sekä valtion varoin. Valtion kustannuksia tosin katetaan työmarkkinamaksulla (ks. alla). Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on vapaaehtoisen varhaiseläkemaksun maksaminen työttömyyskassalle. Maksu on kokoaikavakuutetulle 382 kruunua (51 e) ja osaaikavakuutetulle 254 kruunua (34 e) kuukaudessa vuonna Vuonna 2002 vapaaehtois- 1 B-maksua maksavat ne, jotka vuoden 1987 työehtosopimusneuvotteluissa valitsivat maksun jäädyttämisen, eivätkä vuonna 1996 siirtyneet maksamaan C-maksua. C-maksua maksavat ne, jotka vuodesta 1988 maksoivat B-maksua, mutta sopivat maksun korottamisesta vuoden 1996 alusta. Maksu ei ole muuttunut vuoden 1996 jälkeen. 8 ELÄKETURVAKESKUS

9 ta vakuutusmaksua maksoi noin 1,5 miljoonaa henkilöä ja maksuilla katettiin noin 62 % varhaiseläkemenosta. Työntekijät ja yrittäjät maksavat pakollista työmarkkinamaksua (Arbejdsmarkedsbidrag) jolla katetaan valtion sosiaalimenoja. Maksulla kustannetaan esimerkiksi kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeitä (førtidspension), työttömyysvakuutuksen varhaiseläkkeitä (efterløn), työttömyys- ja sairauspäivärahoja, tukityöllistämistä sekä koulutusetuuksia. Työmarkkinamaksu on 8 % palkasta vuosina 2004 ja Maksu on veroluonteinen eikä anna automaattisesti oikeutta etuuksiin. 4 Kansaneläkejärjestelmä 4.1 Vanhuuseläke Oikeus vanhuuseläkkeeseen Kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkkeeseen on oikeus kaikilla Tanskan kansalaisilla, jotka ovat asuneet Tanskassa vähintään kolme vuotta 15 ja 65 ikävuoden välillä. Muilla kuin Tanskan kansalaisilla on oikeus kansaneläkkeeseen, kun asumisaikaa on 15 ja 65 ikävuoden välillä vähintään 10 vuotta, joista viisi vuotta juuri ennen eläkkeen alkamista. Täyteen eläkkeeseen vaaditaan 40 vuoden asumisaika 15 ja 65 ikävuoden välillä. Kansaneläkkeen yleinen eläkeikä on 65 vuotta alkaen. Eläkeikää alennettiin vuoden 1999 lakimuutosten yhteydessä 67 vuodesta 65 vuoteen niille, jotka ovat syntyneet tai myöhemmin Vanhuuseläkkeen määräytyminen Vanhuuseläke muodostuu perusosasta (grundbeløb) ja eläkelisästä (pensionstillæg), jotka ovat molemmat tuloharkintaisia. Eläkkeen enimmäismäärät vuonna 2005 näkyvät alla olevasta taulukosta. Taulukko 5. Vanhuuseläkkeen enimmäismäärät DKK (e) / vuosi DKK (e) / kk Perusosa (7 647) (637) Eläkelisä - yksinäinen (7 698) (642) - naimisissa/avoliitossa (3 594) (299) Yhteensä - yksinäinen (15 345) (1 279) - naimisissa/avoliitossa (11 240) (937) Kansaneläkkeen perusosaa vähentävinä otetaan huomioon ainoastaan omat työtulot, eivätkä eläketulot, korkotulot tai puolison tulot vaikuta perusosan määrään. Kun työtulot ELÄKETURVAKESKUS 9

10 vuonna 2005 ovat yli kruunua ( e) vuodessa, pienenee eläkkeen perusosa 30 kruunua jokaista rajan ylittävää 100 kruunua kohti. Kun tulot ylittävät kruunua ( e) ei perusosaa makseta lainkaan. Tulorajat ovat samat yksinäisellä ja naimisissa olevalla. Eläkelisää vähentävinä otetaan huomioon eläkkeensaajan ja hänen avio- tai avopuolisonsa yhteenlasketut tulot. Kansaneläkettä lukuun ottamatta otetaan huomioon kaikki työ-, eläke- ja omaisuustulot. Kun tulot vuonna 2005 ylittävät yksinäisellä kruunua (7 164 e) ja avio- tai avoliitossa olevalla kruunua ( e), vähennetään eläkelisän määrää 30 kruunua ylittävää 100 kruunua kohden. Jos molemmat puolisot ovat eläkkeensaajia, on vähennys 15 kruunua ylittävää 100 kruunua kohden. Eläkelisää ei makseta, kun yksinäisen eläkeläisen muut tulot ylittävät kruunua ( e) vuodessa, avotai avioliitossa olevan, kun vain toinen on eläkkeensaaja, kruunua ( e) vuodessa ja eläkeläisparin kruunua ( e) vuodessa. Kansaneläkkeen lykkääminen 65 ikävuoden jälkeen korottaa eläkettä alkaen. Eläkettä voi lykätä korkeintaan 10 vuodella. Lykkäyskorotusprosentti on lykätyn ajan ja eläkkeen alkamisiän elinajanodotteen suhde. Esimerkiksi 60 kuukauden lykkäys 70- vuotiaaksi, jolloin elinajanodote on 161 kuukautta, olisi 60:160 eli 37%. Lykkäyskorotuksen saa sekä kansaneläkkeen perusosaan että lisäeläkkeeseen Kansaneläkkeensaajille maksettavat lisät Ehdot täyttäville kansaneläkkeensaajille on vuoden 2004 alusta maksettu myös vuosittainen lisä (supplerende pensionsydelse, ældrecheck). Lisään on oikeus, jos tulot ovat yksinäisellä alle kruunua (7 011 e) ja avio- tai avopuolisoilla kruunua ( e) vuodessa vuonna Lisän enimmäismäärä on kruunua (833 e) vuonna 2005 ja se on veronalaista tuloa. Kansaneläkkeeseen voidaan maksaa myös henkilökohtaisia lisiä (personlig tillæge) esimerkiksi terveydenhoito- ja lämmitysmenojen perusteella, jos taloudellinen tilanne on erityisen vaikea. Kunta arvioi yksilöllisesti hakijan taloudellisen tilanteen ja menot. Henkilökohtainen lisä voidaan maksaa kertasuorituksena tai jatkuvana etuutena. Lisät ovat verotonta tuloa. Kansaneläkkeen saajille voidaan maksaa myös asumistukea (boligydelse). 