ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA"

Transkriptio

1 ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA 2002

2 ISBN Kannen kuva: Fennopress Oy Hakapaino Oy, Helsinki 2002

3 LUKIJALLE "Eläketurva Länsi-Euroopassa" perustuu aikaisemmin julkaistuun kirjaan Eläketurva muissa maissa. Ensimmäinen painos tästä kirjasta ilmestyi vuonna 1996 ja toinen painos vuonna Nyt käsillä olevaan teokseen on otettu mukaan vain 17 Länsi-Euroopan maata aikaisempien 23 maan sijaan, siksi kirjan nimikin on muutettu. Kirjan kirjoittajien määrä on kasvanut jokaisen painoksen myötä. Tässä julkaisussa päivitystyön ovat tehneet Sini Laitinen-Kuikka lukujen 1, 3, 11, 14 ja 16 osalta, Jarna Bach lukujen 2, 5, 8, 9, 10, 13 ja 17 osalta ja Mika Vidlund lukujen 4, 6, 7, 12, 15 ja 18 osalta. Kirjaa kirjoitettaessa on ajateltu erityisesti niitä eläketurvan asiantuntijoita, jotka erilaisissa suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä tarvitsevat tietoa Länsi-Euroopan maiden eläketurvasta. Johdantoluvussa on selvitetty joitakin keskeisiä käsitteitä, jotka ovat oleellisia muiden maiden eläketurvaa tarkasteltaessa. Ne auttanevat myös niitä kirjan käyttäjiä, joille eläketurvan ammattiterminologia on vieraampaa. Kunkin maan eläketurvan kokonaisuudesta annetaan kirjassa yleiskuva. Maiden keskeiset lakisääteiset eläkejärjestelmät kuvataan sen jälkeen yksityiskohtaisesti. Lisäksi on kerrottu pääpiirteittäin kunkin maan työmarkkinasopimuksiin perustuvasta ja työnantajakohtaisesti järjestetystä eläketurvasta. Lopuksi kerrotaan eläkejärjestelmiin tehdyistä ja vireillä olevista uudistuksista. Kiitämme lämpimästi Christina Lindelliä, Tiina Erosta, Arja Iisakkalaa, Kimmo Kontiota, Pirjo Koposta, Anna-Riitta Laaksoa, Anja Lehesniemeä, Seppo Pietiläistä ja Silja Stockingeria tekstin eri osien lukemisesta ja saamistamme hyödyllisistä kommenteista. Helsingissä Sini Laitinen-Kuikka Jarna Bach Mika Vidlund

4

5 SISÄLLYS 1 Johdanto Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Norja Portugali Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska

6

7 1 Johdanto 1 Johdanto Muiden maiden eläketurvaa koskevan tiedon tarve on jatkuvasti kasvanut erityisesti Suomen EU-jäsenyyden myötä. Myös oman maamme eläketurvan merkittävät uudistukset ovat lisänneet kiinnostusta toisten maiden ratkaisuihin eläketurvan eri osa-alueilla. Mielenkiintoa ulkomaihin on osaltaan herättänyt myös Suomessa käyty keskustelu siitä, minkälaiseen lakisääteiseen eläketurvaan meillä on tulevaisuudessa varaa. Kun samaa keskustelua käydään muissa maissa, näyttää kiinnostuksen lisääntyminen toisten maiden eläketurvaan olevan kansainvälinen ilmiö. Samalla kun ulkomaiden eläketurvan tuntemus on lisääntynyt, ovat sitä koskevat kysymykset tulleet yhä yksityiskohtaisemmiksi ja tarkemmiksi. Näin erityisesti silloin, kun tietoa tarvitaan oman maamme eläkejärjestelmän suunnitteluun liittyvissä tehtävissä tai vakuutettujen, eläkkeensaajien ja yritysten asiakaspalvelussa. Tämä käsikirja pyrkii osaltaan palvelemaan juuri näissä käytännön tehtävissä tietoa tarvitsevia. Kirja pyrkii antamaan sekä yleiskuvan kunkin maan eläketurvan kokonaisrakenteesta että yksityiskohtaista tietoa maan kattavimmista eläkejärjestelmistä. Eläkejärjestelmiin pätee erityisen hyvin yleinen lainalaisuus, jonka mukaan se mikä yksityiskohtaisuudessa voitetaan, menetetään vertailtavuudessa. Käsikirja ei siksi pyrikään antamaan valmista vertailevaa tietoa. Eri maiden eläketurvan kuvaukset on kuitenkin rakennettu yhtenäiseen viitekehykseen, niin että vertailevan tiedon kokoaminen kirjan tietojen pohjalta olisi mahdollisimman vaivatonta. Valittu viitekehys noudattaa suomalaisen ja laajemminkin pohjoismaisen eläketurvan periaatteita. Sen mukaan yhteiskunta takaa kaikille maassa asuville vähimmäiseläketurvan. Työssäoloaikana vakiintunut kulutustaso turvataan työskentelyyn perustuvalla työeläkkeellä. Lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää lisäeläketurvaa työntekijöilleen tai tällaisen lisäeläketurvan järjestämisestä voidaan sopia työmarkkinaosapuolten kesken. Yleisen lakisääteisen turvan tai työsuhteeseen sidotun turvan lisäksi kukin voi mahdollisuuksiensa ja tarpeidensa mukaan järjestää itselleen vielä yksilöllistä lisäeläketurvaa. Yksilölliset, vapaaehtoiset eläkkeet jäävät pääosin tämän tarkastelun ulkopuolelle lukuun ottamatta Britannian lakisääteistä työeläkettä korvaavia yksilöllisiä eläkkeitä ja Saksan erityistä vapaaehtoista yksilöllistä eläkesäästämistä, joka on valtion tukemaa, ja jonka tarkoituksena on korvata lakisääteisen turvan tulevat heikennykset. Pääasiassa kirjassa käsitellään vain yhteiskunnan järjestämää ja työmarkkinoilla kollektiivisesti tai työnantajakohtaisesti sovittua eläketurvaa. 7

8 1 Johdanto.. Maakohtaisten selvitysten rakenne on pitkälti samanlainen. Pääotsikot ovat kaikissa maaselvityksissä samat. Tätä tarkemmalla tasolla rakenteessa on jonkin verran maakohtaisia eroja. Ne antavat mahdollisuuden kunkin maan eläketurvan erityispiirteiden esille tuomiseen. Seuraavassa on tarkasteltu maakohtaisten selvitysten sisältöä luvuittain. Luvussa 1 annetaan kokonaiskuva kunkin maan eläketurvasta. Lakisääteisen turvan osalta on asumisperusteisten vähimmäiseläkejärjestelmien ja työeläkejärjestelmien lisäksi tuotu esiin mahdolliset ammatti- ja toimialakohtaiset erityisjärjestelmät sekä julkisen sektorin erityisjärjestelmät, joita ei kirjassa muuten tarkastella lähemmin. Kokonaiskuvaa luodaan myös siitä, mikä on toisaalta lakisääteisten ja muiden pakollisten eläkejärjestelmien ja toisaalta työnantajakohtaisten eläkejärjestelmien merkitys eläketurvan kokonaisuudessa. Luvussa 2 on kerrottu asumisperusteisista vähimmäiseläkejärjestelmistä. Pohjoismaissa kansaneläkejärjestelmät takaavat vähimmäiseläketurvan periaatteessa kaikille maassa asuville. Kansaneläkejärjestelmien takaama kattava vähimmäiseläketurva onkin yksi niistä pohjoismaisen sosiaaliturvan piirteistä, joka on antanut aiheen puhua erityisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta erotukseksi Manner-Euroopan korporatistisesta ja angloamerikkalaisen alueen liberalistiseksi kutsutuista hyvinvointivaltioista. Kansaneläkejärjestelmä on kirjassa mukana olevista maista Pohjoismaiden lisäksi myös Alankomaissa. Irlannin, Britannian ja Sveitsin tasaeläkkeitä maksavat peruseläkejärjestelmät ovat lähes yhtä kattavia kuin kansaneläkejärjestelmät, mutta poikkeavat periaatteellisesti pohjoismaisista kansaneläkejärjestelmistä siinä, että eläke karttuu lähtökohtaisesti työntekoon perustuvien vakuutusmaksujen eikä asumisajan perusteella. Useimmissa Manner-Euroopan maissa eläketurva rakentuu pääosin työeläkkeen varaan. Itävaltaa, Luxemburgia ja Saksaa lukuun ottamatta näissäkin maissa on kuitenkin erityisiä toimeentulotuen tyyppisiä vähimmäiseläkkeitä vanhuksille ja työkyvyttömille, joissakin maissa myös leskille. Pohjoismaisista kansaneläkejärjestelmistä ne eroavat siinä, että etuuksia on vähemmän ja tuloharkinta on tiukempi. Toisaalta on syytä huomata, että monissa Manner-Euroopan maissa myös työeläketurvaan sisältyy vähimmäiseläke. Niistä on maakohtaisissa selvityksissä kerrottu työeläkkeiden yhteydessä. Raja vähimmäiseläketurvan ja muun toimeentuloturvan välillä on toisinaan liukuva. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa toimeentulotukeen on otettu erityinen ikääntyneille ja työkyvyttömille maksettava etuus, joka pitkälti vastaa vähimmäiseläkettä. Leskeneläkettä taas maksetaan joissakin kan- 8

9 1 Johdanto saneläkemaissa leskien lisäksi kaikille taloudellisen tuen tarpeessa oleville yksinhuoltajille. Varsinaisten eläkkeiden lisäksi maksetaan usein myös erilaisia tarveharkintaisia erityislisiä. Tehtävän rajauksen vuoksi tässä on keskitytty eläkkeiden kuvaamiseen, ja vain niihin kiinteästi liittyvät erityislisät on mainittu. Työeläketurvaa koskevassa luvussa 3 on kunkin maan lakisääteisiä eläkejärjestelmiä tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Lähtökohtana on ollut kuvata kattavimmat yksityisen sektorin palkansaajien ja yrittäjien eläkejärjestelmät. Monessa maassa palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat samaan työeläkejärjestelmään. Tässä kirjassa mukana olevista seitsemästätoista maasta seitsemässä palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat samaan järjestelmään. Alankomaissa, Britanniassa ja Tanskassa vain peruseläke on pakollinen yrittäjille. Näissä maissa peruseläke muodostaa merkittävimmän osan lakisääteisestä eläketurvasta, ja myös palkansaajien työeläketurva on tasoltaan matala tai sitä ei ole lainkaan. Seitsemässä maassa yrittäjillä on erillinen tai useita erillisiä lakisääteisiä työeläkejärjestelmiä tai yrittäjät voivat vapaaehtoisesti liittyä palkansaajien lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Yrittäjien erillisiä lakisääteisiä työeläkejärjestelmiä on käsitelty suppeammin kuin palkansaajien järjestelmiä osin siksi, että ne ovat pääpiirteiltään samanlaisia kuin palkansaajien eläkejärjestelmät ja toisaalta siksi, että usean erillisen yrittäjien eläkejärjestelmän perusteellinen kuvaaminen ei olisi ollut mahdollista työn välttämättömän rajaamisen vuoksi. Vaikeimman rajanveto-ongelman eläkejärjestelmien jaottelussa vähimmäiseläketurvaan, työeläketurvaan ja lisäeläketurvaan ovat aiheuttaneet joidenkin maiden pakolliset lisäeläkejärjestelmät, jotka nimensä perusteella voisivat kuulua lukuun neljä 'Lisäeläketurva'. Kaikissa kolmessa maassa, Kreikassa, Ranskassa ja Sveitsissä, joissa on tällaiset lähes kaikki palkansaajat kattavat pakolliset lisäeläkejärjestelmät, on kuitenkin ollut luonnollisinta käsitellä niitä työeläketurvan yhteydessä. Pakolliset lisäeläkkeet muodostavat näissä maissa kiinteän kokonaisuuden lakisääteisten työeläkkeiden kanssa ja vakuutukseen kuuluminen on lailla säädetty pakolliseksi. Sveitsin pakollista lisäeläketurvaa on Suomessa usein kutsuttukin työeläkejärjestelmäksi. Kun maassa kuitenkin on yleinen lakisääteinen ansiosidonnaisia eläkkeitä maksava eläkejärjestelmä, on tässä katsottu perustellummaksi puhua pakollisesta lisäeläkejärjestelmästä. Lisäeläketurvaa koskevassa luvussa 4 on käsitelty kunkin maan työmarkkinasopimuksiin perustuvia ja työnantajakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä. Kansainvälisesti käytetyssä eläketurvan kokonaisuutta kuvaavassa ns. 9

10 1 Johdanto.. kolmen pilarin mallissa nämä edustavat tyypillisimmillään eläketurvan toista pilaria. Eläketurvan ensimmäisellä pilarilla tarkoitetaan silloin yhteiskunnan järjestämää lakisääteistä eläketurvaa, joka kattaa hyvin laajoja väestöryhmiä ja josta sovitaan kansallisella tasolla. Monissa Manner-Euroopan maissa ensimmäinen pilari muodostuu työeläkejärjestelmästä. Pohjoismaissa siihen kuuluvat sekä kansaneläkkeet että työeläkkeet. Ensimmäisen pilarin turvaan viitataan usein englanninkielisellä käsitteellä 'social security pensions'. Tätä osaa eläketurvasta voidaan sosiaaliturvasopimuksilla tai EU-asetuksella 1408/71 siirtää maasta toiseen. Eläketurvan toisen pilarin muodostaa työmarkkinoilla sovittu eläketurva, joka sekin voi olla suuria palkansaajaryhmiä koskevaa ja kyseisille työmarkkinaosapuolille pakollista. Järjestelmiä koskeva päätöksenteko tapahtuu kuitenkin työmarkkinoilla eikä kansallisissa parlamenteissa. Vaikka järjestelmät eivät ole lakisääteisiä, on useimmissa maissa puitelainsäädäntöä, joka koskee näitä järjestelmiä. Lailla voidaan rajoittaa järjestelmiä koskevaa sopimusvapautta tai säätää tiettyjä ehtoja veroetujen saamiseksi. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus eivät koske toisen pilarin eläketurvaa lukuun ottamatta Ranskan ja Sveitsin pakollisia lisäeläkejärjestelmiä, jotka kyseiset maat ovat hiljattain vapaaehtoisesti liittäneet asetuksen soveltamisalaan. Eläketurvan kolmannen pilarin muodostaa täysin yksilöllinen, vapaaehtoinen, henkilökohtaisesti järjestetty lisäeläketurva, jota tässä kirjassa ei juurikaan ole käsitelty. Tällaisista vakuutuksista ja säästösopimuksista on vähän tietoja saatavissa, ja rajanveto eläkesäästämisen ja muun säästämisen kesken on usein vaikeaa. Erityisesti lisäeläketurvaa tarkasteltaessa tulee keskeiseksi käsitteellinen ero ns. etuusperusteisten ja maksuperusteisten eläkejärjestelmien välillä. Etuusperusteisilla (defined benefit) järjestelmillä tarkoitetaan eläkejärjestelmiä, joissa etuuksien taso on ennalta sovittu ja vakuutusmaksut kerätään niin suurina, että luvatut etuudet voidaan maksaa. Maksuperusteisella (defined contribution) järjestelmällä taas tarkoitetaan järjestelmiä, joissa perittävien maksujen suuruus on ennalta sovittu. Kootut maksut ja niille saatu tuotto ratkaisevat sen, kuinka suuria etuuksia vakuutetut aikanaan saavat. Etuuksien tasoa ei ole ennalta sovittu, vaikka näissäkin järjestelmissä on yleensä taustalla jokin oletettu eläkkeen tavoitetaso, jonka mukaan maksut on mitoitettu. Useimpien maiden lakisääteiset työeläkejärjestelmät ovat etuusperusteisia. Työmarkkinoilla sovitut lisäeläkejärjestelmät puolestaan ovat yhä 10

11 1 Johdanto useammin maksuperusteisia. Viime vuosien eläkeuudistusten myötä on syntynyt myös käsite notional defined contribution -järjestelmä. Tällaisia näennäisesti maksuperusteisia järjestelmiä ovat Ruotsin ja Italian uudet työeläkejärjestelmät, joissa etuudet määräytyvät periaatteessa maksettujen maksujen mukaan, mutta näitä maksuja ei ole todellisuudessa rahastoitu siten kuin aidossa maksuperusteisessa järjestelmässä. Merkittävä periaatteellinen ero etuusperusteisten ja maksuperusteisten järjestelmien välillä on se, että pelkistetyssä maksuperusteisessa järjestelmässä vastuu eläketurvan riittävyydestä siirtyy vakuutetulle itselleen. Eläketurvan järjestäjä ei ole sitoutunut takaamaan enempää kuin sen, mitä maksetuilla maksuilla ja niiden tuotolla voidaan kustantaa. Käytännössä jako etuus- ja maksuperusteisiin järjestelmiin ei kuitenkaan aina ole näin selkeä, etenkään silloin kuin maksuperusteisen järjestelmän periaatetta on sovellettu lakisääteisiin tai pakollisiin lisäeläkejärjestelmiin kuten Ranskassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Luvussa 5 on kerrottu lyhyesti vakuuttamisesta ja etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta erilaisissa ulkomaantilanteissa. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus on tässä ainoastaan mainittu, koska niiden sisältöä on käsitelty perusteellisesti Eläketurvakeskuksen muissa julkaisuissa. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus koskevat kuitenkin ainoastaan lakisääteistä sosiaaliturvaa. Ne eivät koske työmarkkinoilla sovittua turvaa Ranskan ja Sveitsin pakollisia lisäeläkejärjestelmiä lukuun ottamatta. Työmarkkinoilla sovittua lisäeläketurvaa koskee EU-direktiivi 98/49/EY yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta. Direktiivi edellyttää kansallisen lainsäädännön mukauttamista niin, että EU-maasta toiseen liikkuvan työntekijän lisäeläkeoikeudet säilyvät samoin kuin ne olisivat säilyneet, jos hän ei olisi muuttanut maasta. Direktiivi jättää edelleen aukkoja lisäeläkeoikeuksien säilymiseen silloin, kun lisäeläkeoikeudet voidaan menettää myös maan sisällä työpaikkaa vaihdettaessa. Työmarkkinoilla sovittujen eläkeoikeuksien siirrettävyyden lisäksi maasta toiseen siirryttäessä ongelmia aiheuttaa verotuskäytännön erilaisuus eri maissa. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta paneutua näihin verotukseen liittyviin ongelmiin syvemmin. Kunkin maan verotuskäytännöstä on kuitenkin selvitetty lyhyesti sekä lakisääteisten että lisäeläkkeiden osalta. Luvussa 6 on kerrottu Länsi-Euroopan maissa tehdyistä ja vireillä olevista eläketurvan uudistuksista. Eläkejärjestelmien lyhyemmän ja pidemmän aikavälin rahoitusvaikeudet ovat monessa maassa pakottaneet jossain 11

12 1 Johdanto.. määrin leikkaamaan lakisääteistä eläketurvaa luvun talouslama kosketti useimpia Länsi-Euroopan maita ja antoi lisävauhtia näille leikkauksille. Uudistukset ovat tältä osin jo toteuttamisvaiheessa ja tulevat maakuvauksissa esiin eri etuuksien yhteydessä. Väestön ikääntymisen aiheuttama eläkemenojen kasvu pitkällä aikavälillä on johtanut perusteelliseen eläkejärjestelmien uudelleen arviointiin useissa maissa. Syvälle meneviä eläketurvan rakenteellisia uudistuksia on toteutettu Ruotsissa ja Italiassa. Myös Saksan viimeisintä eläkeuudistusta voidaan pitää tällaisena rakenteellisena uudistuksena, vaikka se ei ole yhtä laaja kuin edellä mainitut. Britanniassa eläketurvan jo aikaisemmin toteutettua rakenneuudistusta on jatkettu uuden vuosituhannen alkaessa. Lakisääteisen, jakojärjestelmään perustuvan eläketurvan kustannuspaineita on monissa maissa pyritty helpottamaan myös parantamalla lainsäädännöllisin uudistuksin edellytyksiä työnantajakohtaisten, rahastoitujen eläkejärjestelmien perustamiselle. Tämän toisen pilarin eläketurvan sisällä on jo usean vuoden ajan ollut nähtävissä kasvava kiinnostus maksuperusteisiin järjestelmiin. Etenkin uudet työnantajakohtaiset eläkejärjestelmät ovat yhä useammin maksuperusteisia, mutta myös vanhoja järjestelmiä on muutettu. Näkyvin esimerkki tästä ovat Ruotsin laajat työmarkkinasopimuksiin perustuvat järjestelmät, jotka yhtä lukuun ottamatta on muutettu maksuperusteisiksi. Keskeisenä syynä maksuperusteisiin järjestelmiin siirtymiselle on ollut työnantajien halu rajoittaa tulevia eläkekustannuksiaan ja toisaalta tarve kyetä paremmin ennustamaan tulevia menojaan. Lakisääteisten järjestelmiin tehtyjen heikennysten kompensoimiseksi on joissakin maissa pyritty edistämään paitsi työmarkkinoilla sovittua turvaa myös yksilöllistä eläkesäästämistä. Valtiovalta voi tukea näitä järjestelmiä verotuksellisin keinoin sekä parantamalla esimerkiksi etuuksien turvaavuutta koskevaa lainsäädäntöä. Yksilöllisen eläkesäästämisen edistämisestä ovat esimerkkeinä Britannian stake holder -eläkkeet ja Saksan uudet säästöeläkejärjestelyt. Niissä on pyritty hallinnollisia kustannuksia rajoittamalla siihen, että säästäminen olisi kannattavaa pienituloisillekin. Saksassa myös eläkesäästämiseen liittyvät veroetuudet suosivat erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä. Britanniassa veroetuudet jakautuvat tasaisemmin. Näiden rakenteellisten uudistusten yhteydessä tai niiden sijasta yritetään eläkemenoja pienentää useissa maissa etsimällä keinoja todellisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentämiseksi. Yleistä eläkeikää varhaisempi eläkkeellesiirtyminen on ongelma lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Eläkejärjestelmien osalta eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen on pyritty 12

13 1 Johdanto mm. kaventamalla ja poistamalla erilaisia vanhuuseläkkeiden varhennusmahdollisuuksia ja tiukentamalla työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiskriteereitä. Kuntoutusjärjestelmiä ja -etuuksia kehittämällä on samalla pyritty edistämään työkyvyn säilymistä ja palauttamista. Erilaisten eläkemenojen rajoittamiseen pyrkivien muutosten ohella monissa maissa on tasa-arvoistettu eläkejärjestelmiä sukupuolten kesken. Tämä näkyy toteutumassa olevana naisten eläkeikien nostamisena samaan kuin miehillä niissä maissa, joissa se on ollut matalampi. Perheeläkejärjestelmissä miehille on annettu oikeus leskeneläkkeeseen samoin ehdoin kuin naisille, mutta samalla eläkkeen myöntämiskriteerejä tai maksuaikaa on tiukennettu. Tämä on merkinnyt heikennystä naisten aikaisempaan turvaan. Myös vanhempien mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan pieniä lapsia eläketurvaa menettämättä on monissa maissa parannettu. Tavoitteena on helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja edistää näin myös naisten osallistumista työmarkkinoille maissa, joissa tämä on ollut vähäisempää. Naisten työllisyyden edistäminen helpottaa osaltaan eläkejärjestelmien kustannuspaineita, koska se lisää eläkkeiden maksajia. Eläketurvan muutossuuntaukset näyttävät jossain määrin olevan lähentämässä eri maiden eläkejärjestelmiä. Lähentymistä on nähtävissä esimerkiksi Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan maiden kesken. Samanaikaisesti, kun Pohjoismaissa kansaneläkkeiden tuloharkintaisuuden lisääminen ja saattaminen asumisvuosien mukaan karttuviksi on vähentänyt niiden universaalia luonnetta ja korostanut työeläketurvan merkitystä, on monissa Manner-Euroopan maissa eläketurvan työsidonnaisuutta vähentänyt vähimmäiseläketurvan parantaminen ja työeläketurvan laajentaminen kattamaan entistä enemmän myös muita kuin työskentelyaikoja. Eri hyvinvointivaltioiden eläketurvan erilaiset perusperiaatteet ovat nähtävissä vielä toteutettujen muutosten jälkeenkin. Uusi piirre kuitenkin on yksilöllisen vastuun lisääminen eläketurvan tulevasta tasosta myös muissa kuin liberalistisen sosiaaliturvan maissa. Tämä tulee esiin erityisesti Ruotsin ja Saksan eläkeuudistuksissa, joskin pääosa eläketurvasta perustuu näissäkin maissa edelleen yhteisvastuuseen. 13

14 1 Johdanto.. 14

15 ..2 Alankomaat Lyhyesti Eläkejärjestelmät Kansanvakuutusjärjestelmästä maksetaan yleisiä vanhuus- ja perhe-eläkkeitä sekä työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille. Yksityisen sektorin palkansaajilla ja yrittäjillä omat työkyvyttömyyseläkejärjestelmät. Lisäksi sekä työmarkkinasopimuspohjaisia että työnantajakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä (sekä etuus- että maksuperusteisia). Etuudet Yleinen vanhuuseläke (AOW) tasasuuruinen, pienenee 2 %/vuosi suhteessa puuttuvaan vakuutusaikaan. Täysi eläke 50 vuodessa. Eläke sidottu maan vähimmäispalkkaan. Eläkeikä 65 vuotta. Ei varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta. Yleinen perhe-eläke (ANW) tasasuuruinen, sidottu maan vähimmäispalkkaan. Leskeneläke tuloharkintainen, Nuorten tk-eläkejärjestelmään (WAJONG) kuuluvat 17 v. täyttäneet nuoret. Eläke sidottu maan vähimmäispalkkaan, määräytyy 6 työkyvyttömyysasteen mukaan. Palkansaajien ja yrittäjien tk-eläkkeet (WAO) ja (WAZ) ovat ansiosidonnaisia etuuksia. Rahoitus Kansanvakuutusjärjestelmä on jakojärjestelmä. Valtio rahoittaa nuorten tk-eläkkeet. Työntekijän AOW-maksu 17,9 % ja ANWmaksu 1,25 % palkasta euron vuosituloon asti. Työnantaja rahoittaa WAO-eläkkeet, perusmaksu 5,85 % 159 päiväpalkkaan asti. Lisämaksu 2,11 %, työnantaja voi myös itse kantaa tk-eläkeriskin. Yrittäjien WAZ-maksu 8,80 % euron välisistä vuosituloista. Hallinto Sosiaalivakuutuksen ylin valvonta sosiaali- ja työministeriöllä. AOW- ja ANW-järjestelmiä hallinnoi Sociale Verzekeringsbank (SVB) ja WAJONG-, WAZ ja WAO-eläkkeitä Sosiaalivakuutuslaitos (UWV). Etuuksien myöntämisestä vastaa Centrum voor Werk en Inkomen (CWI). Lisäeläkejärjestelmiä valvoo Eläke- ja vakuutuskamari (Pensioen- & Verzekeringskamer), joka on koko vakuutusalaa valvova viranomainen. 15

16 2 Alankomaat.. Sisällys 1 Yleistä 2 Vähimmäiseläketurva 2.1 Hallinto 2.2 Rahoitus 2.3 Verotus 2.4 Vakuutusaika 2.5 Yleinen vanhuuseläke 2.6 Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä 2.7 Yleinen perhe-eläke 2.8 Vapaaehtoinen vakuutus 3 Työeläketurva 3.1 Palkansaajien työkyvyttömyyseläke 3.2 Yrittäjien työkyvyttömyyseläke 3.3 Mahdollisuus siirtyä varhennetulle eläkkeelle 4 Lisäeläketurva 5 Työssä tai eläkkeellä toisessa maassa 6 Tehtyjä ja vireillä olevia uudistuksia Osoitteita Lähteet 16

17 ..2 Alankomaat 1 Yleistä Alankomaissa on kansanvakuutusjärjestelmä, joka takaa vähimmäisturvan kaikille maassa asuville. Järjestelmästä maksetaan vanhuuseläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille sekä lapsilisiä ja korvausta suurista sairaanhoidon kustannuksista. Eläkkeet ovat periaatteessa tasasuuruisia. Vanhuuseläkettä kuitenkin pienennetään suhteessa puuttuvaan asumis- tai työskentelyaikaan. Yksityisen sektorin palkansaajilla ja yrittäjillä on omat ansiosidonnaiset työkyvyttömyyseläkejärjestelmät. Ansiotyöhön sidottua sosiaaliturvaa ovat myös tavalliset sairaanhoitokorvaukset sekä sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvaukset. Lakisääteistä ansioihin sidottua vanhuuseläkettä Alankomaissa ei ole. Koska lakisääteinen eläketurva on pääosin vähimmäisturvaa, ovat työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja työnantajakohtaiset lisäeläkejärjestelmät yleisiä. Niihin kuuluu yli 90 % työntekijöistä. 2 Vähimmäiseläke 2.1 Hallinto Sosiaaliturvan hallinto on Alankomaissa hajautettu. Sosiaaliturva kuuluu kahden eri ministeriön, sosiaali- ja työministeriön (Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid) sekä hyvinvointi-, kansanterveys- ja urheiluministeriön (Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport) hallinnonalaan. Eläkeasiat kuuluvat sosiaali- ja työministeriön alaisuuteen. Yleisen vanhuuseläkelain (AOW) ja yleisen perhe-eläkelain (ANW) mukaisten etuuksien hallintoa hoitaa sosiaalivakuutuspankki (Sociale Verzekeringsbank, SVB) aluetoimistoineen. Sillä on ulkomaanasioiden hoitoa varten oma toimisto. SVB:n hallinnossa on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä ministeriön edustus. SVB toimii yhdyselimenä sosiaaliturvasopimusasioissa. Yleisen vanhuuseläkelain ja yleisen perhe-eläkelain mukaisten etuuksien rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut kerätään veroviranomaisen toimesta ennakonpidätyksen yhteydessä. Yrittäjien, nuorten ja palkansaajien työkyvyttömyyseläkkeen hallinnosta vastaa uusi sosiaalivakuutuslaitos (Uitvoering Werknemersvezekeringen, UWV). Etuuksien myöntämisestä ja vakuutusmaksujen keräämisestä on 17

18 2 Alankomaat.. vuoden 2002 alusta lähtien vastannut CWI (Centrum voor Werk en Inkomen). Aikaisemmin toimeenpanosta vastaavia elimiä oli viisi (Gak, Guo, SFB, Cadans ja Uszo), jotka nyt on siis liitetty yhteen. CWI:n hallinnossa on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen edustus. Sekä SVB:tä että CWI:tä valvova viranomainen on CTSV (The Board of Supervision of Social Insurances). CTSV:n muodostaa kolme viranhaltijaa, jotka työ- ja sosiaaliministeri nimittää virkaansa. 2.2 Rahoitus Sosiaaliturva rahoitetaan suurimmaksi osaksi työntekijä- ja työnantajamaksuin. Eläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Kansanvakuutusetuuksien sekä yrittäjien ansiosidonnaisen työkyvyttömyysjärjestelmän rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut peritään työntekijöiltä ja yrittäjiltä verotuksen yhteydessä. Nuorten työkyvyttömyysjärjestelmä kustannetaan valtion varoin. Ansiosidonnaiset WAO työkyvyttömyyseläkkeet työnantaja kustantaa yksin. Kansanvakuutusjärjestelmässä työnantajamaksuista luovuttiin verouudistuksen yhteydessä vuonna Työnantajat velvoitettiin silloin maksamaan työntekijöille korvauksena maksua, jota kutsutaan OT-maksuksi (overhevelingstoeslag). Työnantaja maksoi OT-maksua tietyn suuruiseen vuosituloon asti. Rajan ylittävästä palkan osasta maksua ei suoritettu. Vuoden 2001 alusta lähtien OT-maksu on kuitenkin liitetty työntekijän palkkaan ja se on 1,9 % bruttopalkasta, kuitenkin enintään 792 vuodessa vuonna Vakuutusmaksut ovat seuraavat ( lähtien) : Yleinen vanhuuseläke, AOW (työntekijä) 17,9 % Yleinen perhe-eläke, ANW (työntekijä) 1,25 % Yrittäjien yleinen työkyvyttömyyseläke, WAZ (yrittäjä) 8,80 % Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläke, WAJONG valtio kustantaa Palkansaajien työkyvyttömyyseläke, WAO 5,85 % (työnantajan perusmaksu, kattaa yli 5 v. työkyvyttömänä olleiden eläkkeet) Palkansaajien työkyvyttömyyseläke, WAO 2,11 % (työnantajan maksu, riippuu alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärästä. Maksua ei tarvitse maksaa, mikäli työnantaja kantaa itse tk-eläkeriskin ensimmäisten viiden vuoden aikana) 18

19 ..2 Alankomaat Vakuutusmaksut peritään vain määrättyjen tulorajojen väliin jäävästä palkan osasta. Sekä yleinen vanhuuseläkemaksu että yleinen perheeläkemaksu peritään enintään euron vuosituloista. Yrittäjien työkyvyttömyyseläkemaksu peritään euron välisistä vuosituloista. Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläke rahoitetaan valtion varoin. Vakuutusmaksut palkansaajien työkyvyttömyyseläkkeen (WAO-eläkkeen) rahoittamiseksi peritään päiväpalkasta 159 euroon asti. Päiväpalkka lasketaan viisipäiväisen viikon mukaan. Maksu jakautuu kahteen osaan: ns. perusosaan ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärästä riippuvaan osaan. Mikäli työnantaja käyttää hyväkseen mahdollisuutta irrottaa työntekijät WAO-järjestelmästä (ks. 3.1) ja vastaa itse työkyvyttömyyseläkkeistä ensimmäisten viiden vuoden ajan, hänen ei tarvitse maksaa maksun jälkimmäistä osaa. 2.3 Verotus Kansanvakuutusjärjestelmästä maksettavien etuuksien vakuutusmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Sen sijaan palkansaajien ansiosidonnaisten työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut työnantaja voi vähentää verotuksessa. Maksussa olevat eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Niihin sovelletaan veroasteikkoa, joka poikkeaa hiukan yleisessä tuloverotuksessa käytettävästä. 2.4 Vakuutusaika Vakuutusaikaa on asumisaika ja työskentelyaika Alankomaissa ikävuoden välisenä aikana. Asumisaika on vakuutusaikaa riippumatta siitä työskenteleekö maassa vai ei, samoin työskentely on vakuutusaikaa vaikka ei asuisikaan maassa. Ulkomailla asumisen ja työskentelyn aikana vakuutus voidaan pitää voimassa vapaaehtoisin vakuutusmaksuin. 2.5 Yleinen vanhuuseläke Nykyinen yleinen vanhuuseläkelaki on vuodelta Siitä käytetään yleisesti lyhennettä AOW. 19

20 2 Alankomaat.. Oikeus eläkkeeseen Eläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen eläke voidaan myöntää riippumatta siitä, lopettaako eläkkeensaaja työnteon vai ei. Eläkkeen varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta ei ole. Eläke voidaan myöntää myös ulkomailla asuvalle (ks. 5). Täyden eläkkeen saamiseksi edellytetään 50 vuoden vakuutusaikaa eli asumista tai työskentelyä Alankomaissa koko 15 ja 65 ikävuoden välisen ajan. Varsinaista vähimmäisvakuutusaikaa eläkkeen saamiseksi ei ole. Täyden eläkkeen määrä pienenee kuitenkin 2 % jokaiselta puuttuvalta vakuutusvuodelta. 50:tä vakuutusvuotta ei kuitenkaan edellytetä niiltä Alankomaiden kansalaisilta, jotka olivat yli 15-vuotiaita järjestelmän tullessa voimaan. Heille luetaan hyväksi vuodet 15 ikävuoden täyttämisestä vuoteen 1957 edellyttäen, että he 59 vuotta täytettyään ovat asuneet Alankomaissa tai sen siirtomaassa yhteensä vähintään kuusi vuotta. Eläkkeen määräytyminen Eläkkeen määrä on sidottu maan vähimmäispalkkaan, jota tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Eläke määräytyy vakuutusvuosien ja perhetilanteen mukaan. Yksin asuvan täysi eläke on 70 % nettovähimmäispalkasta. Eläke on ( lähtien) 880,86 euroa kuukaudessa. Mikäli yksinasuvalla on yksi tai useampi huollettava, alle 18-vuotias lapsi, on eläkkeen määrä 1 092,79 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevien ja avoliitossa asuvien (myös samaa sukupuolta olevien) eläkeläisparien eläkettä koskevat määräykset muuttuivat alkaen. Samat säännöt koskevat nykyisin myös kahta samassa taloudessa asuvaa henkilöä, mikäli samassa taloudessa eläkkeensaajan kanssa asuu eläkkeensaajan sisko, veli tai lapsenlapsi jälkeen myönnettyjen eläkkeiden täysi määrä on 50 % nettovähimmäispalkasta molemmille, jos molemmilla on oikeus eläkkeeseen. Eläkkeen enimmäismäärä on tällöin 606,78 euroa kuukaudessa/puoliso (vuonna 2002). Jos toinen ei ole vielä eläkeiässä, voidaan eläkettä saavan eläkkeeseen maksaa puolisolisä, joka on myös 50 % vähimmäispalkasta. Puolison omat työtulot pienentävät kuitenkin lisän määrää. Vähennys lasketaan kaavalla (E - G) x 2/3, jossa E = puolison bruttotulot ja G = 15 % bruttovähimmäispalkasta. Täysi puolisoeläke puolisolisineen on ( lähtien) 1 213,56 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä pienennetään 2 % jokaista puuttuvaa vakuutusvuotta kohti. 20

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Liettuan eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Näin haet eläkettä ulkomailta

Näin haet eläkettä ulkomailta Kuva: istock OHJEITA YHTEYSTIEDOT Näin haet eläkettä ulkomailta ea k a h a Muist esi myös eläkke ailta! ulkom Eläketurvakeskus (ETK) on apunasi, kun haet eläkettä ulkomailta EU/ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KØBENHAVN Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Suvi Anttila Tanskan eläkejärjestelmä Päivitetty: helmikuu 2005 Lisätietoja: Suvi Anttila puh. 010 751 2634 e-mail: suvi.anttila@etk.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Bulgarian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 1 36 Eläkevelvoitteet Lataa Excel Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

Kertoimien laskentakaava on seuraava: Muistio 1 (7) Kertasuorituskertoimet 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleistä kertasuorituksista 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet 1 Yleistä kertasuorituksista... 1 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet...

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Joustavasti vanhuuseläkkeelle

Joustavasti vanhuuseläkkeelle Joustavasti vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Eläketurvakeskus Työeläkejärjestelmän palvelukeskus Asiakaspalvelu ja käyntiosoite:

Lisätiedot

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Eläkkeelle 1 Mitä eläkettä voit saada? 2 Työeläke 3 Kelan eläkkeet 3 Kansaneläke 3 Takuueläke 4 Vanhuuseläke 5 Työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ensisijaisen etuuden eläkkeestä vähentämisen tarkistaminen edellyttää määrän muutosta yli:

Ensisijaisen etuuden eläkkeestä vähentämisen tarkistaminen edellyttää määrän muutosta yli: VAKUUTUSTUTKINTO/FINVA SOSIAALITURVAN KOE 174 1) Maahanmuuttajan erityistuki 3 p. Kenellä voi olla oikeus maahanmuuttajan erityistukeen ja millä edellytyksin? Vastaus:Toimeentuloturva s. 291 2) Sosiaalivakuutus

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot