23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/

Transkriptio

1 23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/

2 Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN. LOPPUTULOKSELLE LAATUTAKUU. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta

3 23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/ PAPERIA POHJOISESTA VEITSILUODOSSA KAIKKI ON SUURTA 100 VUOTTA PÄRINÄÄ METSÄNHOITO 18 KYSYMYSTÄ KUUSEN ISTUTUKSESTA 80 VUOTTA METSÄNHOITOA Pitkät METSÄNOMISTAJA PERUSTIEDOT KURSSILTA perinteet Tommi Lunttila hoitaa tilaansa papan oppien mukaan Pesonen uskoo paperiin Metsäpalveluiden uusi jako Mikä pitää markkinat vakaina?

4 Pitkään mietin, eikö minulle tarjota tästä hienosta lehdestä laisinkaan ilmoitustilaa. Metsälehdellä on mukava tapa toimia. Asiat sujuvat ilman aggressiivista myyntikouhkaa. Se, mikä luvataan, pitää. Kun on tarvis ollaan joustavia. Helppo on tehdä yhteistyötä. Metsälehti tarjoaa rauhallisen ja hyvännäköisen ympäristön klapikoneillemme ja juuri oikean kohderyhmän. Kelpaa esitellä komeita koneita komeassa lehdessä. Sisällöiksihän ne ilmoitukset tässä porukassa muuttuvat. Kun haluat tavoittaa suomalaiset metsänomistajat ja metsäammattilaiset täsmällisesti ja edullisilla kontaktihinnoilla rauhallisessa ympäristössä, soita Jarmolle Metsälehteen, , kaikki menee nappiin niin kuin Metsälehden kanssa on tapana mennä. Mika Myllymaa myyntipäällikkö, japa Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle eurolla! Toimi heti.

5 SISÄLLYS SEPPO SAMULI PETTERI KIVIMÄKI 52 LUSTO METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 4/ PÄÄKIRJOITUS: Mikä paperi! 8 METSÄNOMISTAJA: Uutta oppimaan 14 UUTISET: Metsäpalvelujen uusi jako 16 Paketoitu palvelu houkuttaa 17 METSÄTYYPPI: Mikä on Metsäradion salaisuus, Raino Hurme? 18 MARKKINAT: Vakaus vallitsee 20 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Katkonta ratkaisi kaupan 21 VERKOSSA: Entä jos saha repäisee? TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA 22 RONSKIEN MITTOJEN MAAILMA Veitsiluodossa tehdään paperia neljällä koneella ja kolmessa vuorossa. 32 UPM HAKEE UUTTA PAPERIN TILALLE 36 RAHAPUU: Euron koivu OMA METSÄ 38 METSÄNHOITO: 18 kysymystä kuusen istutuksesta 41 MOOTTORISAHAKOULU: Viilaa terä oikein 42 METSÄPERINTÖ: Huono testamentti 44 KYSY POIS: Mikä toi ennätyskasvun? 46 TUTKIMUS: Tassu kertoo karhun koon 47 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tee päivän hyvä työ 51 TUOTEPALSTA: Oksia leikkaamaan TEEMA: 80 VUOTTA METSÄNHOITOA 52 PAPAN OPPIEN MUKAAN Tommi Lunttilan tilalla metsänhoidolla on pitkät perinteet. 62 METSÄTEKNOLOGIA: SATA VUOTTA PÄRINÄÄ Moottorisahauksen historia ulottuu Suomessa sadan vuoden päähän. 68 KOLUMNI: Sumusta pilkottaa toiveikkuus 70 LUHTA: Villihanhien siivillä 74 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Friteeraa lehti 76 ENNEN & NYT: Pellosta koivikko 78 RISTIKKO 80 PILKKEET: Akupunktiota kasville? 82 TUOTE & TEKIJÄ: Koivusta valaisimeksi MAKASIINI

