Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla. Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija

Transkriptio

1 Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija

2 "Rohkee, mutta sopii sulle" Väitetty työjärjestelmän systeeminen kriisi: korjausliike yhdessä pahentaa ongelmia toisessa työttömyyden vähentäminen nopeuttaa ihmisen elinolosuhteiden heikentymistä tuottavuuden parantaminen vähentää työllisyyttä ja lisää ympäristötuhoja ympäristötuhojen hidastaminen lisää työttömyyttä ja vähentää tuottavuutta jne. Onko strategia rohkea keinulaudalla vai sen ulkopuolella?

3 Murros kuin teollinen vallankumous (Jälki)teollisesta palkkatyöyhteiskunnasta minne? Työhön liittyvät käsitteet eivät enää tavoita arkea Mitä tarkoittavat tänään työntekijä, työyhteisö, työpaikka, työaika Perinteisillä tutkimusmenetelmillä ei tavoita todellisuutta moninaisuuden ja hajanaisuuden lisääntyessä keskimääräinen ei tavoitettavissa eikä kiinnostavaa edustavia otoksia kyselytutkimuksiin ei enää saa kohti liikkeen ja liikevoimien tutkimista? Teolliseen vallankumoukseen rinnastettavissa oleva työjärjestelmän siirtymä Toisin ajattelun paikka

4 Historiasta mallia Teollinen vallankumous myöhäinen ja nopea Suomessa 1940-luvulla 60 %:n elanto maa- ja metsätaloudesta 1980: 13 % alueellinen eriytyminen: ns. suuri muutto maalta kaupunkeihin työtä tekevä: pienyrittäjästä palkkatyöläinen työyhteisö: suurperheestä työporukaksi syntyi työaika (ja vapaa-aika) vastakkainasettelu työ vs. perhe/koti/harrastukset työsuhde ja erottelu työnantaja vs. työntekijä johtamislinja johtaja-esimies-alainen/työntekijä kasvuparadigma jne. => Uudessa murroksessa muuttuu yhtä paljon?

5 Mikä on työllistänyt ihmisiä? Palvelut Jalostus Alkutuotanto Työvoimaosuudet alkutuotannossa, jalostuksessa ja palveluissa , %, (lähde: Tilastokeskus ja Etla). Kuviosta näkyvät trendien alku 1900 ja murroskohta

6 Mikä on uusi nouseva trendi(t)? Työvoimaosuudet alkutuotannossa, jalostuksessa, palveluissa ja?? Järvensivu & Kokkinen

7 Yhä enemmän työllistää kaikki se, mitä ei huomata työksi? Työntekijä tekee "vapaaehtoisesti": Harmaiden ylitöiden lisääntyminen mobiiliteknologian ja asennemuutosten myötä Asiakas tai yhteistyökumppani tekee: Asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta Joukkoistaminen jne. Kuluttaja tekee: Itsepalvelun lisääntyminen, erityisesti netissä Harrastaja tekee: Joukkoistaminen Rajapintatyöskentelyä; ennen/jälkeen työsuhteen/yrittäjyyden Yhteinen piirre: työ siirtyy pois perinteisen palkkatyön kehyksestä ja irtoaa työnantaja-työntekijä suhteesta Toinen yhteinen piirre: digivälitteisyyden korostuminen "Virtuaalitalous"?

8 Mitä työtä tehdään tulevaisuudessa? Robotisaatio, automaatio vaihtaa ammatteja kadonnut rutiiniluonteisia töitä (esim. siivous ei helposti automatisoitavissa) tulevaisuudessa automaatio korvaa paljon muunlaistakin työtä Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa vuodessa sosiaaliset taidot, moraali, tunteet, oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? Digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta etäläsnäolo robotin tai avatar-hahmon välityksellä 3D-, 4D-tulostus todennäköiset vaikutukset työlle, ihmiselle, yhteisöille ja liikkumiselle erittäin suuria Milloin realisoituvat ja millaisina?

9 Työn kohteena säilyy ihmisen tukeminen "Elämäntaitovalmentajille" riittää kysyntää, koska moninaistuminen, hajautuminen ja yksilön vastuun lisääntyminen ovat (työ)elämän suuria muutostrendejä psykologien määrä tuplaantunut Suomessa vuodesta 1990 työnohjaajat, moninaiset terapeutit yms. auttavat ihmistä suunnistamaan mosaiikissa ja löytämään sopivia yhteisöjä liikkumisen ammattilaiset kysyttyjä kuitenkin tulossa myös "digitaalisia koutseja"

10 Työn kohteena lisääntyy ihmisen elinolosuhteiden turvaaminen Paljon työtä kohdistuu hyvän elämän tuottamiseen ja ihmisen hyvinvoinnin edellytysten palauttamiseen, koska ihminen on tuhonnut olemassaolonsa edellytykset tehokkaasti 100 vuodessa uhkien havainnointia ja ennakointia ongelmanratkaisua katastrofien torjuntaa / jälkien korjaamista hyvän elämän rakentamista maailmanyhteiskunnan ja yhteisöjen tasoilla

11 Polarisaatiouhka: akuutti sosiaalinen kysymys ratkaistavaksi HYVÄOSAISET VS. HUONO-OSAISET KESKILUOKKA EI ENÄÄ "LIIMANA" YHTEISÖIHIN INTEGROITUMINEN (LIITTYMINEN, KUULUMISEN KOKEMINEN) VAIKEAA YKSILÖ AHDISTUU ALEMMAN KERROKSEN YHTEISÖT MELLAKKAHERKKIÄ IHMISKUNNAN EMPATIAN MÄÄRÄ RATKAISEE EI OLE OLLUT ERITYISEN ARVOSTETTUA TEOLLISEN PALKKATYÖYHTEISKUNNAN AIKANA: "TUNTEET POIS, JÄRKIRATKAISUT" HYVINVOINTIVALTIO KOMPENSOINUT

12 Ennustettu työntekijöiden "tuleva" polarisaatio (sovellettu Gratton 2011) Generalisti Aktivisti Ahdistunut ajelehtija; ei tiedä, kuka on ja mitä tahtoo. Ei magnetoidu mahdollisuuksiin. Ei missiota eikä brändiä. Yksinäinen: ei verkostoidu. Työ pilkkoontunutta ja nopeaa reagointia. Joutuu kilpailemaan globaalisti hinnalla ja nopeudella. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys vaarassa. Työ stressaavaa ja jatkuvaa valppaana oloa vaativaa. Teknologian armoilla; impulsseihin reagoija. Reflektoiva intohimotyöntekijä; tietää, kuka on ja mitä tahtoo. Muuttaa yhteiskuntaa työllään; merkityksellisyys. Työskentelee innostuneen uteliaasti ja oppii samalla. Verkostoituu aktiivisesti. Ei yksittäisten työnantajien armoilla. Voi valita mielenkiintoiset projektit ja yhteiskehittelyyhteisöt. Erilaisia rooleja työntekijänä, esimiehenä, yrittäjänä, asiakkaana, harrastajana jne.

13 Polarisaatio hyvä ja huono-osaisiin palkkarakennetilastoissa Osuus työvoimasta 1995 (%) Osuus työvoimasta 2008 (%) Yritysten ja toimintayk sik öiden johtajat 3,56 3,5 Luonnontieteen ja tek niik an erityisasiantuntijat 4,99 8,02 Maa- ja metsätaloustieteen ja terveydenhuollon erityisasiantuntijat 1,29 0,63 Muiden alojen erityisasiantuntijat 2,4 5,08 Pienyritysten johtajat 0,035 0,074 Luonnontieteen ja tek niik an asiantuntijat 9,61 8,8 Liik ealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 9,72 12,16 Maa- ja metsätalouden ja terveydenhuollon asiantuntijat 1,14 2,23 Korkeapalkkaiset ammatit yhteensä 31,67 38,26 Kuljettajat 4,12 2,72 Prosessityöntek ijät 6,3 4,34 Konepaja- ja valimotyöntek ijät sek ä asentajat ja k orjaajat 9,42 5,95 Hienomek aniik an ja taideteollisuuden työntek ijät 0,76 0,25 Toimistotyöntek ijät 8,45 7,71 Asiak aspalvelutyöntek ijät 3,95 2,97 Kaivos-, louhos- ja rak ennustyöntek ijät 2,45 3,25 Teollisuustuotteiden valmistajat 8,8 5,93 Muut valmistustyöntek ijät 1,85 0,82 Keskipalkkaiset ammatit yhteensä 46,1 33,94 Palvelu- ja suojelutyöntek ijät 4,19 7,24 Teollisuuden ja rak entamisen avustavat työntek ijät 4,4 4,35 Myyjät ja tuote-esittelijät 6,62 7,25 Muut palvelutyöntek ijät 4,71 4 Matalapalkkaiset ammatit yhteensä 19,92 22,84

14 Muutoksia työnteon arjessa Anu Järvensivu 14

15 Arkista työtä ohjataan itse verkostosokkeloissa Linjajohtamisesta itse-/parvijohtamiseen Valmiiksi suunnitellusta työstä oman työn organisointiin Samankaltaisina toistuvista moninaisiin työprosesseihin 2/3 organisoi ja järjestää tehtävät itse ja työyhteisön kesken 1/3:lla työ projektimaista projektipäällikkyydet ristikkäisiä esimiestyö hajaantunut verkostoihin 75 %:lla työtä kontrolloivat useammat tahot 20 %:lla "lähiesimies" eri toimipaikassa

16 Työyhteisöt ovat löyhiä ja liikkeessä Yhden työpaikan työyhteisöstä moninaisiin yhteistyösuhteisiin ja porukoihin Työyhteisöllisyydestä työyhteisyyteen; integraatio? ¼:lla "lähityöyhteisö" ylittää organisaatiorajat "e-nomadeja" Suomessa n % työskennellään kulkuneuvoissa, työtilayhteisöissä jne. etätyötä kotoa tekee n. 15 %; mutta ylempää toimihenkilötyötä/asiantuntijatyötä tekevistä n. 40 % yli 60 % voi vaikuttaa työnteon paikkoihin ja käyttää mahdollisuutta työ ylittää valtioiden rajoja ¼ työllisistä kommunikoi viikoittain vieraalla kielellä (valtiolla eniten) ¼ päivittäin tekemisissä muualta muuttaneen työtoverin kanssa työtoverisuhteet koetaan pääosin hyviksi 16

17 Työ tehdään digivälitteisesti työllä vahvasti virtuaalinen, digitaalinen luonne työnteon aika- ja paikkakäsitykset muuttuneet työ uudella tapaa sidoksissa toisten työhön ja koneisiin lähes 80 % suomalaisista vuotiaista päivittäin netissä yli 50 %:lla suomalaisista älypuhelin työssä käytössä tietokone ¾:lla naisilla enemmän pöytäkoneita töissä, miehillä mobiililaitteita 1/3:lla työ rytmittyy työyhteisöjen verkostoissa liikkuvin sähköpostityyppisin impulssein suomalaisten työ kansainvälisesti verraten vahvasti sidoksellista ja intensiteetiltään kovaa 17

18 Erilaisia työsuhteita ja (työ)rooleja on paljon Yhdestä työsuhteesta monityösuhteisuuteen Monityösuhteisuus = ihmisillä on sekä ylipäänsä työuran aikana että yhtäaikaisesti yhä useampia työsuhteita, yrittäjyyttä jne. Yhdestä organisatorisesta asemasta moniroolisuuteen Monityöntekijyys/-roolisuus = ihminen on useissa työn tekemiseen liittyvissä rooleissa, jopa yhtä aikaa

19 Muutosten hyvinvointivaikutuksia tunnetaan heikosti Keinoja vähentää kuormitusta ja lisätä hyvinvointia on kehitetty vasta vähäisesti 19

20 Työn terveysriskien muutos Tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mielenterveyden häiriöiden ja kaikkien muiden sairauksien johdosta alkaneiden sairauspäivärahakausien määrien muutokset (lähde: Kela).

21 Suurimmat terveydelliset uhkatekijät: Aiheuttavat kustannuksia ja heikkoa tuottavuutta Liikkumattomuus eri asia kuin liikunnan puute istuminen suuri terveysriski tehottomuutta ajattelutyöhön aineenvaihdunnan vaikeutuessa ja vireystilan heiketessä jo puolessa tunnissa päiväkodit, koulut, työpaikat epäaktivoivat ihmisiä "Pään pettäminen" aivojen kuormittuminen jatkuvassa sykkeessä tilakustannuksilta edulliset avokonttorit usein tuottavuus- ja hyvinvointiongelma erityisesti huonokuuloisille (ikääntyneet) ja maahanmuuttajille jatkuvat keskeytykset työssä kuluttavia yhteisöllinen kiinnittyminen ja sosiaalisen tuen saanti vaikeutuneet työyhteisöjen vaihtuminen kilpailuttamistilanteiden lisääntyminen organisatoriset muutokset aiheuttavat monia sairauksia "Taustahälyn" huomattava lisääntyminen liialta infolta ja kontakteilta suojautumisen hankaluus monimutkaiset monikemikaalialtistumiset, sähköyliherkkyydet yms.

22 Mitä tarkoittaa maakunnan kannalta? Työpaikka ja asuinpaikka; asukas ja "työllinen" entistä enemmän eri asioita Työ ei ole paikkaan sidottua Työpaikkoja / työsuhteita / työnantajia / yrittäjyyttä on limittäin ja useita yhtä aikaa Halutaanko asukkaita vai työllistäviä organisaatioita? Mistä kilpaillaan, millä mittareilla ja keiden kanssa? JOS työ, tavarat ja ihmiset liikkuvatkin pääasiassa virtuaalisesti, mitä tarkoittaa "horisontaaliteeman" kannalta, kuten liikenneratkaisujen kannalta? 3D, 4D, avatar-hahmot, etärobotit Mikä / mitä vielä liikkuu "fyysisesti"? 22

23 "Sujuva ja saavutettava"; virtuaalisuus? Uudet yhteisöt eivät kumarra aluerajoja globaalisti levittäytyvät virtuaaliyhteisöt asuminen ja "työpaikan" (työpaikkojen) sijainti vähäisesti sidottu toisiinsa Toisaalta syntyy uudenlaisia "lähiyhteisöjä" Esim. kehittymässä uudenlaista uusperheasutusta? viikko-viikko lastenhoito; mitä tästä seuraa? Lasten liikunnalliset joukkuepeliharrastukset viimeisiä "roudaamista" edellyttäviä asioita? Mikä logiikka liikuntapaikkojen sijoittelussa vs. urheiluseuroilla? Ihminen istualtaan liikkeeseen!!! Aivojen ja "mielen" kuormitus hallintaan ohjelmistojen kehityttävä toimimaan ihmisten ehdoilla psyko-sosiaalisesta kuormituksesta yhteisöllisyyteen ja empatiaan => Sujuvuus ja saavutettavuus - kysymys ubiikkiudesta ja ihmisyydestä (psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus)

24 Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Tärkeä kärki: terveyden ja yhteiskunnan tutkimus sekä turvallisuus "Syrjäytymisnäkökulma" liian kapea: polarisaatio? Miten konkreettisissa ratkaisuissa ymmärretään: Hyvinvointi = talouskasvu Hyvinvointi = kilpailukykytekijä osallisuus, tuottavuus, työllisyys Ollaanko keinulaudalla vai sen ulkopuolella? Leikisti vai oikeasti rohkee ja ihmiselle sopiva?

25 Kiitos! Järvensivu 25