4.2 Työkyvyttömyyseläke (førtidspension) Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä 2 koskeva lakiuudistus tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Uudistuksessa neljä eri suuruisena ja eri perustein myönnettävää eläkettä 2 Aikaisemmin (esim. kirjassa Eläketurva Länsi-Euroopassa 2002) førtidspension on suomennettu ennenaikaiseläkkeeksi, koska eläkkeitä myönnettiin laajemmin perustein myös sosiaalisista syistä esim. leskelle. Tanskankielinen termi on edelleen sama, mutta se on tässä suomennettu työkyvyttömyyseläkkeeksi, koska uudessa laissa eläkkeen myöntäminen perustuu nimenomaan työkyvyttömyyteen. 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 yhdistettiin yhdeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Ennen vuotta 2003 myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat vanhat säännöt. Uudistuksen tavoitteena on saada työmarkkinoille mahdollisimman monet niistä, joilla on vähänkään työkykyä jäljellä Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen asumisaikaedellytykset ovat samat kuin vanhuuseläkkeessä. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi asumisaikaa on oltava vähintään 4/5 ajasta 15 vuoden täyttämisen ja eläkkeen alkamisen välillä. Uuden lain mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vuotiaalle henkilölle, jonka työkyky on pysyvästi alentunut, ja aleneminen on niin vakavaa, ettei henkilö kykene hankkimaan toimeentuloaan edes erilaisten tukimuotojen tai osa-aikatyöjärjestelyjen avulla. Uuden lain mukaan työkyky tarkoittaa kykyä suorittaa työmarkkinoiden vaatimusten mukaisia konkreettisesti eriteltyjä työtehtäviä tarkoituksena pystyä elättämään itsensä kokonaan tai osittain. Pääasia on jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet parantaa sitä niin, että toimeentulon hankkiminen on mahdollista. Henkilön työkykyä ja mahdollisuuksia arvioidaan suhteessa työmarkkinoihin. Itsensä elättäminen tarkoittaa, että henkilö pystyy joko normaalissa työsuhteessa tai osa-aikatyöjärjestelyjen tai muiden tukimuotojen avulla hankkimaan vähintään alan kokoaikatyön vähimmäispalkkaa vastaavat tulot. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu seuraaviin selvityksiin: - selvitys siitä, ettei työkykyä voida parantaa - selvitys hakijan voimavaroista ja mahdollisuuksista kehittää niitä - asiantuntijan selvitys siitä, miksi työkyvyn katsotaan olevan pysyvästi alentunut - asiantuntijan selvitys siitä, miksi hakijan työkyky on sellainen, ettei hän pysty tukitoimienkaan avulla hankkimaan toimeentuloaan - ilmoitus yhdestä tai useammasta konkreettisesta työtehtävästä, joita hakijan katsotaan kykenevän hoitaa alentuneella työkyvyllään. Ennen päätöstä eläkkeen myöntämisestä hakija voi itse esittää päätöksentekijöille oman näkemyksensä asiasta Työkyvyttömyyseläkkeen määrä Työkyvyttömyyseläkkeen enimmäismäärä yksinäiselle vuonna 2005 on kruunua (1 905 e) ja avio- tai avoliitossa olevalle kruunua (1 619 e) kuukaudessa. Eläkettä vähennetään, kun tulot ylittävät yksinäisellä kruunua (7 769 e) ja avio- tai avoliitossa olevalla kruunua ( e) vuodessa. Eläkkeellä oleva puoliso voi ansaita samoin kruunua ja ansiotyössä oleva puoliso kruunua ( e) vuodessa tulojen vaikuttamatta työkyvyttömyyseläkkeeseen. ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Eläkkeeseen voidaan maksaa henkilökohtaisen tarpeen mukaan lisää (merudgiftsydelse), joka perustuu arvioituihin menoihin. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voidaan maksaa myös asumistukea (boligsikring). Työkyvyttömyyseläke muutetaan automaattisesti vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä Työkyvyttömyyseläke vanhoin säännöin Ennen vuotta 2003 myönnetyt työkyvyttömyys/ennenaikaiseläkkeet perustuvat vanhoihin sääntöihin, joiden mukaan eläkkeet on jaettu neljään eri perustein myönnettävään suuruusluokkaan ja eläke koostuu eri osista. Ennen vuotta 2003 myönnettyjä eläkkeitä koskevat säännökset on vuonna 2003 koottu yhteen lakiin. Myös vanhojen sääntöjen mukaisten eläkkeiden ikärajat on muutettu kansaneläkkeen 65 vuoteen laskettua eläkeikää vastaaviksi. Eri eläkemuodot ovat: - korkein ennenaikaiseläke (højeste førtidspension) - keskimmäinen ennenaikaiseläke (mellemste førtidspension) - korotettu yleinen ennenaikaiseläke (forhøjet almindelig førtidspension) - yleinen ennenaikaiseläke (almindelig førtidspension) Korkein ja keskimmäinen ennenaikaiseläke voidaan myöntää ainoastaan terveydentilasta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella, kun taas korotettu yleinen ja yleinen ennenaikaiseläke myös sosiaalisten syiden perusteella tarveharkinnan mukaan. Korkein ennenaikaiseläke Keskimmäinen ennenaikaiseläke Korotettu yleinen ennenaikaiseläke Yleinen ennenaikaiseläke Perusosa Eläkelisä Työkyvyttömyysosa Ansiotyökyvyttömyysosa Varhaiseläkeosa Kuva 1. Ennen vuotta 2003 myönnetyn työkyvyttömyys/ennenaikaiseläkkeen osat ja enimmäismäärät vuodessa vuoden 2005 tasossa. 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 Kaikkiin vanhan lainsäädännön mukaisiin ennenaikaiseläkkeisiin kuuluu muista tuloista riippuen perusosa ja eläkelisä, joiden enimmäismäärät ovat samat kuin vanhuuseläkkeessä. Tämän lisäksi korkeimpaan ja keskimmäiseen ennenaikaisseläkkeeseen kuuluu työkyvyttömyysosa (invaliditetsbeløb), korkeimpaan ennenaikaiseläkkeeseen ansiotyökyvyttömyysosa (erhvervsudygtighedsbeløb) ja korotettuun yleiseen ennenaikaiseläkkeeseen varhaiseläkeosa (førtidsbeløb). Eri eläkemuotojen rakenne ilmenee kuvasta 1. Vanhojen sääntöjen mukaiset ennenaikaiseläkkeiden määräytymisperusteet on esitetty kuvassa 2. Korkein ennenaikaiseläke myönnetään vuotiaalle vakuutetulle, joka on pysyvästi lähes täysin työkyvytön fyysisen tai psyykkisen sairauden tai vamman vuoksi. Työkyvyttömyyttä arvioidaan suhteessa jäljellä olevaan työkykyyn ja kaikkeen työhön, ei ainoastaan suhteessa aikaisempaan työhön. Keskimmäinen ennenaikaiseläke myönnetään vuotiaalle vakuutetulle, jonka työkyky on pysyvästi alentunut vähintään 2/3 tai vuotiaalle pysyvästi lähes täysin työkyvyttömälle vakuutetulle vuotiaan työkyvyttömyyttä arvioidaan suhteessa jäljellä olevaan työkykyyn ja kaikkeen työhön. Lähes täysi työkyvyttömyys vuotiaat Korkein ennenaikaiseläke vuotiaat Keskimmäinen ennenaikaiseläke Terveydelliset syyt Työkyky alentunut 2/ vuotiaat Keskimmäinen ennenaikaiseläke vuotiaat Yleinen ennenaikaiseläke Työkyky alentunut vähintään 1/ vuotiaat Korotettu yleinen ennenaikaiseläke vuotiaat Yleinen ennenaikaiseläke Tarveharkintaan perustuvat syyt Työkyky alentunut vähintään 1/2 (Terveydelliset ja sosiaaliset syyt) Työkyky alentunut vähintään 1/2 (Sosiaaliset syyt) vuotiaat Korotettu yleinen ennenaikaiseläke vuotiaat Yleinen ennenaikaiseläke vuotiaat Korotettu yleinen ennenaikaiseläke vuotiaat Yleinen ennenaikaiseläke Kuva 2. Ennenaikaiseläkkeen määräytymisperusteet vanhojen sääntöjen mukaan. ELÄKETURVAKESKUS 13

14 Korotettu yleinen ennenaikaiseläke voidaan myöntää vuotiaalle vakuutetulle, jonka työkyky on terveydellisistä syistä pysyvästi alentunut vähintään 50 %. Eläke voidaan myöntää myös silloin, kun työkyky on muista kuin terveydellisistä syistä alentunut pysyvästi vähintään 50 %. Eläke voidaan myöntää vuotiaalle sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden perusteella. Yleinen ennenaikaiseläke myönnetään edellä mainittujen ehtojen mukaan vuotiaalle vakuutetulle. Vanhojen sääntöjen mukaisiin ennenaikaiseläkkeen voidaan maksaa myös avustuslisää (bistandstillæg) vaikeasti näkövammaiselle tai jatkuvasti toisen henkilön apua tarvitsevalle. Avustuslisän sijasta maksetaan hoitolisä (plejetillæg), jos eläkkeensaaja ei tule lainkaan toimeen ilman toisen henkilön jatkuvaa läsnäoloa. Henkilökohtaista ja erityistä henkilökohtaista lisää voidaan maksaa ennenaikaiseläkkeeseen samoin perustein kuin vanhuuseläkkeeseen (ks ). 4.3 Leskeneläke Jos molemmat avo- tai aviopuolisot saavat jotain kansaneläkejärjestelmän etuutta, maksetaan molempien yhteenlaskettuja eläkkeitä puolison kuoleman jälkeen leskeneläkkeenä (efterlevelsespension) kolmen kuukauden ajan. Henkilöt, joilla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, voivat hakea leskenavustusta (efterlevelseshjælp), joka on kruunun ( e) suuruinen kertakorvaus (v. 2005). 5 Työeläkejärjestelmä 5.1 ATP - Arbejdsmarkedets Tillægspension Laki työmarkkinoiden lisäeläkejärjestelmästä (ATP) tuli voimaan vuonna ATPtyöeläkejärjestelmään kuuluvat kaikki vuotiaat yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, jotka työskentelevät vähintään 9 tuntia viikossa. Lisäksi järjestelmään ovat vuodesta 1993 alkaen kuuluneet sairaus-, äitiys- tai työttömyyspäivärahan saajat sekä erityiseen työmarkkinakoulutukseen osallistuvat. Vuodesta 1997 alkaen myös kuntoutus-, aktivointija erilaisia koulutusetuuksia saavat ovat kuuluneet järjestelmään. Useimpien näiden etuuksien kohdalla edellytetään, että niitä on maksettu tietty vähimmäismäärä ( kr. eli e /kk, mikäli vakuutetulla on huollettavia, muutoin kr. eli e /kk vuonna 2004). Vuodesta 2003 kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä saavat kuuluvat vakuutukseen pakollisesti, kun aiemmin vakuutus oli heille vapaaehtoinen. Vakuutukseen voivat liittyä vapaaehtoisesti työttömyysvakuutuksen varhaiseläkettä tai osa-aikaeläkettä saavat. Myös yrittäjät voivat kuulua järjestelmään vapaaehtoisesti, jos he ovat aikaisemmin kuuluneet siihen palkkatyön perusteella vähintään kolmen vuoden ajan. ATP-järjestelmässä ei ole vähimmäisvakuutusaikaa. 14 ELÄKETURVAKESKUS

