KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ"

Transkriptio

1 KREIKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Suvi Ritola

2 Kreikan eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2007 Lisätietoja: Suvi Ritola puh Kvtiimi: Mika Vidlund, Jarna Bach, Juha Knuuti, Suvi Ritola Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09) Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn Fax (09) Finnish Centre for Pensions FI00065 Eläketurvakeskus Finland Tel , Fax

3 SISÄLTÖ 1 Yleistä Hallinto Rahoitus Työeläkkeet Vanhuuseläke Oikeus vanhuuseläkkeeseen Vanhuuseläkkeen määräytyminen Varhennusmahdollisuudet Työkyvyttömyyseläke Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen Perhe-eläke Oikeus perhe-eläkkeeseen Perhe-eläkkeen määräytyminen Pakollinen lisäeläkejärjestelmä Oikeus eläkkeeseen Etuudet Yrittäjien eläkejärjestelmä Vähimmäiseläketurva Työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva Vuoden 2002 laki Ryhmäeläkevakuutukset Indeksiturva Verotus Sosiaaliturvasopimukset Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Lähteitä ja linkkejä ELÄKETURVAKESKUS 3

4 Kreikan eläkejärjestelmä lyhyesti Lakisääteiset eläkejärjestelmät Yleinen sosiaalivakuutusjärjestelmä Maatalousalalla ja yrittäjillä omat järjestelmänsä Toimialakohtaisia järjestelmiä Pakollinen yleinen lisäeläkejärjestelmä ja toimialakohtaisia lisäeläkejärjestelmiä Julkisella sektorilla omat järjestelmänsä Työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva Erittäin vähäistä. Lisäeläkejärjestelmien perustaminen tuli mahdolliseksi vuonna Eläkeikä Rahoitus Eläkkeen määräytyminen Hallinto Ennen vakuutetuilla naisilla 60 ja miehillä 65 vuotta, tämän jälkeen vakuutetuilla 65 vuotta. Oikeus täyteen eläkkeeseen 37 vakuutusvuoden jälkeen iästä riippumatta. Useita varhennusmahdollisuuksia. Jakojärjestelmä. Työntekijän eläkevakuutusmaksu 6,67 % ja työnantajan 13,33 % palkasta. Ennen vakuutetuilla maksua peritään ylärajaan e/kk asti ja jälkeen vakuutetuilla ylärajaan 5 076,51 e/kk asti (v. 2007). Valtio osallistuu rahoitukseen vuosittain noin 1 % BKT:stä vastaavalla summalla. Vuodesta 1993 alkaen vakuutetuilla eläkettä karttuu 2 % vuodessa (70 % 35 vuodessa). Eläkkeen perusteena ovat 5 viimeisen vuoden ansiot. Ennen vuotta 1993 vakuutetuilla eläke lasketaan palkkaluokkataulukon perusteella ja 35 vuodessa on mahdollista saada 80 %:n eläkekarttuma. Perusteena on 5 parhaan vuoden ansiot viimeisten 10 vuoden ajalta. Pakollinen lisäeläketurva on enintään 20 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Yleistä sosiaalivakuutusjärjestelmää hoitaa IKA- ETAM, joka kerää vakuutusmaksut ja toimii myös yhdyslaitoksena sosiaaliturvasopimusasioissa. Työ- ja sosiaaliministeriö valvoo IKA:n toimintaa. Pakollinen lisäeläkejärjestelmä ETEAM toimii IKA:n yhteydessä hallinnollisesti erillisenä yksikkönä. 4 ELÄKETURVAKESKUS

5 1 Yleistä Taulukko 1. Tilastotietoja väestöstä ja taloudesta Väkiluku (2007) 11,2 milj. Odotettavissa oleva elinikä (2005) Miehet 76,8 Naiset 81,6 Vanhushuoltosuhde (65+/15 64) (2005) 26,8 % Työttömyysaste (2006) 8,9 % Työllisyysaste 15 64v. (2006) 61,0 % BKT/asukas, ostovoimakorjattu (2005) BKT:n reaalikasvu (2006) 4,3 % Inflaatio (2006) 3,3 % Keskitulo (2003) e/v Lähde: Eurostat Lakisääteinen eläketurva perustuu pääsääntöisesti työntekoon. Sosiaaliturvasta on säädetty useissa eri laeissa ja järjestelmä on hallinnollisesti hajanainen. Suurin osa palkansaajista kuuluu palkansaajien yleiseen sosiaalivakuutukseen, jota hoitaa sosiaalivakuutuslaitos IKA- ETAM. Maatalousalan yrittäjien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusta hoitaa OGA ja yrittäjien sosiaalivakuutusta OAEE. Nämä kolme sosiaalivakuutusjärjestelmää kattavat yhteensä reilut 80 % työllisistä. Edellä mainittujen suurten sosiaalivakuutusjärjestelmien lisäksi lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat pienemmät erityisalojen eläkekassat, esimerkiksi lakimiesten, insinöörien ja merimiesten kassat. Eri kassoissa eläkkeen saamisen ehtoja, vakuutusmaksuja ja etuuksia koskevat säännökset voivat vaihdella etenkin ennen vuotta 1993 järjestelmään tulleiden osalta. Monet pienet eläkekassat ovat yhdistyneet IKAaan, josta on pyritty luomaan kaikkien yksityisen sektorin palkansaajien laitos. Pienempiä kassoja on kuitenkin edelleen yli 20. Eläkkeiden määräytyminen ja eläkkeen saamisen ehdot ovat erilaiset ennen vuotta 1993 vakuutetuille ja vuodesta 1993 alkaen vakuutetuille. Vuosina järjestelmiä on tarkoitus yhtenäistää asteittain. Jakson lopussa vanhuuseläkkeen ehtojen on tarkoitus olla samat kaikille palkansaajille ja eläke tulisi laskea yhtenäisellä menetelmällä myös erityisjärjestelmissä ja julkisella sektorilla. Pakolliset lisäeläkkeet muodostavat kiinteän osan työeläketurvaa. Lisäetuuksia maksavat ammattialakohtaiset avustuskassat ja yleinen lisäeläkejärjestelmä ETEAM. Ne IKA:aan kuuluvat työntekijät, jotka eivät kuulu muuhun lisäeläkekassaan, kuuluvat pakollisesti ETEAM:iin. Myös lisäeläketurvaa hoitavia kassoja on pyritty yhdistämään. Yleinen sosiaalivakuutusjärjestelmä kattaa periaatteessa kaikki työntekijät ja yrittäjät ja järjestelmä tarjoaa korkean korvaustason. Käytännössä kuitenkin kaksi kolmasosaa IKA:n ELÄKETURVAKESKUS 5

6 eläkeläisistä saa minimieläkettä, mihin ovat syinä esimerkiksi vakuutusmaksujen kierto ja rikkonaiset työurat. Vakuutetulle kertyy vakuutusvuosia keskimäärin 25. Työmarkkinoilla sovittu vapaaehtoinen lisäeläketurva on erittäin vähäistä. Laki on rajoittanut työnantajakohtaisia eläkejärjestelmiä, mutta vuonna 2002 säädettiin tällaiset eläkejärjestelmät mahdollistava laki. Lisäeläketurvaa on järjestetty lähinnä suurten yritysten henkilökunnalle. Pienyrityksissä, joita kreikkalaisista yrityksistä valtaosa on, lisäeläkejärjestelyt ovat olleet hyvin harvinaisia. Työeläkejärjestelmä takaa minimieläkkeen niille, joilla vakuutusaikaa ei muuten ole riittävästi. Minimieläke on noin 40 % maan keskipalkasta. Niille Kreikassa pysyvästi asuville kreikkalaisille, jotka eivät muutoin saa riittävää toimeentuloa eläkeiässä, voidaan maksaa työnteosta ja maksetuista vakuutusmaksuista riippumatonta toimeentulotuen luonteista vähimmäiseläkettä. Väestön vanheneminen ja anteliaat eläke-etuudet, esimerkiksi monet vanhuuseläkkeen varhennusmahdollisuudet, asettavat Kreikan eläkejärjestelmän kestävyydelle haasteita. Lisäksi järjestelmän hajanaisuus tekee sen tehottomaksi ja kalliiksi. Köyhyysriski on eläkkeensaajalla suuri huolimatta järjestelmän korkeista teoreettisista korvausasteista, koska eri järjestelmissä etuudet vaihtelevat ja vakuutusmaksujen kierto on yleistä. Vuoden 2002 eläkeuudistuksessa ei järjestelmän kestävyyteen kovin voimakkaasti puututtu. Hajanaisuus on myös edelleen ongelma, vaikka sitä on pyritty vähentämään luvulta asti. Nyt uusi eläkeuudistus on suunnitteilla (ks. luku 10). 2 Hallinto Palkansaajien sosiaaliturvaa hoitaa sosiaalivakuutuslaitos palkansaajien yhtenäinen vakuutuskassa IKA ETAM (Idryma Koinonikon Asfaliseon Eniaio Tameio Misthoton). Jälkimmäinen osa liitettiin nimeen vuoden 2002 laissa kuvaamaan pyrkimystä kassojen yhdistymiseen. Maatalousalan sosiaaliturvaa hoitaa OGA (Organismos Georgikon Asfaliseon) ja yrittäjien sosiaaliturvaa OAEE (Organismos Asfalisis Eleftheron Epaggelmation). Ennen näiden suurten sosiaalivakuutusjärjestelmien syntyä sosiaaliturvasta huolehtivat lähinnä työnantajien perustamat avustuskassat. Ne ovat saaneet jatkaa toimintaansa itsenäisesti hallituksen valvonnan alaisina. Kassat maksavat lakisääteisiä työeläkkeitä ja sairaanhoitoetuuksia. Erilliset kassat on esimerkiksi lakimiehillä, insinööreillä, merimiehillä ja pankeilla. Lakisääteisiä peruseläkkeitä ja sairaanhoitoetuuksia myöntäviä itsenäisiä kassoja oli toiminnassa 24 vuonna Palkansaajien vakuutuslaitoksesta IKA-ETAM:ista on ollut tarkoitus luoda kaikkien yksityisen sektorin palkansaajien eläkelaitos. Useat eläkekassat ovatkin yhdistyneet IKA:aan. IKA:n valvonta kuuluu työ- ja sosiaaliministeriölle, joka valvoo myös useimpia muita elä- 6 ELÄKETURVAKESKUS

7 kejärjestelmiä. IKA:lla on useita paikallistoimistoja. Se huolehtii vakuutusmaksujen keräämisestä ja toimii myös yhdyslaitoksena sosiaaliturvasopimusasioissa. Pakollisten lisäeläkkeiden hallinnosta vastaa Palkansaajien yhdistynyt lisäeläkekassa ETEAM (Eniaio Tameio Epikourikis Asfalisis Misthoton), joka on IKA-ETAM:in yksikkö. Pakollisia lisäeläkkeitä ja/tai sairaanhoitoetuuksia hoitavia itsenäisiä kassoja oli 124 vuonna Lisäeläkekassoja on tarkoitus yhdistää ja liittää ETEAM:iin. Aiemmin kassa oli nimeltään TEAM. Valtaosa kassoista on sosiaaliministeriön valvonnassa, osa kuuluu työministeriön valvontaan. 3 Rahoitus Eläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään. Eläkkeet kustannetaan työntekijän ja työnantajan maksuin sekä valtion tuella. Työntekijän eläkevakuutusmaksu on 6,67 prosenttia ja työnantajan 13,33 prosenttia kuukausipalkasta. Vakuutusmaksuja peritään vuodesta 1993 alkaen vakuutetuilta 5 076,51 euron kuukausituloihin (14 kertaa vuodessa) asti ja ennen vuotta 1993 vakuutetuilta euron kuukausituloihin asti (v. 2007). Vuodesta 1993 alkaen vakuutettujen osalta valtio osallistuu eläkkeiden rahoitukseen maksamalla IKA:lle 1 % BKT:stä vuosina Aiemmin kolmikantainen rahoitus oli järjestetty siten, että valtio maksoi vakuutusmaksua 10 % palkasta. Pakollisten ETEAM-lisäeläkkeiden vakuutusmaksut ovat 3 % sekä työntekijältä että työnantajalta. Myös lisäeläkejärjestelmä on jakojärjestelmä. Raskaassa ja terveydelle haitallisessa työssä olevien vakuutusmaksut ovat korkeammat kuin yleiset maksut. Työntekijän maksu on tällöin 8,87 % ja työnantajan maksu 14,73 %. Työnantajamaksua korotetaan vielä yhdellä prosenttiyksiköllä, jos työhön liittyy erityinen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Taulukko 3. Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Työntekijä Työnantaja Yhteensä Työeläkevakuutus 6,67 % 13,33 % 20 % Pakollinen lisäeläke 3 % 3 % 6 % Sairausvakuutus 2,55 % 5,10 % 7,65 % Työttömyys 1,33 % 3,67 % 5 % Kaikkia vakuutusmaksuja peritään vuodesta 1993 alkaen vakuutetuilta 5 076,51 euron kuukausituloihin asti ja ennen vuotta 1993 vakuutetuilta euron kuukausituloihin asti. Minimipalkkaa ansaitsevien osalta valtio kattaa työnantajan vakuutusmaksun kokonaan. Työnantajan vakuutusmaksua alennetaan 2 prosenttiyksikköä, jos kokopäivätyön palkka on alle 587 euroa kuukaudessa (v. 2002). Maanviljelijöiltä peritään 7 %:n suuruista vakuutusmaksua ja yrittäjät maksavat 20 %:n suuruista vakuutusmaksua. ELÄKETURVAKESKUS 7

8 Valtion virkamiesten eläkkeen maksetaan suoraan budjetista ja valtio kattaa rahoituksen siltä osin kun vakuutusmaksut eivät riitä. Valtio tukee myös tarpeen mukaan eri alojen kassoja. Hajanaisessa järjestelmässä kassojen rahoitus ei ole kovin läpinäkyvää ja kassat saattavat esimerkiksi turvautua eläkkeiden rahoituksessa sairausetuuksia varten kerättyihin varoihin tai toisin päin. Viime aikoina kassojen sijoituksiin on alettu kiinnittää huomiota. Kassojen johdon valintaa on alettu kontrolloida tiukemmin ja sijoitussäännöksiin on suunnitteilla muutoksia. Nyt vakuutuskassat saavat sijoittaa ainoastaan Kreikkaan ja 77 % varoista on sijoitettava valtion obligaatioihin. 4 Työeläkkeet Järjestelmästä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Eläkkeen määräytyminen ja eläkkeen saamisen ehdot ovat erilaiset ennen ja sen jälkeen järjestelmään tulleilla. Näiden kahden järjestelmän erottamiseksi niistä käytetään jatkossa nimiä vanha eläkejärjestelmä (ennen järjestelmään tulleet) ja uusi eläkejärjestelmä ( lähtien järjestelmään tulleet). Vuonna 1993 ja sen jälkeen vakuutetuilla on eri järjestelmissä, myös julkisella sektorilla, yhtenäiset eläke-etuudet. Heille säädettiin aiemmin liittyneitä heikommat etuudet, joita tosin on jonkin verran parannettu kun järjestelmien eriarvoisuutta on pyritty vähentämään. Ennen vuotta 1993 järjestelmään liittyneillä etuudet voivat vaihdella eri järjestelmissä. Vuosina järjestelmiä yhtenäistetään asteittain. Jakson lopussa vanhuuseläkkeen ehtojen on tarkoitus olla samat kaikille palkansaajille ja eläke lasketaan yhtenäisellä menetelmällä myös erityisjärjestelmissä ja julkisella sektorilla. Ennen vuotta 1993 vakuutettujen osalta 35 vuodessa kertyvä 80 prosentin korvausaste laskee 70 prosenttiin palkasta (prosenttiyksikön lasku joka vuosi jakson aikana), kun taas vuodesta 1993 alkaen vakuutettujen eläkekarttumaa on jo korotettu niin, että 35 vuodessa kertyvä korvausaste on noussut 60 prosentista 70 prosenttiin. 4.1 Vanhuuseläke Oikeus vanhuuseläkkeeseen Eläkeikä on uudessa järjestelmässä 65 vuotta ja vanhassa järjestelmässä miehillä 65 ja naisilla 60 vuotta. Uudessa järjestelmässä eläkkeelle jäämistä voi kuitenkin siirtää 67- vuotiaaksi asti, mihin asti myös karttuu eläkettä. Täyden eläkkeen saa sekä uudessa että vanhassa järjestelmässä 37 vakuutusvuoden jälkeen iästä riippumatta. Vanhassa järjestelmässä sekä miehet että naiset saavat täyden eläkkeen 58-vuotiaana 35 vakuutusvuoden jälkeen. Järjestelmä tarjoaa useita mahdollisuuksia siirtyä eläkkeelle ennen yleistä vanhuuseläkeikää (ks. luku 4.1.3). 8 ELÄKETURVAKESKUS

9 Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että vakuutusmaksuja on maksettu vähintään päivältä (15 vuodelta). Äidin hyväksi luetaan vuoden 2003 jälkeen syntyneistä lapsista vakuutusaikaa ensimmäisestä lapsesta yksi vuosi, kahdesta lapsesta 2,5 vuotta ja kolmesta lapsesta 4,5 vuotta. Vakuutusaika voidaan vaihtoehtoisesti lukea myös isän hyväksi. Vanhuuseläkkeessä vakuutusaikana otetaan huomioon myös työkyvyttömyyseläkkeen maksuaika. Sairaus- tai työttömyyskorvauksen maksuaikaa otetaan molempia huomioon enintään 200 päivää viimeisten 10 vuoden ajalta ennen eläkkeen alkamista. Vuonna 2005 säädetyn lain mukaan 65 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus ostaa vakuutusmaksuaikaa enintään 150 päivää saadakseen oikeuden eläkkeeseen Vanhuuseläkkeen määräytyminen Eläkkeen määräytyminen vanhassa eläkejärjestelmässä Vanhassa järjestelmässä eläke muodostuu perusosasta ja lisäosasta. Eläkkeen määräämistä varten käytössä on 28 palkkaluokkaa. Työntekijän palkkaluokka määräytyy viiden parhaan vuoden ansioiden perusteella 10 viimeisen vuoden ajalta. Eläkeperusteena on 12 kuukauden vuosipalkka ilman pääsiäisen ja joulun ylimääräisiä kuukausipalkkoja. Eläkkeen laskentaan mukaan otettujen vuosien ansiot tarkistetaan eläkkeiden vuosikorotusten mukaisesti. Eläke lasketaan palkkaluokan viitepalkasta kertomalla se eläkeprosentilla (30 70 %). Eläkeprosentti on sitä suurempi mitä pienempi palkka on. Ylimmän palkkaluokan viitepalkka on samalla järjestelmän eläkepalkkakatto. Joidenkin palkkaluokkien viitepalkat (v. 2004) ja eläkeprosentit on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Joidenkin palkkaluokkien viitepalkat ja eläkeprosentit vuonna 2004 Kuukausieläke saadaan kertomalla päiväkohtainen viitepalkka 25:llä. Päiväpalkan yläraja Palkkaluokka 1 9, , , , , , , , , , , , , ,33 Lähde: Watson Wyatt: Benefits Report Europe 2005 Viitepalkka/päivä 9,36 11,25 13,53 15,55 17,96 20,40 22,65 24,87 27,17 29,36 31,41 34,23 43,25 80,34 Eläkeprosentti ELÄKETURVAKESKUS 9

10 Viitepalkkoja ja palkkaluokkien rajoja tarkistetaan vuosittain IKA:n päätöksellä kuluttajahintaindeksin muutoksen perusteella. Eläkkeen lisäosa määräytyy vakuutusajan pituuden ja palkkaluokan mukaan. Kun vakuutusaikaa on päivää, lisäosaa karttuu 1 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta jokaista 300 vakuutuspäivän jaksoa kohti. Kun vakuutusaika ylittää päivää, karttuu lisäosaa palkkaluokan mukaisen prosentin mukaan jokaista 300 vakuutuspäivää kohti (ks. taulukko 5). Taulukko 5. Eläkkeen lisäosan karttumisprosentti palkkaluokittain Palkkaluokka Vakuutusaikaa päivää, karttumisprosentti Lähde: Watson Wyatt: Benefits Report Europe 2005 Vakuutusaikaa 7800 päivää tai enemmän, karttumisprosentti 1,5 1,8 1,9 2,1 2,2 2,3 2,5 Eläkkeeseen maksetaan vanhassa järjestelmässä lisää huollettavasta puolisosta ja lapsista. Puolisosta maksettava lisä vuonna 2007 oli 40,77 euroa kuukaudessa. Huollettavasta lapsesta maksetaan lisää, jos lapsi on alle 18-vuotias tai alle 24-vuotias ja opiskelee päätoimisesti tai ilman ikärajaa, jos hän on työkyvytön. Korotus on vanhassa järjestelmässä ensimmäisestä lapsesta 20 %, toisesta 15 % ja kolmannesta 10 % eläkkeestä. Eläke ja siihen maksettavat lisät voivat yhteensä olla enintään sen suuruiset kuin palkkaluokan viitepalkka. Kuukausieläke voi siten olla enintään 25 kertaa viitepäiväpalkka. Vuonna 2007 eläkkeen enimmäismäärä oli 2 172,25 euroa ilman puolisosta ja lapsista maksettavia korotuksia. Eläkkeellä on myös vähimmäismäärä, joka ilman puolisosta ja lapsista maksettavia korotuksia oli 445,37 euroa kuukaudessa vuonna Eläkkeen määräytyminen uudessa eläkejärjestelmässä Uudessa järjestelmässä eläkettä karttuu 2 % vuodessa (70 % 35 vuodessa). Eläkettä karttuu vuotiaana 3 % vuodessa, jos vakuutusvuosia on jo täynnä 35. Eläkkeen perusteena ovat viiden viimeisen vuoden keskiansiot. Kunakin vuonna otetaan huomioon 12 kuukauden ansiot ilman joulun ja pääsiäisen ylimääräisiä palkkoja. Tulot tarkistetaan samalla prosentilla kuin kyseisten vuosien eläkkeitä on tarkistettu, lukuun ottamatta eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden tuloja. 10 ELÄKETURVAKESKUS

11 Eläkkeen perusteena olevat tulot otetaan vuonna 2007 huomioon 5 076,51 euron kuukausituloihin asti (vuodessa 14 x), joka on myös vakuutusmaksujen perusteena olevan palkan katto. Eläkkeen enimmäismäärä vuonna 2007 on 2 538,28 euroa kuukaudessa. Minimieläke on 70 % vuoden 2002 minimipalkasta. Minimieläkettä on vuodesta 2003 lähtien korotettu eläkkeiden tarkistusten mukaan. Minimieläke oli 453,71 vuonna Lapsikorotus ensimmäisestä lapsesta on 8 % eläkkeestä, toisesta 10 % ja kolmannesta ja useammasta lapsesta 12 % kustakin Varhennusmahdollisuudet Palkansaajien yleisessä sosiaalivakuutuksessa on useita mahdollisuuksia siirtyä eläkkeelle ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Vuoden 1993 eläkeuudistuksessa varhennusmahdollisuuksia tiukennettiin uusilta vakuutetuilta, mutta vuoden 2002 eläkeuudistus toi jopa lisää mahdollisuuksia varhennettuun eläkkeeseen ja varhennusvähennystä pienennettiin. Varhennusten käyttöä lisää myös se, että varhennusvähennyksiä ei useimmiten tehdä täysimääräisinä, koska suurin osa IKA:n eläkeläisistä saa minimieläkettä, johon varhennusvähennystä ei tehdä. Varhennusvähennys on 1/267 kuukautta kohti eli 4,5 % vuodessa. Sekä vanhassa että uudessa järjestelmässä on oikeus täyteen eläkkeeseen 37 vakuutusvuoden jälkeen iästä riippumatta. Ennen vuotta 1993 järjestelmään tulleilla on seuraavat mahdollisuudet jäädä eläkkeelle ennen yleistä vanhuuseläkeikää: Miehet voivat jäädä vähentämättömälle eläkkeelle 62 vuoden ja naiset 57 vuoden ikäisinä, jos he ovat maksaneet vakuutusmaksut vähintään päivältä (33 vuodelta). Sekä miehet että naiset voivat jäädä vähentämättömälle eläkkeelle 58 vuoden ikäisinä, jos he ovat maksaneet vakuutusmaksut 35 vuodelta. Äidit, joilla on alle 18-vuotias tai työkyvytön lapsi, voivat saada vähentämättömän eläkkeen 55 vuoden ikäisinä. Vakuutusaikaa tulee olla vähintään päivää (18 vuotta). Eläke voidaan maksaa vähennettynä jo 50 vuoden iästä. Raskaassa tai terveydelle haitallisessa työssä olleet miehet voivat jäädä vähentämättömälle eläkkeelle 60 vuoden ja naiset 55 vuoden ikäisinä. Vakuutusaikaa on oltava vähintään päivää (15 vuotta), josta raskasta työtä vähintään päivää (12 vuotta). Vähintään päivää raskasta työtä täytyy olla tehty eläkettä edeltävien viimeisten 13 vuoden aikana. Jos työn kestoa koskevat edellytykset eivät täyty, eläke voidaan maksaa vähennettynä. Sekä miehet että naiset voivat saada täyden eläkkeen 55-vuotiaana, jos vakuutusaikaa on täynnä 35 vuotta ja tästä 25 vuotta on ollut raskaassa tai terveydelle haitallisessa työssä. Vähennetty varhaiseläke voidaan maksaa miehille 60 vuoden ja naisille 55 vuoden iästä. Vakuutusmaksut on täytynyt maksaa päivältä (15 vuodelta) ja viimeisten viiden vuoden aikana 100 päivältä joka vuosi. ELÄKETURVAKESKUS 11

12 Vuonna 1993 ja sen jälkeen järjestelmään tulleita koskevat seuraavat vanhuuseläkkeen varhennusta koskevat määräykset: Sekä miehet että naiset voivat saada vähennetyn eläkkeen 55-vuotiaana, jos vakuutusaikaa on päivää (35 vuotta). Eläkettä vähennetään jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkeikä alittaa 65 vuotta. Sekä miehet että naiset voivat saada vähennetyn eläkkeen 60 vuoden iästä, jos he ovat olleet vakuutettuja vähintään päivää. Eläkettä vähennetään jokaista kuukautta kohti, jolla eläkeikä alittaa 65 vuotta. Raskaassa tai terveydelle haitallisessa työssä vähintään ¾ vaadittavasta päivän vähimmäisvakuutusajasta olleet miehet ja naiset voivat jäädä eläkkeelle 60 vuoden iästä lähtien ilman, että eläkettä vähennetään. Äidit, joilla on alle 18-vuotias tai työkyvytön lapsi ja jotka ovat olleet vakuutettuja vähintään päivää (20 vuotta), voivat saada vanhuuseläkkeen vähentämättömänä 55 vuoden iästä ja vähennettynä 50 vuoden iästä. Raskaaksi tai terveydelle haitalliseksi on luokiteltu tehtäviä 150 eri kategoriassa. Kaivosalan yms. lisäksi mukana on esimerkiksi rakennustyö, sairaanhoito, leipomotyö, lääkkeiden, meikkien, autojen, juuston ja salamin tuotanto sekä valtion tv-kanavien juontotehtävät. Vuonna 2006 eläkkeelle siirtyneistä miehistä noin 16 % sai eläkkeen 65 vuoden eläkeiän perusteella ja naisista 30 % 60 vuoden eläkeiän perusteella. Miehillä 4,6 % eläkkeistä oli varhennusvähennyksellä vähennettyjä, naisista vähennetty eläke myönnettiin 17 %:lle. Miehistä 40 % ja naisista 14 % sai ennenaikaisen eläkkeen raskaan tai terveydelle haitallisen työn perusteella. Miehistä 9 % ja naisista 0,4 % sai eläkkeen 35 työvuoden täyttymisen perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella eläkkeen sai 17 % miehistä ja 15 % naisista. 4.2 Työkyvyttömyyseläke Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Henkilön katsotaan olevan täysin työkyvytön, jos hän on vähintään vuoden ajan kyvytön ansaitsemaan yli 1/5 vastaavan tehtävän normaaliansioista. Jos henkilö on kyvytön ansaitsemaan yli 1/3 normaaliansioista, saa hän 75 % eläkkeestä ja jos henkilö on kyvytön ansaitsemaan yli ½ normaaliansioista, saa hän 50 % eläkkeestä. Vakuutusaikaa tulee olla yhteensä 15 vuotta (4 500 päivää). Viiden vuoden (1 500 päivän) vakuutusaika riittää, jos tästä ajasta kaksi vuotta (600 päivää) on työkyvyttömyyttä edeltävän viiden vuoden aikana. Alle 21-vuotiaalta työntekijältä edellytetään vähintään vuoden (300 päivän) vakuutusaikaa. 21 vuotta täyttäneillä vakuutusaikaedellytys kasvaa 120 päivää jokaista vuotta kohden päivän vakuutusaikaan asti. 12 ELÄKETURVAKESKUS

13 4.2.2 Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen Eläkkeen määräytymisperusteena on vanhuuseläke, joka on karttunut työkyvyttömäksi tuloon mennessä. Työkyvyttömyyseläkkeen perusteena oleva vanhuuseläke lasketaan eri tavalla vanhassa ja uudessa järjestelmässä, kuten luvussa 4.1 on esitetty. Täysin työkyvyttömälle työkyvyttömyyseläke on 100 % karttuneesta vanhuuseläkkeestä. Jos työkyvyttömyysaste vähintään 67 %, eläke on 75 %, ja jos työkyvyttömyysaste on vähintään 50 %, eläke on 50 % vanhuuseläkkeestä. Eläkkeeseen maksetaan lisää, jos eläkeläinen on toisen henkilön jatkuvan avun tarpeessa. Vanhassa järjestelmässä lisä voi olla enintään 543,60 euroa kuukaudessa (v. 2007). Uudessa järjestelmässä lisä vastaa neljäsosaa vuoden 1991 BKT:sta henkeä kohti kuukausitasolle laskettuna ja eläkkeiden korotusten mukaan tarkistettuna. Eläkkeeseen voidaan myös maksaa korotusta huollettavista perheenjäsenistä samoin kuin vanhuuseläkkeeseen (ks ). Eläkkeen vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat samat kuin vanhuuseläkkeessä. Vanhassa järjestelmässä minimieläke on 445,37 euroa kuukaudessa ja uudessa järjestelmässä 453,71 euroa kuukaudessa. Maksimieläke ilman perheestä maksettavia korotuksia on vanhassa järjestelmässä 2 172,25 euroa kuukaudessa ja uudessa järjestelmässä 2 538,28 euroa kuukaudessa. Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen ohella on mahdollista, kun ansiot jäävät edellä mainittujen työkyvyttömyysasteen mukaisten ylärajojen alle. 4.3 Perhe-eläke Oikeus perhe-eläkkeeseen Myös perhe-eläkkeen ehdot ovat erilaiset sen mukaan, onko edunjättäjä liittynyt järjestelmään ennen vai sen jälkeen. Vanhassa eläkejärjestelmässä perhe-eläkettä voidaan maksaa naisleskelle, puolisonsa elätettävänä olleelle työkyvyttömälle miesleskelle, lapselle tai taloudellisesti riippuvaiselle vanhemmalle tai lapsenlapselle. Uudessa järjestelmässä perhe-eläkettä voidaan maksaa mies- ja naisleskelle tai lapselle. Eronneella puolisolla on vuonna 2004 säädetyn lain mukaan oikeus leskeneläkkeeseen sekä vanhassa että uudessa järjestelmässä, jos hän on täyttänyt 65 vuotta eikä ole avioitunut uudelleen. Perhe-eläkkeen myöntämiseksi edunjättäjän on täytynyt maksaa vakuutusmaksut vähintään 15 vuodelta (4 500 päivältä) tai vähintään 5 vuodelta (1 500 päivältä), jos vakuutusaikaa oli vähintään vuosi (300 päivää) kuolemaa edeltäneiden viiden vuoden aikana. Leskeneläkkeen saamiseksi avioliiton on täytynyt kestää vanhassa järjestelmässä vähintään kuusi kuukautta tai jos edunjättäjä oli eläkkeellä, kaksi vuotta. Uudessa järjestelmässä avioliiton on täytynyt kestää vähintään vuoden, tai jos edunjättäjä oli eläkkeellä, kaksi vuotta. Tätä vaatimusta ei ole, jos puolisolla on elätettävä lapsi. Uudessa järjestelmässä les- ELÄKETURVAKESKUS 13

14 keneläkkeen saamiseksi lesken tulee olla työkyvytön (vähintään 67 %) tai hänen ansioidensa tulee olla alle 40 kertaa ammattitaidottoman työntekijän päiväpalkka. Sekä vanhassa että uudessa järjestelmässä puolisolla on iästä riippumatta oikeus leskeneläkkeeseen kolmen vuoden ajan kuolemaa seuraavan kuukauden alusta alkaen. Eläke jatkuu kolmen vuoden jakson jälkeen, jos leski ei ole ansiotyössä, ei saa muuta eläkettä tai on vähintään 67-prosenttisesti työkyvytön. Jos leski työskentelee tai saa eläkettä, myönnetään 50 % täydestä leskeneläkkeestä. Vähennetty tai lakkautettu eläke maksetaan täytenä 65 vuoden iästä. Jos puoliso jatkaa työntekoa tai saa muuta eläkettä, leskeneläke on 70 %. Lapselle eläkettä voidaan maksaa, jos hän on alle 18-vuotias tai opiskelee päätoimisesti ja on alle 24-vuotias. Työkyvyttömälle lapselle eläkettä maksetaan iästä riippumatta Perhe-eläkkeen määräytyminen Vanhassa järjestelmässä leskeneläke on 70 % ja uudessa järjestelmässä 50 % edunjättäjän karttuneesta tai maksussa olleesta eläkkeestä. Jos leski kolmen vuoden jakson jälkeen työskentelee tai saa muuta eläkettä, myönnetään 50 % täydestä leskeneläkkeestä. Vähennetty tai lakkautettu eläke maksetaan täytenä 65 vuoden iästä. Jos leski jatkaa työntekoa tai saa muuta eläkettä 65 ikävuoden täyttämisen jälkeen, leskeneläkkeestä myönnetään 70 %. Lapseneläke on vanhassa järjestelmässä 20 % edunjättäjän karttuneesta tai maksussa olleesta vanhuuseläkkeestä lasta kohden. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, lapseneläke on 60 %. Jos lapsia on useampia, voi eläke kuitenkin olla enintään 80 % edunjättäjän eläkkeestä. Uudessa järjestelmässä lapseneläke on 25 % karttuneesta tai maksussa olleesta vanhuuseläkkeestä ja täysorvon eläke 50 %. Vanhassa järjestelmässä taloudellisesti riippuvaisille vanhemmille tai lapsenlapsille maksettava eläke on 20 % eläkkeestä. Perhe-eläkkeet eivät yhteensä voi ylittää edunjättäjän karttuneen tai maksussa olleen eläkkeen määrää. Uudessa järjestelmässä perhe-eläkkeet ovat vähintään 80 % edunjättäjän karttuneesta tai maksussa olleesta eläkkeestä. 4.4 Pakollinen lisäeläkejärjestelmä Suurin osa työntekijöistä kuuluu johonkin pakolliseen lisäetuusjärjestelmään. Lisäeläketurvaa järjestävät yleinen lisäeläkejärjestelmä ETEAM sekä lukuisat ammatti- ja työpaikkakohtaiset kassat. Eri kassojen tarjoamat etuudet vaihtelevat, mutta niiden tulee olla vähintään samantasoiset kuin ETEAM:ssa. Ammatti- tai työpaikkakohtaisen kassan jäsenyys on pakollinen kaikille kyseisellä alalla tai kyseisessä ammatissa työskenteleville palkansaajille ja yrittäjille. Lisäeläkejärjestelmiä on pyritty yhdistämään ETEAMiin. Yhdistyminen on kuitenkin edennyt hitaasti ja järjestelmä on edelleen erittäin hajanainen. 14 ELÄKETURVAKESKUS

15 Yleinen lisäeläkejärjestelmä ETEAM kattaa kaikki ne palkansaajat, jotka eivät kuulu johonkin muuhun lisäeläkekassaan. Vuonna 2005 järjestelmään kuului yli puolet kaikista palkansaajista. ETEAM toimii IKA:n yhteydessä hallinnollisesti erillisenä yksikkönä. Järjestelmästä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä Oikeus eläkkeeseen Eläkeikä pakollisissa lisäeläkejärjestelmissä on sama kuin palkansaajien yleisessä järjestelmässä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen edellyttää myös ETEAM-järjestelmässä, että työntekijä on ollut vakuutettuna vähintään työpäivää (15 vuotta). Jos ala tai ammattiryhmä on kuulunut ETEAM:iin alle kuusi vuotta, vaaditaan vakuutusaikaa päivää. Kuudennesta vuodesta alkaen vakuutusaikavaatimus kasvaa vuosittain 175 päivällä päivään asti ja sen jälkeen vielä 150 päivällä vuodessa päivään asti. Oikeus työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeeseen edellyttää, että työntekijä on ollut vakuutettuna työpäivää, joista vähintään 600 eläkettä edeltävien viiden viimeisen vuoden aikana. Jos ala tai ammattiryhmä on kuulunut ETEAM:iin alle kuusi vuotta, vakuutusaikavaatimus on 700 päivää, joista 300 viimeisten viiden vuoden aikana järjestelmään liittymisen jälkeen. Kuudennesta vuodesta alkaen vakuutusaikavaatimus kasvaa 100 päivällä vuodessa päivään asti Etuudet Eläke voi olla 35 vakuutusvuoden jälkeen enintään 20 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Ennen vuotta 1993 vakuutukseen tulleiden vanhuuseläke muodostuu tasasuuruisesta perusosasta, siihen maksettavasta ansiosidonnaisesta lisästä ja vakuutusajan pituuden mukaan määräytyvästä lisäosasta. Eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy samoin kuin yleisen sosiaalivakuutuksen vanhuuseläkkeessä. Vuonna 1993 ja sen jälkeen vakuutukseen tulleilla eläkettä karttuu 0,571 prosenttia vuodessa. Vanhuuseläke on aina vähintään viisi kertaa ammattitaidottoman työntekijän vähimmäispalkan suuruinen. Perhe-eläke lasketaan samoilla prosenteilla kuin peruseläketurvassa karttuneesta tai maksussa olleesta vanhuuseläkkeestä. Leskeneläke on siis vanhassa järjestelmässä 70 % puolison maksussa olleesta tai karttuneesta lisäeläkkeestä ja lapsen eläke 20 % tästä eläkkeestä lasta kohden. Perhe-eläkkeet voivat yhteensä olla enintään 100 % edunjättäjän eläkkeestä. Uudessa järjestelmässä leskeneläke on 50 % edunjättäjän karttuneesta tai maksussa olleesta lisäeläkkeestä ja lapseneläke 25 % lasta kohden. Työkyvyttömyyseläke on järjestelmästä karttuneen vanhuuseläkkeen suuruinen. Sen vähimmäismäärä on sama kuin vanhuuseläkkeessä. ELÄKETURVAKESKUS 15

16 4.5 Yrittäjien eläkejärjestelmä Yrittäjiä on kaikista työllisistä lähes 40 %. Kolme suurinta yrittäjien eläkkeitä hoitavaa laitosta (TEBE, TAE ja TSA) yhdistyivät vuonna 1999 yhdeksi eläkelaitokseksi, OAEE:ksi. Vuodesta 1993 alkaen järjestelmään tulleilla eläkejärjestelmä vastaa palkansaajien järjestelmää lukuun ottamatta eläkkeiden perusteena olevien ansioiden määrittelyä. Yrittäjät maksavat vakuutusmaksua 20 % arvioiduista ansioista, jotka määritellään viitteellisten tuloluokkien mukaan. Tuloluokassa ansiot nousevat vuosien mittaan. Eläke lasketaan viitteellisen tuloluokan perusteella. Maanviljelijöillä ja maataloustyöntekijöillä on oma pakollinen sosiaalivakuutusjärjestelmänsä OGA. Myös pienten kylien käsityöläiset, muut yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat kuuluvat OGA:aan. Aikaisemmin OGA:aan kuuluvilta ei peritty vakuutusmaksuja, mutta vuodesta 1998 alkaen vakuutusmaksu on ollut 7 %. Sekä OAEE:n että OGA:n vakuutettujen perheenjäsenet kuuluvat vakuutukseen eivätkä maksa itse vakuutusmaksuja. Järjestelmistä maksetaan työkyvyttömyys-, perhe- ja vanhuuseläkkeiden lisäksi myös sairausvakuutus- ja äitiysetuuksia. 5 Vähimmäiseläketurva Työeläkejärjestelmästä maksetaan minimieläkettä ilman tuloharkintaa, jos eläkeoikeus jää alle minimirajan. IKA:n eläkkeensaajista noin 2/3 saa minimieläkettä. Kreikassa on myös toimeentulotuen luonteinen vähimmäiseläkejärjestelmä, josta maksetaan työskentelystä ja maksetuista vakuutusmaksuista riippumattomia vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä Kreikassa pysyvästi asuville Kreikan kansalaisille. Eläkkeet ovat tuloharkintaisia. Vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Järjestelmän hallinnosta huolehtii OGA. EKAS-järjestelmästä voidaan maksaa vakuutusmaksuista riippumatonta, tuloharkintaista lisää pienituloisille eläkeläisille. Vuonna 2004 lisään oli oikeus, jos nettotulot kaikista lähteistä jäivät alle euron vuodessa, verotettavat tulot eivät ylittäneet euroa vuodessa eivätkä koko talouden verotettavat tulot euroa vuodessa. Enimmillään etuus oli 141 euroa kuukaudessa. Vuonna 2006 tätä etuutta sai henkeä. 6 Työmarkkinoilla sovittu lisäeläketurva Vapaaehtoiset lisäeläkejärjestelyt eivät ole Kreikassa yleisiä. Lakisääteiset eläkkeet ja pakolliset lisäeläkkeet tarjoavat ainakin teoriassa korkean korvausasteen ja laki on aiemmin kieltänyt työmarkkinaosapuolten sopimat eläkejärjestelmät. Toisen pilarin eläkkeet kattavat tällä hetkellä vain noin 5 10 % työntekijöistä. Yksilölliset eläkevakuutukset eivät ole kovin suosittuja. Ne maksetaan useimmiten kertakorvauksena ja kuukausieläkkeet ovat har- 16 ELÄKETURVAKESKUS

17 vinaisia. Hallitus on kuitenkin nimennyt tavoitteekseen kolmen pilarin eläkejärjestelmän luomisen. 6.1 Vuoden 2002 laki Vuoden 2002 laki loi puitteet vapaaehtoisille työmarkkinasopimuksiin perustuville lisäeläkejärjestelmille. Järjestelmät voivat olla työnantajakohtaisia, ammatillisia tai työnantajien ja työntekijöiden sopimia, ja vakuutettuja on oltava vähintään 100. Järjestelmät voivat olla joko maksu- tai etuusperusteisia. Uuden lain mukaisia työmarkkinaperusteisia lisäjärjestelmiä on perustettu vasta neljä. Etenkin verokohtelun epäselvyys on hidastanut kehitystä (ks. luku 8). Lisäeläkejärjestelmiä koskevat myös samat sijoitussäännökset kuin lakisääteistä eläketurvaa hoitavia kassoja. Ne voivat siis sijoittaa ainoastaan Kreikkaan ja osakkeisiin vain 23 % ja obligaatioihin 77 %, mutta säännöksiin suunnitellaan parhaillaan muutoksia. 6.2 Ryhmäeläkevakuutukset Monikansallisilla ja muilla suurilla yrityksillä on lähinnä korkeapalkkaisille työntekijöille suunnattuja eläkkeen säästämisjärjestelmiä, joita kohdellaan laissa vakuutussopimuksina. Yleisimmin eläketurvaa on järjestetty vakuutusyhtiössä ryhmäeläkevakuutuksena, deposit administration fund (DAF) -muotoisena. Etuusperusteiset järjestelmät ovat aikaisemmin olleet vallitsevia, mutta nykyään maksuperusteisia järjestelmiä on jo enemmän. Lisäeläketurvaan sisältyy yleisemmin työkyvyttömyys- ja perhe-eläke kuin vanhuuseläke, koska pakollisessa järjestelmässä työkyvyttömyys- ja perhe-eläke perustuvat eläketapahtumaan mennessä karttuneeseen eläkkeeseen eikä tulevaa aikaa oteta huomioon. Vanhuuseläke kuuluu vakuutukseen lähinnä niillä, joiden tulot ylittävät pakollisten järjestelmien ansiokaton. Työntekijät pääsevät eläkejärjestelmään yleensä 21 tai 25 vuoden ikäisenä. Työskentelyä tulee olla yleensä kaksi kuukautta. Järjestelmään pääsevät tavallisesti kaikki pysyvässä työsuhteessa olevat kokopäivätyöntekijät. Miesten vanhuuseläkeikä on tavallisesti 65 ja naisten 60 vuotta. EU-direktiivin edellyttämää miesten ja naisten eläkeikien yhdenmukaistamista ei siten ole toteutettu muutoin kuin uusissa eläkejärjestelmissä. Varhaiseläkkeelle voi usein siirtyä 5 10 vuotta aikaisemmin työnantajan suostumuksella. Eläkettä kuitenkin vähennetään varhennusta vastaavasti. Kreikkalaiset yritykset maksavat vanhuuseläkkeen usein kertakorvauksena, mutta monikansallisissa yrityksissä jatkuvat eläke-etuudet ovat tavallisempia. Eläkettä karttuu tällöin usein 0,50 0,75 % pakollisen eläketurvan ansiokaton alle jäävästä tulosta ja 1,5 2 % tämän ylittävän tulon osalta palvelusvuotta kohden. Tavoitteena on prosentin kokonaiseläketaso pakolliset eläkkeet mukaan lukien. ELÄKETURVAKESKUS 17

18 Maksuperusteisissa järjestelmissä vakuutusmaksu on tavallisesti 3 % ansiokaton alittavasta palkasta ja 5 20 % sen ylittävästä osasta. Ansiokatto ei ole sama kuin pakollisessa eläketurvassa, mutta lähes vastaava. Maksuprosentti voi myös olla sama koko palkasta, jolloin se on yleensä 5 12 %. Yleensä alemman tason työntekijöillä prosentti on pienempi ja ylemmän tason työntekijöillä suurempi. Leskeneläkettä maksetaan etuusperusteisessa järjestelmässä usein % eläkkeellä olevan edunjättäjän vanhuuseläkkeestä tai tulevan ajan sisältävästä karttuneesta vanhuuseläkeoikeudesta. Leskelle maksettavat kertakorvaukset ovat yleisiä ja maksuperusteisissa järjestelmissä muunlaisia etuuksia ei juuri myönnetäkään. Ne ovat 1 4 kertaa vuosipalkan suuruisia. Lapseneläkkeitä ei yleensä ole. Täydellisen työkyvyttömyyden tapauksessa eläke maksetaan kertakorvauksena. Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ajalta voidaan maksaa % kuukausipalkasta työkyvyttömyyden asteesta riippuen. Eläkettä maksetaan enintään vuoden ajan. Lakisääteistä velvoitetta eläkeoikeuden turvaamiseen työsuhteen päättymisen jälkeen ei ole. Jos vapaakirjaoikeus syntyy, se edellyttää usein pitkää työsuhdetta. Vapaakirjaoikeus on myös usein osittainen. Monikansallisissa yrityksissä vapaakirjaoikeudet ovat yleisempiä. Tavallisesti eläkeoikeudesta säilyy silloin viiden työvuoden jälkeen puolet ja 10 vuoden jälkeen koko eläke. Työntekijän maksuosuutta vastaava eläkeoikeus säilyy tai vakuutusmaksut maksetaan takaisin. 7 Indeksiturva Eläkettä laskettaessa eläkkeen perusteena olevat tulot tarkistetaan samalla prosentilla kuin kyseisinä vuosina eläkkeitä on tarkistettu. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan vuosittain hallituksen päätöksen mukaan, yleensä kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2006 painotettiin vähimmäiseläkkeiden korotuksia. Tuolloin OGA- ja EKAS-järjestelmien eläkkeitä korotettiin 7 %, kun IKA:n ja ETEAM:in eläkkeitä korotettiin 4 %. 8 Verotus Lakisääteisten järjestelmien eläkkeet ovat eläkkeensaajalle veronalaista ansiotuloa. Lakisääteisen perus- ja lisäeläkejärjestelmän vakuutusmaksut ovat työnantajalle kokonaan verotuksessa vähennyskelpoisia. Samoin työntekijän maksut ovat työntekijälle vähennyskelpoisia. Vapaaehtoiset, ryhmäeläkevakuutuksesta maksetut eläkkeet ovat verottomia. Työnantajan maksamat maksut hyväksyttyyn lisäeläkejärjestelmään ovat verovähennyskelpoisia euroon asti vuodessa (v. 2005). Rajaan sisältyvät vanhuuseläkemaksujen lisäksi myös 18 ELÄKETURVAKESKUS

19 perhe- ja työkyvyttömyyseläkemaksut. Ylimenevä osa ei ole työnantajalle vähennyskelpoinen ja se voidaan myös katsoa työntekijän verotettavaksi etuudeksi. Työntekijä voi vähentää hyväksyttyyn ryhmäeläkevakuutukseen maksettuja maksuja vuodessa korkeintaan euroa. Raja sisältää vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkemaksut sekä sairausvakuutusmaksut. Uusia työmarkkinaperusteisia lisäeläkejärjestelmiä koskevat verosäännökset ovat olleet epäselviä koska niistä ei vuoden 2002 laissa ole säädetty, vaan veromenettelystä päätetään erikseen. Esillä on ollut kaava, jonka mukaan vakuutusmaksut ovat työnantajalle ja työntekijälle kokonaan vähennyskelpoisia ja eläkkeet verollisia. Kuitenkin on esitetty, että jatkuvat eläkkeet olisivat verollisia ja kertasummana maksetut eläkkeet verottomia. Tämä johtaisi tietysti eläkkeiden maksamiseen yleensä kertasummana. Myös sijoitustuottojen verotus on ollut avoinna. Yksilöllisen henkivakuutuksen maksuista voi vähentää verotuksessa 40 %, kuitenkin vähintään 440,21 euroa vuodessa. Enintään maksuja voi vähentää euroa vuodessa (v. 2005). 9 Sosiaaliturvasopimukset Lakisääteiseen vakuutukseen kuulumisesta, vakuutusaikojen hyväksilukemisesta, eläkkeiden määräytymisestä ja eläkkeiden maksamisesta toiseen maahan ovat Suomen ja Kreikan välillä voimassa EU-asetuksen 1408/71 ja sen toimeenpanoasetuksen 574/72 määräykset. EU-asetus on ylikansallista lainsäädäntöä ja sitä sovelletaan silloinkin, kun kansalliset säädökset poikkeavat sen määräyksistä. EU-asetus ei koske Kreikan pakollista lisäeläketurvaa. Suomen ja Kreikan välillä on myös edelleen voimassa sosiaaliturvasopimus, joka on kuitenkin jäänyt merkityksettömäksi kahden EU-maan välillä. 10 Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Kreikan eläkejärjestelmään tehtiin suurempi uudistus viimeksi vuonna 2002, mutta väestön ikääntymisestä aiheutuviin ongelmiin uudistus ei kovin voimakkaasti puuttunut. Merkittävimmät uudistukset tehtiin 1990-luvun alussa, jolloin etuuksia heikennettiin uusilta vakuutetuilta. Tämän jälkeen yritykset uudistaa järjestelmää kestävämpään suuntaan ovat törmänneet ammattiyhdistysten voimakkaaseen vastustukseen. Kreikassa vanhushuoltosuhteen arvioidaan nousevan 26 prosentista 56 prosenttiin vuosina Vuonna 2001 tehtyjen laskelmien mukaan eläkemeno kasvaisi 12,3 prosentista 22,6 prosenttiin BKT:stä vuosina Arvioiden mukaan eläkejärjestelmän vaje on lähes 400 miljardia euroa. Järjestelmän kustannuksia kasvattaa myös se, että järjes- ELÄKETURVAKESKUS 19

20 telmässä on monia mahdollisuuksia siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle eikä työnteon jatkaminen ole kannattavaa. EU, OECD ja IMF pitävät pikaista eläkeuudistusta välttämättömänä järjestelmän kustannusten hillitsemiseksi. Kreikka on aikonut vastata ongelmiin ensisijaisesti työllisyyttä tukemalla. Kreikan hallituksen nimeämä komitea julkisti syksyllä 2007 raporttinsa tarvittavista uudistuksista. Raportin mukaan esimerkiksi eläkkeellesiirtymisikää tulee nostaa ja varhaiseläkemuotoja karsia sekä puuttua vakuutusmaksujen kiertoon. Esillä on jälleen ollut myös ennen vuotta 1993 vakuutettujen naisten 60 vuoden eläkeiän nostaminen. Ammattiyhdistykset ja oppositio ovat jo teilanneet raportin ehdotukset ja myös asianosaiset ministeriöt ovat vähätelleet raportin merkitystä uudistuksen suunnittelussa. Työntekijäjärjestöt ovat kieltäytyneet neuvotteluista hallituksen kanssa, koska haluavat ensin hallitukselta valmiita ehdotuksia. Yksi Kreikan järjestelmän haasteista on sen hajanaisuuden vähentäminen. Etuuksia myöntävien laitosten suuri määrä sekä lainsäädännön hajanaisuus tekevät järjestelmän vaikeasti hallittavaksi ja myös epätasa-arvoiseksi. Hajanaisuuden takia vakuutettua koskevat säännökset voivat olla ristiriitaisia tai jopa kirjaamattomia, joten vakuutettujen ja vakuutuslaitosten oikeuksien ja velvollisuuksien selkeä määrittely on hankalaa. Tämä aiheuttaa myös vakuutusmaksujen kiertoa ja oikeudellisia ongelmia. Hajanaisuus yhdessä jakojärjestelmärahoituksen ja valtion vaihtelevien tukien kanssa heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä, jota pahentaa myös pienempien kassojen puutteellinen raportointi. Hajanaisuuden vähentäminen oli tavoitteena jo 1990-luvun alun uudistuksessa, kuten myös 2002 eläkeuudistuksessa. Vuoden 1992 laki yhtenäisti jo uusien vakuutettujen etuudet eri järjestelmissä. Tavoitteena on yhdistää alakohtaisia kassoja IKA-ETAM:iin ja ETEAM:iin. Monet kassat ovatkin yhdistyneet, mutta prosessin edistyminen on ollut hidasta. Järjestelmän yhtenäistäminen on jälleen tulevan eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena. Hallituksen tavoitteena on vähentää vakuutusmaksujen kiertoa ja parantaa vakuutettujen palvelua ottamalla käyttöön alan yhteiset tietokonejärjestelmät ja rekisterit. Myös tarkastusja maksujen keräysmenetelmiä pyritään kehittämään. Vakuutuskassojen varojen sijoitussäännösten uudistamista mietitään parhaillaan. Nykyiset säännökset ovat vanhentuneita ja sallivat sijoitukset ainoastaan Kreikkaan ja 23 % varoista voidaan sijoittaa osakkeisiin ja loput obligaatioihin. 20 ELÄKETURVAKESKUS

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ JAPANIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Japanin eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

Japanin eläkejärjestelmä (2012)

Japanin eläkejärjestelmä (2012) Japanin eläkejärjestelmä (2012) Yleistä Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Valtion ja paikallishallinnon työntekijöillä sekä yksityiskoulujen

Lisätiedot

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Etelä-Korean eläkejärjestelmä Laadittu: elokuu 2011 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi: Antti Mielonen, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KANADAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Yukon Territory Northwest Territories Nunawut British Columbia Alberta Newfoundland Manitoba and Saskatchewan Quebec Labrador Ontario Prince Edward New Island Brunswick OTTAWA

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ YHDYSVALTOJEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Jarna Bach-Othman Yhdysvaltojen eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ AUSTRALIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Jarna Bach-Othman Australian eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Jarna Bach-Othman puh. 010 751 2447 e-mail: jarna.bach-othman@etk.fi

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BELGIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Belgian eläkejärjestelmä Päivitetty: marraskuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SVEITSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2006 Juha Knuuti Sveitsin eläkejärjestelmä Päivitetty: Marraskuu 2006 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NORJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2007 Mika Vidlund Norjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2007 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Mika Vidlund,

Lisätiedot

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PUOLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Lappalainen Puolan eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2011 Lisätietoja: Elina Lappalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.lappalainen@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ALANKOMAIDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Antti Mielonen Alankomaiden eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2011 Lisätietoja: Antti Mielonen puh. 010 751 2472 e-mail: antti.mielonen@etk.fi Kv-tiimi:

Lisätiedot

ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA

ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA ELÄKETURVA LÄNSI-EUROOPASSA 2002 ISBN 952-9639-99-6 Kannen kuva: Fennopress Oy Hakapaino Oy, Helsinki 2002 LUKIJALLE "Eläketurva Länsi-Euroopassa" perustuu aikaisemmin julkaistuun kirjaan Eläketurva muissa

Lisätiedot

Kiinan eläkejärjestelmä (2011)

Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Kiinan eläkejärjestelmä (2011) Yleistä Kiinan yhteiskunnan ja eläkejärjestelmien keskeisenä muutoksen moottorina on väestön ikääntyminen ja samanaikainen kaupungistuminen. Kiinan väestö ikääntyy erittäin

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ISRAELIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2008 Elina Kirjalainen Israelin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2008 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ PORTUGALIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Portugalin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ TANSKAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KØBENHAVN Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Suvi Anttila Tanskan eläkejärjestelmä Päivitetty: helmikuu 2005 Lisätietoja: Suvi Anttila puh. 010 751 2634 e-mail: suvi.anttila@etk.fi

Lisätiedot

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LUXEMBURGIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Schengen Suunnitteluosasto 2009 Hannu Ramberg Luxemburgin eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2009 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

ITÄVALLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ITÄVALLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ITÄVALLAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005/2006 Juha Knuuti Itävallan eläkejärjestelmä Päivitetty: syyskuu 2005 (lisäykset 2006) Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ IRLANNIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Irlannin eläkejärjestelmä Päivitetty: huhtikuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ BRITANNIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2005 Juha Knuuti Britannian eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi:

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella Sosiaaliturvaoikeudet Kyproksella Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Mika Vidlund Ruotsin eläkejärjestelmä Päivitetty: tammikuu 2009 Lisätietoja: Mika Vidlund puh. 010 751 2614 e-mail: mika.vidlund@etk.fi kv-tiimi: Jarna Bach-Othman,

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

ESPANJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ESPANJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ESPANJAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Espanjan eläkejärjestelmä Päivitetty: joulukuu 2010 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen 31.10.2014 Hannele Kantanen Keva Lisätietoja: www.keva.fi Kevan eläkeneuvonta, puh. 020 614 2837 Suomen eläkejärjestelmä Perusturva Ansioturva Täydentävä turva

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014 Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke

Lisätiedot

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 3/96 KUNTAJAOSTO Tämä lausunto on kumottu 7.4.2009 ja korvattu lausunnolla 89/2009 16.9.1996 LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ

Lisätiedot

KÄSIKIRJOJA. Toimittajat Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola. Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:5 KÄSIKIRJOJA

KÄSIKIRJOJA. Toimittajat Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola. Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:5 KÄSIKIRJOJA KK KÄSIKIRJOJA Toimittajat Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola Suomen eläkejärjestelmä Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:5 KÄSIKIRJOJA Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 010 7511 Faksi (09)

Lisätiedot

22.12.2006/1272. Yrittäjän eläkelaki 22.12.2006/1272. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

22.12.2006/1272. Yrittäjän eläkelaki 22.12.2006/1272. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 46 27/05/2011 11:09 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 22.12.2006/1272 22.12.2006/1272 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Yrittäjän

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

1) eläkelaitoksella 1 :n 3 momentin mukaista työeläkevakuutusyhtiötä, eläkekassaa tai eläkesäätiötä;

1) eläkelaitoksella 1 :n 3 momentin mukaista työeläkevakuutusyhtiötä, eläkekassaa tai eläkesäätiötä; 1 of 66 27/05/2011 12:17 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 19.5.2006/395 19.5.2006/395 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työntekijän

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

KIINAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

KIINAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ KIINAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Kiinan eläkejärjestelmä Päivitetty: elokuu 2005 Lisätietoja: Juha Knuuti puh. 010 751 2659 e-mail: juha.knuuti@etk.fi kv-tiimi: Suvi Anttila, Juha Knuuti, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUS VUODELLE 2010: VAKUUTUSKANTALOMAKKEEN OSA II / YEL-KASSAN VAKUUTUS- TEKNINEN TUTKIMUS

TÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUS VUODELLE 2010: VAKUUTUSKANTALOMAKKEEN OSA II / YEL-KASSAN VAKUUTUS- TEKNINEN TUTKIMUS ELÄKETURVAKESKUS 1.12.2010 1 (8) TÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUS VUODELLE 2010: VAKUUTUSKANTALOMAKKEEN OSA II / YEL-KASSAN VAKUUTUS- TEKNINEN TUTKIMUS Sisällysluettelo 1 TÄYTTÖOHJE... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot