ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA"

Transkriptio

1 ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA 2002

2 ISBN Kannen kuva: Fennopress Oy Hakapaino Oy, Helsinki 2002

3 LUKIJALLE "Eläketurva Länsi-Euroopassa" perustuu aikaisemmin julkaistuun kirjaan Eläketurva muissa maissa. Ensimmäinen painos tästä kirjasta ilmestyi vuonna 1996 ja toinen painos vuonna Nyt käsillä olevaan teokseen on otettu mukaan vain 17 Länsi-Euroopan maata aikaisempien 23 maan sijaan, siksi kirjan nimikin on muutettu. Kirjan kirjoittajien määrä on kasvanut jokaisen painoksen myötä. Tässä julkaisussa päivitystyön ovat tehneet Sini Laitinen-Kuikka lukujen 1, 3, 11, 14 ja 16 osalta, Jarna Bach lukujen 2, 5, 8, 9, 10, 13 ja 17 osalta ja Mika Vidlund lukujen 4, 6, 7, 12, 15 ja 18 osalta. Kirjaa kirjoitettaessa on ajateltu erityisesti niitä eläketurvan asiantuntijoita, jotka erilaisissa suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä tarvitsevat tietoa Länsi-Euroopan maiden eläketurvasta. Johdantoluvussa on selvitetty joitakin keskeisiä käsitteitä, jotka ovat oleellisia muiden maiden eläketurvaa tarkasteltaessa. Ne auttanevat myös niitä kirjan käyttäjiä, joille eläketurvan ammattiterminologia on vieraampaa. Kunkin maan eläketurvan kokonaisuudesta annetaan kirjassa yleiskuva. Maiden keskeiset lakisääteiset eläkejärjestelmät kuvataan sen jälkeen yksityiskohtaisesti. Lisäksi on kerrottu pääpiirteittäin kunkin maan työmarkkinasopimuksiin perustuvasta ja työnantajakohtaisesti järjestetystä eläketurvasta. Lopuksi kerrotaan eläkejärjestelmiin tehdyistä ja vireillä olevista uudistuksista. Kiitämme lämpimästi Christina Lindelliä, Tiina Erosta, Arja Iisakkalaa, Kimmo Kontiota, Pirjo Koposta, Anna-Riitta Laaksoa, Anja Lehesniemeä, Seppo Pietiläistä ja Silja Stockingeria tekstin eri osien lukemisesta ja saamistamme hyödyllisistä kommenteista. Helsingissä Sini Laitinen-Kuikka Jarna Bach Mika Vidlund

4

5 SISÄLLYS 1 Johdanto Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Norja Portugali Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska

6

7 1 Johdanto 1 Johdanto Muiden maiden eläketurvaa koskevan tiedon tarve on jatkuvasti kasvanut erityisesti Suomen EU-jäsenyyden myötä. Myös oman maamme eläketurvan merkittävät uudistukset ovat lisänneet kiinnostusta toisten maiden ratkaisuihin eläketurvan eri osa-alueilla. Mielenkiintoa ulkomaihin on osaltaan herättänyt myös Suomessa käyty keskustelu siitä, minkälaiseen lakisääteiseen eläketurvaan meillä on tulevaisuudessa varaa. Kun samaa keskustelua käydään muissa maissa, näyttää kiinnostuksen lisääntyminen toisten maiden eläketurvaan olevan kansainvälinen ilmiö. Samalla kun ulkomaiden eläketurvan tuntemus on lisääntynyt, ovat sitä koskevat kysymykset tulleet yhä yksityiskohtaisemmiksi ja tarkemmiksi. Näin erityisesti silloin, kun tietoa tarvitaan oman maamme eläkejärjestelmän suunnitteluun liittyvissä tehtävissä tai vakuutettujen, eläkkeensaajien ja yritysten asiakaspalvelussa. Tämä käsikirja pyrkii osaltaan palvelemaan juuri näissä käytännön tehtävissä tietoa tarvitsevia. Kirja pyrkii antamaan sekä yleiskuvan kunkin maan eläketurvan kokonaisrakenteesta että yksityiskohtaista tietoa maan kattavimmista eläkejärjestelmistä. Eläkejärjestelmiin pätee erityisen hyvin yleinen lainalaisuus, jonka mukaan se mikä yksityiskohtaisuudessa voitetaan, menetetään vertailtavuudessa. Käsikirja ei siksi pyrikään antamaan valmista vertailevaa tietoa. Eri maiden eläketurvan kuvaukset on kuitenkin rakennettu yhtenäiseen viitekehykseen, niin että vertailevan tiedon kokoaminen kirjan tietojen pohjalta olisi mahdollisimman vaivatonta. Valittu viitekehys noudattaa suomalaisen ja laajemminkin pohjoismaisen eläketurvan periaatteita. Sen mukaan yhteiskunta takaa kaikille maassa asuville vähimmäiseläketurvan. Työssäoloaikana vakiintunut kulutustaso turvataan työskentelyyn perustuvalla työeläkkeellä. Lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää lisäeläketurvaa työntekijöilleen tai tällaisen lisäeläketurvan järjestämisestä voidaan sopia työmarkkinaosapuolten kesken. Yleisen lakisääteisen turvan tai työsuhteeseen sidotun turvan lisäksi kukin voi mahdollisuuksiensa ja tarpeidensa mukaan järjestää itselleen vielä yksilöllistä lisäeläketurvaa. Yksilölliset, vapaaehtoiset eläkkeet jäävät pääosin tämän tarkastelun ulkopuolelle lukuun ottamatta Britannian lakisääteistä työeläkettä korvaavia yksilöllisiä eläkkeitä ja Saksan erityistä vapaaehtoista yksilöllistä eläkesäästämistä, joka on valtion tukemaa, ja jonka tarkoituksena on korvata lakisääteisen turvan tulevat heikennykset. Pääasiassa kirjassa käsitellään vain yhteiskunnan järjestämää ja työmarkkinoilla kollektiivisesti tai työnantajakohtaisesti sovittua eläketurvaa. 7

