Metsätilaa etsimässä. Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää.

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. HUHTIKUUTA 2013 Nro 8 Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää. Sivut Ajankohtaista: Epäselvyyttä taimista sivu 3 Verotus: Perustaisiko metsäosakeyhtiön sivut Puukauppa: Leimikot verkkoon sivu 12 Lukijakysymys: Manipuloiko MTK hirvituhoja? sivu 25 Sami Karppinen Metsätilaa etsimässä

2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Luonto taipuu huonosti lakipykäliksi Yhteen tullaan Viikko sitten julkistetussa asiantuntijaraportissa esitetään liikenneministe riön ja ympäristöministeriön yhdistämistä. Perusteena on, että nykyisin suurten rakennushankkeiden toteutuminen pitkittyy päällekkäisyyksien aiheuttaman turhan byrokratian vuoksi. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi ympäristöministeriön pilkkomista. Todennäköisesti kävisi niin, että luonnonsuojelun tehtävät siirrettäisiin uuteen ruoka- ja Esitystä uudeksi metsälaiksi viimeistellään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä lausuntokierroksen tuottamien ehdotusten pohjalta. Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä esitystä kommentoi lähes 50 tahoa. Paksu pino lausuntoja kertoo, miten merkittävästä uudistuksesta on kyse. Uusi laki mahdollistaa ison muutoksen metsien hoidossa. Siitä huolimatta kaikkein eniten huomiota on saanut ympäristöjärjestöjen ja ympäristöministeriön esittämä huoli metsien monimuotoisuuden turvaamisesta. Vaikka lakiesitys sisältää muun muassa uusia kohteita suojeltavien luontotyyppien luetteloon, kriitikkojen mielestä se ei riitä. Luontoarvojen turvaamiseksi pitäisi tehdä paljon enemmän. Metsälakiin haluttaisiin kirjoittaa esimerkiksi velvoitteet säästöpuista ja vesistöjen suojavyöhykkeistä. Nykyisellään nuo molemmat sisältyvät metsäsertifioinnin kriteereihin. Metsätalouden arkipäivää ne ovat olleet jo pitkään, samoin kuin monet muut luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet. Niiden vaikutukset alkavat jo näkyä esimerkiksi lahopuun lisääntymisenä talousmetsissä. Muutos kuitenkin tapahtuu hitaasti, sillä vuotuiset käsittelypinta-alat ovat pieniä. Koska luonto otetaan jo nyt huomioon kaikessa metsien käsittelyssä, metsälakiesitystä ei ole tarpeen tältä osin laajentaa. Yksityiskohtaiset säännökset sopivat luonnonvaraministeriöön eli nykyiseen maa- ja metsätalousministeriöön. Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden joukot ovat viime aikoina ovat olleet ahkerasti tukkanuottasilla. Tulevaisuudessa kättä päästäisiin vääntämään yhteisessä ministeriössä. Miten se menikään? Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset vielä lähempänä. EERO SALA muutenkin huonosti luontoon, koska niitä on vaikea tulkita. Parhaimmillaan laki on mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Kun lakiuudistuksen henki muutenkin on siirtää vastuuta entistä enemmän metsänomistajille, on tärkeää, että pykälien tarkoitus on kenen tahansa helppo ymmärtää. Myöskään lainvalvonnan byrokratiaa ei ole järkevää kasvattaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on paljon parempi, että metsälain laajennuksilla ei lisätä valvonnan kuluja, vaan voimavarat käytetään Metso-suojeluohjelman rahoittamiseen. Sen avulla voidaan tehokkaasti suojella myös laajempia kokonaisuuksia kuin lakikohteita, jotka määritelmän mukaan ovat pieniä. SITAATTI Suomessa on maailman parhaat metsäalan ammattilaiset. Metsäkeskuksen kemeratarkastuksissa tulee kuitenkin esiin luvattoman paljon huonosti toteutettuja hankkeita. Metsäkeskus tukee voimakkaasti toimijoiden omavalvontajärjestelmiä ja tarjoaa omia tarkastustuloksiaan niiden täydennykseksi. Metsäkeskuksen julkisten palvelujen johtaja Ari Eini kemeratukien käytöstä. Keväistä tulvaa Kun kevät tulee ja lumet sulavat, myös vedet nousevat. Kevättulva on kuvattu Lappeenrannassa Nuijamaalla 17. huhtikuuta. Arvi Tyni TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Puulämpökirja valloittaa maailmaa Norjalainen Lars Mytting kirjoitti huomaamattaan kansainvälisen bestsellerin. Sivut 4 5 PTT ennustaa hidasta nousua Sivu 6 Göran Persson kavahtaa EU:ta Sivu 8 Ritari Ässä ajaa pian metsäkonetta Kuljettajaa opastavien järjestelmien uskotaan helpottavan konekorjuun arkea. Sivu 8 METSÄSTÄ Suurempi taimi ei aina tee autuaaksi Kunnon maanmuokkaus ja heinäys, ja kuusen yksivuotiaskin taimi pärjää. Sivut Vuosikymmenten anti nytkähtänyttä huumoria Metsälehden pilapiirtäjän Hannu Virtasen töistä on koottu kirja ja näyttely. Sivut Ennen hevosella, nykyään kelkalla Sivu 20 Ojankaivuussa olisi nuorille töitä Sivu 22 Paljon jälkeläisiä, lyhyt elämäntaival Sivu 24 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi PILKKEITÄ Vieläkin jatkuvasta kasvatuksesta Sivut 25 ja 26 Männyn latvasilmut alkavat pian venyä Sivu 27 Bambusta syntyy vaikka siltoja Lapsuuden ongenvapa on ollut monen ensi kosketus bambuun. Sivu 30

3 3 AJANKOHTAISTA Seppo Samuli METSÄLEHTI Taimituottajilta puuttuvat yhteiset pelisäännöt. Tämä takia toisen kuusen puolitoistavuotias keskipaakku voi olla toisen kaksivuotias isopaakku. Taimien merkintä ontuu Taimituottajat ovat eri mieltä, milloin tainta voidaan markkinoida kaksivuotiaana. Toisen kaksivuotias voi olla toisen puolitoistavuotias. T aimitarhat eivät ole löytäneet yhteistä säveltä taimien merkintään. Etenkin taimen ikää koskevissa merkinnöissä on kirjavuutta. Laki metsäviljelyaineiston kaupasta velvoittaa ilmoittamaan ostajalle taimen iän, mutta laissa tai asetuksissa ei määrätä, miten se tulee ilmoittaa ja miten sen saa pyöristää. Taimituottajilla ei ole yksimielistä näkemystä, mikä taimi on puolitoista- ja mikä kaksivuotias. Tästä syystä metsänomistajan maahan iskemä kaksivuotias kuusen keskipaakku voi käytännössä olla sama kuin toisen taimituottajan puolitoistavuotias keskipaakku. Lakia valvova viranomainen on tilanteen edessä hankalassa välikädessä, sillä tarkkaa lainsäädännöllistä pohjaa tai yhteistä sopimusta ei ole. Ainostaan selkeisiin virheisiin pystytään puuttumaan. Olisi hyvä, jos taimitarhat voisivat keskenään sopia pe- lisäännöistä. Markkinoilla on sellaisia kaksivuotiaita ja puolitoistavuotiaita taimia, jotka käytännössä ovat samoja taimia, sanoo ylitarkastaja Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Metsänviljelyaineiston kauppalain säätämisen jälkeen taimien tuotanto on muuttunut. Käyttöön on tullut useita kylvöaikoja. Isoilla taimitarhoilla kylvöjä tehdään kolmekin kertaa vuodessa. Kannattaa kysyä, mikä ero on puolitoistavuotiaalla ja kaksivuotiaalla eli mistä maksetaan. Hintaero kuitenkin on aika iso, Leinonen sanoo. Erot kylvöajoissa viikkojen luokkaa Tilanne on ikävä sekä metsänomistajan että taimitarhojen kannalta. Metsänomistaja ei toisistaan poikkeavien merkintöjen vuoksi voi olla täysin varma, mitä hän rahallaan saa. Puolitoistavuotiasta tainta kauppaava tarha saattaa taas hävitä hinta- kilpailussa, koska samaa tuotetta myydään myös kaksivuotiaana. Merkintöjen kirjavuus sekoittaa ihmisiä. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa meidän puolitoistavuotias taimi on kilpaillut kaksivuotiaan taimen kanssa, mutta kun katson taimen tietoja, kylvöajat ovat samat kuin meillä, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen UPM:n Joroisten taimitarhalta. Yhteisten sääntöjen puuttuessa kukin taimituottaja määrittelee itse, kuinka monta kasvukuukautta yksi-, puolitoista- ja kaksivuotias on kasvanut ja milloin ne kylvetään. Tästä syystä toisen taimituottajan kaksivuotias taimi saattaa olla vain pari viikkoa aikaisemmin kylvetty kuin toisen tuottajan puolitoistavuotiaana myytävä taimi. Täydet kaksi kasvukautta kasvanutta kuusen kaksivuotias- KOMMENTTI Ikään tuijottaminen on mennyttä aikaa Sen lisäksi, että taimien asettaminen iän perusteella paremmuusjärjestykseen on näkemyserojen vuoksi vaikeaa, se alkaa olla myös vanhanaikaista. Kaksivuotiaalla kuusen keskipaakulla ei enää ole entisenlaista ylivertaista asemaa yksi- ja puolitoistavuotiaaseen taimeen verrattuna. Tuotantotekniikat ovat kehittyneet. Esimerkiksi suurin osa taimien tuottajista valitsisi omaan metsäänsä kaksivuotiaan sijasta yksi- tai puolitoistavuotiaan. Nuorempi juurtuu monien kokemuksen mukaan paremmin. ta keskipaakkua ei ole olemassakaan. Kaksivuotiasta ei ole järkevä kylvää ensimmäisessä kylvössä maalis-huhtikuun aikaan, koska taimesta tulee silloin liian iso. Se kasvaa liian pitkäksi, selventää Finforelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Paakkujen kokokin vaihtelee Iän lisäksi ilmoitetut paakkukoot vaihtelevat eri taimituottajien välillä. Esimerkiksi eri tuottajien keskipaakkuna myymät taimet voivat olla kokoluokaltaan eri taimia. Erot paljastuvat, kun toinen myy tainta toista halvemmalla. Samalla nimikkeellä myytävä taimi saattaa olla paljon pienemmässä paakussa tehty. Tokihan se on halvempaa tehdä taimia pienemmissä paakuissa, koska niitä mahtuu kasvihuoneeseen tuplamäärä, kertoo taimitarhajohtaja Jouko Kiviharju Taimitapion Vierumäen taimitarhalta Heinolasta. Koko- ja ikäluokitusta ei ole millään tavalla pystytty sopimaan. Se kertoo toimialan tietynlaisesta kehittymättömyydestä, Nerg sanoo.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI METSÄNHOITO Pienikin pärjää Jos maa on muokattu huolella, istutuksessa ei vitkutella eikä heinäystä unohdeta, voi yksivuotiaan kuusen keskipaakun istuttaa myös rehevämmälle alalle. Pienemmän taimen käyttö edellyttää aktiivista heinäämistä. Pikku, pieni, keskikokoinen, iso ja super. Kuusen pottitaimia löytyy joka lähtöön. Kun paakkukokoon lisää vielä kasvatusajan, valinta mutkistuu entisestään. Vaihtoehtoina ovat yksi-, kaksi- ja puolitoistavuotias. Lisäksi taimituottajien taimet eroavat toisistaan pottikoon, kasvatustiheyden ja kasvatusajan mukaan. Perinteinen nyrkkisääntö taimen valinnassa on: mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä suurempi taimi. Herkästi heinittyville lehtomaisille kankaille varma valinta on kuusen kaksivuotias keski- tai isopaakku. Se on kasvanut taimitarhalla täydet kaksi kasvukautta ja on edelleen suosituin kuusentaimi, karua pohjoista lukuun ottamatta. Hinnaltaan edullisempi yksivuotias kuusen taimi kuitenkin yleistyy. Uskaltaako rehevälle kasvupaikalle valita yksivuotiaan keskipaakun? Se riippuu hyvin paljon siitä, minkälainen maanmuokkaus on tehty ja kuinka nopeasti istuttamaan mennään, sanoo erikoistutkija Heikki Smolander Metsäntutkimuslaitokselta. Jos muokkausjälki on laadukas ja taimet isketään maahan viivyttelemättä, pienemmänkin taimen istutus onnistuu. Huolella laikkumätästetyllä alalla, jossa ennen hakkuita on kasvanut täystiheä heinittymistä estänyt puusto, pärjää yksivuotiaskin keskipaakku. Pienemmän taimen käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän aktiivista heinäämistä tai kemiallista heinäntorjuntaa. Jos heinää ei jaksa polkea, kannattaa miettiä suurempaa tainta. Taimikon heinäyttäminen ulkopuolisella maksaa saman verran kuin istuttaminen. Syysistutuksille lyhytpäiväkäsitelty taimi UPM istuttaa omiin ja sopimusasiakkaidensa metsiin yksi- ja puolitoistavuotiasta kuusen keskipaakkua. Näiden tainten käytöstä on hyvät kokemukset kuudentoista vuoden ajalta. Olen esimerkiksi käyttänyt yksivuotiasta kuusta pellonmetsitykseen, ja siellä on nyt loistava taimikko. Kun maanmuokkaus on tehty hyvin, riit- tää yksivuotias keskipaakku, sanoo UPM Joroisten taimitarhan taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Yksi- ja puolitoistavuotias taimi on kasvanut kasvukuukausissa saman ajan, mutta kasvuaika on jakautunut eri tavalla. Yksivuotiaat kasvavat yhden kasvukauden aikana valmiiksi, kun taas puolitoistavuotiaat kylvetään ensimmäisen kasvukauden puolessa välissä ja jatkavat kasvuaan seuraavana kasvukautena alkukesästä keskikesälle asti. Ulkonäöllisesti tai hinnaltaan ne Vinkkejä taimien valintaan Mitä rehevämpi maa, sitä suurempi taimi. Pienet taimet jäävät herkästi aluskasvillisuuden jalkoihin. Ripeä istuttaja voi valita pienemmän taimen rehevämmällekin alalle, jos maanmuokkausjälki on laadukas eikä heinääminen hirvitä. Valitsit sitten yksi-, puolitoistatai kaksivuotiaan taimen, älä säästä maanmuokkauksessa. Paras paikka kuusen taimelle on laikkumätäs ja kosteammilla aloilla ojitusmätästys. Jos maanmuokkaus on jostain syystä epäonnistunut, maata ei voi muokata tai ala vaatii täydennysistutusta, valitse kookkaampi taimi. Pitkä taimi pienessä potissa ei ole laadukas. eivät eroa toisistaan. Syysistutuksiin käytettävät taimet ovat lyhytpäiväkäsiteltyjä, eli niiden kasvu päätetään siten, että taimet kestävät syksyn ensimmäiset pakkaset. Samat taimet käyvät myös koneistutuksiin. Täydennys istutuksiin isot taimet Kaikkein rehevimmät kohteet vaativat yksivuotiasta keskipaakkua suuremman taimen. Tällaisia kohteita on paljon Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella. Siellä kuusen istutukseen käytetään yksinomaan kaksivuotiasta keskipaakkua tai isopaakkua. Puolitoistavuotias keskipaakku tulee kysymykseen ainoastaan hieman karummilla mailla. Pieni potti, lyhyt taimi Taimen ikä ja koko eivät yksin takaa hyvää istutustulosta. Taimen pituutta tärkeämpi on verson suhde juuripaakun kokoon. Jos paakku on pieni, ei taimikaan ole saanut hujahtaa liian pitkäksi. Metsänomistajia vieläkin vaivaava harha on, että pitkä taimi on hyvä taimi. Se ei pidä paikkaansa. Tanakka taimi, jonka juuristo ei ole ahtautunut, on hyvä taimi, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Smolander. Taimella on tietty aika kasvussa, jolloin sen juuristo on aktiivinen ja parhaimmillaan juurtumaan. Liian pitkään paakussa kasvanut juuristo sykkyröityy ja ahtautuu, ja taimi lähtee huonommin kasvuun. Erikoiskohteilla uudistamiseen valitaan isopaakkuja ja sitäkin suurempia superpaakkuja. Tällaisia alueita ovat sellaiset, joilla ei pääse muokkaamaan ollenkaan, sekä kovasti heinittyneet peltoheitot, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitotiimin vetäjä Antero Lehti. Myös täydennysistutukseen valitaan tavallista suuremmat taimet. Yksi- tai puolitoistavuotiaan keskipaakun käytön edellytys on, että maa on muokattu huolella. Käytännössä muokkauksen laadussa ja muokkausjälkien tiheydessä on vielä petrattavaa. Kuusella muokkausjälkiä tulisi olla vähintään hehtaarilla. Hyvä mätäs on laakea eikä liian korkea. Samasta syystä kevätmyyntiin tuotettua yksivuotiasta keskipaakkua ei missään nimessä saa jatkokasvattaa kaksivuotiaaksi. Yleensä yksivuotias taimi juurtuu ripeämmin kuin kaksivuotiaat, kertoo vanhempi tutkija Jaana Luoranen Metsäntutkimuslaitokselta. Myös UPM:n mailla on huomattu, että suuremmat taimet jurovat pienempiä taimia herkemmin. Iso koko ei vielä takaa toimivuutta. Hyvä taimi voi esteettisesti olla rupukan näköinen, mutta jos juuripotti on ehyt ja siellä on paljon juurta, taimen kasvua ei hyvässä muokkausjäljessä estä mikään, sanoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Metsän uudistamisen kompastuskiviä Oikeanlaisen taimityypin valinnan lisäksi istuttajan tulisi kiinnittää huomiota ainakin istutusajankohtaan, taimien varastointiaikoihin sekä taimen paikkaan mättäässä. Vapun jälkeen ei ole hoppu istuttamaan. Jos maa on jäässä, kannattaa istutusurakkaa lykätä kunnes maa on sula. Taimen juuristo ei kykene ottamaan vettä kylmästä, jäisestä maasta. Taimia ei saa säilyttää pitkiä aikoja väli- ja kenttävarastoissa. Elinvoimaiset taimet menevät pilalle, jos varastointiaika taimitarhan ja istutuksen välillä venyy useita viikkoja. Lisäksi on hyvä muistaa, että taimet ovat elävää materiaalia. Niitä ei saa käsitellä liian ronskisti eikä päästää kuivumaan missään vaiheessa. Istutuskosteus on oikea, kun paakusta tippuu vettä, kun sitä hieman puristaa. Hyväkään taimi ei pärjää, jos se istutetaan väärin. Oikea paikka taimelle on muokkausjäljen keskellä.

5 METSÄLEHTI Yksivuotias pikkupaakku (50 cm3) soveltuu ainoastaan karuimmille aloille, joissa heinä ei ole ongelma. Tuoreille kankaille Kuusen yksivuotias keskipaakku (85 cm3) sopii tuoreille kankaille, joissa heinittyminen ei ole ongelma. Jos maanmuokkaus on onnistunut, taimen voi iskeä myös rehevämmälle alalle. Myös heinittyville aloille Puolitoistavuotias keskipaakku (85 cm3) sopii myös heinittyville maille, jos maa on muokattu hyvin. Tämän esimerkkitaimen kokoero yksivuotiaaseen keskipaakkuun johtuu kasvatustekniikasta. Rehevimmille kohteille Kaksivuotiasta isopaakkua (115 cm3) käytetään herkästi heinittyvillä kohteilla. Sopii lehtomaisille kankaille, turv le ja pellonmetsitykseen sekä täydennysistutukseen. Erkki Oksanen Vain karuimmille paikoille 15