6 PEFC/ PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Mikä paperi! Metsälehden 80-vuotisjuhlanumeron teemaksi oli luontevaa valita metsänhoito. Siitä lehti on historiansa aikana kirjoittanut kaikkein eniten. Juuri nyt aihe on mitä ajankohtaisin, kun metsälakia ollaan uudistamassa. Metsälehti julisti ensimmäisessä numerossaan tahtovansa esiintyä kaiken rehellisen ja epäitsekkään metsätaloudellisen työn ja toiminnan tukena ja tulkkina. Päämäärä oli kirkas: Suomen metsien paras, niiden suojaaminen, kasvattaminen ja hoito maamme talouden vankaksi turvaksi. Selkeä tavoite metsänomistajien palvelijana kannattelee edelleen Metsälehteä taas uuden vuosikymmenen alkaessa. Aikojen kuluessa erilaiset muodit ovat vaihdelleet metsien hoidossa sen mukaan, mitä yhteiskunta on niiltä odottanut. 80 vuotta sitten metsät näyttivät hyvin toisenlaisilta kuin tänään. Metsälehden 50-vuotisjuhlanumerossa Paloniemen tilan isäntä Frans Iso-Anttila muisteli 1930-lukua ja kertoi työstään harsimalla pilattujen metsien kunnostamiseksi. Toimittaja Tiia Puukila kävi tapaamassa Paloniemen nykyistä isäntää, Frans Iso-Anttilan tyttärenpoikaa. Syntyi juttu, joka valottaa mielenkiintoisella tavalla historian käänteitä yhden tilan näkökulmasta katsottuna. Juhlanumeron toisen erikoisjutun olemme omistaneet paperille. Edelleen metsänomistajat pitävät painettuja lehtiä parhaana metsätiedon lähteenä. Yhä useampi kuitenkin lukee uutisia älypuhelimestaan. Muutos ihmisten arjessa on tapahtunut lopulta yllättävän nopeasti, mikä on vienyt lehdenkustantajat ja paperinvalmistajat yhteisen ongelman äärelle. Ensin väheni sano- 6 MAKASIINI malehtipaperin tarve. Nyt myös aikakauslehtipaperikoneita on jouduttu sulkemaan. Taantuma Euroopassa kutistaa markkinoita entisestään. Kaikesta huolimatta paperi on loistava keksintö, jota tarvitaan tulevaisuudessakin. Paperille painettu lehti on myös paljon ympäristöystävällisempi kuin luullaan. Toimittaja Hanna Lehto-Isokoski vieraili maailman pohjoisimmilla paperitehtaalla, Stora Enson Veitsiluodossa, missä tehdään muun muassa Metsälehti Makasiinin paperi. Hän tapasi myös toimitusjohtaja Jussi Pesosen, jonka luotsaama UPM on maailman suurin aikakauslehtipaperin tuottaja. Esittelemme tässä lehdessä kouriintuntuvasti neljä erilaista paperilaatua. Kuvaukset niistä löydät keltaisilta ruuduilta. Mikä papereista sopii sinun mielestäsi lehteen parhaiten? Voit äänestää suosikkiasi vastaamalla sivulta 80 löytyvään lukijakyselyyn. Kolmannessa juhlajutussa Mikko Riikilä kertoo moottorisahojen historiasta. On kiinnostavaa lukea, miten hitaasti sahat yleistyivät puunkorjuussa. Moottorisaha on paljon vanhempi keksintö kuin Metsälehti, mutta vasta 1960-luvulla se syrjäytti pokasahat ja kirveet. Seuraavat menestystuotteet on jo keksitty, mutta vielä emme tiedä, mitä ne ovat. Antoisia lukuhetkiä juhlanumeromme parissa, ja terve- tuloa mukaan yhdeksännelle vuosikymmenelle! Tämän lehden sivut 3 18 on painettu Stora Enson kiiltävälle Novapress Gloss-paperille, joka painaa 115 grammaa neliömetriltä. Paperi tuntuu sormissa tanakammalta kuin 80-grammainen Novapress Silk, jolle Metsälehti yleensä painetaan. Se sisältääkin sitä enemmän päällystettä ja on kulkenut kaikkien 12 kiillotustelan kautta. Novapress Glossia käyttävät etenkin ulkonäköönsä panostavat trendi- ja asiakaslehdet. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö Markkinointiassistentti ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Helena Ågren p Puhelin Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Kannen kuva PETTERI KIVIMÄKI

7 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TOUKOKUUSSA Urpolan luontopolku Mikkelissä tarjosi toukokuun 14. päivä raikkaan tuulahduksen keväisestä metsästä. Luontopolulla liikkuessa voi ihailla lisääntyvän valon ihmeellistä vaikutusta. Kuva Anna-Katri Hänninen

8 METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI

9 UUT TA OPPIMAAN Kun lapsuuden retkikohde muuttui metsäperinnöksi, Mia Palatsi joutui uuteen tilanteeseen. Apua metsänomistamiseen hän on hakenut metsäkeskuksen kursseilta. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA MAKASIINI

10 METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI Oululaisesta Mia Palatsista tuli syksyllä 2011 metsänomistaja. Perinnönjaossa Siikajoella sijaitseva 74 hehtaarin metsätila siirtyi Palatsin ja hänen Belgiassa asuvan siskonsa Marianna Lipposen haltuun. Metsäpalstaa hallitaan nyt siis yhtymänä. Isoisäni oli joskus hankkinut metsätilan. En tiedä, mikä tilan hankinnan tarkoitus on ollut, Palatsi kertoo. Aikaisemmin Majavankaara-niminen tila oli Palatsille vain retkeilypaikka, jossa käytiin yhdessä perheen kanssa. Ensimmäinen mielikuvani metsästä on melko varhainen, oltiin alle kouluikäisenä metsäretkellä. Myöhemmin palstalla käytiin aika ajoin, vielä aikuisiälläkin tuli joku autoretki isän kanssa metsään tehtyä. Palatsi löysi isänsä arkistosta metsäpäiväkirjan, johon on kirjattu kaikki käynnit havaintoineen. Metsätöitä ei tilalla niinkään käyty tekemässä, vaan käynnit liittyivät metsästykseen ja retkeilyyn. Metsäkurssi tarpeeseen Koska sisko asuu pysyvästi ulkomailla, tilan käytännön asioiden hoito on jäänyt luonnostaan Palatsin tehtäväksi. Moni asia on kuitenkin askarruttanut uuden metsänomistajan mieltä. Sitten postiluukusta tipahti kuin tilauksesta metsäkeskuksen esite ABC-koulutuksesta, Palatsi sanoo. ABC-koulutus on Suomen metsäkeskuksen järjestämää kurssitusta, jota alueyksiköt toteuttavat joka vuosi valtakunnallisen mallin mukaisesti. Kurssi olen tarkoitettu lähinnä uusille metsänomistajille, mutta muutkin voivat osallistua. Metsäkurssi on ollut innostava ja mielenkiintoinen. Siellä on tavannut muita samassa tilanteessa olevia mukavia metsänomistajia, kertoo Palatsi. Osallistujia Oulun kurssilla ollut noin nelisenkymmentä ja kurssilaiset on jaettu kahteen ryhmään. Kurssin aikana on selvitelty muun muassa metsälainsäädännön perusteita, metsänhoitoa, kemeratukia, puukauppaa ja metsäverotusta. Esimerkiksi ensimmäisen metsäveroilmoituksen tekeminen helpottui huomattavasti, koska kurssilla oli käsitelty asiaa, Palatsi toteaa.

11 ENSIMMÄISEN METSÄ VERO- ILMOITUKSEN TEKEMINEN lä opittavaa. Aika monenlaisista asioista on otettava selvää ja sitten mietittävä, mitä tehdään. Metsäalan toimijoitakin tuntuu olevan monenlaisia ja ihan selvää ei vielä ole, kuka mitäkin tekee, Palatsi kertoo. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta on ollut Mia Palatsille suurta apua metsätilan hahmottamisessa. Sieltä on löytynyt tilan kartat ja ilmakuvat. Kartan mittakaavaa muuttamalla selviävät esimerkiksi tieyhteydet, jos metsän sijainti ei ole tarkkaan tiedossa. Koska tilalle tehtiin metsäsuunnitelma 2007, myös kuviotieto hoitotarpeineen on nähtävissä. Palveluun on voinut tutustua ilmaiseksi, mutta Palatsi aikoo hankkia myös pysyvän käyttöoikeuden. Se maksaa 60 euroa vuodessa. Palatsi pitää Metsään.fi-palvelua helppokäyttöisenä. Tietokoneiden kanssa puuhailu on tuttua, sillä hän työskentelee Oulussa Tata Consultancy Services -yhtiössä tietojärjestelmäasiantuntijana. Intialaisyhtiöön Palatsi siirtyi Nokian tekemien tietohallinnon ulkoistusten myötä. Metsäkeskuksen ABCkoulutuksesta vastaava kehittämisasiantuntija Risto Mulari ja Mia Palatsi pohtivat hakkuutarpeita metsäsuunnitelman tietojen perusteella. Metsäveroilmoituksen teossa hän törmäsi tosin heti tekniseen ongelmaan. Palatsi olisi halunnut tehdä ilmoituksen sähköisesti internetin kautta. Mutta koska metsää hallitaan yhtymänä, veroilmoituksen tekoon olisi tarvittu yrityksiä ja organisaatioita varten kehitetty Katso-tunniste. Sen saamiseksi taas olisi tarvittu osakkailta, tässä tapauksessa siskolta, valtakirja. Koska aikaa tunnuksen hankkimiseen ei ollut, Palatsi teki lopulta paperisen ilmoituksen. Kesän aikana tämä asia on tarkoitus järjestää niin, että jatkossa asioita voidaan hoitaa netin kautta. Kuka tekee mitä? Vaikka kurssi antoisa olikin, tuoreella metsänomistajalla riittää vie- HELPOTTUI HUOMATTAVASTI, KOSKA KURSSILLA OLI KÄSITELTY ASIAA. Asiantuntija oppaaksi Palatsin ensimmäinen metsäretki uutena metsänomistajana omaan metsään tehdään toukokuun alussa. Oppaana on metsäkeskuksen ABC-koulutuksesta vastaava kehittämisasiantuntija Risto Mulari. Sade kuitenkin yllättää, joten maastoon meno hieman viivästyy. Sateen loppumista odotellessa Mulari kaivaa tietokoneeltaan esiin Majavankaara-tilan tiedot ja kartat, tarkasteltavaksi otetaan kuviot ja hoitokohteet. Palatsin ja hänen siskonsa omistama metsätila on muodoltaan suorakaiteen muotoinen ja pääosin ojitusaluetta. Tila sijaitse metsätien varrella ja sen poikki menee 2000-luvulla tehty pienartie. Metsä on siten helposti saavutettavissa. Pohjanmaalla metsätila saattaa olla sarkajaon vuoksi kapea ja metsänhoidollisesti hankalasti hallittavissa. Tyypillistä on myös se, että metsäala on ripoteltu moneen eri palstaan. Isompia hoitorästejä tilalla ei ole. Hakkuumahdollisuuksia löytyy jonkin verran. MAKASIINI

12 METSÄNOMISTAJA Taimettumisesta kysely Sateen tauottua lähdetään maastoon. Metsätieltä alkavaa pienartietä päästään ylispuuhakkuualueelle, jonka taimettumisesta metsäkeskus oli lähettänyt Palatsille keväällä kyselykirjeen. Vajaan hehtaarin alueelta on korjattu mäntyä ja koivua. Metsä on ollut aukkoinen ja paikoitellen siinä on ollut nuorta männyntaimikkoa. Hakatuille alueelle on kasvanut hieskoivua ja jonkin verran männyntaimia. Tällainen turvemaa taimettuisi kohtalaisesti itsestäänkin. Raivaus ja metsäviljely olisivat toinen vaihtoehto, mutta viljelymännikön kasvattaminen olisi tällä alueella vaikeaa. Hirvet näyttävät olevan riesana ja osa männyntaimista on syöty, tuoreimmat syönnökset ovat viime talvelta. Hieskoivujakin on napsittu. Mularin mielestä pienelle aukolle muodostunut hieskoivun ja männyn sekataimikko täyttää metsälain edellytykset, joten Palatsi voi ilmoittaa metsäkeskukselle alueen taimettuneen. 12 MAKASIINI Alueen ojat näyttävät olevan hyvässä kunnossa, joten kunnostusojituksen tarvetta ei ole. Pieniä ravinnepuutosoireita on ojitusalueen puustossa. Terveyslannoituksen tarvetta voi myöhemmin pohtia tarkemmin. Kangasmaakaistaleella on harvennettua, jo kasvunsa päätepisteeseen päässyttä männikköä. Sitä voi kasvattaa, mutta myös uudistushakkuu on mahdollista. Lopuksi piipahdetaan katsomassa lakikohteeksi luokiteltua luonnontilaista suota. Karu suo on jäänyt ojittamatta, vaikka aikoinaan tällaisetkin alueet tulivat helposti ojitetuksi. Apua tarpeen mukaan Puunmyynnin ja metsänhoitotöiden tekemiseen on käytettävissä asiatuntijoita, joten uuden metsänomistajan ei tarvitse sen suhteen olla huolissaan. SISKO ON TULOSSA KESÄLLÄ KÄYMÄÄN. SILLOIN OHJELMASSA ON YHTEINEN METSÄRETKI. Risto Mulari kertoo, että metsäkeskus voi opastaa tietyissä asioissa, käytännön töitä tekevät esimerkiksi metsäkeskuksen Palvelut-yksikkö ja paikallinen Siikalakeuden metsänhoitoyhdistys. Myös metsäpalveluyrittäjien palveluja voi käyttää ja puunostajatkin tarjoavat nykyisin monenlaisia palveluita puukaupan ohella. Palatsi odottaa innolla kesää, jolloin on enemmän aikaa tutustua omaan metsään. Hän toivoo myös 14-vuotiaan poikansa ja 12-vuotiaan tyttärensä kiinnostuvan omasta metsästä. Lisäksi sisko on tulossa kesällä käymään. Silloin ohjelmassa on ainakin yhteinen metsäretki. Käymme tilalla ja pohdimme tarkemmin sitä, miten metsäämme hoidetaan ja käytetään, Palatsi kertoo. Mia Palatsi on kovasti innostunut metsän omistamisesta.

13 Toimi näin: Käytä litraa YaraVita Bortracia ja litraa vettä hehtaarille. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Tutustu nyt verkossa metsänlannoitus.fi Nopea apu metsän boorinpuutokseen Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvu- ja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Lue lisää: Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.