15 5.1.1 Vanhuuseläke Eläkeikä 67 vuotta, varhennettuna 65 vuotta Varhennusvähennys: 0,6 %/kk vuoden 2002 alusta ansaitusta eläkkeestä 0,8 %/kk ennen vuotta 2002 ansaitusta eläkkeestä Lykkäyskorotus vuotiaana 0,6/0,8 %/kk Enimmäismäärä kr./vuosi (3 011 e/v) ATP-eläkettä voidaan maksaa kansaneläkejärjestelmän eläkeiän täyttäneelle. Kansaneläkkeen eläkeikä on jälkeen syntyneillä 65 vuotta, joten myös ATP-eläke on mahdollista ottaa 65-vuotiaana, mutta varhennusvähennyksellä pienennettynä. Vähennys on 0,6 % kuukautta kohti vuoden 2002 alusta ansaitusta eläkkeestä ja 0,8 % sitä ennen ansaitusta eläkkeestä. Täyden ATP-eläkkeen voi edelleen saada 67-vuotiaana. Jos henkilö jatkaa työntekoa 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, jatkuu ATP-vakuutusmaksujen maksaminen normaalisti 67 ikävuoden täyttämiseen asti. Jos ottaa eläkkeen ja jatkaa työntekoa, ei maksuja tarvitse maksaa. ATP-eläkettä voi lykätä 70-vuotiaaksi, jolloin maksetaan 0,8 prosentin lykkäyskorotus ennen vuotta 2002 ansaitun eläkkeen osalta ja 0,6 prosentin korotus vuoden 2002 alusta ansaitun eläkkeen osalta. Myös eläkkeen määräytyminen muuttui vuoden 2002 alusta 3. Aiemmin ( ) ATP-eläkettä kertyi jokaisesta vakuutusmaksuina maksetusta 396 kruunusta 100 kruunua/vuosi. (Laskettuna täyttä kruunun (361 e) vuosimaksua kohti eläkettä kertyi noin 678 kruunua/vuosi eli 91 euroa/v.) Eläkettä kertyi joka vuosi nimellisesti saman verran, joten nuorempana ansaitun eläkkeen reaaliarvo laski eläkeikään mennessä, mutta vastaavasti vanhempana ansaitun eläkkeen reaaliarvo oli liian suuri. Yksittäisen henkilön eläkeoikeutta ei siis tarkistettu vuosittain, ja eläkeoikeuden arvo vastasi maksettuja maksuja vain koko uraa kokonaisuutena tarkasteltaessa ja silloinkin yleisellä tasolla. Järjestelmän eläkevaroille oli asetettu 4,5 %:n vähimmäistuottovaatimus, ja tämän ylittävä tuotto voitiin harkinnan mukaan maksaa bonuksina eläkeoikeuksiin ja eläkkeisiin. 3 Eläkkeen määräytyminen on muuttunut järjestelmän perustamisen jälkeen moneen kertaan. Alussa eläketaso haluttiin saada kunnolliseksi myös pian eläkkeelle jääville. Eläke määräytyi eri tavalla riippuen siitä, onko vakuutus alkanut vuoden sisällä järjestelmän voimaantulosta vai myöhemmin. Vuoden 1982 alusta eläkettä alkoi kertyä alle 60-vuotiaana 396 kruunun maksua kohti 100 kruunua/vuosi ja 60 vuoden täyttämisestä alkaen 324 kruunun maksua kohti 100 kruunua/vuosi. Vuoden 1992 heinäkuusta vuoden 2001 loppuun eläkettä kertyi 396 kruunun maksusta 100 kruunua/vuosi. ELÄKETURVAKESKUS 15

16 Vuoden 2002 alusta eläkkeen määräytyminen muuttui siten, että yksittäisen vakuutetun ansaitsemaan eläkeoikeuteen on laskettu mukaan vähimmäistuottovaatimuksen mukainen vuosittainen korko eläkeikään asti. Näin muodostuvat ikään perustuvat tariffit, joihin lisäksi vaikuttaa kuolevuus. Vähimmäistuottovaatimusta alennettiin vuoden 2002 alusta 2 prosenttiin. Kun 2 %:n korko 67-vuotiaaksi asti on otettu huomioon, esimerkiksi 20-vuotias ansaitsee tariffien mukaan 100 kruunun eläkemaksua kohti 17,21 kruunua, 40-vuotias 12,58 kruunua ja 60-vuotias 8,58 kruunua vuotuista eläkettä (ks. liite 1). (Täyttä kruunun (361 e) vuosimaksua kohti laskettuna 20-vuotias ansaitsee noin 462 kruunua (62 e), 40- vuotias 338 kruunua (45 e) ja 60-vuotias noin 230 kruunua (31 e) eläkettä/vuosi.) Kokopäiväisesti työskennelleen, täydet vakuutusmaksut vuodesta 1964 alkaen maksaneen henkilön eläke on kruunua (3 011 e) vuodessa vuonna Eläke, joka on yli kruunua (333 e) vuodessa maksetaan kuukausittain, kruunua ( e) kerran vuodessa ja alle kruunun (167 e) eläke maksetaan kertasummana Perhe-eläke ATP-järjestelmän perhe-eläkkeet uudistuivat vuoden 2004 alusta. Uudet ehdot täyttäville perhe-eläke myönnetään tasasuuruisena kertakorvauksena, kun vanhojen sääntöjen mukaan kertakorvaus määräytyi suhteessa edunjättäjän karttuneeseen eläkkeeseen. Mikäli vakuutetulla on oikeus sekä vanhojen että uusien sääntöjen mukaiseen korvaukseen, maksetaan etuuksista korkeampi. Uuden lain mukaisten perhe-eläkkeiden myöntämiseksi vaaditaan vähintään kahden vuoden vakuutusmaksuaika vuoden 2002 alusta lukien. Edellisen kerran ATP-järjestelmän perhe-eläkkeitä muutettiin , jolloin leskeneläke alettiin maksaa kertakorvauksena välittömästi puolison kuoleman jälkeen, kun se aiemmin maksettiin jatkuvana eläkkeenä lesken täytettyä 62 vuotta. Samalla luovuttiin avioliiton ja edunjättäjän vakuutuksen kestoa koskevista vähimmäisajoista. Myöskään edunsaajan mahdollinen oma eläke ei tämän jälkeen estänyt leskenetuuden maksamista. Ennen vuotta 1992 avioliiton ja edunjättäjän vakuutuksen oli täytynyt kestää vähintään 10 vuotta ja leskeneläke oli vaihtoehtoinen oman eläkkeen kanssa. Myös lapset saivat vuoden 1992 uudistuksessa oikeuden kertakorvauksena maksettavaan etuuteen, kun aiemmin lapseneläkkeitä ei maksettu lainkaan Oikeus perhe-eläkkeeseen Vuoden 2004 alusta leskelle maksettavaan kertakorvaukseen on oikeutettu mies- tai naisleski, joka oli edunjättäjän kanssa avio- tai avoliitossa tämän kuollessa. Avopuolisoilta edellytetään vähintään kahden vuoden yhteistä asumisaikaa sekä ilmoitusta yhdessä asumisesta ATP-laitokseen ennen edunjättäjän kuolemaa. Myös eronnut naisleski voi saada leskeneläkkeen, jos edunjättäjä kuului ATP-järjestelmään ennen vuotta 2002, maksoi elatusapua entiselle vaimolleen juuri ennen kuolemaansa, ja jos avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta. 16 ELÄKETURVAKESKUS