8 1 Johdanto.. Maakohtaisten selvitysten rakenne on pitkälti samanlainen. Pääotsikot ovat kaikissa maaselvityksissä samat. Tätä tarkemmalla tasolla rakenteessa on jonkin verran maakohtaisia eroja. Ne antavat mahdollisuuden kunkin maan eläketurvan erityispiirteiden esille tuomiseen. Seuraavassa on tarkasteltu maakohtaisten selvitysten sisältöä luvuittain. Luvussa 1 annetaan kokonaiskuva kunkin maan eläketurvasta. Lakisääteisen turvan osalta on asumisperusteisten vähimmäiseläkejärjestelmien ja työeläkejärjestelmien lisäksi tuotu esiin mahdolliset ammatti- ja toimialakohtaiset erityisjärjestelmät sekä julkisen sektorin erityisjärjestelmät, joita ei kirjassa muuten tarkastella lähemmin. Kokonaiskuvaa luodaan myös siitä, mikä on toisaalta lakisääteisten ja muiden pakollisten eläkejärjestelmien ja toisaalta työnantajakohtaisten eläkejärjestelmien merkitys eläketurvan kokonaisuudessa. Luvussa 2 on kerrottu asumisperusteisista vähimmäiseläkejärjestelmistä. Pohjoismaissa kansaneläkejärjestelmät takaavat vähimmäiseläketurvan periaatteessa kaikille maassa asuville. Kansaneläkejärjestelmien takaama kattava vähimmäiseläketurva onkin yksi niistä pohjoismaisen sosiaaliturvan piirteistä, joka on antanut aiheen puhua erityisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta erotukseksi Manner-Euroopan korporatistisesta ja angloamerikkalaisen alueen liberalistiseksi kutsutuista hyvinvointivaltioista. Kansaneläkejärjestelmä on kirjassa mukana olevista maista Pohjoismaiden lisäksi myös Alankomaissa. Irlannin, Britannian ja Sveitsin tasaeläkkeitä maksavat peruseläkejärjestelmät ovat lähes yhtä kattavia kuin kansaneläkejärjestelmät, mutta poikkeavat periaatteellisesti pohjoismaisista kansaneläkejärjestelmistä siinä, että eläke karttuu lähtökohtaisesti työntekoon perustuvien vakuutusmaksujen eikä asumisajan perusteella. Useimmissa Manner-Euroopan maissa eläketurva rakentuu pääosin työeläkkeen varaan. Itävaltaa, Luxemburgia ja Saksaa lukuun ottamatta näissäkin maissa on kuitenkin erityisiä toimeentulotuen tyyppisiä vähimmäiseläkkeitä vanhuksille ja työkyvyttömille, joissakin maissa myös leskille. Pohjoismaisista kansaneläkejärjestelmistä ne eroavat siinä, että etuuksia on vähemmän ja tuloharkinta on tiukempi. Toisaalta on syytä huomata, että monissa Manner-Euroopan maissa myös työeläketurvaan sisältyy vähimmäiseläke. Niistä on maakohtaisissa selvityksissä kerrottu työeläkkeiden yhteydessä. Raja vähimmäiseläketurvan ja muun toimeentuloturvan välillä on toisinaan liukuva. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa toimeentulotukeen on otettu erityinen ikääntyneille ja työkyvyttömille maksettava etuus, joka pitkälti vastaa vähimmäiseläkettä. Leskeneläkettä taas maksetaan joissakin kan- 8

