KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA Nova Scotia Suunnittelu- ja laskentaosasto 2004 Suvi Anttila

2 Kanadan eläkejärjestelmä Päivitetty: syyskuu 2004 Lisätietoja: Suvi Anttila puh Kv-tiimi: Mika Vidlund, Juha Knuuti, Suvi Anttila Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 SISÄLTÖ 1 Yleistä Hallinto Rahoitus Vakuutusmaksut Työeläkejärjestelmän rahasto Työeläkejärjestelmän etuudet Vanhuuseläke Oikeus vanhuuseläkkeeseen Vanhuuseläkkeen määrä Vanhuuseläkeoikeuden jakaminen puolisoiden kesken Työkyvyttömyyseläke Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Työkyvyttömyyseläkkeen määrä Avustus työkyvyttömän lapselle Työkyvyttömyyseläkkeen muuttaminen vanhuuseläkkeeksi Perhe-eläke Leskeneläke Lapseneläke Kuolintapauskorvaus Kansaneläkejärjestelmän etuudet Työmarkkinoilla sovittu ja yksilöllinen lisäeläketurva Registered Pension Plans Maksuperusteiset järjestelmät Etuusperusteiset järjestelmät Perhe-eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet Muut lisäeläkejärjestelmät Deferred Profit-Sharing Plans Group Registered Retirement Savings Plans Retirement Compensation Arrangements and Supplemental Plans Registered Retirement Savings Plans Indeksiturva Verotus Sosiaaliturvasopimus Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Lähteitä ja linkkejä ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Kanadan eläkejärjestelmä lyhyesti Lakisääteiset eläkejärjestelmät Kattavuus Eläkeikä Rahoitus Vakuutusmaksurajat Eläkkeen määräytyminen Hallinto Kanadan työeläkejärjestelmä (Canada Pension Plan) Quebecin työeläkejärjestelmä (Quebec Pension Plan) Kansaneläkejärjestelmä (Old Age Secury) Työeläke: Palkansaajat ja yrittäjät Kansaneläke: Kaikki kansalaiset asumisajan perusteella Lisäeläketurva: Merkittävä Työeläke: Yleinen eläkeikä 65 v. Varhennettu vanhuuseläke v, vähennys 0,5 % / kk Lykätty vanhuuseläke v., korotus 0,5 % / kk Kansaneläke: 65 v. Työeläke: Työntekijä 4,95 % palkasta Työnantaja 4,95 % palkasta Yrittäjä 9,9 % nettotuloista Kansaneläke: rahoitetaan valtion verovaroin Maksut maksetaan vuosituloista välillä $ ( e) Työeläke: Vanhuuseläke 25 % koko vakuutusajan ansioista, enint. $ 814,17 (494 e) /kk Työkyvyttömyyseläke enint. $ 992,80 (602 e) /kk Leskeneläke enint. $ 488,50 (296 e) /kk Kansaneläke: enimmäismäärä $ 466,63 (283 e) /kk (ilman tarveharkintaisia lisiä) Social Development Canada (Kanadan sosiaaliministeriö), The Régie des rentes du Québec (Quebecin provinssin eläkelaitos) Toimivat myös yhdyslaitoksina sosiaaliturvasopimusasioissa 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 1 Yleistä Valuuttakurssi 1 euro = CAD 1,6492 (keskikurssi kesäkuu 2004) Väkiluku (2004 arvio) 31,8 milj. Odotettavissa oleva elinikä (1999) Miehet 76,3 Naiset 81,7 Huoltosuhde 65+/15 64 (2003) 18,6 % Työttömyysaste (2003) 7,6 % Työllisyysaste v. (2003) 72,1 % Työvoimaosuus v. (2003) 78,1 % BKT/asukas, ostovoimakorjattu (PPP) (2002) USD BKT:n reaalikasvu (2003) 2,0 % Inflaatio (2003) 2,8 % Lähteet: OECD, Statistics Canada, Department of Finance Keskimääräinen työeläkejärjestelmän vanhuuseläke (2003) $ 448,73 (242 e) /kk Keskim. työkyvyttömyyseläke (2003) $ 721,92 (438e) /kk Keskimääräinen leskeneläke ( ) $ 280,49 (170 e) /kk Mediaanitulo (2002) $ ( e) /v Lähteet: Social Development Canada, Statistics Canada Kanadan lakisääteiseen työeläkejärjestelmään (Canada Pension Plan, CPP) kuuluvat kaikki yli 18-vuotiaat työntekijät ja yrittäjät. Järjestelmästä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Työeläke on ansiosidonnainen ja sen on tarkoitus korvata noin 25 prosenttia työuran aikaisista keskimääräisistä ansioista. Quebecillä on oma työeläkejärjestelmänsä (Quebec Pension Plan, QPP), joka on hyvin samanlainen kuin liittovaltion järjestelmä. Sekä Kanadan että Quebecin työeläkejärjestelmät tulivat voimaan vuonna Tässä esitetyt tiedot koskevat pääsääntöisesti molempia järjestelmiä ja Quebecin työeläkejärjestelmä on erikseen mainittu, kun se poikkeaa oleellisesti Kanadan järjestelmästä. Vuoden 1998 alusta työeläkejärjestelmää uudistettiin tavoitteena vahvistaa järjestelmän rahoitusta, parantaa sijoitusten tuottoa sekä hillitä kustannusten kasvua. Eläkkeiden määräytymiskriteereitä tiukennettiin ja eläkevakuutusmaksuja nostettiin asteittain kuuden vuoden aikana. Kanadassa on myös kansaneläkejärjestelmä (Old Age Security, OAS), josta maksetaan vanhuuseläkkeitä kaikille tietyt asumisehdot täyttäville henkilöille. Lisäksi voidaan maksaa tuloharkintaista tulotakuulisää pienituloisille kansaneläkeläisille sekä puolisoavustusta, joka turvaa vähimmäistoimeentulon leskelle ja kansaneläkettä saavan puolisolle. Kansaneläkejärjestelmä tuli voimaan vuonna Työmarkkinoilla sovitut lisäeläkejärjestelmät ovat tärkeitä, koska lakisääteisen työ- ja kansaneläkejärjestelmän etuudet tarjoavat lähinnä perustoimeentulon. Noin 40 prosenttia työntekijöistä kuuluu rekisteröityyn työnantajakohtaiseen eläkejärjestelmään (Registered ELÄKETURVAKESKUS 5

6 Pension Plan), minkä lisäksi on myös muita verotuettuja lisäeläkejärjestelmiä sekä työnantajakohtaisia järjestelmiä, jotka eivät saa veroetuja. Noin 6 miljoonaa kanadalaista säästää yksilölliseen rekisteröityyn lisäeläkejärjestelmään. 2 Hallinto Sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän hallinnosta vastaa sosiaaliministeriö (Social Development Canada 1 ). Työeläkemaksut kerää tulli- ja verovirasto. Sotaveteraanien eläkkeistä vastaa veteraaniministeriö. Työeläkejärjestelmän sijoituksista ja yhä enemmän järjestelmän rahavirroista kokonaisuudessaan vastaa Canada Pension Plan Investment Board. Sekä kansan- että työeläkejärjestelmän toimeenpanosta vastaavat sosiaaliministeriön Income Security Programs -osaston aluetoimistot. Kansainvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin perustuvista etuuksista vastaa kansainvälisten toimintojen osasto (International Operations Division). Provinsseilla ja territorioilla on oma sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntönsä, ja monet provinssit maksavat liittovaltion kansaneläkkeeseen provinssikohtaista lisää. Kanadan provinssit voivat irrottautua liittovaltion työeläkejärjestelmästä, jos ne perustavat itse vastaavan järjestelmän. Quebecillä on oma työeläkejärjestelmänsä, jonka hallinnosta vastaa provinssin eläkelaitos (Régie des rentes du Québec). Laitos toimii myös yhdyslaitoksena sosiaaliturvasopimusasioissa. Sekä Kanadan ja Quebecin työeläkejärjestelmiin kuuluneelle molemmista järjestelmistä karttunut eläke maksetaan siitä järjestelmästä, johon vakuutettu on viimeisenä kuulunut. Maksava järjestelmä laskuttaa toista eläkejärjestelmää sen puolesta maksamastaan osuudesta. 3 Rahoitus Kansaneläkejärjestelmä rahoitetaan liittovaltion verovaroilla. 3.1 Vakuutusmaksut Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien vakuutusmaksuilla sekä työeläkerahaston tuotoilla. Vakuutusmaksua maksetaan alarajan (YBE, Year s Basic Exemption) ja ylärajan (YMPE, Year s Maximum Pensionable Earnings) välisistä tuloista. Vuonna 2004 alaraja on dollaria (jäädytetty vuodesta 1998) ja yläraja dollaria (sidottu Kanadan keskipalkkaan). Työntekijä ja työnantaja maksavat molemmat 4,95 %:n vakuutusmaksua (yht. 9,9 %). Yrittäjän vakuutusmaksu on 9,9 % nettotuloista. Vakuutusmaksua nostettiin vuosina , ja jatkossa sen on tarkoitus pysyä samana. Alla olevassa taulukossa on esitetty työntekijän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Työtapa- 1 Aiemmalta nimeltään Department of Human Resources Development, joka jakautui joulukuussa 2003 kahteen osaan. 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 turmavakuutus on provinssien hallinnon alainen. Työnantaja maksaa koko tapaturmavakuutusmaksun, joka vaihtelee toimialoittain riskin mukaan. Esimerkiksi Ontariossa vuonna 2004 keskimääräinen tapaturmavakuutusmaksu on 2,19 % dollarin ( e) ansiokattoon asti. Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2004, % palkasta Työntekijä Työnantaja Tulorajat Työeläke 4,95 % 4,95 % $ ( e) Sosiaalivakuutus (työttömyys-, sairaus-, äitiys- ja hoitoavustuksia) 1,98 % 2,77 % $ ( e) 3.2 Työeläkejärjestelmän rahasto Työeläkemaksuista rahastoidaan etuuksien maksusta ylijäävä osa. Vuodesta 1999 vuoteen 2004 rahasto on kasvanut 26,3 miljardilla dollarilla, josta 38 % on vakuutusmaksuista ja loput sijoitustuotoista. Kanadan työeläkejärjestelmän rahasto oli vuoden 2004 kesäkuun lopussa 73,2 miljardia dollaria (44 mrd. e). Tavoitteena on kasvattaa rahasto viiden vuoden eläkemenon suuruiseksi (ennen vuoden 1998 uudistusta tavoite oli kaksi vuotta). Vuoteen 2017 mennessä rahaston on tarkoitus olla 20 % eläkevastuusta. Erillinen sijoitusneuvosto (Canada Pension Plan Investment Board) vastaa rahaston sijoituksista. Vuonna 2004 sijoitusneuvoston tehtäviä laajennettiin ja työeläkejärjestelmän varojen siirto valtion hallusta sijoitusneuvoston hoitoon aloitettiin. Sijoitusneuvosto tulee syyskuusta 2004 alkaen olemaan päävastuussa rahoituksen riittävyydestä etuuksien ja kulujen maksuun. Jatkossa sijoitusneuvosto tulee hoitamaan kokonaisuudessaan työeläkejärjestelmän rahavirtojen hallinnan, eli eläkevakuutusmaksut tulevat sijoitusneuvostolle ja sieltä myös maksetaan etuudet. Quebecin järjestelmässä rahoitusperiaatteet ja tulorajat ovat samat kuin Kanadan järjestelmässä. Quebecin työeläkejärjestelmällä on oma rahastonsa, joka vuonna 2001 oli 18 mrd. dollaria (11 mrd. e) eli 2,6 kertaa seuraavan vuoden eläkemenon suuruinen. Rahaston on tarkoitus olla 4,5 kertaa eläkemenon suuruinen vuonna Vuodesta 2016 alkaen eläkemenot ylittävät maksutulot, jolloin sijoitustuottoja on tarkoitus käyttää eläkemenojen kattamiseen. 4 Työeläkejärjestelmän etuudet Vakuutettuja ovat kaikki palkansaajat ja yrittäjät 18 vuoden iästä (tai vuoden 1966 alusta, jos se on myöhemmin) eläkkeelle siirtymiseen tai 70 ikävuoden täyttämiseen asti, edellyttäen, että vuosiansiot ovat yli dollarin (2 122 e) perusvähennyksen määrän. Etuuksien ELÄKETURVAKESKUS 7

8 määriä laskettaessa otetaan huomioon koko se aika, jolloin henkilöllä on mahdollisuus maksaa vakuutusmaksuja, eli kaikki vuodet 18-vuotiaasta eläkkeelle siirtymiseen, 70 ikävuoden täyttämiseen tai kuolemaan asti riippumatta siitä, onko henkilö ollut töissä. Quebecin työeläkejärjestelmässä myös eläkettä saavat tai yli 70-vuotiaat työntekijät maksavat vakuutusmaksuja. Työskentely voi nostaa eläkettä, jos ansiot ovat korkeammat kuin jonkin eläkkeen laskennassa käytetyn vuoden ansiot. 4.1 Vanhuuseläke Oikeus vanhuuseläkkeeseen Vanhuuseläkkeeseen on oikeus heti, kun vähintään yksi vakuutusmaksu on maksettu. Quebecin eläkejärjestelmässä vakuutusmaksuja on oltava maksettuna vähintään vuoden ajalta. Yleinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, mutta varhennetun vanhuuseläkkeen voi ottaa 60- vuotiaana ja lykätyn viimeistään 70-vuotiaana. Yleinen eläkeikä Varhennettu vanhuuseläke Lykätty vanhuuseläke Varhennusvähennys Lykkäyskorotus 65 v 60 v 70 v 0,5 %/kk 0,5 %/kk Eläkkeen ottaminen varhennettuna edellyttää, että henkilö joko lopettaa työnteon eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä ja on työskentelemättä eläkkeen alkamiskuukauden ajan, tai ansaitsee eläkkeen alkamiskuukautena ja sitä edeltävänä kuukautena alle maksimieläkkeen määrän ($814,17 eli 494 e vuonna 2004). Eläkkeen alkamiskuukauden jälkeen voi taas työskennellä rajoituksetta, mutta eläkettä ei työnteosta enää kartu. Kun eläkkeen ottaa 65 vuoden täyttämisen jälkeen, ei työntekoa tarvitse lopettaa. Quebecissä varhennetun vanhuuseläkkeen saamiseksi työnteko täytyy lopettaa tai tulee tehdä sopimus työnantajan kanssa ansioiden vähentämisestä vähintään 20 prosentilla. Työnteon lopettaminen tarkoittaa, että eläkkeen alkamisen jälkeisenä 12 kuukautena ansiot ovat alle neljäsosan ylätulorajasta (YMPE), eli vuonna 2004 alle dollaria (6 139 e) Vanhuuseläkkeen määrä Vanhuuseläkkeen määrä 25 % * keskiansiot koko vakuutusajalta Maksimieläke $ 814,17 (494 e) vuonna ELÄKETURVAKESKUS

9 Yleisessä eläkeiässä maksettava eläke on 25 prosenttia keskimääräisistä eläkkeen perusteena olevista ansioista koko vakuutusajalta. Vakuutusaikaan lasketaan mukaan kaikki vuodet 18-vuotiaasta (tai vuodesta 1966) eläkkeelle jäämiseen tai 70 ikävuoden täyttämiseen asti riippumatta siitä, onko henkilö ollut töissä. Keskimääräistä kuukausiansiota laskettaessa vakuutusajasta voidaan jättää pois tiettyjä aikoja, jolloin tuloja ei ole ollut tai ne ovat olleet vähäisiä. Pois voidaan jättää: - alle 7-vuotiaan lapsen hoitoaika - kuukaudet 65 ikävuoden jälkeen (joilla voidaan korvata alhaisten ansioiden kuukausia ennen 65 vuoden ikää) - kuukaudet, jolloin on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen - alhaisimpien ansioiden aikaa korkeintaan 15 prosenttia vakuutusajasta, tarkoituksena kompensoida esim. työttömyys-, sairaus- ja opiskeluaikoja. Eläkkeen perusteena ovat vuositulot, jotka eivät ylitä dollarin ( e) ylärajaa (YMPE). Myös dollarin (2 122 e) alarajan (YBE) alle jäävä tulojen osa lasketaan mukaan, vaikka siitä ei makseta vakuutusmaksuja. Eläkkeen enimmäismäärä on 25 % viiden viimeisen vuoden YMPE:n keskiarvosta, joka vuonna 2004 on 814,17 dollaria (494 e). Esimerkki työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeestä: Henkilö on syntynyt marraskuussa 1939 ja hänellä on oikeus eläkkeeseen joulukuussa 2004 eli 65 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. 1. Eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistaminen (ks. luku 6) Esim. vuoden 1966 ansiot (esimerkissä $) tarkistetaan vuoden 2004 tasoon seuraavasti: * YMPE-5 / YMPE 1966 = * / = $ YMPE-5 = viiden viimeisen vuoden YMPE:n keskiarvo = ( ) / 5 = $ 2. Laskennassa käytettävien vuosien ja ansioiden selvittäminen Esimerkissä mahdollinen vakuutusaika alkaa ja loppuu marraskuun 2004 lopussa. Vakuutusaika on siis 467 kuukautta, joiden ansiot yhteensä $. 15 % alhaisimpien ansioiden kuukausia jätetään pois, eli 71 kuukautta (yht $:n ansiot). Eläke lasketaan siis 396 kuukauden ansioiden (yht $) perusteella. 3. Eläkkeen laskenta 25 % * $ / 396 = 783,09 $ Lähde: Régie des rentes du Québec, ELÄKETURVAKESKUS 9

10 Varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, jonka voi ottaa vuotiaana, tehdään 0,5 %:n vähennys jokaista varhennettua kuukautta kohti. Lykättyyn vanhuuseläkkeeseen saa 0,5 %:n korotuksen jokaista lykättyä kuukautta kohti 70-vuotiaaksi asti Vanhuuseläkeoikeuden jakaminen puolisoiden kesken Avo- tai avioliittovuosien aikana karttunut eläke voidaan jakaa tasan puolisoiden kesken, jos molemmat ovat täyttäneet 60 vuotta ja toinen tai molemmat saavat tai hakevat työeläkejärjestelmän vanhuuseläkettä. Muulloin kuin avo- tai avioliiton aikana karttunutta eläkettä ei voi jakaa. Eläkkeen jakaminen päättyy, jos avio- tai avopuolisot eroavat (aviopuolisoilla avioero tai asumusero), toinen puolisoista kuolee, tai molemmat pyytävät jakamisen lopettamista. Avio- tai avoliiton päättyessä eroon, voidaan eläkkeen perusteena olevat ansiot yhdessäolovuosilta jakaa tasan. Avioerossa jako suoritetaan aina, mutta asumuserossa tai avoliiton päättyessä jommankumman on haettava jakoa. Jako voidaan tehdä, vaikka vain toinen olisi ollut vakuutettuna. Quebecin työeläkejärjestelmässä on vastaavanlaiset säännökset eläkkeiden ja eläkkeen perusteena olevien tulojen jakamisesta, mutta kelpoisuusvaatimuksissa on joitakin eroja. 4.2 Työkyvyttömyyseläke Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Työkyvyttömyyseläke myönnetään lääketieteellisin perustein vakuutetulle, jonka työkyvyttömyys on vakavaa ja pitkäaikaista. Vakavuus tarkoittaa, että henkilö ei kykene tekemään säännöllisesti mitään työtä ja pitkäaikaisuus, että työkyvyttömyys kestää vähintään seuraavan 12 kuukauden ajan tai johtaa todennäköisesti kuolemaan. Työkyvyttömyyden jatkuminen arvioidaan määräajoin uudelleen. Jos vakuutettu on tullut työkyvyttömäksi jälkeen, täytyy vakuutusmaksuja olla maksettuna neljän vuoden ajalta edellisten kuuden vuoden aikana. Ajanjakson vuosiansioiden täytyy olla vähintään 10 % vuosittaisesta YMPE:stä. Quebecin eläkejärjestelmässä vakava ja pitkäaikainen työkyvyttömyys tarkoittaa, että henkilö ei pysty tekemään mitään työtä, josta ansiot olisivat yli dollaria (7 224 e) vuodessa (v. 2004). Quebecissä vuotiaana on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos on kykenemätön jatkamaan samassa työssä. Vakuutusmaksuja on oltava maksettuna puolesta niistä vuosista, joina vakuutusmaksuja olisi voitu maksaa. Vähimmäisvaatimus on kaksi vuotta viimeisen kolmen vuoden aikana. 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 4.2.2 Työkyvyttömyyseläkkeen määrä Työkyvyttömyyseläkkeen määrä v $ 382, % * vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke koostuu tasasuuruisesta osasta ($ 382,17/kk eli 232 e vuonna 2004), ja ansiosidonnaisesta osasta. Ansiosidonnainen osa on 75 prosenttia vanhuuseläkkeen määrästä, joka lasketaan ikään kuin vakuutettu olisi täyttänyt 65 vuotta tullessaan työkyvyttömäksi. Yhteensä työkyvyttömyyseläke voi olla vuonna 2004 korkeintaan 992,80 dollaria (602 e) kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa neljän kuukauden odotusajan jälkeen Avustus työkyvyttömän lapselle Työkyvyttömyyseläkkeen saajan alle 18-vuotiaalle tai alle 25-vuotiaalle opiskelevalle lapselle maksetaan avustusta. Quebecissä ikäraja on aina 18 vuotta. Avustus on lasta kohti 192,68 dollaria (117 e) Kanadassa ja 61,18 dollaria (37 e) Quebecissä vuonna Työkyvyttömyyseläkkeen muuttaminen vanhuuseläkkeeksi Kun työkyvyttömyyseläkkeen saaja täyttää 65 vuotta, eläke muutetaan automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläke lasketaan käyttäen työkyvyttömyyden alkamisajan ylätulorajaa (YMPE:ä) eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistamiseen. Myös Quebecissä työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi 65- vuotiaana. Vanhuuseläkkeeseen tehdään 0,5 %:n vähennys kuukautta kohti siltä ajalta, jona maksettiin työkyvyttömyyseläkettä 60 ja 65 ikävuoden välillä. 4.3 Perhe-eläke Perhe-eläkkeeseen on oikeus, jos edunjättäjä oli maksanut vakuutusmaksuja vähintään kolmasosalta mahdollisesta vakuutusajasta eli 18-vuotiaasta eläketapahtumaan asti. Jos mahdollista vakuutusaikaa on alle 9 vuotta, vähimmäisvakuutusaika on kolme vuotta. Jos mahdollista vakuutusaikaa on yli 30 vuotta, riittävät 10 vuoden vakuutusmaksut Leskeneläke Leskeneläkkeeseen on oikeus aviopuolisolla tai vähintään vuoden yhdessä asumisen jälkeen avopuolisolla. Vuodesta 2000 alkaen myös samaa sukupuolta olevalla avopuolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on kuollut vuonna 1998 tai sen jälkeen. Uudelleen avioituminen ei lopeta leskeneläkettä. ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Leskeneläkkeen määräytyminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Vanhuuseläke tarkoittaa edunjättäjän saamaa vanhuuseläkettä tai sitä vanhuuseläkettä, jota edunjättäjä olisi saanut, jos hän olisi täyttänyt 65 vuotta sen kuukauden aikana, jona kuoli. Edunjättäjän vakuutusaikaa on siis aika 18-vuotiaasta (tai v. 1966) kuolemaan asti, ja vanhuuseläke lasketaan tämän ajan ansioiden keskiarvosta. Vuonna 2004 leskeneläkkeen enimmäismäärä 65 vuotta täyttäneille on 488,50 dollaria (296 e) ja alle 65-vuotiaille 454,42 dollaria (276 e) kuukaudessa. Leskeneläkkeen määräytyminen Edunsaajan ikä: Eläkkeen määrä: % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä* tai tasasuuruinen osa 149,11 $ (90 e) v alle 45 ja työkyvytön tai plus huollettavia lapsia 37,5 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä* alle 45, ei työkyvytön eikä huollettavia lapsia alle 35, ei työkyvytön eikä huollettavia lapsia * jos edunsaaja ei saa muuta työeläkejärjestelmän etuutta kuten yllä (45 64 v.) miinus 1/120 jokaista kuukautta kohti, jonka edunsaaja on alle 45 vuotta edunjättäjän kuollessa maksetaan vasta, kun edunsaaja täyttää 65 vuotta, tai jos hän tulee työkyvyttömäksi Quebecin eläkejärjestelmässä leskeneläke määräytyy muuten samalla tavalla, mutta alle 65-vuotiaden eläkkeen tasasuuruiset osat ovat erilaiset kuin Kanadan eläkejärjestelmässä. Alle 65-vuotiaiden leskeneläkkeen enimmäismäärät Quebecin eläkejärjestelmässä ovat seuraavat: Alle 45-vuotias: CAD EUR Ei työkyvytön eikä lapsia 403, Ei työkyvytön, lapsia 660, Työkyvytön 687, vuotias 687, vuotias 704, Jos henkilöllä on oikeus sekä lesken- että vanhuuseläkkeeseen, maksetaan korkeintaan vanhuuseläkkeen enimmäismäärä. Jos henkilöllä on oikeus sekä lesken- että työkyvyttömyyseläkkeeseen, maksetaan korkeintaan työkyvyttömyyseläkkeen enimmäismäärä Lapseneläke Lapseneläkettä maksetaan edunjättäjän huollettavana olleelle alle 18-vuotiaalle tai päätoimisesti opiskelevalle alle 25-vuotiaalle lapselle, jonka vanhemmista toinen tai molemmat ovat kuolleet. 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 Lapseneläke on tasasuuruinen etuus, joka vuonna 2004 on 192,65 dollaria (117 e) kuukaudessa. Lapseneläkkeen voi saada enintään kaksinkertaisena, jos molemmat vanhemmat täyttivät vakuutusmaksuedellytykset ja molemmat vanhemmat ovat joko työkyvyttömiä tai kuolleet. Quebecin eläkejärjestelmässä lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle. Lapseneläke on 61,18 dollaria (37 e) kuukaudessa Kuolintapauskorvaus Kuolintapauskorvaus maksetaan kertasuorituksena edunjättäjän kuolinpesälle. Jos pesää ei ole, voidaan korvaus maksaa hautajaiskuluista vastaavalle henkilölle, avio- tai avopuolisolle tai sukulaiselle (mainitussa järjestyksessä). Kuolintapauskorvaus on kuusi kertaa edunjättäjän vanhuuseläkkeen kuukausimäärän suuruinen. Korvauksen enimmäismäärä on jäädytetty dollariin (1516 e) vuodesta 1998 alkaen. Quebecin eläkejärjestelmässä kuolintapauskorvaus maksetaan ensisijaisesti hautajaiskulujen maksajalle ja se on aina euroa riippumatta edunjättäjän tuloista. 5 Kansaneläkejärjestelmän etuudet Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkettä, tulotakuulisää sekä puolisoavustusta. Järjestelmästä ei makseta työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkkeeseen (Old Age Security, OAS) on oikeus kaikilla, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta ja asuneet Kanadassa vähintään 10 vuotta 18 vuoden täyttämisen jälkeen. Kansaneläkettä voidaan maksaa ulkomaille, jos asumisaikaa on vähintään 20 vuotta 18 vuoden täyttämisen jälkeen. Täyden kansaneläkkeen saa, kun on asunut Kanadassa 40 vuotta 18 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Jos asumisaikaa on vähemmän, kansaneläke on 1/40 jokaista asumisvuotta kohti. Täysi kansaneläke oli 466,63 dollaria (283 e) kuukaudessa heinäkuussa Kansaneläkejärjestelmän etuuksien enimmäismäärät näkyvät alla olevasta taulukosta. Eläkeläiset, joiden nettotulot ovat yli dollaria ( e) vuodessa (v. 2004), joutuvat verotuksen yhteydessä maksamaan kansaneläkkeen takaisin osittain tai kokonaan. Takaisinmaksu on 15 prosenttia tulojen ja tulorajan erotuksesta ja koko kansaneläke maksetaan takaisin, kun nettotulot ylittävät dollaria ( e). Takaisinmaksun määrä voidaan vähentää etukäteen kuukausittaisesta eläkkeestä. ELÄKETURVAKESKUS 13

14 Kansaneläkejärjestelmän etuudet heinäkuussa 2004 Enimmäismäärä, $/kk Tulot/vuosi, joilla etuutta ei enää makseta Kansaneläke 466,63 (283 e) - Tulotakuulisä (GIS) Yksinäinen 554,59 (336 e) (8 077 e) Henkilö, jonka puoliso/avopuoliso ei saa eläkettä 554,59 (336 e) ( e) saa eläkettä 361,24 (219 e) ( e) saa puolisoavustusta 361,24 (219 e) ( e) Puolisoavustus puoliso/avopuoliso 827,87 (502 e) ( e) leski (myös avopuoliso) 913,99 (554 e) ( e) Kansaneläkkeeseen maksetaan pienituloisille tuloharkintaista tulotakuulisää (Guaranteed Income System, GIS) sekä avustusta avo- tai aviopuolisolle (Allowance). Puolisolle maksettava avustus takaa vähimmäistoimeentulon vuotiaalle avio- tai avopuolisolle tai leskelle (myös avopuolisolle) kunnes tämä on itse oikeutettu kansaneläkkeeseen. Monet provinssit ja territoriot maksavat omista sosiaaliturvaohjelmistaan tarveharkintaisia lisiä yleensä kansaneläkkeen tulotakuulisään oikeutetuille. Esimerkiksi Ontario Guaranteed Annual Income System (GAINS) maksaa enintään 83 dollarin (50 e) lisää 65 vuotta täyttäneille, joiden tulot jäävät provinssin takaaman vähimmäistulon alle. 6 Työmarkkinoilla sovittu ja yksilöllinen lisäeläketurva 6.1 Registered Pension Plans Työmarkkinoilla sovittu rekisteröity lisäeläketurva (Registered Pension Plans, RPP) kattaa noin 40 prosenttia työntekijöistä. Lisäeläketurva voi olla yksittäisen tai useamman työnantajan järjestämää ja se voi perustua työmarkkinasopimukseen. Järjestelmät on rekisteröitävä tulli- ja verovirastossa verovähennyskelpoisuuden saamiseksi. Lisäeläkejärjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä on sekä liittovaltion että provinssien tasolla, joten järjestelmissä on jonkin verran eroja eri provinsseissa. Jos järjestelmään kuuluu jäseniä eri provinsseista, noudatetaan sen provinssin lainsäädäntöä, jossa järjestelmä on rekisteröity. Järjestelmät voivat olla etuus- tai maksuperusteisia. Viime vuosina etuusperusteisia järjestelmiä on muutettu maksuperusteisiksi, mutta 85 % vakuutetuista kuuluu yhä etuusperusteisiin ja 14 % maksuperusteisiin järjestelmiin. Lisäksi on myös joustavia (flexible) etuusperusteisia järjestelmiä, joissa voi maksaa, ja vähentää verotuksessa, vapaaehtoisia maksuja parempien etujen (esim. perhe-eläke, indeksointi tai varhaiseläke) saamiseksi. Lisäeläkejärjestelmään pääsee viimeistään kahden vuoden työskentelyn jälkeen. Järjestelmään liittyminen voi olla pakollista tai vapaaehtoista. Lisäeläkejärjestelmissä on määri- 14 ELÄKETURVAKESKUS

15 telty normaali eläkeikä, joka on yleensä 65 vuotta. Normaali eläkeikä voi perustua myös palvelusvuosiin yrityksessä tai iän ja palvelusvuosien yhdistelmään. Varhaiseläkkeelle voi olla mahdollista siirtyä korkeintaan 10 vuotta ennen normaalia eläkeikää, jolloin eläkkeen saa vähennettynä Maksuperusteiset järjestelmät Maksuperusteisessa järjestelmässä työnantaja maksaa vakuutusmaksua vähintään 1 % työntekijän palkasta. Työntekijän ja työnantajan yhteensä maksaman vakuutusmaksun verovähennyskelpoinen enimmäismäärä on 18 % palkasta, enintään kuitenkin dollaria vuonna Eläke voidaan maksaa kertasummana tai jatkuvana kuukausieläkkeenä Etuusperusteiset järjestelmät Etuusperusteiset järjestelmät voivat olla integroituja", eli niissä otetaan huomioon yleisestä työeläkejärjestelmästä maksettavat etuudet. Etuudet maksetaan kuukausieläkkeenä, lisäksi joissain provinsseissa on mahdollista maksaa osa eläkkeestä kertasummana. Eläkkeen enimmäismäärä on yleensä pienempi seuraavista: - 2 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta korkeintaan 35 vuodelta. - Tasasuuruinen etuus kerrottuna palveluvuosilla (enint. 35 vuotta). Tasasuuruinen etuus on korkeintaan 1/9 maksuperusteisen järjestelmän ylärajasta, eli 1 833,33 dollaria vuonna Perhe-eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet Sekä maksu- että etuusperusteisissa järjestelmissä leskeneläke on vähintään 60 % lisäeläkejärjestelmään kuuluneen edunjättäjän eläkkeestä. Puolison määritelmä vaihtelee eri provinsseissa etenkin koskien avoparin vaadittua yhdessäoloaikaa. Rekisteröityjen lisäeläkejärjestelmien ei tarvitse tarjota työkyvyttömyyseläkkeitä. Niitä tarjotaan usein erillisillä järjestelyillä. 6.2 Muut lisäeläkejärjestelmät Deferred Profit-Sharing Plans Työnantaja voi myös järjestää työntekijöille yrityksen tuottoihin perustuvan eläkevakuutuksen (DPSP), jossa ainoastaan työnantaja maksaa vakuutusmaksuja yrityksen tuottojen mukaan. Verovähennyskelpoiset maksut voivat olla korkeintaan 9 % työntekijän vuosiansioista ja enimmillään puolet RPP:n ylärajasta ($ vuonna 2004). ELÄKETURVAKESKUS 15

16 6.2.2 Group Registered Retirement Savings Plans Työnantajat voivat järjestää työntekijöilleen myös ryhmäeläkevakuutuksen (GRRSP), joka on samankaltainen kuin rekisteröity yksilöllinen eläkevakuutus (ks. alla RRSP), mutta työnantaja vähentää vakuutusmaksun suoraan työntekijän palkasta Retirement Compensation Arrangements and Supplemental Plans Myös rekisteröimättömät työnantajan järjestämät lisäeläkkeet (RCASP) etenkin korkeapalkkaisille työntekijöille ovat yleistyneet, kun rekisteröityjen järjestelmien verohyödyt ovat ajan mittaan reaalisesti huonontuneet. Tällaiset järjestelmät eivät saa veroetuja Registered Retirement Savings Plans Yleisimpiä yksilöllisen eläkesäästämisen muotoja ovat rekisteröidyt eläkevakuutukset (RRSP). Vuonna 2002 tällaiseen vakuutukseen säästi 6,0 miljoonaa kanadalaista. Jotta yksilöllisen vakuutuksen voi ottaa, täytyy olla ansainnut työ- tai yritystuloja. Viimeistään 69- vuotiaana yksilöllinen eläkevakuutus täytyy joko muuttaa RRIF:ksi (Registered Retirement Income Fund), sillä täytyy ostaa eläke, tai nostaa varat kertasummana. Myös RRIF:stä on nostettava vuosittain tietty minimimäärä. 7 Indeksiturva Kaikkia työeläkejärjestelmän etuuksia (lukuun ottamatta kuolintapauskorvausta) tarkistetaan vuosittain tammikuussa kuluttajahintaindeksin mukaan. Eläkkeen perusteena olevia ansioita tarkistetaan palkkakehityksen mukaan siten, että ne kerrotaan suhteella A/B, jossa A on viiden viimeisen työskentelyvuoden YMPE:n keskiarvo ja B on tarkistettavan vuoden YMPE (ks ). YMPE, eli eläkevakuutusmaksujen perusteena olevien ansioiden yläraja, on sidottu suoraan Kanadan keskipalkkaan. Kansaneläkejärjestelmän etuuksia tarkistetaan kuluttajahintojen muutoksen mukaan neljä kertaa vuodessa tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun alussa. Joidenkin rekisteröityjen lisäeläkejärjestelmien etuuksia tarkistetaan osittain tai täysin inflaation mukaan, jotkut järjestelmät tekevät harkinnanvaraisia tarkistuksia ja jotkut eivät tarkista etuuksia lainkaan. 8 Verotus Työeläkkeet ovat verotettavaa tuloa. Työnantaja voi vähentää vakuutusmaksut yrityksen verotuksessa. Työntekijän maksu vähennetään työntekijän verotettavasta tulosta. Kansaneläke on verotettavaa tuloa, mutta siihen liittyvät tulotakuulisä ja puolisoavustus ovat verottomia. 16 ELÄKETURVAKESKUS

17 Rekisteröityjen työmarkkinaperusteisten ja yksilöllisten lisäeläkejärjestelmien vakuutusmaksut voi vähentää verotuksessa ja sijoitustuotot ovat verottomia. Järjestelmistä nostettavat varat tai maksettavat eläkkeet ovat verollista tuloa. Työnantajan maksamat maksut eivät ole työntekijälle verotettavia etuuksia. Työnantaja voi vähentää maksamansa vakuutusmaksut yrityksen verotuksessa. Maksuperusteisessa lisäeläkejärjestelmässä työntekijän ja työnantajan yhteensä maksaman vakuutusmaksun verovähennyskelpoinen enimmäismäärä on 18 % palkasta, enintään kuitenkin dollaria vuoden 2003 verotuksessa ja dollaria vuoden 2004 verotuksessa ( dollaria v ja 2006 alkaen korotukset palkkakehityksen mukaan). Yrityksen tuottoihin perustuvassa DPSP-järjestelmässä työnantaja voi vähentää vakuutusmaksuja 9 % palkasta, korkeintaan dollaria (v. 2004). Rekisteröidyissä yksilöllisissä eläkejärjestelmissä vähennyskelpoisen maksun yläraja perustuu vuosituloihin ja voi olla korkeintaan 18 % edellisen vuoden tuloista, kuitenkin korkeintaan dollaria vuonna 2003 ja dollaria vuonna Jos henkilö kuuluu myös rekisteröityyn työmarkkinaperusteiseen järjestelmään, yksilöllisen järjestelmän vähennyskelpoisten maksujen yläraja alenee tietyn määrän (Pension Adjustment). Käyttämättömän verovähennysoikeuden voi siirtää kokonaisuudessaan seuraaville vuosille. 9 Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Kanadan välinen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan vuonna 1988 ja uudistettu sopimus vuonna Suomen ja Quebecin välinen sosiaaliturvasopimusjärjestely tuli voimaan vuonna 1988 ja uudistettu sopimus vuonna Kanadan kanssa tehty sopimus koskee vain eläkkeitä, kun taas Quebecin kanssa tehty sopimus koskee myös tapaturmavakuutusta ja lähetettyjen työntekijöiden ja opiskelijoiden sekä perheenjäsenten sairausturvaa. Kanadan ja Quebecin työeläkejärjestelmien eläkkeet myönnetään ja maksetaan ulkomaille ilman rajoituksia. Kansallisen lainsäädännön mukaan kansaneläke voidaan maksaa ulkomaille, jos asumisaikaa Kanadassa on vähintään 20 vuotta 18 vuoden täyttämisen jälkeen. 10 Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Kanadan ja provinssien talousministerit arvioivat Kanadan työeläkejärjestelmää joka kolmas vuosi ja totesivat tammikuussa 2003 järjestelmän olevan vakaa ja kestävä pitkällä aikavälillä. Vuoden 1998 Kanadan ja Quebecin työeläkejärjestelmien uudistuksilla on pyritty vahvistamaan järjestelmän rahoitusta, parantamaan sijoitusten tuottoa sekä hillitsemään kustannusten kasvua väestön ikääntyessä ja eliniän kohotessa. Tuolloin eläkkeiden määräytymiskriteereitä tiukennettiin ja eläkevakuutusmaksuja nostettiin asteittain kuuden vuoden ELÄKETURVAKESKUS 17

18 aikana. Arvioiden mukaan vakuutusmaksutulot ylittävät eläkemenot vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen tarvitaan rahastojen sijoitustuottoja eläkkeiden maksuun. Quebecin hallitus neuvottelee joka kuudes vuosi eri tahojen kanssa (public consultation) Quebecin lakisääteisen työeläkejärjestelmän tilanteesta. Neuvotteluprosessi on käynnissä vuonna 2004 ja hallitus julkaisi vuonna 2003 työpaperin, joka sisältää ehdotuksia Quebecin eläkejärjestelmän sopeuttamiseksi uusiin realiteetteihin, kuten nopeasti vanhenevaan väestöön, muuttuvaan työvoimaan ja perherakenteiden muuttumiseen (ks. Ehdotuksen mukaan Quebecin työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen laskenta muuttuisi siten, että eläke perustuisi todellisen työuran ansioihin nykyisen 18-vuotiaasta eläkkeelle siirtymiseen kestävän mahdollisen vakuutusajan ansioiden sijaan. Näin yli 40 vuotta työskentelevät voisivat saada korkeamman eläkkeen. Alle 7-vuotiaan lapsen hoitoaika, joka nykyään voidaan jättää pois keskiarvoa laskettaessa, kartuttaisi uudessa laskutavassa eläkettä. Ehdotus poistaisi nykyiset työntekoa rajoittavat säädökset, kun eläkkeen ottaa vuotiaana. Myös työskentely 65 ikävuoden jälkeen yritettäisiin tehdä houkuttelevammaksi nostamalla eläkkeen lykkäyskorotusta 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Quebecin työeläkejärjestelmän vuotiaita koskevista lievemmistä työkyvyttömyyskriteereistä on tarkoitus luopua ja muuttaa ne alle 60-vuotiaiden kriteerien mukaisiksi. Lapseneläke nousisi ehdotuksen mukaan nykyisestä 61 dollarista Kanadan järjestelmän mukaiseen 193 dollariin. Leskeneläkettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että leski, joka ei ole eläkkeellä, saisi kolmen vuoden ajan työkyvyttömyyseläkkeen suuruista etuutta ja hänen omaan vakuutukseensa siirrettäisiin 60 prosenttia edunjättäjän vakuutuksen perusteena olevista tuloista jokaista yhdessäolovuotta kohti (samalla periaatteella kuin jakaminen avioerotilanteessa). Eläkkeellä oleva leski saisi 60 % edunjättäjän vanhuuseläkkeestä. 18 ELÄKETURVAKESKUS

19 Lähteitä ja linkkejä Adapting the Pension Plan to Québec's new realities. Working paper. Régie des rentes du Québec. Canada Benefits. Canada Pension Plan (R.S. 1985, c. C-8 ) (lakiteksti) Canada Pension Plan (CPP) (2004) Social Development Canada. Canada s Retirement Income System (2001) Social Development Canada. Complementary & private pensions throughout the world (2003) ISSA & INPRS. Geneva. CPP Investement Board: Annual Report International pension funds and their advisors (2004) APIS & IPE. Aspire Publications Ltd. London. Laitinen-Kuikka, Sini & Bach, Jarna (1999) Eläketurva muissa maissa. Eläketurvakeskus. Old Age Security Act (R.S c. O-9) Old Age Security (OAS) Program (2004) Social Development Canada. Overview: Old Age Security and Canada Pension Plan (2001) Social Development Canada. The Régie des rentes du Québec Retirement portal. Social security programs throughout the world: Canada (2003) Social Security Administration (SSA) & International Social Security Association (ISSA). Social Security Worldwide (SSW), ISSA. ELÄKETURVAKESKUS 19