17 Vuodesta 2004 alkaen lapselle maksettavaan korvaukseen ovat oikeutettuja edunjättäjän alle 21-vuotiaat lapset. Aikaisemmin korvaukseen olivat oikeutettuja edunjättäjän alle 18- vuotiaat lapset edellyttäen, että edunjättäjä oli syntynyt tai myöhemmin ja että kuolemantapaus on sattunut jälkeen. Kertakorvaus maksetaan jokaiselle lapselle Perhe-eläkkeen määrä Vuoden 2004 alusta edunsaajalle maksettava kertakorvaus on kruunua (5 376 e), mikäli edunjättäjä oli kuollessaan alle 66-vuotias. Kertakorvaus pienenee kruunua (1 075 e) kutakin ikävuotta kohti, eli on 66-vuotiaana kruunua (4 301 e), 67- vuotiaana kruunua (3 226 e) jne. Mikäli edunjättäjä oli täyttänyt 70 vuotta, ei eläkettä makseta lainkaan. Vanhojen sääntöjen mukainen leskelle maksettava kertakorvaus on 35 % edunjättäjän eläkeoikeuden pääomitetusta arvosta. Lisäksi voidaan maksaa siirtymäkauden kertakorvaus, mikäli edunjättäjä oli syntynyt Korvaus riippuu edunjättäjän syntymäajasta ja lesken omasta ATP-eläkkeestä. Ne, joille maksettiin ennen vuoden 1992 muutoksia voimassa olleiden lakien mukaista eläkettä , saavat tätä eläkettä edelleen. Eläke on puolet edunjättäjän vanhuuseläkkeestä tai eläkeoikeudesta. Jos leskellä on 67-vuotiaana oikeus omaan vanhuuseläkkeeseen ATP-järjestelmästä, hän voi valita joko oman eläkkeensä tai leskeneläkkeen. Eläke lakkaa lesken avioituessa uudelleen. Jos edunjättäjä oli syntynyt ennen ja kuoli jälkeen, maksetaan leskelle kertakorvaus, joka on 50 % edunjättäjän siihen asti karttuneesta eläkkeestä. Eläkkeen maksaminen edellyttää kuitenkin, ettei lesken oma ATP-eläke ole yli puolet edunjättäjän eläkkeestä. Siirtymäkauden määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun edunjättäjä kuoli ennen ja leski ei ollut vielä täyttänyt 62 vuotta. Tällöin leskelle maksetaan kertakorvaus, joka on puolet edunjättäjän eläkeoikeuden pääomitetusta arvosta. Eläkkeeseen vaikuttaa lesken oma ATP-eläke. 5.2 SP - Den Særlige Pensionsopsparing Vuonna 1998 aloitettiin väliaikaiseksi tarkoitettu säästöeläkemaksun periminen (DMP, Den Midlertidige Pensionsopsparing). Palkansaajien ja yrittäjien tuloista pidätettiin 1 %:n maksu, joka talletettiin henkilökohtaiselle eläketilille. Vuoden 1999 alusta järjestelmä muutettiin pysyväksi, jolloin tuli voimaan pakollinen säästöeläke (SP, Den Særlige Pensionsopsparing). DMP-säästöeläkkeen varat siirrettiin SP-järjestelmän tileille vuonna SPjärjestelmään maksetaan 1 % palkasta, tosin vuosilta 2004 ja 2005 maksua ei peritä. (ks. myös luku 3) SP-järjestelmää hallinnoi ATP-laitos. Vuoden 2005 alusta vakuutetut saivat laajemmat mahdollisuudet päättää itse SPsäästöeläkevarojensa sijoittamisesta. Vakuututuilla on kolme vaihtoehtoa: antaa ATP- ELÄKETURVAKESKUS 17

18 laitoksen hoitaa varoja kuten aiemmin, jättää varat ATP:n hoitoon, mutta valita itse mihin sijoitusrahastoihin varat sijoitetaan, tai vaihtaa kokonaan vakuutuksentarjoajaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tilin varat menevät yhteen ATP:n kolmesta sijoitusrahastosta, joiden sijoitusstrategia perustuu vakuutetun ikään. Toisessa vaihtoehdossa varojen sijoittamisesta voi itse päättää avatussa Folkebørsenissä 4 eli internetissä toimivassa kansalaisten pörssissä. Vuoden 2005 alusta Folkebørsenissä mukana olevat sijoitusrahastot on täytynyt rekisteröidä mennessä. Folkebørsen lähtee käyntiin tilanteessa, jossa SP-vakuutusmaksuja ei peritä lainkaan, mutta nykyisten SP-tilien yhteensä 43 miljardin kruunun (5,8 mrd. e) varat siirretään järjestelmään. Myös vanhasta LD-järjestelmästä (Lonmodtagernes Dyrtidsfiond) 5 on mahdollista siirtää varoja järjestelmään alkaen, jolloin LD-tilien varat ovat vapaasti siirrettävissä myös muiden hyväksyttyjen vakuutus- ja rahalaitosten hoidettaviksi. LD-tilejä on 1,1 miljoonalla tanskalaisella ja rahaston arvo on noin 54 miljardia Tanskan kruunua (7,3 mrd. e). Vakuutettu voi myös valita kolmannen vaihtoehdon ja vaihtaa kokonaan ATP:stä toiseen vakuutuksentarjoajaan. SP-vakuutusmaksut kerää silti jatkossakin veroviranomainen, työttömyyskassat ja kunnat ja ne maksetaan ATP:lle, joten vakuutetulla on oltava edelleen tili myös ATP-laitoksessa. Eläkesäästöt maksetaan kansaneläkeiän eli 65 vuoden täyttämisestä alkaen (67 ikävuodesta, jos syntynyt ennen ). Eläkettä maksetaan kuukausittain 10 vuoden ajan, mutta kruunun säästöt maksetaan kerran vuodessa 10 vuoden ajan ja alle kruunun säästöt kertasummana. Eläkkeen alkamista voi lykätä 70-vuotiaaksi asti, jolloin varojen tuotto voi nostaa eläkettä. Jos vakuutettu kuolee, varat maksetaan kuolinpesälle. Vuosilta yksittäisen henkilön eläkesäästö ei vastaa maksettuja maksuja, koska rahastojen uudelleenjako tehtiin perustuen työtunteihin, eikä tuloihin. Vuodesta 2001 alkaen maksu on kartuttanut suoraan henkilön omaa eläketiliä. 5.3 Osa-aikaeläke (delpension) Osa-aikaeläke on verovaroin kustannettava järjestelmä, jonka toimeenpanosta vastaavat kunnat. Erillinen osa-aikaeläkelaki tuli voimaan vuonna 1987 ja lainsäädäntöä muutettiin vuonna Uusi lainsäädäntö koskee kaikkia, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta jälkeen. Osa-aikaeläkkeen merkitys on melko vähäinen, koska työttömyysvakuutuksen varhaiseläke tarjoaa suositumman mahdollisuuden osa-aikaiseen työskentelyyn ja eläkkeeseen LD-rahasto perustettiin 1970-luvulla inflaationvastaisena toimenpiteenä. Rahasto on ollut suljettu 1980-luvulta asti, jolloin maksut lopetettiin. 18 ELÄKETURVAKESKUS

19 5.3.1 Oikeus osa-aikaeläkkeeseen Osa-aikaeläkettä voidaan maksaa vuotiaalle palkansaajalle tai yrittäjälle. Eläkkeen myöntäminen edellyttää, että henkilö asuu ja työskentelee Tanskassa. Osoituksena työnteosta vaaditaan, että vähintään kokoaikatyöntekijän 10 vuoden maksuja vastaavat ATPmaksut on maksettu viimeisten 20 vuoden aikana. Edunsaajan on täytynyt työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vähintään 18 kuukautta viimeisten 24 kuukauden aikana. Työaikaa on lyhennettävä vähintään neljäsosalla, tai seitsemällä tunnilla viikossa, viimeisten yhdeksän kuukauden aikana ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. Työajan lyhennys lasketaan aina 37 viikkotyötunnista. Keskimääräisen työajan osa-aikaeläkkeellä tulee olla vähintään 12 ja enintään 30 tuntia viikossa. Jokaiseen neljännesvuoteen tulee sisältyä vähintään 20 työpäivää. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä on täytynyt sopia työnantajan kanssa. Edellytyksenä osa-aikaeläkkeen myöntämiselle on myös, että osa-aikaeläkkeensaaja ei saa, eikä hänellä ole oikeutta työttömyysvakuutuksen varhaiseläkkeeseen (efterløn). Myös yrittäjältä edellytetään, että hän asuu ja työskentelee Tanskassa. Hänen on täytynyt työskennellä kokopäiväisesti viimeiset 5 vuotta sekä toimia yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana 4 vuotta viimeisten 5 vuoden aikana ja 9 kuukautta vuodessa. Työtulojen on täytynyt olla vähintään kruunua (6 241 e, v. 2005) eläkkeelle siirtymistä edeltävänä vuonna. Keskimääräistä viikoittaista työaikaa tulee lyhentää puoleen palkansaajien kokopäivätyöajasta eli 18,5 tuntiin viikossa Osa-aikaeläkkeen määrä Osa-aikaeläkkeen määrä perustuu vuotuiseen perusmäärään, joka on 82 % sairauspäivärahan enimmäismäärästä eli kruunua ( e) vuonna Palkansaajan eläke on 1/37 perusmäärästä jokaiselta täydeltä tunnilta, jolla keskimääräistä viikkotyöaikaa lyhennetään. Vuonna 2005 osa-aikaeläke on kruunua (506 e) vuodessa jokaista vähennettyä viikkotyötuntia kohti. Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärän ( kruunua, e) saa, kun viikkotyöaikaa on vähennetty 25 tuntia. Jos työaika muuttuu enemmän kuin 2 tuntia, lasketaan eläke uudelleen. Yrittäjän täytyy lyhentää viikoittaista työaikaansa puolella, eli 18,5 tunnilla, joten yrittäjän osa-aikaeläke on kruunua (9 362 e) vuodessa (v. 2005). Uuden lain mukaan osa-aikaeläkettä vähennetään, jos edunsaajalla on yksityisiä eläkesäästöjä tai hän saa etuja muista eläkejärjestelmistä. 5.4 Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke (efterløn) Työttömyyskassaan kuuluvat palkansaajat ja yrittäjät voivat saada varhaiseläkkeen työttömyysvakuutusjärjestelmästä. Työttömyyskassaan kuuluminen ja varhaiseläkemaksun maksaminen on vapaaehtoista. Työttömyysvakuutuksen varhaiseläkettä koskevaa lainsäädäntöä ELÄKETURVAKESKUS 19

20 muutettiin vuonna Uusi lainsäädäntö koskee kaikkia, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta jälkeen Oikeus varhaiseläkkeeseen Työttömyysvakuutuksen varhaiseläkettä voidaan maksaa vuotiaalle Tanskassa tai EU:ssa asuvalle, joka on ollut työttömyyskassan (a-kasse) jäsen. Vakuutettu, joka täyttää varhaiseläkkeen saamisen ehdot, voi hakea työttömyyskassalta varhaiseläketodistusta (efterlønsbevis). Todistus antaa oikeuden siirtyä varhaiseläkkeelle, mutta myös muita oikeuksia, jos eläkettä lykätään. Edellytyksenä varhaiseläkkeen saamiselle on, että - vakuutettu on kuulunut työttömyyskassaan ja maksanut vapaaehtoista varhaiseläkemaksua vähintään 25 vuotta viimeisten 30 vuoden aikana - vakuutettu täyttää työttömyysetuuksien saamisen ehdot tai saa pitkäaikaistyöttömille maksettavaa päivärahaa (overgangsydelse) - kaikkien eläkevarojen arvosta 60-vuotiaana on tehty selvitys. Vaadittavassa vähimmäisvakuutusajassa sovelletaan joitakin siirtymäsäännöksiä. Ennen syntyneille edellytyksenä on työttömyyskassan jäsenyys ja varhaiseläkemaksun maksaminen yhtäjaksoisesti alkaen eläkkeelle siirtymiseen asti, vähintään kuitenkin 20 vuotta viimeisen 25 vuoden aikana. Ennen syntyneillä varhaiseläkemaksua on oltava maksettu alkaen. Ennen syntyneiden on täytynyt kuulua vakuutukseen keskeytyksettä alkaen eläkkeellesiirtymiseen asti, vähintään kuitenkin 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana, sekä maksaa varhaiseläkemaksua alkaen keskeytyksettä eläkkeelle siirtymiseen asti Varhaiseläkkeen määrä Työttömyysvakuutuksen varhaiseläkkeen määrä riippuu siitä, milloin eläkkeelle siirrytään. Eläke pysyy samana koko varhaiseläkeajan. Mikäli varhaiseläke alkaa alle kahden vuoden kuluttua varhaiseläkeoikeuden saamisesta, on eläke korkeintaan 90 % aikaisemmista tuloista, kuitenkin enintään 91 prosenttia työttömyyspäivärahan enimmäismäärästä. Vuonna 2005 varhaiseläkkeen enimmäismäärä on 595 kruunua (80 e) päivässä eli kruunua (400 e) viikossa. Jos varhaiseläkkeen ottamista lykätään kahdella vuodella, on eläkkeen enimmäismäärä työttömyyspäivärahan enimmäismäärän suuruinen eli kruunua (440 e) viikossa kokoaikatyöstä ja kruunua (293 e) viikossa osa-aikatyöstä vuonna Pitkäaikaistyöttömän päivärahalta (overgangsydelse) varhaiseläkkeelle siirtyvän eläke on enimmillään 82 % työttömyyspäivärahan enimmäismäärästä. Eläke määräytyy tehtyjen viikkotyötuntien mukaan. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen eläkettä vähennetään tehtyjen viikkotyötuntien perusteella siten, että viikoittainen eläke alenee 20 ELÄKETURVAKESKUS

21 1/37 jokaiselta tunnilta, jolla työtä tehdään. Mikäli viikoittaiset työtunnit ylittävät 29,6 tuntia, ei eläkettä makseta. Mikäli varhaiseläke alkaa kahden vuoden sisällä siitä, kun oikeus eläkkeeseen on syntynyt, pienentävät sekä yksilölliset että työmarkkinasopimuksiin perustuvat eläkkeet varhaiseläkkeen määrää. Eläkkeen määrään vaikuttavat tällöin sekä tulevat eläkeoikeudet että maksussa olevat eläkkeet. Mikäli varhaiseläkettä lykkää kahdella vuodella, otetaan huomioon vain maksussa olevat työmarkkinasopimuksiin perustuvat eläkkeet. Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen oikeuttaa lisäksi verottomaan kertakorvaukseen kansaneläkkeelle siirtymisen jälkeen. Korvaus määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan. Jokainen vuosineljännes, jonka aikana työntekijä on kokopäivätyössä (viikoittainen työaika 37 tuntia), oikeuttaa kruunun (v. 2005) verottomaan kertakorvaukseen (osaaikatyöstä kr). Enimmillään korvausta saa 12 vuosineljännekseltä, eli noin kruunua ( e) kokoaikatyöstä ja kruunua ( e) osa-aikatyöstä vuonna Työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva Tanskassa työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva on yleistä. Eri arvioiden mukaan % työvoimasta kuuluu työmarkkinoilla sovittuihin lisäeläkejärjestelmiin. Vuonna 2003 vakuutusmaksuja järjestelmiin maksoi noin 2 miljoonaa tanskalaista. Noin miljoona henkilöä maksoi vakuutusmaksuja yksilölliseen eläkevakuutukseen. Järjestelmät voivat olla toimiala- tai työnantajakohtaisia. Toimialakohtaiset lisäeläkejärjestelmät kattavat suurimman osan lisäeläketurvaan kuuluvista palkansaajista. Järjestelmät kattavat yksityisen ja julkisen sektorin koko- ja osa-aikatyöntekijät valtion virkamiehiä lukuun ottamatta. Virkamiehillä on oma lisäeläkejärjestelmänsä. Yrittäjät voivat perustaa alakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä, joita koskee sama lainsäädäntö kuin työntekijöiden toimialakohtaisia järjestelmiä. Nämä järjestelmät eivät tosin ole kovin yleisiä, koska yrittäjät järjestävät lisäeläketurvansa yleensä yksilöllisillä eläkevakuutuksilla. 6.1 Vakuutusmaksut Suurin osa lisäeläkejärjestelmistä on maksuperusteisia. Työntekijän ja työnantajan kokonaismaksu vaihtelee 5 ja 15 prosentin välillä riippuen järjestelmän säännöistä ja perustamisajankohdasta. Uudemmissa järjestelmissä maksut ovat alhaisempia, mutta vanhemmissa, yleensä työnantajakohtaisissa järjestelmissä, kokonaismaksu on %. Työntekijän maksu on yleensä 1/3 ja työnantajan 2/3 kokonaismaksusta, mutta muutamissa järjestelmissä molemmat maksavat puolet maksusta. ELÄKETURVAKESKUS 21

22 6.2 Oikeus lisäeläkkeisiin ja myönnettävät etuudet Toimialakohtaiseen lisäeläkejärjestelmään liittymiselle ei yleensä ole ala- tai yläikärajoja, mutta työnantajakohtaisissa järjestelmissä alaikäraja on tavallisesti vuotta ja yläikäraja vuotta. Lisäeläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista sen piiriin kuuluville henkilöille. Toimialakohtaisiin järjestelmiin liittymiselle ei yleensä ole odotusaikaa, kun taas työnantajakohtaisissa järjestelmissä vaaditaan usein 6 12 kuukauden työskentelyaika. Verolakien mukaan eläkeikä voi olla alhaisimmillaan 60 vuotta, eikä tätä ennen voi yleensä jäädä varhaiseläkkeelle. Tavallisesti eläkeikä lisäeläkejärjestelmissä on ollut vuotta, mutta yli 65 vuoden eläkeikiä lasketaan vastaamaan lakisääteisten järjestelmien eläkeikää. Eläkkeen lykkäämistä ei ole rajoitettu laissa, mutta kertamaksuna maksettavia etuuksia ei voi lykätä yli 70-vuotiaaksi. Työmarkkinoilla sovituista lisäeläkejärjestelmistä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Etuudet voidaan maksaa jatkuvana eläkkeenä tai kertamaksuna, tai myös näiden yhdistelmänä. Maksuperusteiset järjestelmät maksavat vähintään vakuutusmaksuihin ja vähimmäiskorkoon perustuvan minimieläkkeen. Eläkkeiden tarkistamisesta ei ole säädetty laissa, eikä niitä yleensä tarkisteta. Perhe-eläkkeistä ei ole lainsäädäntöä, mutta useimmat järjestelmät maksavat perheeläkettä vakuutetun puolisolle ja lapsille. Rekisteröityyn parisuhteeseen on sovellettava samoja sääntöjä kuin avioliittoon. Leskeneläkettä maksetaan järjestelmän normaalista eläkeiästä lähtien, mihin asti voidaan maksaa tilapäistä etuutta. Sekä maksu- että etuusperusteisissa järjestelmissä leskeneläke on yleensä 60 % ja lapseneläke 10 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä. Maksuperusteisissa järjestelmissä etuus voidaan maksaa kertasuorituksena. Tilapäinen etuus lasketaan sen vanhuuseläkkeen perusteella, johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus vanhuuseläkeiässä. Myöskään työkyvyttömyyseläkkeistä ei ole säädetty laissa, mutta useimmat järjestelmät maksavat työkyvyttömyyseläkkeitä kun työkyky on alentunut 2/3. Etuutta maksetaan työkyvyn palautumiseen tai järjestelmän vanhuuseläkeikään asti. Etuusperusteisissa järjestelmissä työkyvyttömyyseläke perustuu yleensä siihen vanhuuseläkkeeseen, johon vakuutetulla olisi oikeus vanhuuseläkeiässä, kun palkka on työkyvyttömyyden alkamisajan palkka. Maksuperusteisissa järjestelmissä työkyvyttömyyseläke on yleensä % vanhuuseläkkeestä, joka lasketaan järjestelmään liittymishetken palkan, kuolevuuden, odotetun eläkkeellejäämisiän ja vähimmäiskoron perusteella. 6.3 Eläkeoikeuksien siirto Käytännössä kaikki työpaikkaa vaihtavat voivat siirtää karttuneen eläkeoikeutensa uuteen järjestelmään ilman kuluja. Lainsäädännön mukaan ainoastaan annuiteetin siirto pakollisten lisäeläkejärjestelmien välillä tulee olla mahdollista ja siirrosta voidaan periä vain toimitusmaksu. Vakuutuslaitosten sopimuksen mukaan kuitenkin myös kertasummana maksettavien 22 ELÄKETURVAKESKUS

23 eläkkeiden ja tietyn suuruisten vapaaehtoisten lisäeläkkeiden siirtoon on oikeus. Sopimuksen mukaan siirroista saa periä vain pienen maksun, jota ei yleensä ole edes peritty. Sopimuksen mukaan on myös mahdollista ottaa huomioon toisessa järjestelmässä karttunut aika, jotta usein työpaikkaa vaihtavien olisi helpompi päästä järjestelmään. 7 Indeksiturva Kansaneläkejärjestelmän eläkkeitä ja muita tulonsiirtoja (overførselsindkomster) tarkistetaan kerran vuodessa palkkakehityksen mukaan. ATP-eläkkeitä tarkistetaan ainoastaan rahastojen riittävyyden mukaan. Eläkkeisiin on tehty bonuskorotuksia samoin kuin karttuneisiin eläkeoikeuksiin eläkerahastojen tuoton mukaan. Työmarkkinoiden lisäeläkelaitos (ATP) päättää kustakin korotuksesta erikseen. Bonuskorotusten pitkän aikavälin tavoitteena on turvata eläkkeiden taso suhteessa hintakehitykseen. Vuoden 2004 alussa eläkkeitä korotettiin 2 prosentilla. SP-tilien varoille maksetaan sijoitustuottojen mukaista korkoa. Keskimääräinen korko SP-varoille vuosina on ollut 4,93 %. Vuoden 2003 lopussa tuotto oli 11,66 %. 8 Verotus Kaikki lakisääteiset ja lisäeläketurvan eläketulot ovat palkkatulojen tavoin verotettavaa ansiotuloa, lukuun ottamatta kansaneläkkeeseen maksettavia verovapaita henkilökohtaisia lisiä. Myös asumistuki on verovapaa. Työntekijä voi vähentää verotuksessa ATP- ja SP-järjestelmien maksut, kuten myös työttömyysvakuutusjärjestelmän vapaaehtoisen varhaiseläkemaksun ja lisäeläketurvan maksut. Kertasummana maksettavan vapaaehtoisen lisäeläketurvan maksuja voi vähentää korkeintaan kruunua vuodessa (v. 2005). Jatkuvana etuutena maksettavan lisäeläketurvan maksuilla ei ole ylärajaa, jos eläkkeen maksuaika on vähintään 10 vuotta. Kertasuorituksena maksettavista eläkkeistä peritään veroa 40 % (60 % jos eläkkeen ottaa ennen 60 ikävuoden täyttämistä). Lisäeläkejärjestelmien tuotosta peritään 15 %:n vero. 9 Sosiaaliturvasopimus Tanskan ja Suomen välillä on voimassa sosiaaliturvaa koskeva EU-asetus 1408/71 ja sen toimeenpanoasetus 574/72, jotka koskevat ainoastaan EU- ja ETA-maiden kansalaisia. Sen lisäksi uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on voimassa lukien. Alun perin pohjoismainen sopimus tuli voimaan Sopimuksella on merkitystä lähinnä niille Pohjoismaissa asuville ja työskenteleville, joihin ei sovelleta EU-asetusten säännöksiä. Uudessa sopimuksessa on säilytetty pohjoismaita koskevat erityismääräykset ja sen tavoit- ELÄKETURVAKESKUS 23