9 1 Johdanto saneläkemaissa leskien lisäksi kaikille taloudellisen tuen tarpeessa oleville yksinhuoltajille. Varsinaisten eläkkeiden lisäksi maksetaan usein myös erilaisia tarveharkintaisia erityislisiä. Tehtävän rajauksen vuoksi tässä on keskitytty eläkkeiden kuvaamiseen, ja vain niihin kiinteästi liittyvät erityislisät on mainittu. Työeläketurvaa koskevassa luvussa 3 on kunkin maan lakisääteisiä eläkejärjestelmiä tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Lähtökohtana on ollut kuvata kattavimmat yksityisen sektorin palkansaajien ja yrittäjien eläkejärjestelmät. Monessa maassa palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat samaan työeläkejärjestelmään. Tässä kirjassa mukana olevista seitsemästätoista maasta seitsemässä palkansaajat ja yrittäjät kuuluvat samaan järjestelmään. Alankomaissa, Britanniassa ja Tanskassa vain peruseläke on pakollinen yrittäjille. Näissä maissa peruseläke muodostaa merkittävimmän osan lakisääteisestä eläketurvasta, ja myös palkansaajien työeläketurva on tasoltaan matala tai sitä ei ole lainkaan. Seitsemässä maassa yrittäjillä on erillinen tai useita erillisiä lakisääteisiä työeläkejärjestelmiä tai yrittäjät voivat vapaaehtoisesti liittyä palkansaajien lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Yrittäjien erillisiä lakisääteisiä työeläkejärjestelmiä on käsitelty suppeammin kuin palkansaajien järjestelmiä osin siksi, että ne ovat pääpiirteiltään samanlaisia kuin palkansaajien eläkejärjestelmät ja toisaalta siksi, että usean erillisen yrittäjien eläkejärjestelmän perusteellinen kuvaaminen ei olisi ollut mahdollista työn välttämättömän rajaamisen vuoksi. Vaikeimman rajanveto-ongelman eläkejärjestelmien jaottelussa vähimmäiseläketurvaan, työeläketurvaan ja lisäeläketurvaan ovat aiheuttaneet joidenkin maiden pakolliset lisäeläkejärjestelmät, jotka nimensä perusteella voisivat kuulua lukuun neljä 'Lisäeläketurva'. Kaikissa kolmessa maassa, Kreikassa, Ranskassa ja Sveitsissä, joissa on tällaiset lähes kaikki palkansaajat kattavat pakolliset lisäeläkejärjestelmät, on kuitenkin ollut luonnollisinta käsitellä niitä työeläketurvan yhteydessä. Pakolliset lisäeläkkeet muodostavat näissä maissa kiinteän kokonaisuuden lakisääteisten työeläkkeiden kanssa ja vakuutukseen kuuluminen on lailla säädetty pakolliseksi. Sveitsin pakollista lisäeläketurvaa on Suomessa usein kutsuttukin työeläkejärjestelmäksi. Kun maassa kuitenkin on yleinen lakisääteinen ansiosidonnaisia eläkkeitä maksava eläkejärjestelmä, on tässä katsottu perustellummaksi puhua pakollisesta lisäeläkejärjestelmästä. Lisäeläketurvaa koskevassa luvussa 4 on käsitelty kunkin maan työmarkkinasopimuksiin perustuvia ja työnantajakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä. Kansainvälisesti käytetyssä eläketurvan kokonaisuutta kuvaavassa ns. 9

10 1 Johdanto.. kolmen pilarin mallissa nämä edustavat tyypillisimmillään eläketurvan toista pilaria. Eläketurvan ensimmäisellä pilarilla tarkoitetaan silloin yhteiskunnan järjestämää lakisääteistä eläketurvaa, joka kattaa hyvin laajoja väestöryhmiä ja josta sovitaan kansallisella tasolla. Monissa Manner-Euroopan maissa ensimmäinen pilari muodostuu työeläkejärjestelmästä. Pohjoismaissa siihen kuuluvat sekä kansaneläkkeet että työeläkkeet. Ensimmäisen pilarin turvaan viitataan usein englanninkielisellä käsitteellä 'social security pensions'. Tätä osaa eläketurvasta voidaan sosiaaliturvasopimuksilla tai EU-asetuksella 1408/71 siirtää maasta toiseen. Eläketurvan toisen pilarin muodostaa työmarkkinoilla sovittu eläketurva, joka sekin voi olla suuria palkansaajaryhmiä koskevaa ja kyseisille työmarkkinaosapuolille pakollista. Järjestelmiä koskeva päätöksenteko tapahtuu kuitenkin työmarkkinoilla eikä kansallisissa parlamenteissa. Vaikka järjestelmät eivät ole lakisääteisiä, on useimmissa maissa puitelainsäädäntöä, joka koskee näitä järjestelmiä. Lailla voidaan rajoittaa järjestelmiä koskevaa sopimusvapautta tai säätää tiettyjä ehtoja veroetujen saamiseksi. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus eivät koske toisen pilarin eläketurvaa lukuun ottamatta Ranskan ja Sveitsin pakollisia lisäeläkejärjestelmiä, jotka kyseiset maat ovat hiljattain vapaaehtoisesti liittäneet asetuksen soveltamisalaan. Eläketurvan kolmannen pilarin muodostaa täysin yksilöllinen, vapaaehtoinen, henkilökohtaisesti järjestetty lisäeläketurva, jota tässä kirjassa ei juurikaan ole käsitelty. Tällaisista vakuutuksista ja säästösopimuksista on vähän tietoja saatavissa, ja rajanveto eläkesäästämisen ja muun säästämisen kesken on usein vaikeaa. Erityisesti lisäeläketurvaa tarkasteltaessa tulee keskeiseksi käsitteellinen ero ns. etuusperusteisten ja maksuperusteisten eläkejärjestelmien välillä. Etuusperusteisilla (defined benefit) järjestelmillä tarkoitetaan eläkejärjestelmiä, joissa etuuksien taso on ennalta sovittu ja vakuutusmaksut kerätään niin suurina, että luvatut etuudet voidaan maksaa. Maksuperusteisella (defined contribution) järjestelmällä taas tarkoitetaan järjestelmiä, joissa perittävien maksujen suuruus on ennalta sovittu. Kootut maksut ja niille saatu tuotto ratkaisevat sen, kuinka suuria etuuksia vakuutetut aikanaan saavat. Etuuksien tasoa ei ole ennalta sovittu, vaikka näissäkin järjestelmissä on yleensä taustalla jokin oletettu eläkkeen tavoitetaso, jonka mukaan maksut on mitoitettu. Useimpien maiden lakisääteiset työeläkejärjestelmät ovat etuusperusteisia. Työmarkkinoilla sovitut lisäeläkejärjestelmät puolestaan ovat yhä 10

11 1 Johdanto useammin maksuperusteisia. Viime vuosien eläkeuudistusten myötä on syntynyt myös käsite notional defined contribution -järjestelmä. Tällaisia näennäisesti maksuperusteisia järjestelmiä ovat Ruotsin ja Italian uudet työeläkejärjestelmät, joissa etuudet määräytyvät periaatteessa maksettujen maksujen mukaan, mutta näitä maksuja ei ole todellisuudessa rahastoitu siten kuin aidossa maksuperusteisessa järjestelmässä. Merkittävä periaatteellinen ero etuusperusteisten ja maksuperusteisten järjestelmien välillä on se, että pelkistetyssä maksuperusteisessa järjestelmässä vastuu eläketurvan riittävyydestä siirtyy vakuutetulle itselleen. Eläketurvan järjestäjä ei ole sitoutunut takaamaan enempää kuin sen, mitä maksetuilla maksuilla ja niiden tuotolla voidaan kustantaa. Käytännössä jako etuus- ja maksuperusteisiin järjestelmiin ei kuitenkaan aina ole näin selkeä, etenkään silloin kuin maksuperusteisen järjestelmän periaatetta on sovellettu lakisääteisiin tai pakollisiin lisäeläkejärjestelmiin kuten Ranskassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Luvussa 5 on kerrottu lyhyesti vakuuttamisesta ja etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta erilaisissa ulkomaantilanteissa. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus on tässä ainoastaan mainittu, koska niiden sisältöä on käsitelty perusteellisesti Eläketurvakeskuksen muissa julkaisuissa. Sosiaaliturvasopimukset ja EU-asetus koskevat kuitenkin ainoastaan lakisääteistä sosiaaliturvaa. Ne eivät koske työmarkkinoilla sovittua turvaa Ranskan ja Sveitsin pakollisia lisäeläkejärjestelmiä lukuun ottamatta. Työmarkkinoilla sovittua lisäeläketurvaa koskee EU-direktiivi 98/49/EY yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta. Direktiivi edellyttää kansallisen lainsäädännön mukauttamista niin, että EU-maasta toiseen liikkuvan työntekijän lisäeläkeoikeudet säilyvät samoin kuin ne olisivat säilyneet, jos hän ei olisi muuttanut maasta. Direktiivi jättää edelleen aukkoja lisäeläkeoikeuksien säilymiseen silloin, kun lisäeläkeoikeudet voidaan menettää myös maan sisällä työpaikkaa vaihdettaessa. Työmarkkinoilla sovittujen eläkeoikeuksien siirrettävyyden lisäksi maasta toiseen siirryttäessä ongelmia aiheuttaa verotuskäytännön erilaisuus eri maissa. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta paneutua näihin verotukseen liittyviin ongelmiin syvemmin. Kunkin maan verotuskäytännöstä on kuitenkin selvitetty lyhyesti sekä lakisääteisten että lisäeläkkeiden osalta. Luvussa 6 on kerrottu Länsi-Euroopan maissa tehdyistä ja vireillä olevista eläketurvan uudistuksista. Eläkejärjestelmien lyhyemmän ja pidemmän aikavälin rahoitusvaikeudet ovat monessa maassa pakottaneet jossain 11

12 1 Johdanto.. määrin leikkaamaan lakisääteistä eläketurvaa luvun talouslama kosketti useimpia Länsi-Euroopan maita ja antoi lisävauhtia näille leikkauksille. Uudistukset ovat tältä osin jo toteuttamisvaiheessa ja tulevat maakuvauksissa esiin eri etuuksien yhteydessä. Väestön ikääntymisen aiheuttama eläkemenojen kasvu pitkällä aikavälillä on johtanut perusteelliseen eläkejärjestelmien uudelleen arviointiin useissa maissa. Syvälle meneviä eläketurvan rakenteellisia uudistuksia on toteutettu Ruotsissa ja Italiassa. Myös Saksan viimeisintä eläkeuudistusta voidaan pitää tällaisena rakenteellisena uudistuksena, vaikka se ei ole yhtä laaja kuin edellä mainitut. Britanniassa eläketurvan jo aikaisemmin toteutettua rakenneuudistusta on jatkettu uuden vuosituhannen alkaessa. Lakisääteisen, jakojärjestelmään perustuvan eläketurvan kustannuspaineita on monissa maissa pyritty helpottamaan myös parantamalla lainsäädännöllisin uudistuksin edellytyksiä työnantajakohtaisten, rahastoitujen eläkejärjestelmien perustamiselle. Tämän toisen pilarin eläketurvan sisällä on jo usean vuoden ajan ollut nähtävissä kasvava kiinnostus maksuperusteisiin järjestelmiin. Etenkin uudet työnantajakohtaiset eläkejärjestelmät ovat yhä useammin maksuperusteisia, mutta myös vanhoja järjestelmiä on muutettu. Näkyvin esimerkki tästä ovat Ruotsin laajat työmarkkinasopimuksiin perustuvat järjestelmät, jotka yhtä lukuun ottamatta on muutettu maksuperusteisiksi. Keskeisenä syynä maksuperusteisiin järjestelmiin siirtymiselle on ollut työnantajien halu rajoittaa tulevia eläkekustannuksiaan ja toisaalta tarve kyetä paremmin ennustamaan tulevia menojaan. Lakisääteisten järjestelmiin tehtyjen heikennysten kompensoimiseksi on joissakin maissa pyritty edistämään paitsi työmarkkinoilla sovittua turvaa myös yksilöllistä eläkesäästämistä. Valtiovalta voi tukea näitä järjestelmiä verotuksellisin keinoin sekä parantamalla esimerkiksi etuuksien turvaavuutta koskevaa lainsäädäntöä. Yksilöllisen eläkesäästämisen edistämisestä ovat esimerkkeinä Britannian stake holder -eläkkeet ja Saksan uudet säästöeläkejärjestelyt. Niissä on pyritty hallinnollisia kustannuksia rajoittamalla siihen, että säästäminen olisi kannattavaa pienituloisillekin. Saksassa myös eläkesäästämiseen liittyvät veroetuudet suosivat erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä. Britanniassa veroetuudet jakautuvat tasaisemmin. Näiden rakenteellisten uudistusten yhteydessä tai niiden sijasta yritetään eläkemenoja pienentää useissa maissa etsimällä keinoja todellisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentämiseksi. Yleistä eläkeikää varhaisempi eläkkeellesiirtyminen on ongelma lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Eläkejärjestelmien osalta eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen on pyritty 12

13 1 Johdanto mm. kaventamalla ja poistamalla erilaisia vanhuuseläkkeiden varhennusmahdollisuuksia ja tiukentamalla työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiskriteereitä. Kuntoutusjärjestelmiä ja -etuuksia kehittämällä on samalla pyritty edistämään työkyvyn säilymistä ja palauttamista. Erilaisten eläkemenojen rajoittamiseen pyrkivien muutosten ohella monissa maissa on tasa-arvoistettu eläkejärjestelmiä sukupuolten kesken. Tämä näkyy toteutumassa olevana naisten eläkeikien nostamisena samaan kuin miehillä niissä maissa, joissa se on ollut matalampi. Perheeläkejärjestelmissä miehille on annettu oikeus leskeneläkkeeseen samoin ehdoin kuin naisille, mutta samalla eläkkeen myöntämiskriteerejä tai maksuaikaa on tiukennettu. Tämä on merkinnyt heikennystä naisten aikaisempaan turvaan. Myös vanhempien mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan pieniä lapsia eläketurvaa menettämättä on monissa maissa parannettu. Tavoitteena on helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja edistää näin myös naisten osallistumista työmarkkinoille maissa, joissa tämä on ollut vähäisempää. Naisten työllisyyden edistäminen helpottaa osaltaan eläkejärjestelmien kustannuspaineita, koska se lisää eläkkeiden maksajia. Eläketurvan muutossuuntaukset näyttävät jossain määrin olevan lähentämässä eri maiden eläkejärjestelmiä. Lähentymistä on nähtävissä esimerkiksi Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan maiden kesken. Samanaikaisesti, kun Pohjoismaissa kansaneläkkeiden tuloharkintaisuuden lisääminen ja saattaminen asumisvuosien mukaan karttuviksi on vähentänyt niiden universaalia luonnetta ja korostanut työeläketurvan merkitystä, on monissa Manner-Euroopan maissa eläketurvan työsidonnaisuutta vähentänyt vähimmäiseläketurvan parantaminen ja työeläketurvan laajentaminen kattamaan entistä enemmän myös muita kuin työskentelyaikoja. Eri hyvinvointivaltioiden eläketurvan erilaiset perusperiaatteet ovat nähtävissä vielä toteutettujen muutosten jälkeenkin. Uusi piirre kuitenkin on yksilöllisen vastuun lisääminen eläketurvan tulevasta tasosta myös muissa kuin liberalistisen sosiaaliturvan maissa. Tämä tulee esiin erityisesti Ruotsin ja Saksan eläkeuudistuksissa, joskin pääosa eläketurvasta perustuu näissäkin maissa edelleen yhteisvastuuseen. 13

14 1 Johdanto.. 14

15 ..2 Alankomaat Lyhyesti Eläkejärjestelmät Kansanvakuutusjärjestelmästä maksetaan yleisiä vanhuus- ja perhe-eläkkeitä sekä työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille. Yksityisen sektorin palkansaajilla ja yrittäjillä omat työkyvyttömyyseläkejärjestelmät. Lisäksi sekä työmarkkinasopimuspohjaisia että työnantajakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä (sekä etuus- että maksuperusteisia). Etuudet Yleinen vanhuuseläke (AOW) tasasuuruinen, pienenee 2 %/vuosi suhteessa puuttuvaan vakuutusaikaan. Täysi eläke 50 vuodessa. Eläke sidottu maan vähimmäispalkkaan. Eläkeikä 65 vuotta. Ei varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta. Yleinen perhe-eläke (ANW) tasasuuruinen, sidottu maan vähimmäispalkkaan. Leskeneläke tuloharkintainen, Nuorten tk-eläkejärjestelmään (WAJONG) kuuluvat 17 v. täyttäneet nuoret. Eläke sidottu maan vähimmäispalkkaan, määräytyy 6 työkyvyttömyysasteen mukaan. Palkansaajien ja yrittäjien tk-eläkkeet (WAO) ja (WAZ) ovat ansiosidonnaisia etuuksia. Rahoitus Kansanvakuutusjärjestelmä on jakojärjestelmä. Valtio rahoittaa nuorten tk-eläkkeet. Työntekijän AOW-maksu 17,9 % ja ANWmaksu 1,25 % palkasta euron vuosituloon asti. Työnantaja rahoittaa WAO-eläkkeet, perusmaksu 5,85 % 159 päiväpalkkaan asti. Lisämaksu 2,11 %, työnantaja voi myös itse kantaa tk-eläkeriskin. Yrittäjien WAZ-maksu 8,80 % euron välisistä vuosituloista. Hallinto Sosiaalivakuutuksen ylin valvonta sosiaali- ja työministeriöllä. AOW- ja ANW-järjestelmiä hallinnoi Sociale Verzekeringsbank (SVB) ja WAJONG-, WAZ ja WAO-eläkkeitä Sosiaalivakuutuslaitos (UWV). Etuuksien myöntämisestä vastaa Centrum voor Werk en Inkomen (CWI). Lisäeläkejärjestelmiä valvoo Eläke- ja vakuutuskamari (Pensioen- & Verzekeringskamer), joka on koko vakuutusalaa valvova viranomainen. 15

16 2 Alankomaat.. Sisällys 1 Yleistä 2 Vähimmäiseläketurva 2.1 Hallinto 2.2 Rahoitus 2.3 Verotus 2.4 Vakuutusaika 2.5 Yleinen vanhuuseläke 2.6 Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä 2.7 Yleinen perhe-eläke 2.8 Vapaaehtoinen vakuutus 3 Työeläketurva 3.1 Palkansaajien työkyvyttömyyseläke 3.2 Yrittäjien työkyvyttömyyseläke 3.3 Mahdollisuus siirtyä varhennetulle eläkkeelle 4 Lisäeläketurva 5 Työssä tai eläkkeellä toisessa maassa 6 Tehtyjä ja vireillä olevia uudistuksia Osoitteita Lähteet 16

17 ..2 Alankomaat 1 Yleistä Alankomaissa on kansanvakuutusjärjestelmä, joka takaa vähimmäisturvan kaikille maassa asuville. Järjestelmästä maksetaan vanhuuseläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille sekä lapsilisiä ja korvausta suurista sairaanhoidon kustannuksista. Eläkkeet ovat periaatteessa tasasuuruisia. Vanhuuseläkettä kuitenkin pienennetään suhteessa puuttuvaan asumis- tai työskentelyaikaan. Yksityisen sektorin palkansaajilla ja yrittäjillä on omat ansiosidonnaiset työkyvyttömyyseläkejärjestelmät. Ansiotyöhön sidottua sosiaaliturvaa ovat myös tavalliset sairaanhoitokorvaukset sekä sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvaukset. Lakisääteistä ansioihin sidottua vanhuuseläkettä Alankomaissa ei ole. Koska lakisääteinen eläketurva on pääosin vähimmäisturvaa, ovat työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja työnantajakohtaiset lisäeläkejärjestelmät yleisiä. Niihin kuuluu yli 90 % työntekijöistä. 2 Vähimmäiseläke 2.1 Hallinto Sosiaaliturvan hallinto on Alankomaissa hajautettu. Sosiaaliturva kuuluu kahden eri ministeriön, sosiaali- ja työministeriön (Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid) sekä hyvinvointi-, kansanterveys- ja urheiluministeriön (Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport) hallinnonalaan. Eläkeasiat kuuluvat sosiaali- ja työministeriön alaisuuteen. Yleisen vanhuuseläkelain (AOW) ja yleisen perhe-eläkelain (ANW) mukaisten etuuksien hallintoa hoitaa sosiaalivakuutuspankki (Sociale Verzekeringsbank, SVB) aluetoimistoineen. Sillä on ulkomaanasioiden hoitoa varten oma toimisto. SVB:n hallinnossa on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä ministeriön edustus. SVB toimii yhdyselimenä sosiaaliturvasopimusasioissa. Yleisen vanhuuseläkelain ja yleisen perhe-eläkelain mukaisten etuuksien rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut kerätään veroviranomaisen toimesta ennakonpidätyksen yhteydessä. Yrittäjien, nuorten ja palkansaajien työkyvyttömyyseläkkeen hallinnosta vastaa uusi sosiaalivakuutuslaitos (Uitvoering Werknemersvezekeringen, UWV). Etuuksien myöntämisestä ja vakuutusmaksujen keräämisestä on 17

18 2 Alankomaat.. vuoden 2002 alusta lähtien vastannut CWI (Centrum voor Werk en Inkomen). Aikaisemmin toimeenpanosta vastaavia elimiä oli viisi (Gak, Guo, SFB, Cadans ja Uszo), jotka nyt on siis liitetty yhteen. CWI:n hallinnossa on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen edustus. Sekä SVB:tä että CWI:tä valvova viranomainen on CTSV (The Board of Supervision of Social Insurances). CTSV:n muodostaa kolme viranhaltijaa, jotka työ- ja sosiaaliministeri nimittää virkaansa. 2.2 Rahoitus Sosiaaliturva rahoitetaan suurimmaksi osaksi työntekijä- ja työnantajamaksuin. Eläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Kansanvakuutusetuuksien sekä yrittäjien ansiosidonnaisen työkyvyttömyysjärjestelmän rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut peritään työntekijöiltä ja yrittäjiltä verotuksen yhteydessä. Nuorten työkyvyttömyysjärjestelmä kustannetaan valtion varoin. Ansiosidonnaiset WAO työkyvyttömyyseläkkeet työnantaja kustantaa yksin. Kansanvakuutusjärjestelmässä työnantajamaksuista luovuttiin verouudistuksen yhteydessä vuonna Työnantajat velvoitettiin silloin maksamaan työntekijöille korvauksena maksua, jota kutsutaan OT-maksuksi (overhevelingstoeslag). Työnantaja maksoi OT-maksua tietyn suuruiseen vuosituloon asti. Rajan ylittävästä palkan osasta maksua ei suoritettu. Vuoden 2001 alusta lähtien OT-maksu on kuitenkin liitetty työntekijän palkkaan ja se on 1,9 % bruttopalkasta, kuitenkin enintään 792 vuodessa vuonna Vakuutusmaksut ovat seuraavat ( lähtien) : Yleinen vanhuuseläke, AOW (työntekijä) 17,9 % Yleinen perhe-eläke, ANW (työntekijä) 1,25 % Yrittäjien yleinen työkyvyttömyyseläke, WAZ (yrittäjä) 8,80 % Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläke, WAJONG valtio kustantaa Palkansaajien työkyvyttömyyseläke, WAO 5,85 % (työnantajan perusmaksu, kattaa yli 5 v. työkyvyttömänä olleiden eläkkeet) Palkansaajien työkyvyttömyyseläke, WAO 2,11 % (työnantajan maksu, riippuu alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärästä. Maksua ei tarvitse maksaa, mikäli työnantaja kantaa itse tk-eläkeriskin ensimmäisten viiden vuoden aikana) 18

19 ..2 Alankomaat Vakuutusmaksut peritään vain määrättyjen tulorajojen väliin jäävästä palkan osasta. Sekä yleinen vanhuuseläkemaksu että yleinen perheeläkemaksu peritään enintään euron vuosituloista. Yrittäjien työkyvyttömyyseläkemaksu peritään euron välisistä vuosituloista. Nuorten yleinen työkyvyttömyyseläke rahoitetaan valtion varoin. Vakuutusmaksut palkansaajien työkyvyttömyyseläkkeen (WAO-eläkkeen) rahoittamiseksi peritään päiväpalkasta 159 euroon asti. Päiväpalkka lasketaan viisipäiväisen viikon mukaan. Maksu jakautuu kahteen osaan: ns. perusosaan ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärästä riippuvaan osaan. Mikäli työnantaja käyttää hyväkseen mahdollisuutta irrottaa työntekijät WAO-järjestelmästä (ks. 3.1) ja vastaa itse työkyvyttömyyseläkkeistä ensimmäisten viiden vuoden ajan, hänen ei tarvitse maksaa maksun jälkimmäistä osaa. 2.3 Verotus Kansanvakuutusjärjestelmästä maksettavien etuuksien vakuutusmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Sen sijaan palkansaajien ansiosidonnaisten työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamiseksi perittävät vakuutusmaksut työnantaja voi vähentää verotuksessa. Maksussa olevat eläkkeet ovat veronalaista tuloa. Niihin sovelletaan veroasteikkoa, joka poikkeaa hiukan yleisessä tuloverotuksessa käytettävästä. 2.4 Vakuutusaika Vakuutusaikaa on asumisaika ja työskentelyaika Alankomaissa ikävuoden välisenä aikana. Asumisaika on vakuutusaikaa riippumatta siitä työskenteleekö maassa vai ei, samoin työskentely on vakuutusaikaa vaikka ei asuisikaan maassa. Ulkomailla asumisen ja työskentelyn aikana vakuutus voidaan pitää voimassa vapaaehtoisin vakuutusmaksuin. 2.5 Yleinen vanhuuseläke Nykyinen yleinen vanhuuseläkelaki on vuodelta Siitä käytetään yleisesti lyhennettä AOW. 19

20 2 Alankomaat.. Oikeus eläkkeeseen Eläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen eläke voidaan myöntää riippumatta siitä, lopettaako eläkkeensaaja työnteon vai ei. Eläkkeen varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta ei ole. Eläke voidaan myöntää myös ulkomailla asuvalle (ks. 5). Täyden eläkkeen saamiseksi edellytetään 50 vuoden vakuutusaikaa eli asumista tai työskentelyä Alankomaissa koko 15 ja 65 ikävuoden välisen ajan. Varsinaista vähimmäisvakuutusaikaa eläkkeen saamiseksi ei ole. Täyden eläkkeen määrä pienenee kuitenkin 2 % jokaiselta puuttuvalta vakuutusvuodelta. 50:tä vakuutusvuotta ei kuitenkaan edellytetä niiltä Alankomaiden kansalaisilta, jotka olivat yli 15-vuotiaita järjestelmän tullessa voimaan. Heille luetaan hyväksi vuodet 15 ikävuoden täyttämisestä vuoteen 1957 edellyttäen, että he 59 vuotta täytettyään ovat asuneet Alankomaissa tai sen siirtomaassa yhteensä vähintään kuusi vuotta. Eläkkeen määräytyminen Eläkkeen määrä on sidottu maan vähimmäispalkkaan, jota tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Eläke määräytyy vakuutusvuosien ja perhetilanteen mukaan. Yksin asuvan täysi eläke on 70 % nettovähimmäispalkasta. Eläke on ( lähtien) 880,86 euroa kuukaudessa. Mikäli yksinasuvalla on yksi tai useampi huollettava, alle 18-vuotias lapsi, on eläkkeen määrä 1 092,79 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevien ja avoliitossa asuvien (myös samaa sukupuolta olevien) eläkeläisparien eläkettä koskevat määräykset muuttuivat alkaen. Samat säännöt koskevat nykyisin myös kahta samassa taloudessa asuvaa henkilöä, mikäli samassa taloudessa eläkkeensaajan kanssa asuu eläkkeensaajan sisko, veli tai lapsenlapsi jälkeen myönnettyjen eläkkeiden täysi määrä on 50 % nettovähimmäispalkasta molemmille, jos molemmilla on oikeus eläkkeeseen. Eläkkeen enimmäismäärä on tällöin 606,78 euroa kuukaudessa/puoliso (vuonna 2002). Jos toinen ei ole vielä eläkeiässä, voidaan eläkettä saavan eläkkeeseen maksaa puolisolisä, joka on myös 50 % vähimmäispalkasta. Puolison omat työtulot pienentävät kuitenkin lisän määrää. Vähennys lasketaan kaavalla (E - G) x 2/3, jossa E = puolison bruttotulot ja G = 15 % bruttovähimmäispalkasta. Täysi puolisoeläke puolisolisineen on ( lähtien) 1 213,56 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä pienennetään 2 % jokaista puuttuvaa vakuutusvuotta kohti. 20

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Antti Mielonen Alankomaiden eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2011 Lisätietoja: Antti Mielonen puh. 010 751 2472 e-mail: antti.mielonen@etk.fi Kv-tiimi:

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Jarna Bach-Othman Australian eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Suvi Ritola Kreikan eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2007 Lisätietoja: Suvi Ritola puh. 010 751 2634 email: suvi.ritola @etk.fi www.etk.fi Kvtiimi:

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Japanin eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Japanin eläkejärjestelmä (2012)

Japanin eläkejärjestelmä (2012) Japanin eläkejärjestelmä (2012) Yleistä Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Valtion ja paikallishallinnon työntekijöillä sekä yksityiskoulujen

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Norjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika Vidlund,

Lisätiedot

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Juha Knuuti Sveitsin eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

Eläkkeensaajana Espanjassa

Eläkkeensaajana Espanjassa Eläkkeensaajana Espanjassa Filippa Nikkinen Helmikuu 2010 Kelan Ulkomaan yksikkö Asiakkaitamme ovat: Ulkomailla asuvat eläkkeenhakijat ja saajat Ulkomaille muuttavat / ulkomailla asuvat vakuutetut lähetetyt

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Kiinan eläkejärjestelmä (2011)

Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Yleistä Kiinan yhteiskunnan ja eläkejärjestelmien keskeisenä muutoksen moottorina on väestön ikääntyminen ja samanaikainen kaupungistuminen. Kiinan väestö ikääntyy erittäin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2008 Elina Kirjalainen Israelin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2008 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Irlannin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Belgian eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Portugalin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Lappalainen Puolan eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2011 Lisätietoja: Elina Lappalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.lappalainen@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta. Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä?

Eläkkeen hakeminen ulkomailta. Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä? Eläkkeen hakeminen ulkomailta Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä? Eläketurvakeskus (ETK) on apunasi, kun haet eläkettä ulkomailta. ETK hoitaa yhteydenpidon

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Yrittäjän Turva. Kaukoviisasta ei yllätetä puun takaa

Yrittäjän Turva. Kaukoviisasta ei yllätetä puun takaa Yrittäjän Turva Kaukoviisasta ei yllätetä puun takaa 2 Lakisääteiset ja täydentävät turvat: Yrityksen omistajilla YEL vai TyEL? 5 Vakuutukset henkilöriskien varalle Kuolema Lakisääteinen turva Vapaaehtoinen

Lisätiedot

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Schengen Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Luxemburgin eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Britannian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Mika Vidlund Ruotsin eläkejärjestelmä Päivitetty: tammikuu 2009 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Jarna Bach-Othman,

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KØBENHAVN Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Suvi Anttila Tanskan eläkejärjestelmä Päivitetty: helmikuu 2005 Lisätietoja: Suvi Anttila puh. 010 751 2634 e-mail: suvi.anttila@etk.fi

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Hollannin työkyvyttömyyseläkeuudi stuksista. Antti Mielonen Työeläkepäivä 14.11.2012

Kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Hollannin työkyvyttömyyseläkeuudi stuksista. Antti Mielonen Työeläkepäivä 14.11.2012 Kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Hollannin työkyvyttömyyseläkeuudi stuksista Antti Mielonen Työeläkepäivä 14.11.2012 Esityksen rakenne Miksi nämä maat mielenkiintoisia? Tanskan uudistukset (2003-2012) Ruotsin

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella Sosiaaliturvaoikeudet Kyproksella Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Eläkkeelle. Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi

Eläkkeelle. Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Eläkkeelle 1 Mitä eläkettä voit saada? 2 Työeläke 3 Kelan eläkkeet 3 Kansaneläke 3 Takuueläke 4 Vanhuuseläke 5 Työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0660/2006, Albert Tan, Alankomaiden kansalainen, ongelmistaan sosiaaliturvasta vastaavien Alankomaiden

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Eläkkeelle 1 Mitä eläkettä voit saada? 2 Työeläke 3 Kelan eläkkeet 3 Kansaneläke 3 Takuueläke 4 Vanhuuseläke 5 Työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

11.5.2007/568. Kansaneläkelaki 11.5.2007/568. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

11.5.2007/568. Kansaneläkelaki 11.5.2007/568. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 33 18/04/2011 11:24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2007» 11.5.2007/568 11.5.2007/568 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Kansaneläkelaki

Lisätiedot

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot