ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA
|
|
- Johannes Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA 2002
2 ISBN Kannen kuva: Fennopress Oy Hakapaino Oy, Helsinki 2002
3 LUKIJALLE "Eläketurva Länsi-Euroopassa" perustuu aikaisemmin julkaistuun kirjaan Eläketurva muissa maissa. Ensimmäinen painos tästä kirjasta ilmestyi vuonna 1996 ja toinen painos vuonna Nyt käsillä olevaan teokseen on otettu mukaan vain 17 Länsi-Euroopan maata aikaisempien 23 maan sijaan, siksi kirjan nimikin on muutettu. Kirjan kirjoittajien määrä on kasvanut jokaisen painoksen myötä. Tässä julkaisussa päivitystyön ovat tehneet Sini Laitinen-Kuikka lukujen 1, 3, 11, 14 ja 16 osalta, Jarna Bach lukujen 2, 5, 8, 9, 10, 13 ja 17 osalta ja Mika Vidlund lukujen 4, 6, 7, 12, 15 ja 18 osalta. Kirjaa kirjoitettaessa on ajateltu erityisesti niitä eläketurvan asiantuntijoita, jotka erilaisissa suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä tarvitsevat tietoa Länsi-Euroopan maiden eläketurvasta. Johdantoluvussa on selvitetty joitakin keskeisiä käsitteitä, jotka ovat oleellisia muiden maiden eläketurvaa tarkasteltaessa. Ne auttanevat myös niitä kirjan käyttäjiä, joille eläketurvan ammattiterminologia on vieraampaa. Kunkin maan eläketurvan kokonaisuudesta annetaan kirjassa yleiskuva. Maiden keskeiset lakisääteiset eläkejärjestelmät kuvataan sen jälkeen yksityiskohtaisesti. Lisäksi on kerrottu pääpiirteittäin kunkin maan työmarkkinasopimuksiin perustuvasta ja työnantajakohtaisesti järjestetystä eläketurvasta. Lopuksi kerrotaan eläkejärjestelmiin tehdyistä ja vireillä olevista uudistuksista. Kiitämme lämpimästi Christina Lindelliä, Tiina Erosta, Arja Iisakkalaa, Kimmo Kontiota, Pirjo Koposta, Anna-Riitta Laaksoa, Anja Lehesniemeä, Seppo Pietiläistä ja Silja Stockingeria tekstin eri osien lukemisesta ja saamistamme hyödyllisistä kommenteista. Helsingissä Sini Laitinen-Kuikka Jarna Bach Mika Vidlund
4
5 SISÄLLYS 1 Johdanto Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Norja Portugali Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska
6
7 1 Johdanto 1 Johdanto Muiden maiden eläketurvaa koskevan tiedon tarve on jatkuvasti kasvanut erityisesti Suomen EU-jäsenyyden myötä. Myös oman maamme eläketurvan merkittävät uudistukset ovat lisänneet kiinnostusta toisten maiden ratkaisuihin eläketurvan eri osa-alueilla. Mielenkiintoa ulkomaihin on osaltaan herättänyt myös Suomessa käyty keskustelu siitä, minkälaiseen lakisääteiseen eläketurvaan meillä on tulevaisuudessa varaa. Kun samaa keskustelua käydään muissa maissa, näyttää kiinnostuksen lisääntyminen toisten maiden eläketurvaan olevan kansainvälinen ilmiö. Samalla kun ulkomaiden eläketurvan tuntemus on lisääntynyt, ovat sitä koskevat kysymykset tulleet yhä yksityiskohtaisemmiksi ja tarkemmiksi. Näin erityisesti silloin, kun tietoa tarvitaan oman maamme eläkejärjestelmän suunnitteluun liittyvissä tehtävissä tai vakuutettujen, eläkkeensaajien ja yritysten asiakaspalvelussa. Tämä käsikirja pyrkii osaltaan palvelemaan juuri näissä käytännön tehtävissä tietoa tarvitsevia. Kirja pyrkii antamaan sekä yleiskuvan kunkin maan eläketurvan kokonaisrakenteesta että yksityiskohtaista tietoa maan kattavimmista eläkejärjestelmistä. Eläkejärjestelmiin pätee erityisen hyvin yleinen lainalaisuus, jonka mukaan se mikä yksityiskohtaisuudessa voitetaan, menetetään vertailtavuudessa. Käsikirja ei siksi pyrikään antamaan valmista vertailevaa tietoa. Eri maiden eläketurvan kuvaukset on kuitenkin rakennettu yhtenäiseen viitekehykseen, niin että vertailevan tiedon kokoaminen kirjan tietojen pohjalta olisi mahdollisimman vaivatonta. Valittu viitekehys noudattaa suomalaisen ja laajemminkin pohjoismaisen eläketurvan periaatteita. Sen mukaan yhteiskunta takaa kaikille maassa asuville vähimmäiseläketurvan. Työssäoloaikana vakiintunut kulutustaso turvataan työskentelyyn perustuvalla työeläkkeellä. Lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää lisäeläketurvaa työntekijöilleen tai tällaisen lisäeläketurvan järjestämisestä voidaan sopia työmarkkinaosapuolten kesken. Yleisen lakisääteisen turvan tai työsuhteeseen sidotun turvan lisäksi kukin voi mahdollisuuksiensa ja tarpeidensa mukaan järjestää itselleen vielä yksilöllistä lisäeläketurvaa. Yksilölliset, vapaaehtoiset eläkkeet jäävät pääosin tämän tarkastelun ulkopuolelle lukuun ottamatta Britannian lakisääteistä työeläkettä korvaavia yksilöllisiä eläkkeitä ja Saksan erityistä vapaaehtoista yksilöllistä eläkesäästämistä, joka on valtion tukemaa, ja jonka tarkoituksena on korvata lakisääteisen turvan tulevat heikennykset. Pääasiassa kirjassa käsitellään vain yhteiskunnan järjestämää ja työmarkkinoilla kollektiivisesti tai työnantajakohtaisesti sovittua eläketurvaa. 7
8 1 Johdanto.. Maakohtaisten selvitysten rakenne on pitkälti samanlainen. Pääotsikot ovat kaikissa maaselvityksissä samat. Tätä tarkemmalla tasolla rakenteessa on jonkin verran maakohtaisia eroja. Ne antavat mahdollisuuden kunkin maan eläketurvan erityispiirteiden esille tuomiseen. Seuraavassa on tarkasteltu maakohtaisten selvitysten sisältöä luvuittain. Luvussa 1 annetaan kokonaiskuva kunkin maan eläketurvasta. Lakisääteisen turvan osalta on asumisperusteisten vähimmäiseläkejärjestelmien ja työeläkejärjestelmien lisäksi tuotu esiin mahdolliset ammatti- ja toimialakohtaiset erityisjärjestelmät sekä julkisen sektorin erityisjärjestelmät, joita ei kirjassa muuten tarkastella lähemmin. Kokonaiskuvaa luodaan myös siitä, mikä on toisaalta lakisääteisten ja muiden pakollisten eläkejärjestelmien ja toisaalta työnantajakohtaisten eläkejärjestelmien merkitys eläketurvan kokonaisuudessa. Luvussa 2 on kerrottu asumisperusteisista vähimmäiseläkejärjestelmistä. Pohjoismaissa kansaneläkejärjestelmät takaavat vähimmäiseläketurvan periaatteessa kaikille maassa asuville. Kansaneläkejärjestelmien takaama kattava vähimmäiseläketurva onkin yksi niistä pohjoismaisen sosiaaliturvan piirteistä, joka on antanut aiheen puhua erityisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta erotukseksi Manner-Euroopan korporatistisesta ja angloamerikkalaisen alueen liberalistiseksi kutsutuista hyvinvointivaltioista. Kansaneläkejärjestelmä on kirjassa mukana olevista maista Pohjoismaiden lisäksi myös Alankomaissa. Irlannin, Britannian ja Sveitsin tasaeläkkeitä maksavat peruseläkejärjestelmät ovat lähes yhtä kattavia kuin kansaneläkejärjestelmät, mutta poikkeavat periaatteellisesti pohjoismaisista kansaneläkejärjestelmistä siinä, että eläke karttuu lähtökohtaisesti työntekoon perustuvien vakuutusmaksujen eikä asumisajan perusteella. Useimmissa Manner-Euroopan maissa eläketurva rakentuu pääosin työeläkkeen varaan. Itävaltaa, Luxemburgia ja Saksaa lukuun ottamatta näissäkin maissa on kuitenkin erityisiä toimeentulotuen tyyppisiä vähimmäiseläkkeitä vanhuksille ja työkyvyttömille, joissakin maissa myös leskille. Pohjoismaisista kansaneläkejärjestelmistä ne eroavat siinä, että etuuksia on vähemmän ja tuloharkinta on tiukempi. Toisaalta on syytä huomata, että monissa Manner-Euroopan maissa myös työeläketurvaan sisältyy vähimmäiseläke. Niistä on maakohtaisissa selvityksissä kerrottu työeläkkeiden yhteydessä. Raja vähimmäiseläketurvan ja muun toimeentuloturvan välillä on toisinaan liukuva. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa toimeentulotukeen on otettu erityinen ikääntyneille ja työkyvyttömille maksettava etuus, joka pitkälti vastaa vähimmäiseläkettä. Leskeneläkettä taas maksetaan joissakin kan- 8
9 1 Johdanto saneläkemaissa leskien lisäksi kaikille taloudellisen tuen tarpeessa oleville yksinhuoltajille. Varsinaisten eläkkeiden lisäksi maksetaan usein myös erilaisia tarveharkintaisia erityislisiä. Tehtävän rajauksen vuoksi tässä on keskitytty eläkkeiden kuvaamiseen, ja vain niihin kiinteästi liittyvät erityislisät on mainittu. Työeläketurvaa koskevassa luvussa 3 on kunkin maan lakisääteisiä eläkejärjestelmiä tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Lähtökohtana on ollut kuvata kattavimmat yksityisen sektorin palkansaajien ja yrittäjien eläkejärjestelmät. Monessa maassa palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat samaan työeläkejärjestelmään. Tässä kirjassa mukana olevista seitsemästätoista maasta seitsemässä palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat samaan järjestelmään. Alankomaissa, Britanniassa ja Tanskassa vain peruseläke on pakollinen yrittäjille. Näissä maissa peruseläke muodostaa merkittävimmän osan lakisääteisestä eläketurvasta, ja myös palkansaajien työeläketurva on tasoltaan matala tai sitä ei ole lainkaan. Seitsemässä maassa yrittäjillä on erillinen tai useita erillisiä lakisääteisiä työeläkejärjestelmiä tai yrittäjät voivat vapaaehtoisesti liittyä palkansaajien lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Yrittäjien erillisiä lakisääteisiä työeläkejärjestelmiä on käsitelty suppeammin kuin palkansaajien järjestelmiä osin siksi, että ne ovat pääpiirteiltään samanlaisia kuin palkansaajien eläkejärjestelmät ja toisaalta siksi, että usean erillisen yrittäjien eläkejärjestelmän perusteellinen kuvaaminen ei olisi ollut mahdollista työn välttämättömän rajaamisen vuoksi. Vaikeimman rajanveto-ongelman eläkejärjestelmien jaottelussa vähimmäiseläketurvaan, työeläketurvaan ja lisäeläketurvaan ovat aiheuttaneet joidenkin maiden pakolliset lisäeläkejärjestelmät, jotka nimensä perusteella voisivat kuulua lukuun neljä 'Lisäeläketurva'. Kaikissa kolmessa maassa, Kreikassa, Ranskassa ja Sveitsissä, joissa on tällaiset lähes kaikki palkansaajat kattavat pakolliset lisäeläkejärjestelmät, on kuitenkin ollut luonnollisinta käsitellä niitä työeläketurvan yhteydessä. Pakolliset lisäeläkkeet muodostavat näissä maissa kiinteän kokonaisuuden lakisääteisten työeläkkeiden kanssa ja vakuutukseen kuuluminen on lailla säädetty pakolliseksi. Sveitsin pakollista lisäeläketurvaa on Suomessa usein kutsuttukin työeläkejärjestelmäksi. Kun maassa kuitenkin on yleinen lakisääteinen ansiosidonnaisia eläkkeitä maksava eläkejärjestelmä, on tässä katsottu perustellummaksi puhua pakollisesta lisäeläkejärjestelmästä. Lisäeläketurvaa koskevassa luvussa 4 on käsitelty kunkin maan työmarkkinasopimuksiin perustuvia ja työnantajakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä. Kansainvälisesti käytetyssä eläketurvan kokonaisuutta kuvaavassa ns. 9
10 1 Johdanto.. kolmen pilarin mallissa nämä edustavat tyypillisimmillään eläketurvan toista pilaria. Eläketurvan ensimmäisellä pilarilla tarkoitetaan silloin yhteiskunnan järjestämää lakisääteistä eläketurvaa, joka kattaa hyvin laajoja väestöryhmiä ja josta sovitaan kansallisella tasolla. Monissa Manner-Euroopan maissa ensimmäinen pilari muodostuu työeläkejärjestelmästä. Pohjoismaissa siihen kuuluvat sekä kansaneläkkeet että työeläkkeet. Ensimmäisen pilarin turvaan viitataan usein englanninkielisellä käsitteellä 'social security pensions'. Tätä osaa eläketurvasta voidaan sosiaaliturvasopimuksilla tai EU-asetuksella 1408/71 siirtää maasta toiseen. Eläketurvan toisen pilarin muodostaa työmarkkinoilla sovittu eläketurva, joka sekin voi olla suuria palkansaajaryhmiä koskevaa ja kyseisille työmarkkinaosapuolille pakollista. Järjestelmiä koskeva päätöksenteko tapahtuu kuitenkin työmarkkinoilla eikä kansallisissa parlamenteissa. Vaikka järjestelmät eivät ole lakisääteisiä, on useimmissa maissa puitelainsäädäntöä, joka koskee näitä järjestelmiä. Lailla voidaan rajoittaa järjestelmiä koskevaa sopimusvapautta tai säätää tiettyjä ehtoja veroetujen saamiseksi. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus eivät koske toisen pilarin eläketurvaa lukuun ottamatta Ranskan ja Sveitsin pakollisia lisäeläkejärjestelmiä, jotka kyseiset maat ovat hiljattain vapaaehtoisesti liittäneet asetuksen soveltamisalaan. Eläketurvan kolmannen pilarin muodostaa täysin yksilöllinen, vapaaehtoinen, henkilökohtaisesti järjestetty lisäeläketurva, jota tässä kirjassa ei juurikaan ole käsitelty. Tällaisista vakuutuksista ja säästösopimuksista on vähän tietoja saatavissa, ja rajanveto eläkesäästämisen ja muun säästämisen kesken on usein vaikeaa. Erityisesti lisäeläketurvaa tarkasteltaessa tulee keskeiseksi käsitteellinen ero ns. etuusperusteisten ja maksuperusteisten eläkejärjestelmien välillä. Etuusperusteisilla (defined benefit) järjestelmillä tarkoitetaan eläkejärjestelmiä, joissa etuuksien taso on ennalta sovittu ja vakuutusmaksut kerätään niin suurina, että luvatut etuudet voidaan maksaa. Maksuperusteisella (defined contribution) järjestelmällä taas tarkoitetaan järjestelmiä, joissa perittävien maksujen suuruus on ennalta sovittu. Kootut maksut ja niille saatu tuotto ratkaisevat sen, kuinka suuria etuuksia vakuutetut aikanaan saavat. Etuuksien tasoa ei ole ennalta sovittu, vaikka näissäkin järjestelmissä on yleensä taustalla jokin oletettu eläkkeen tavoitetaso, jonka mukaan maksut on mitoitettu. Useimpien maiden lakisääteiset työeläkejärjestelmät ovat etuusperusteisia. Työmarkkinoilla sovitut lisäeläkejärjestelmät puolestaan ovat yhä 10
11 1 Johdanto useammin maksuperusteisia. Viime vuosien eläkeuudistusten myötä on syntynyt myös käsite notional defined contribution -järjestelmä. Tällaisia näennäisesti maksuperusteisia järjestelmiä ovat Ruotsin ja Italian uudet työeläkejärjestelmät, joissa etuudet määräytyvät periaatteessa maksettujen maksujen mukaan, mutta näitä maksuja ei ole todellisuudessa rahastoitu siten kuin aidossa maksuperusteisessa järjestelmässä. Merkittävä periaatteellinen ero etuusperusteisten ja maksuperusteisten järjestelmien välillä on se, että pelkistetyssä maksuperusteisessa järjestelmässä vastuu eläketurvan riittävyydestä siirtyy vakuutetulle itselleen. Eläketurvan järjestäjä ei ole sitoutunut takaamaan enempää kuin sen, mitä maksetuilla maksuilla ja niiden tuotolla voidaan kustantaa. Käytännössä jako etuus- ja maksuperusteisiin järjestelmiin ei kuitenkaan aina ole näin selkeä, etenkään silloin kuin maksuperusteisen järjestelmän periaatetta on sovellettu lakisääteisiin tai pakollisiin lisäeläkejärjestelmiin kuten Ranskassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Luvussa 5 on kerrottu lyhyesti vakuuttamisesta ja etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta erilaisissa ulkomaantilanteissa. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus on tässä ainoastaan mainittu, koska niiden sisältöä on käsitelty perusteellisesti Eläketurvakeskuksen muissa julkaisuissa. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus koskevat kuitenkin ainoastaan lakisääteistä sosiaaliturvaa. Ne eivät koske työmarkkinoilla sovittua turvaa Ranskan ja Sveitsin pakollisia lisäeläkejärjestelmiä lukuun ottamatta. Työmarkkinoilla sovittua lisäeläketurvaa koskee EU-direktiivi 98/49/EY yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta. Direktiivi edellyttää kansallisen lainsäädännön mukauttamista niin, että EU-maasta toiseen liikkuvan työntekijän lisäeläkeoikeudet säilyvät samoin kuin ne olisivat säilyneet, jos hän ei olisi muuttanut maasta. Direktiivi jättää edelleen aukkoja lisäeläkeoikeuksien säilymiseen silloin, kun lisäeläkeoikeudet voidaan menettää myös maan sisällä työpaikkaa vaihdettaessa. Työmarkkinoilla sovittujen eläkeoikeuksien siirrettävyyden lisäksi maasta toiseen siirryttäessä ongelmia aiheuttaa verotuskäytännön erilaisuus eri maissa. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta paneutua näihin verotukseen liittyviin ongelmiin syvemmin. Kunkin maan verotuskäytännöstä on kuitenkin selvitetty lyhyesti sekä lakisääteisten että lisäeläkkeiden osalta. Luvussa 6 on kerrottu Länsi-Euroopan maissa tehdyistä ja vireillä olevista eläketurvan uudistuksista. Eläkejärjestelmien lyhyemmän ja pidemmän aikavälin rahoitusvaikeudet ovat monessa maassa pakottaneet jossain 11
12 1 Johdanto.. määrin leikkaamaan lakisääteistä eläketurvaa luvun talouslama kosketti useimpia Länsi-Euroopan maita ja antoi lisävauhtia näille leikkauksille. Uudistukset ovat tältä osin jo toteuttamisvaiheessa ja tulevat maakuvauksissa esiin eri etuuksien yhteydessä. Väestön ikääntymisen aiheuttama eläkemenojen kasvu pitkällä aikavälillä on johtanut perusteelliseen eläkejärjestelmien uudelleen arviointiin useissa maissa. Syvälle meneviä eläketurvan rakenteellisia uudistuksia on toteutettu Ruotsissa ja Italiassa. Myös Saksan viimeisintä eläkeuudistusta voidaan pitää tällaisena rakenteellisena uudistuksena, vaikka se ei ole yhtä laaja kuin edellä mainitut. Britanniassa eläketurvan jo aikaisemmin toteutettua rakenneuudistusta on jatkettu uuden vuosituhannen alkaessa. Lakisääteisen, jakojärjestelmään perustuvan eläketurvan kustannuspaineita on monissa maissa pyritty helpottamaan myös parantamalla lainsäädännöllisin uudistuksin edellytyksiä työnantajakohtaisten, rahastoitujen eläkejärjestelmien perustamiselle. Tämän toisen pilarin eläketurvan sisällä on jo usean vuoden ajan ollut nähtävissä kasvava kiinnostus maksuperusteisiin järjestelmiin. Etenkin uudet työnantajakohtaiset eläkejärjestelmät ovat yhä useammin maksuperusteisia, mutta myös vanhoja järjestelmiä on muutettu. Näkyvin esimerkki tästä ovat Ruotsin laajat työmarkkinasopimuksiin perustuvat järjestelmät, jotka yhtä lukuun ottamatta on muutettu maksuperusteisiksi. Keskeisenä syynä maksuperusteisiin järjestelmiin siirtymiselle on ollut työnantajien halu rajoittaa tulevia eläkekustannuksiaan ja toisaalta tarve kyetä paremmin ennustamaan tulevia menojaan. Lakisääteisten järjestelmiin tehtyjen heikennysten kompensoimiseksi on joissakin maissa pyritty edistämään paitsi työmarkkinoilla sovittua turvaa myös yksilöllistä eläkesäästämistä. Valtiovalta voi tukea näitä järjestelmiä verotuksellisin keinoin sekä parantamalla esimerkiksi etuuksien turvaavuutta koskevaa lainsäädäntöä. Yksilöllisen eläkesäästämisen edistämisestä ovat esimerkkeinä Britannian stake holder -eläkkeet ja Saksan uudet säästöeläkejärjestelyt. Niissä on pyritty hallinnollisia kustannuksia rajoittamalla siihen, että säästäminen olisi kannattavaa pienituloisillekin. Saksassa myös eläkesäästämiseen liittyvät veroetuudet suosivat erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä. Britanniassa veroetuudet jakautuvat tasaisemmin. Näiden rakenteellisten uudistusten yhteydessä tai niiden sijasta yritetään eläkemenoja pienentää useissa maissa etsimällä keinoja todellisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentämiseksi. Yleistä eläkeikää varhaisempi eläkkeellesiirtyminen on ongelma lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Eläkejärjestelmien osalta eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen on pyritty 12
13 1 Johdanto mm. kaventamalla ja poistamalla erilaisia vanhuuseläkkeiden varhennusmahdollisuuksia ja tiukentamalla työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiskriteereitä. Kuntoutusjärjestelmiä ja -etuuksia kehittämällä on samalla pyritty edistämään työkyvyn säilymistä ja palauttamista. Erilaisten eläkemenojen rajoittamiseen pyrkivien muutosten ohella monissa maissa on tasa-arvoistettu eläkejärjestelmiä sukupuolten kesken. Tämä näkyy toteutumassa olevana naisten eläkeikien nostamisena samaan kuin miehillä niissä maissa, joissa se on ollut matalampi. Perheeläkejärjestelmissä miehille on annettu oikeus leskeneläkkeeseen samoin ehdoin kuin naisille, mutta samalla eläkkeen myöntämiskriteerejä tai maksuaikaa on tiukennettu. Tämä on merkinnyt heikennystä naisten aikaisempaan turvaan. Myös vanhempien mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan pieniä lapsia eläketurvaa menettämättä on monissa maissa parannettu. Tavoitteena on helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja edistää näin myös naisten osallistumista työmarkkinoille maissa, joissa tämä on ollut vähäisempää. Naisten työllisyyden edistäminen helpottaa osaltaan eläkejärjestelmien kustannuspaineita, koska se lisää eläkkeiden maksajia. Eläketurvan muutossuuntaukset näyttävät jossain määrin olevan lähentämässä eri maiden eläkejärjestelmiä. Lähentymistä on nähtävissä esimerkiksi Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan maiden kesken. Samanaikaisesti, kun Pohjoismaissa kansaneläkkeiden tuloharkintaisuuden lisääminen ja saattaminen asumisvuosien mukaan karttuviksi on vähentänyt niiden universaalia luonnetta ja korostanut työeläketurvan merkitystä, on monissa Manner-Euroopan maissa eläketurvan työsidonnaisuutta vähentänyt vähimmäiseläketurvan parantaminen ja työeläketurvan laajentaminen kattamaan entistä enemmän myös muita kuin työskentelyaikoja. Eri hyvinvointivaltioiden eläketurvan erilaiset perusperiaatteet ovat nähtävissä vielä toteutettujen muutosten jälkeenkin. Uusi piirre kuitenkin on yksilöllisen vastuun lisääminen eläketurvan tulevasta tasosta myös muissa kuin liberalistisen sosiaaliturvan maissa. Tämä tulee esiin erityisesti Ruotsin ja Saksan eläkeuudistuksissa, joskin pääosa eläketurvasta perustuu näissäkin maissa edelleen yhteisvastuuseen. 13
14 1 Johdanto.. 14
15 ..2 Alankomaat Lyhyesti Eläkejärjestelmät Kansanvakuutusjärjestelmästä maksetaan yleisiä vanhuus- ja perhe-eläkkeitä sekä työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille. Yksityisen sektorin palkansaajilla ja yrittäjillä omat työkyvyttömyyseläkejärjestelmät. Lisäksi sekä työmarkkinasopimuspohjaisia että työnantajakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä (sekä etuus- että maksuperusteisia). Etuudet Yleinen vanhuuseläke (AOW) tasasuuruinen, pienenee 2 %/vuosi suhteessa puuttuvaan vakuutusaikaan. Täysi eläke 50 vuodessa. Eläke sidottu maan vähimmäispalkkaan. Eläkeikä 65 vuotta. Ei varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta. Yleinen perhe-eläke (ANW) tasasuuruinen, sidottu maan vähimmäispalkkaan. Leskeneläke tuloharkintainen, Nuorten tk-eläkejärjestelmään (WAJONG) kuuluvat 17 v. täyttäneet nuoret. Eläke sidottu maan vähimmäispalkkaan, määräytyy 6 työkyvyttömyysasteen mukaan. Palkansaajien ja yrittäjien tk-eläkkeet (WAO) ja (WAZ) ovat ansiosidonnaisia etuuksia. Rahoitus Kansanvakuutusjärjestelmä on jakojärjestelmä. Valtio rahoittaa nuorten tk-eläkkeet. Työntekijän AOW-maksu 17,9 % ja ANWmaksu 1,25 % palkasta euron vuosituloon asti. Työnantaja rahoittaa WAO-eläkkeet, perusmaksu 5,85 % 159 päiväpalkkaan asti. Lisämaksu 2,11 %, työnantaja voi myös itse kantaa tk-eläkeriskin. Yrittäjien WAZ-maksu 8,80 % euron välisistä vuosituloista. Hallinto Sosiaalivakuutuksen ylin valvonta sosiaali- ja työministeriöllä. AOW- ja ANW-järjestelmiä hallinnoi Sociale Verzekeringsbank (SVB) ja WAJONG-, WAZ ja WAO-eläkkeitä Sosiaalivakuutuslaitos (UWV). Etuuksien myöntämisestä vastaa Centrum voor Werk en Inkomen (CWI). Lisäeläkejärjestelmiä valvoo Eläke- ja vakuutuskamari (Pensioen- & Verzekeringskamer), joka on koko vakuutusalaa valvova viranomainen. 15
16 2 Alankomaat.. Sisällys 1 Yleistä 2 Vähimmäiseläketurva 2.1 Hallinto 2.2 Rahoitus 2.3 Verotus 2.4 Vakuutusaika 2.5 Yleinen vanhuuseläke 2.6 Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä 2.7 Yleinen perhe-eläke 2.8 Vapaaehtoinen vakuutus 3 Työeläketurva 3.1 Palkansaajien työkyvyttömyyseläke 3.2 Yrittäjien työkyvyttömyyseläke 3.3 Mahdollisuus siirtyä varhennetulle eläkkeelle 4 Lisäeläketurva 5 Työssä tai eläkkeellä toisessa maassa 6 Tehtyjä ja vireillä olevia uudistuksia Osoitteita Lähteet 16
17 ..2 Alankomaat 1 Yleistä Alankomaissa on kansanvakuutusjärjestelmä, joka takaa vähimmäisturvan kaikille maassa asuville. Järjestelmästä maksetaan vanhuuseläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille sekä lapsilisiä ja korvausta suurista sairaanhoidon kustannuksista. Eläkkeet ovat periaatteessa tasasuuruisia. Vanhuuseläkettä kuitenkin pienennetään suhteessa puuttuvaan asumis- tai työskentelyaikaan. Yksityisen sektorin palkansaajilla ja yrittäjillä on omat ansiosidonnaiset työkyvyttömyyseläkejärjestelmät. Ansiotyöhön sidottua sosiaaliturvaa ovat myös tavalliset sairaanhoitokorvaukset sekä sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvaukset. Lakisääteistä ansioihin sidottua vanhuuseläkettä Alankomaissa ei ole. Koska lakisääteinen eläketurva on pääosin vähimmäisturvaa, ovat työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja työnantajakohtaiset lisäeläkejärjestelmät yleisiä. Niihin kuuluu yli 90 % työntekijöistä. 2 Vähimmäiseläke 2.1 Hallinto Sosiaaliturvan hallinto on Alankomaissa hajautettu. Sosiaaliturva kuuluu kahden eri ministeriön, sosiaali- ja työministeriön (Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid) sekä hyvinvointi-, kansanterveys- ja urheiluministeriön (Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport) hallinnonalaan. Eläkeasiat kuuluvat sosiaali- ja työministeriön alaisuuteen. Yleisen vanhuuseläkelain (AOW) ja yleisen perhe-eläkelain (ANW) mukaisten etuuksien hallintoa hoitaa sosiaalivakuutuspankki (Sociale Verzekeringsbank, SVB) aluetoimistoineen. Sillä on ulkomaanasioiden hoitoa varten oma toimisto. SVB:n hallinnossa on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä ministeriön edustus. SVB toimii yhdyselimenä sosiaaliturvasopimusasioissa. Yleisen vanhuuseläkelain ja yleisen perhe-eläkelain mukaisten etuuksien rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut kerätään veroviranomaisen toimesta ennakonpidätyksen yhteydessä. Yrittäjien, nuorten ja palkansaajien työkyvyttömyyseläkkeen hallinnosta vastaa uusi sosiaalivakuutuslaitos (Uitvoering Werknemersvezekeringen, UWV). Etuuksien myöntämisestä ja vakuutusmaksujen keräämisestä on 17
18 2 Alankomaat.. vuoden 2002 alusta lähtien vastannut CWI (Centrum voor Werk en Inkomen). Aikaisemmin toimeenpanosta vastaavia elimiä oli viisi (Gak, Guo, SFB, Cadans ja Uszo), jotka nyt on siis liitetty yhteen. CWI:n hallinnossa on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen edustus. Sekä SVB:tä että CWI:tä valvova viranomainen on CTSV (The Board of Supervision of Social Insurances). CTSV:n muodostaa kolme viranhaltijaa, jotka työ- ja sosiaaliministeri nimittää virkaansa. 2.2 Rahoitus Sosiaaliturva rahoitetaan suurimmaksi osaksi työntekijä- ja työnantajamaksuin. Eläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Kansanvakuutusetuuksien sekä yrittäjien ansiosidonnaisen työkyvyttömyysjärjestelmän rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut peritään työntekijöiltä ja yrittäjiltä verotuksen yhteydessä. Nuorten työkyvyttömyysjärjestelmä kustannetaan valtion varoin. Ansiosidonnaiset WAO työkyvyttömyyseläkkeet työnantaja kustantaa yksin. Kansanvakuutusjärjestelmässä työnantajamaksuista luovuttiin verouudistuksen yhteydessä vuonna Työnantajat velvoitettiin silloin maksamaan työntekijöille korvauksena maksua, jota kutsutaan OT-maksuksi (overhevelingstoeslag). Työnantaja maksoi OT-maksua tietyn suuruiseen vuosituloon asti. Rajan ylittävästä palkan osasta maksua ei suoritettu. Vuoden 2001 alusta lähtien OT-maksu on kuitenkin liitetty työntekijän palkkaan ja se on 1,9 % bruttopalkasta, kuitenkin enintään 792 vuodessa vuonna Vakuutusmaksut ovat seuraavat ( lähtien) : Yleinen vanhuuseläke, AOW (työntekijä) 17,9 % Yleinen perhe-eläke, ANW (työntekijä) 1,25 % Yrittäjien yleinen työkyvyttömyyseläke, WAZ (yrittäjä) 8,80 % Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläke, WAJONG valtio kustantaa Palkansaajien työkyvyttömyyseläke, WAO 5,85 % (työnantajan perusmaksu, kattaa yli 5 v. työkyvyttömänä olleiden eläkkeet) Palkansaajien työkyvyttömyyseläke, WAO 2,11 % (työnantajan maksu, riippuu alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärästä. Maksua ei tarvitse maksaa, mikäli työnantaja kantaa itse tk-eläkeriskin ensimmäisten viiden vuoden aikana) 18
19 ..2 Alankomaat Vakuutusmaksut peritään vain määrättyjen tulorajojen väliin jäävästä palkan osasta. Sekä yleinen vanhuuseläkemaksu että yleinen perheeläkemaksu peritään enintään euron vuosituloista. Yrittäjien työkyvyttömyyseläkemaksu peritään euron välisistä vuosituloista. Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläke rahoitetaan valtion varoin. Vakuutusmaksut palkansaajien työkyvyttömyyseläkkeen (WAO-eläkkeen) rahoittamiseksi peritään päiväpalkasta 159 euroon asti. Päiväpalkka lasketaan viisipäiväisen viikon mukaan. Maksu jakautuu kahteen osaan: ns. perusosaan ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärästä riippuvaan osaan. Mikäli työnantaja käyttää hyväkseen mahdollisuutta irrottaa työntekijät WAO-järjestelmästä (ks. 3.1) ja vastaa itse työkyvyttömyyseläkkeistä ensimmäisten viiden vuoden ajan, hänen ei tarvitse maksaa maksun jälkimmäistä osaa. 2.3 Verotus Kansanvakuutusjärjestelmästä maksettavien etuuksien vakuutusmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Sen sijaan palkansaajien ansiosidonnaisten työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut työnantaja voi vähentää verotuksessa. Maksussa olevat eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Niihin sovelletaan veroasteikkoa, joka poikkeaa hiukan yleisessä tuloverotuksessa käytettävästä. 2.4 Vakuutusaika Vakuutusaikaa on asumisaika ja työskentelyaika Alankomaissa ikävuoden välisenä aikana. Asumisaika on vakuutusaikaa riippumatta siitä työskenteleekö maassa vai ei, samoin työskentely on vakuutusaikaa vaikka ei asuisikaan maassa. Ulkomailla asumisen ja työskentelyn aikana vakuutus voidaan pitää voimassa vapaaehtoisin vakuutusmaksuin. 2.5 Yleinen vanhuuseläke Nykyinen yleinen vanhuuseläkelaki on vuodelta Siitä käytetään yleisesti lyhennettä AOW. 19
20 2 Alankomaat.. Oikeus eläkkeeseen Eläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen eläke voidaan myöntää riippumatta siitä, lopettaako eläkkeensaaja työnteon vai ei. Eläkkeen varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta ei ole. Eläke voidaan myöntää myös ulkomailla asuvalle (ks. 5). Täyden eläkkeen saamiseksi edellytetään 50 vuoden vakuutusaikaa eli asumista tai työskentelyä Alankomaissa koko 15 ja 65 ikävuoden välisen ajan. Varsinaista vähimmäisvakuutusaikaa eläkkeen saamiseksi ei ole. Täyden eläkkeen määrä pienenee kuitenkin 2 % jokaiselta puuttuvalta vakuutusvuodelta. 50:tä vakuutusvuotta ei kuitenkaan edellytetä niiltä Alankomaiden kansalaisilta, jotka olivat yli 15-vuotiaita järjestelmän tullessa voimaan. Heille luetaan hyväksi vuodet 15 ikävuoden täyttämisestä vuoteen 1957 edellyttäen, että he 59 vuotta täytettyään ovat asuneet Alankomaissa tai sen siirtomaassa yhteensä vähintään kuusi vuotta. Eläkkeen määräytyminen Eläkkeen määrä on sidottu maan vähimmäispalkkaan, jota tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Eläke määräytyy vakuutusvuosien ja perhetilanteen mukaan. Yksin asuvan täysi eläke on 70 % nettovähimmäispalkasta. Eläke on ( lähtien) 880,86 euroa kuukaudessa. Mikäli yksinasuvalla on yksi tai useampi huollettava, alle 18-vuotias lapsi, on eläkkeen määrä 1 092,79 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevien ja avoliitossa asuvien (myös samaa sukupuolta olevien) eläkeläisparien eläkettä koskevat määräykset muuttuivat alkaen. Samat säännöt koskevat nykyisin myös kahta samassa taloudessa asuvaa henkilöä, mikäli samassa taloudessa eläkkeensaajan kanssa asuu eläkkeensaajan sisko, veli tai lapsenlapsi jälkeen myönnettyjen eläkkeiden täysi määrä on 50 % nettovähimmäispalkasta molemmille, jos molemmilla on oikeus eläkkeeseen. Eläkkeen enimmäismäärä on tällöin 606,78 euroa kuukaudessa/puoliso (vuonna 2002). Jos toinen ei ole vielä eläkeiässä, voidaan eläkettä saavan eläkkeeseen maksaa puolisolisä, joka on myös 50 % vähimmäispalkasta. Puolison omat työtulot pienentävät kuitenkin lisän määrää. Vähennys lasketaan kaavalla (E - G) x 2/3, jossa E = puolison bruttotulot ja G = 15 % bruttovähimmäispalkasta. Täysi puolisoeläke puolisolisineen on ( lähtien) 1 213,56 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä pienennetään 2 % jokaista puuttuvaa vakuutusvuotta kohti. 20
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa
LisätiedotALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Antti Mielonen Alankomaiden eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2011 Lisätietoja: Antti Mielonen puh. 010 751 2472 e-mail: antti.mielonen@etk.fi Kv-tiimi:
LisätiedotPakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,
LisätiedotTietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010
Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,
LisätiedotLATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Mela-turva MYEL-työeläkkeet MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Mela-sairauspäiväraha Ryhmähenkivakuutus Hyvinvointipalvelut
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta
22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos
LisätiedotAUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Jarna Bach-Othman Australian eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi
LisätiedotKREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Suvi Ritola Kreikan eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2007 Lisätietoja: Suvi Ritola puh. 010 751 2634 email: suvi.ritola @etk.fi www.etk.fi Kvtiimi:
Lisätiedot1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1981 vp. n:o 177 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat myös ulkomaan kansalaiset
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle, kun ikä täyttyy Aikaisintaan oman ikäluokan mukaisesta alimmasta vanhuuseläkeiästä Kansaneläkkeessä vanhuuseläkeikänä
LisätiedotKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi
EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998
Lisätiedot1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki
KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta
LisätiedotJapanin eläkejärjestelmä (2012)
Japanin eläkejärjestelmä (2012) Yleistä Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Valtion ja paikallishallinnon työntekijöillä sekä yksityiskoulujen
LisätiedotKUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ
KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta
LisätiedotROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika
LisätiedotJAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Japanin eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotLaki. sairausvakuutuslain muuttamisesta
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotTyöeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut
Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla
LisätiedotKV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg
KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä
LisätiedotUNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotNORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Norjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika Vidlund,
LisätiedotPerusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Suomen eläkejärjestelmä Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista
LisätiedotTyöurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen
Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan
LisätiedotLisäeläkesäännön muuttaminen
1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLaki. työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista. Lain soveltamisala
Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkkeiden
LisätiedotSopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.
SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien
LisätiedotVIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen
LisätiedotLaki. tuloverolain muuttamisesta
Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n
LisätiedotEläkkeensaajana Espanjassa
Eläkkeensaajana Espanjassa Filippa Nikkinen Helmikuu 2010 Kelan Ulkomaan yksikkö Asiakkaitamme ovat: Ulkomailla asuvat eläkkeenhakijat ja saajat Ulkomaille muuttavat / ulkomailla asuvat vakuutetut lähetetyt
Lisätiedot1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotVIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA, 19.3.2018 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien
LisätiedotKreikan eläkejärjestelmä (2015)
Kreikan eläkejärjestelmä (2015) Yleistä eläkeuudistuksista Vuodesta 2010 lähtien Kreikan eläkejärjestelmä on ollut merkittävien muutosten kohteena, sillä Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen
LisätiedotMERIMIESTEN PERHE-ELÄKE
MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä
LisätiedotSVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Juha Knuuti Sveitsin eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotEläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin EVL:n mukaan
LisätiedotELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen
ELÄKETURVA NYT JA VUONNA 2017 Haaga-Helia Mika Mononen 7.9.2016 TEHTÄVÄMME: ELÄKETURVA Työeläke on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvaa ja työn tuottamaa hyvinvointia. Huolehdimme, että asiakasyritystemme
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotRuotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi
Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen
LisätiedotOmat eläketietosi - Kevan info 2013
Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen
LisätiedotKANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA
LisätiedotKiinan eläkejärjestelmä (2011)
Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Yleistä Kiinan yhteiskunnan ja eläkejärjestelmien keskeisenä muutoksen moottorina on väestön ikääntyminen ja samanaikainen kaupungistuminen. Kiinan väestö ikääntyy erittäin
Lisätiedot1 mom. Viranhaltija/työntekijä, joka on ollut tämän sopimuksen tarkoittaman edun piirissä, lakkaa olemasta edun piirissä, kun:
1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen
LisätiedotItävallan eläkejärjestelmä vuonna 2018
Itävallan eläkejärjestelmä vuonna 2018 Yleistietoa Itävallasta Väkiluku 8,82 miljoonaa 1/2018 Odotettavissa oleva elinikä Miehet 79,3 vuotta 2016 Naiset 84,1 vuotta 2016 Vanhuushuoltosuhde (65+/15-64 v.)
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 230
1988 vp. - HE n:o 230 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotOikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.
1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki
LisätiedotVIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ
VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotHallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 74
1988 vp. - HE n:o 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vuoden 1974 alusta ovat maatalousyrittäjien eläkelakiin sisältyneet
LisätiedotEläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille
Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää
LisätiedotJulkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg
Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,
LisätiedotTYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017
TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotLIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
LIETTUAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Liettuan eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotIRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Irlannin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:
LisätiedotLakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
Lisätiedot1985 vp. - HE n:o 35 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1985 vp. - HE n:o 35 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain, kansaneläkelain 26 :n ja sairausvakuutuslain 27 :n muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotKeskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotKeskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1991 vp - HE 219 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kunnallisten luottamushenkilöiden
LisätiedotNäin haet eläkettä ulkomailta OHJEITA YHTEYSTIETOJA
Näin haet eläkettä ulkomailta OHJEITA YHTEYSTIETOJA Eläketurvakeskus (ETK) on apunasi, kun haet eläkettä ulkomailta EU/ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaissa ansaitun eläkkeen hakeminen on helppoa. Suomen
LisätiedotJulkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä
Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä Birgitta Moisala 2018 1 Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,
LisätiedotJulkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus
Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu 5.6.2018 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen 2 Sukupolvien välinen ketju näyttää kiristyvän,
LisätiedotMela-turvaa omaiselle
Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri
LisätiedotYHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotTyöeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE
Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2008 Elina Kirjalainen Israelin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2008 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus
LisätiedotPakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen
LisätiedotKeskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
Lisätiedot40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotTietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta
Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1
Lisätiedot40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotMaksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta
Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon
LisätiedotMaatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen
Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin
LisätiedotPORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Portugalin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi:
Lisätiedot27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?
27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä? Anne Aarnio palveluneuvoja Varma Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit
LisätiedotVuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen
Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,
LisätiedotTaskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.
Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-
LisätiedotHE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotLYHYEN AJAN ANSIONMENETYSKORVAUS OSA-AIKAELÄKKEELLÄ OLEVALLE
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 9/2001 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki puh. (09) 680 401 Fax (09) 604 714 21.11.2001 1(5) Merja Salonen LYHYEN AJAN ANSIONMENETYSKORVAUS OSA-AIKAELÄKKEELLÄ
LisätiedotBULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ
BULGARIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Bulgarian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
Lisätiedot