Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ

Transkriptio

1 11. HUHTIKUUTA NUMERO 3/ METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA 17 KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET UUSI METSÄ Muista venytellä Taukojumppa auttaa istuttajaa Männyntaimilla on kysyntää Nyt haetaan kelirikkoleimikoita Riekoille löytyi uusi koti

2 Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Stora Enso Jämpti vauhdittaa metsäsi uuteen alkuun puukaupan jälkeen. Jämpti-palvelupaketti sisältää maaperälle sopivan maanmuokkauksen, puun taimet sekä istutustyön. Saat työn ja taimet päivän hintaan, vaikka työ toteutettaisiin myöhemmin. Kysy Jämptistä puukaupan yhteydessä! Tarkemmat tiedot Jämpti-paketeista osoitteessa tai kysy lisää numerosta Varma valinta!

3 SISÄLLYS JUHA OLLILA ARI KOMULAINEN SEPPO SAMULI METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 3/ PÄÄKIRJOITUS: Metsiin lisää monimuotoisuutta 6 METSÄNOMISTAJA: PUUHAMIES Metsät pitävät rovaniemeläisen Seppo Koivurannan kiireisenä. 12 UUTISET: Tunturikoivut hämmentävät ilmastotutkimusta 14 Yksivuotias haastaa kaksivuotiaan 15 METSÄTYYPPI: Vähenevätkö hirvituhot? 16 MARKKINAT: Nyt haetaan kelirikkoleimikoita 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Talvikohde ehti kevään korjuuseen 19 VERKOSSA: Millä ehdoilla MTK:hon? TEEMA: UUSI METSÄ 20 YKSI MIES JA TAINTA Metsäpalveluyrittäjä Risto Kiiskinen suunnittelee istutusurakkansa huolellisesti. 27 Muista taukojumppa 32 RAHAPUU: Vakuuksista pulma nuorille OMA METSÄ 34 METSÄNHOITO: 17 kysymystä kylvöstä 37 MOOTTORISAHAKOULU: Pidä saha puhtaana 38 METSÄPERINTÖ: Kullanarvoiset peltotilkut 40 KYSY POIS: Miten suojaan koivikon? 42 TUTKIMUS: Ruosteet kuusen kimpussa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Työtä valittavaksi asti 44 TUOTEPALSTA: Rajat näkyviin 46 UUTTA METSÄSTÄ: INNOVAATIO Antti Pärssisen kehittämä puukipsi valloittaa kipsausmarkkinoita. 55 KOLUMNI: Milloin metsänomistajat mielletään yrittäjiksi? 56 LUHTA: Vieläkö riekkoa naurattaa? 60 ENNEN JA NYT: Männikkö ikkunassa 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Mainettaan parempi lahna 64 KÄSIN TEHTY: Lehmuksesta matonkuteet 72 PILKKEET: Männyn nimikkolude 74 TUOTE & TEKIJÄ: Leipä puutapeista MAKASIINI

4 PEFC/ PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsiin lisää monimuotoisuutta Paksu hanki peittää vielä istutusaloja, mutta taimitarhoilla valmistaudutaan jo viljelykauteen. Kauppaa tehdään runsaasta 140 miljoonasta taimesta. Eniten tilauksia on kuusentaimista. Kuusen osuus istutuksista on kasvanut jo melkein 70 prosenttiin. Tämän kevään yllättäjä on koivu, jonka taimet on monelta tarhalta myyty loppuun. Alun perinkin koivuntaimia oli tarjolla vähän, joten isosta ryntäyksestä ei ole kyse. Uutinen se silti on, sillä pitkään aikaan metsiin ei ole hirvituhojen pelossa uskallettu istuttaa lehtipuita juuri lainkaan. Koivuntaimipulaa onkin selitetty hirvien vähenemisellä. Luottamusta herättävät myös uudistuneet puitteet, joissa hirvikantaa jatkossa säädellään. Metsästyslain muutoksen myötä metsänomistajat saavat entistä paremmin äänensä kuuluviin, kun päätetään kaatoluvista. Parhaillaan laaditaan myös valtakunnallista hirvikantojen hoitosuunnitelmaa. Maa- ja metsätalousministeriön teettämä esitys on lausuntokierroksella, joka päättyy kuun lopussa. Tarkkoja lukuja esimerkiksi tavoitellusta hirvikannan koosta hoitosuunnitelma ei sisällä. Siihen on kuitenkin kirjattu tärkeitä tavoitteita, kuten hirvien määrän arviointimenetelmien kehittäminen ja lupakäytännön joustavuus. Uudistukset toivottavasti johtavat hirvituhojen vähenemiseen ja koivunviljelyn uuteen nousuun. On monta syytä, miksi koivun osuutta istutuksista tulisi kasvattaa. Jalostuksen ansiosta nykyisistä koivuntaimista kasvaa no- peasti laadukasta raaka-ainetta, joka sopii arvokkaisiin tuotteisiin kuten erikoisvanereihin ja huonekaluihin. Sen lisäksi koivua tarvitaan maannousemasienen saastuttamiin metsiin sekä parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja kaunistamaan maisemaa. Kuusen lisääminen ei ole pitkän päälle kestävää metsätaloutta. Koivun kasvatusmenetelmät ovat myös kehittyneet. Jos kevääksi ei riitä taimia, kannattaa tiedustella kesäistutuksiin sopivia koivuja. Taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun jopa heinäkuun helteellä. Toinen vaihtoehto on kokeilla koivun kylvämistä. Siemenistä syntyy tiheä taimikko, mikä pienentää hirvituhoriskiä. TÄSSÄ NUMEROSSA paneudumme etenkin istuttajan varusteisiin ja työn ergonomiaan. Kävimme katsomassa, miten ammattilainen selviää taimen urakastaan. Selvitimme myös, kuinka me muut voisimme käyttää pottiputkea niin, että selkä kestää ja käsivarret eivät kipeydy. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja ILMOITUSMYYNTI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset Markkinointiassistentti ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Helena Ågren p Puhelin Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva JANNE ULVINEN 4 MAKASIINI

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HUHTIKUUSSA Huhtikuun alkupuolella aurinko nousee jo kuuden jälkeen ja päivä pitenee. Yöpakkaset ja päivällä lämmin auringonpaiste ovat tavallisia. Auringon nousu Kontiolahdella 3. huhtikuuta. Kuva Henrikki Hetemaa

6 METSÄNOMISTAJA PUUHAMIES Metsänhoitoa, polttopuuntekoa, klapikauppaa ja hankintatöitä. Metsä pitää rovaniemeläisen Seppo Koivurannan kiireisenä. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA 6 MAKASIINI

7 MAKASIINI

8 METSÄNOMISTAJA Rovaniemen pohjoispuolella Ounasjokivarressa asuva Seppo Koivuranta on puuhamies sanan varsinaisessa merkityksessä. Jo paikallisen Sinetän peruskoulun rehtorina toimiessaan metsät ja pienimuotoinen peltoviljely kuuluivat miehen arkeen. Rehtorin työ oli vähän kuin elämäntapa ja työpäivät venyivät helposti kymmentuntisiksi, joten kovin paljoa aikaa muuhun ei silloin jäänyt, kertoo Koivuranta. Apuna olivat toki kirjastovirkailijana edelleen työskentelevä vaimo Virve sekä kotoa jo pois muuttaneet pojat Juha-Pekka, Jouni ja Janne. Nyt eläkeläisenä metsätöihin on paremmin aikaa. Noin 170 hehtaarin tilalla riittää tekemistä. Myrskyn jälkeen Koivurantojen maa- ja metsätila on ostettu Sepon vanhemmilta. Tilan äärelle, Sinetän kylän tuntumaan on rakennettu Koivurantojen omakotitalo. Se on hyvä tukikohta metsätöille, sillä pihapiirissä on tilaa metsäja maatalouskoneille. Sukupolvenvaihdosta vauhditti syksyllä 1982 riehunut Mauri-myrsky. Se kaatoi Ounasjoen itäpuolella sijaitsevalta Koivurantojen tilan lisämaapalstalta puuta noin kuutiometriä. Melko ryteiköltä se näytti, Koivuranta muistelee myrskyn runtelemaa metsää. Kun metsää oli Lapissa nurin miljoonia kuutiometrejä, ei puun myyminen ollut helppoa. Ostaja kuitenkin löytyi ja puut saatiin pääosin korjattua. Lopuista tehtiin polttopuita. Myrsky kuitenkin vei Koivurannan isältä innon metsänomistukseen ja seuraavana vuonna tehtiinkin sukupolvenvaihdos. Koivuranta osti yhdessä vaimonsa kanssa kotitilan maat itselleen. Metsänomistus ei käynnistynyt suotuisissa merkeissä. Vuonna 1985 iski Manta-myrsky, joka kaatoi lisää metsää, tosin lähinnä vain edellisen myrskyn jäljiltä pystyyn jääneitä puita. Mutta onneksi metsä kasvaa Napapiirin pohjoispuolellakin. Viime kesänä tuhoalueen 30-vuotiaissa viljelymetsissä tehtiin ensiharvennus. Puuston kasvua ja kehitystä on edesauttanut se, että taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan. Hirvistäkään ei ollut merkittävää haittaa silloin, kun taimikko oli nuorta. Ei aurausjälki alkuun hyvältä näyttänyt. Mutta nyt maasto on tasoittunut niin, että muokkausjälkeä on vaikea havaita. Poikasena metsätöihin Samalla joentakaisella palstalla alkoi Koivurannan oma metsämiesura. Nyt 67-vuotiaana hän kuuluu siihen ikäpolveen, joka aloitti metsätyöt jo kouluikäisenä. Taisin olla noin kuuden vanha, kun ensimmäisen kerran olin pöllinparkkuulla tuossa jokitörmän puulanssilla. Sellupuut piti 50-luvulla kuoria käsin, ennen kuin ne laitettiin uittoon. Vähän isompana, noin 15-vuotiaana nuori metsätyömies pääsi pöllinajoon hevosella. Palstalle joen taakse oli noin tunnin ajo, päivässä ehti ajaa isän kaatamia puita kolmisen kuormaa. Sen verran raskasta työ oli, että mielessä kävi ajatus, että ei minusta isona ainakaan metsuria tule. Seppo ja Virve Koivuranta aikovat tehdä kevään istutustyöt yhdessä. Koneilla käyttöä Koivurantojen perheessä ei ole kuitenkaan maltettu pysyä poissa metsästä. Vaimo ja pojatkin ovat olleet mukana, niin istutuksilla kuin taimikonhoitotöissä. Vuosittainen urakka on polttopuiden hankinta, puuta kuluu tilalla noin 20 kuutiometriä vuodessa. Ylimääräiset myydään klapeina piensäkeissä Rovaniemelle. Koivuranta on tehnyt jonkin verran puu- 8 MAKASIINI

9 ta hankintakaupalla myytäväksi. Puunajoon on hankittu maataloustraktori, mönkijä ja moottorikelkka tarvittavine lisävarusteineen. Viimeisin hankinta on kuormaimella varustettu maataloustraktorin metsäperäkärry. Se ostettiin poikkeuksellisesti uutena, muut koneet on yleensä hankittu käytettynä. Maataloustraktorilla Koivuranta on tehnyt metsässä pienialaisia maanmuokkauksia. Perustyökalu on kantokoukku, johon isäntä on itse hitsaillut lisärautaa, jotta yhden muokkausjäljen sijasta saadaan aikaan kaksi. Ennen kuormainperäkärryä Koivurannalla oli käytössä juontokoura. Ojitusalueilta rasiin kaadetut rangat ajettiin ensin mönkijällä kuivemmalle maalle. Siellä puut siirrettiin kuormasta juontokouralla traktorin peräkärryyn, jolla ne kuljetettiin parikymmentä kilometriä joen toisella puolella olevan asuintalon pihaan. Mönkijä on hyvä apuväline etenkin ojitusalueiden pienpuun korjuussa. Ojien yli pääsee trukkilavoja apuna käyttäen ja pehmeillä mailla voi liikkua kesäaikaan. Hankalimpien paikkojen puunajossa on käytetty myös moottorikelkkaa. Traktoria tarvitaan maataloudessakin. Koivurannat ovat pitkään viljelleet perunaa lähikaupassa myytäväksi. Maatalouden koneita, kuten auroja ja äkeitä, on yleensä hankittu läheisen naapurin kanssa yhteisesti. Jos jotain useamman tuhannen euron laitetta tarvitaan vain muutama tunti vuodessa, sitä ei kannata yksin ostaa. Istutustyö kevään urakka Täksi kevääksi on luvassa noin taimen istutusurakka. Ennen istutuksia on tarkoitus inventoida vuonna 2011 istutettu uudistusala. Kävin jo viime kesänä sitä katsomassa ja paikoitellen taimet olivat hävinneet. Edellisenä vuonna täällä oli runsaasti myyriä, Koivuranta kertoo. Lisämaapalstan lähiympäristöön on tulossa paikallisen metsätalousyrittäjän suunnittelema kunnostusojitushanke. Myös Koivurantojen tilan ojitusalueet on Sinettä Seppo Koivuranta ja Metsäliiton metsäasiantuntija Tapani Niemimuukko tutkivat tämän vuoden harvennusleimikoiden paikkaa metsäsuunnitelmasta. SEN VERRAN RASKASTA TYÖ OLI, ETTÄ MIELESSÄ KÄVI AJATUS, ETTÄ EI MINUSTA ISONA AINAKAAN METSURIA TULE. MAKASIINI

10 METSÄNOMISTAJA tarkoitus kunnostaa. Samalla tehdään pätkä pienartietä, jotta ojitusalueella on helpompi liikkua. Parisen vuotta sitten hankittu metsäperäkärry kuormaimineen on helpottanut hankintapuun korjuuta. ON YHTIÖNKIN ETU, ETTÄ MEIDÄN METSÄMME KASVAVAT HYVIN, JOLLOIN SIELLÄ ON OSTETTAVAA LAADUKASTA PUUTA. Sopimusasiakkaaksi Vaikka myrskyt tuhosivat aikoinaan kertarysäyksellä ison osan tilan hyvistä kasvatusmetsistä, riittää puuta myyntiinkin. Melkein joka vuosi tulee tehtyä puukauppoja. Ainakin sen verran, että saadaan kulut katettua, kertoo Koivuranta. Koivuranta on ollut Metsäliiton asiakas koko metsänomistuskautensa, kuten isänsäkin. Joskus on kyllä muillekin ostajille tullut puuta my ytyä. Myös metsänhoitoyhdistyksen palveluja on käytetty. Ei minulla ole yhdistyksen suhteen mitään moitittavaa. Tullemme pysymään jäsenenä jatkossakin. Suhde Metsäliittoon on kuitenkin syventynyt niin, että Koivuranta on nykyään yhtiön sopimusasiakas. Kiertelin metsiä tutun puunostajan kanssa, ja lähes joka kerta opin näkemään metsääni vähän uudelle tavalla. Siitä tämä lähti. Puukaupoista Koivuranta neuvottelee vuosittain metsäasiantuntija Tapani Niemimuukon kanssa. Leimikoita katsellessa mietitään samalla metsänhoitotarpeita. Ajattelen niin, että on yhtiönkin etu, että meidän metsämme kasvavat hyvin, jolloin siellä on ostettavaa laadukasta puuta. Koivurannan metsäsuunnitelma on yhtiön tietojärjestelmässä ja hän pääsee sitä katsomaan verkossa. Suunnitelman päivitykset hän on jättänyt firman miehille. Päivitykset tehdään yleensä vuoden vaihteessa. Hakkuutiedot tulevat suoraan yhtiöltä, metsänomistaja voi puolestaan ilmoittaa itse tekemistään taimikonhoitotöistä tai muista muutoksista. Tänä vuonna järjestelmään saadaan lisäksi hakkuukoneenkuljettajien tekemien koealamittausten tiedot. Näin harvennuskuvioiden jäävästä puustosta saadaan entistä tarkempi tieto. Tämä on osoittautunut tässä vaiheessa toimivammaksi, vähän kuin olisi omalääkäri. Metsäliitto hoitaa ne metsään liittyvät asiat, joita en itse pysty tekemään tai joissa asiantuntemukseni ei riitä. 10 MAKASIINI

11