Saha käyntiin. Tervon maatalousnaiset järjestivät itselleen raivaussahakurssin. työkaverina. mikä metsässä maksaa? metsänomistaja.

Transkriptio

1 22. TOUKOKUUTA NUMERO 4/ Metsälehti Makasiini 4/2014 metsänomistaja Luonto työkaverina 19 KYSYMYSTÄ istutusajoista tilahinnat Teema: raivaamaan mikä metsässä maksaa? luhta suo kutsuu kulkijoita raivaamaan Saha käyntiin Tervon maatalousnaiset järjestivät itselleen raivaussahakurssin. Taimikonhoidossa ennätystahti Uutta tietoa hirvivahinkojen seurauksista 2632_.indd 1 15/05/14 17:16

2 Luvassa hyvää puukauppasäätä. Päivä paistaa metsänomistajalle ja koko teollisuudenalalle! Myötätuulessa ovat myös uusimmat puukaupan palvelumme. Indeksiin sidottu Premium puukauppa tuo varmuutta ja hyvää tuottoa metsästäsi. Tähtitilillä puukaupparahasi saavat 4,5 % kiinteän koron. Kolmen takuun Jämpti metsänuudistuspalvelu varmistaa uuden metsän kasvun helposti ja vaivattomasti, ilman viiveitä. Kiinnostuitko? Säässä kuin säässä Stora Enso Metsän asiantuntijat ovat valmiit kertomaan lisää. Löydä lähin kontaktisi osoitteessa tai soita palvelunumeroomme Stora Enso Metsän kanssa on aina hyvä sää tehdä puukauppaa! 2633_.indd 2 15/05/14 16:54

3 SISÄLLYS 28 sami karppinen 6 60 JORMA LUHTA EMIL BOBYREV metsälehti makasiini NRO 4/ Uutiset 4 Pääkirjoitus: Laatu paranee raivaamalla 6 Metsänomistaja: Metsä on ekopsykologin työkaveri 12 Viljely alamaissa 14 Hirvituhojen seuraukset selville Metla tutkii, miten vahingot näkyvät vuosien jälkeen sahatavarassa. 15 Metsätyyppi: Milloin parveilu alkaa, Yrjö Niskanen? Yläharvennus tulee takaisin 16 Markkinat: Joko kauppa kiihtyy? 18 kuukauden puukauppa: Vain kaksi tarjousta Vientikatsaus: Havusellu pitää hintansa 19 Verkosta: Tuilla vai ilman? Teema: Raivaamaan 20 Tästä se lähtee Toimittaja Mikko Riikilä kertoo raivausvinkkinsä. 28 Melkein kuin römssöössä 32 Rahapuu: Metsätie on rikki oma metsä 34 Metsänhoito: 19 kysymystä istutusajoista 38 Metsänhoidon perusteet: Metsä on tehokas hiili-imuri 40 Tutkimus: Pelti rytisee naapurissa 41 Metsäläisen allakka: Prunnihulluus iski 42 Metsäperintö: Yksi hyötyy, toinen maksaa 44 Kysy pois: Mitä kanerville tapahtui? 46 Pikatesti: Hanskoista mittaa 48 Tuoteuutuudet: Ruisku liuoksien levitykseen 50 Maamme hinta Hannu Lindroos tilastoi metsätilakauppoja tarkemmin kuin kukaan muu. 56 Lappeenrannan biojalostamo valmistuu 59 KolUMni: Supersykliä odotellessa luonnosta 60 Luhta: Suo kutsuu 64 Ennen & nyt: Huolella hoidettu 66 Tapionpöydältä: Väriä ja voimaa voikukasta 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Ei näytä perhoselta 74 Tuote & tekijä: Koivua kaukaloon MAKASIINI

4 PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja AD Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Laatu paranee raivaamalla Kahtena edellisenä vuonna puukauppa on käynyt kaikkein vilkkaimmin juuri näihin aikoihin. Toukokuun viimeisinä viikkoina puuta on myyty yli miljoona kuutiometriä. Markkinoiden hyvästä vireestä päätellen kauppoja tehdään paljon myös nyt. Edellisvuosiin verrattuna tukkileimikoita voi tänä keväänä suunnitella paljon vapaammin. Uusi metsälaki ei enää esimerkiksi puutu siihen, minkä ikäisenä metsä uudistetaan. Uuden taimikon syntymisestä on edelleenkin huolehdittava, mutta myös siinä tyyli on vapaa ja aikataulu väljä. Lain mukaan uudistamistyöt on saatava valmiiksi kolmen vuoden kuluttua hakkuusta, mutta taimikon syntymiselle on aikaa vuotta. Lain vaatimus tulee täytetyksi, jos määräajan kuluessa taimikon keskipituus yltää puoleen metriin, kasvatettavaksi aiottuja puita on tarpeeksi eikä niitä välittömästi uhkaa muu kasvillisuus. Ero entiseen on iso. Vanhan lain mukaan metsänomistajan piti ilmoittaa taimikon perustamisesta metsäkeskukselle, ja uudistamisvelvoite oli voimassa aina siihen asti, kun taimikko oli 1,3 metrin mittainen. Myös puulajin valintaa vanha laki sääteli nykyistä tarkemmin. Nyt kukin voi päättää itse. Valintojen tueksi on saatavilla hyviä neuvoja esimerkiksi metsäasiantuntijoiden yhdessä laatimista Hyvän metsänhoidon suosituksista. Metsälakia valmisteltaessa taimikon vähimmäispituudesta ja aikarajoista keskusteltiin paljon. Muun muassa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta saatteli lakiesityksen suureen saliin huolestuneilla pohdinnoilla taimikoiden tulevasta laadus- ta. Puolimetrinen metsänalku yleensä tarvitsee vielä huolenpitoa. On totta, että monen kuusentaimikon on vallannut hieskoivu, joka tukahduttaa kalliisti istutettuja taimia. Valtakunnan metsien inventointi vahvistaa, että nuorten metsien laatu on heikentynyt. Metsälaki ei kuitenkaan ole oikea keino puuttua ongelmaan. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että ohjausta ei enää tarvita. Markkinat toimivat, ja jo useilla metsänhoitoyhdistyksillä ja yrityksillä on tarjota metsänuudistamisen kokonaispaketteja, jotka sisältävät myös taimikon ensimmäisen perkauksen. Kiireinen metsänomistaja maksaa mielellään muutaman satasen siitä, että metsä lähtee kunnolla kasvuun. Myös kestävän metsätalouden rahoituslain uuteen versioon on kaavailtu porkkanaa taimikoiden varhaishoitoon, mikä varmasti näkyy aikanaan nuorten metsien laadussa. Jos aikaa ja innostusta riittää, metrin mittaiseksi varttuneen taimikon perkaaminen on helppoa työtä. Pienen metsikön siistii vaikka vesurilla, mutta isompiin urakoihin tarvitaan raivaussaha. Toimittaja Mikko Riikilä opastaa, mllainen saha kannattaa hankkia ja miten saa työn sujumaan. Hän kävi myös tapaamassa Tervon maa- ja kotitalousnaisia, jotka rohkaisevat tarttumaan tomerasti kahvoihin. Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/13) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/ MAKASIINI Kannen kuva Sami karppinen

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Toukokuussa e Raa ukkialu u r y t t. toun hylä iltana 14 S ko g b y o k k ii iv k a kes u va s t a a seporiss uusto k p n e e. Alu kannan ko k u u t a ke n n u s ra n a h va n hoidepaikoin akauden ik a n e e enn n kerran tilaa m at jällee v o t e e yalu takaisin tut niitt lanneet a p ja t nee metsitty. hoivaan n o luonn ski Kuva M 2680_.indd 5 atti Ko 16/05/14 17:23

6 METSÄNOMISTAJA Metsä tekee osan työstäni Vesilahtelaiselle psykologille Kirsi Saloselle metsä on muuta kuin motteja. Se on pyhitetty hyvinvoinnille. Hän vie sinne paitsi asiakkaitaan myös omia murheitaan. Teksti Tiia Puukila Kuvat Emil Bobyrev Kapean hiekkatien varressa lukee käsinmaalatuin kirjaimin Hyvän mielen tila. Tie nviitta ohjaa kääntymään vesilahtelaisen Kirsi Salosen maille. Tietä reunustavassa metsässä lahopuut, käkkärämännyt, valtaisa kuusi ja rujot lehtipuut antavat tilaa toisilleen. 50-vuotias Salonen arvottaa metsän muuna kuin selluna, tukkina ja kuutioina. Luonnontilainen runsaan kolmen hehtaarin metsäala on pyhitetty eheytymiselle ja mielen rauhalle. Sinne Salonen vie murheensa, ideansa ja ilonsa. Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta metsä on todella tärkeä. Jos minulla on keskeneräisiä asioita, otan ne mukaan luontoon. Metsäkävelyllä moni asia selkiytyy. 6 MAKASIINI

7 MAKASIINI _.indd /05/14 17:22

8 METSÄNOMISTAJA Salonen on ammatiltaan psykologi ja tukee työkseen ihmisiä surun, ahdistuksen ja pahan olon käsittelyssä. Kulkeminen omissa metsissä auttaa myös Salosta palautumaan. Samalla metsä on hänen työkaverinsa. Ekopsykologina Salonen hyödyntää metsää osana muita psykologian menetelmiä, hän vie kirjaimellisesti terapian metsään. Kaatopaikasta idylliksi Hiekkatien päästä avautuu peltoihin ja metsään rajautuva pihapiiri, jonka Salonen on nimennyt Hyvän mielen tilaksi. Sinne hän tuo asiakkaitaan käsittelemään mieltä painavia asioita. Vanhan aitan takaa kurkistaa kaksi vuohta, viereisellä laitumelle suomenhevonen Oivi hamuaa viimeisiä kauran jyviä sangon pohjalta. Kuusi kissaa, seitsemäntoista kanaa ja kuusi kukkoa pyörivät Salosen jaloissa kaikki sulassa sovussa. Ketään ei saa vahingoittaa. Muuta täällä ei tarvitse osata, Salonen sanoo. Paikka oli löytö pitkällisten etsintöjen jälkeen. Kun Salonen astui kes- Hyvän mielen tilalla kotieläimetkin elävät sulassa sovussa keskenään. Mielenrauhaa tuovat tilaa ympäröivät metsät, jonne voi oikaista vaikka hevoshaan kautta. kikesällä vuonna 1997 ensimmäisen kerran tilan pihaan, näky oli kaukana idyllisestä. Pihapiiri oli kuin kaatopaikka, jossa lojui kaikkea linja-autosta, vanhoista auton raadoista ja tynnyreistä lähtien. Tilan perällä kuohuva koski kuitenkin vakuutti Salosen. Vesi yhdistettynä tilan metsiin sekä perinneympäristöön tekivät paikasta ihanteellisen sekä kodiksi että terapialle. Ajattelin, että kyllähän rojut aina saa pois, Salonen muistelee. Luonto elvyttää Alkuun Salonen majoitti vieraitaan päärakennuksen siivessä. Nykyään terapiaistuntoja pidetään lähinnä päiväseltään tilan lähimetsissä. Suojaa tarjoaa vanhoista hirsistä vuonna 2005 rakennettu kota. Se sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta. Liekit lyövät varjoja kodan seinille. Polttopuiden poksahtelua ja lintujen laulua lukuun ottamatta on täysin hiljaista. Salonen kurottautuu kohentamaan tulta. Samaisen loimun äärelle on aikaisemmin kokoontunut lukuisia työporukoita pureskelemaan ristiriitoja ja lujittamaan yhteishenkeä. Kota ja sitä ympäröivä metsä tarjoavat paikan terapiaistunnoille, mutta auttavat samalla Salosta työssään. Avautuminen, luottamus, rentous ja vuorovaikutuksen syntyminen tapahtuvat metsässä paljon helpommin kuin vastaanotolla. Ihminen saa luonnosta myös eväitä omaan paran- 8 MAKASIINI

9 Avautuminen, luottamus, rentous ja vuorovaikutuksen syntyminen tapahtuvat metsässä paljon helpommin kuin vastaanotolla. tumiseen, eli kaikki ei siis ole minusta kiinni. Metsä tekee osan työstäni, Salonen kertoo. Vaikutuksia minuuteissa Salonen on entiseltä koulutukseltaan maanviljelysteknikko. Kun työläisperheen vesa vuonna 1990 toteutti haaveensa ja hakeutui yliopistolle psykologian oppiin, metsän hyvinvointivaikutuksista puhuivat vasta harvat. Aihe vei kuitenkin Salosen mennessään. Valmistumisensa jälkeen hän on kirjoittanut siitä kirjoja, luennoinut pohjoismaita myöten ja selvittää parhaillaan luontokokemuksen terapeuttisuutta väitöskirjassaan. Metsän vaikutus hyvinvointiin on kiistaton. Tutkimukset ovat osoittaneet luonnon elvyttävän kaupunkiympäristöä paremmin. Jo muutamassa minuutissa verenpaine ja stressihormonitaso alenevat. Jopa syöpää vastaan taistelevien valkosolujen määrä veressä lisääntyy. Alle puolen tunnin metsässä olon jälkeen ihmiset alkavat tunnistaa elpymisen myös omassa mielialassaan. Kaikki metsät eivät kuitenkaan vaikuta ihmiseen samalla tavalla. Elvyttävässä metsässä on sekä suojaavuutta että tilantuntua, mutta ei välttämättä samanaikaisesti. Terapeuttisin paikka on väitöskirjani mukaan sellainen, jossa ihminen kokee olevansa suojassa, Salonen sanoo. Tilantuntua löytyy esimerkiksi järven rannalta. Myös kaupunki- ja haja-asutusalueilla on eronsa. Kaupunkien viheralueet elvyttävät, mutta ahdistuneet ihmiset hakeutuvat mielellään metsäisempään maisemaan. Päivittäinen ravinto Salonen on edelleen yksi harvoista psykologeista Suomessa, joka on ottanut metsän mukaan käytännön työhönsä. Hän tukee asiakkaitaan tunnistamaan luonnon terveysvaikutukset ja ohjaa heitä ammentamaan niistä voimaa. Salonen pitää terapiaistuntoja myös toisella vastaanotollaan, 1800-luvulla rakennetussa torpassa Lempäälän keskustassa. Sielläkin luonto on läsnä. Salonen on tuonut sisälle kiviä, käpyjä, luontokuvia ja kasveja. Luontokokemuksia olisi syytä ottaa tietoisemmin mukaan arkeen. Toivoisin, että jonain päivänä ei määrättäisi psyykelääkkeitä vaan vaihtoehtoisena hoitomuotona tarjottaisiin luontokokemuksia. Salonen rohkaisee asiakkaitaan luontoon ja noudattaa itse samoja ohjenuoria. Hän kulkee päivittäin metsässä. Kun työ vie kaupunkeihin, työmatkan varrelle valitaan tietoisesti metsäisiä tai vähintäänkin puistoisia taipaleita. Harmikseen hän on huomannut, että kaupunkimetsät ovat muutamassa vuosikymmenessä saaneet monin paikoin väistyä rakennusten tieltä. Näin on käynyt myös lapsuuden lähiömetsälle Valkeakoskella. Ehkä osin tästä syystä Salonen on hakeutunut syrjäiselle maaseudulle asumaan. Metsä on verrattavissa ravintoon. Ilman sitä ei voi olla montaa päivää. Voi paastota, mutta silloin heikottaa. Porttikielto kiireelle Salosen mieluisin maisema löytyy Hyvän mielen tilan sekametsis- Päärakennuksen edessä kuopsuttavat kanat olivat joutua pataan Pälkäneellä. Salonen pelasti ne. Nyt ne munivat perheen pöytään kananmunat. MAKASIINI

10 METSÄNOMISTAJA _.indd 10 MAKASIINI /05/14 17:22

11 Luontokokemuksia olisi syytä ottaa tietoisemmin mukaan arkeen. Metsä on Saloselle kuin ravinto, jota ilman ei voi olla päivääkään. Yksi tärkeimmistä paikoista löytyy hevoshaan takaa naapurin metsästä. Satumaisessa kuusikossa arjen huolet unohtuvat. tä. Siellä uskollisena seuralaisena on 13-vuotias belgianpaimenkoira Linda. Se kulkee emäntänsä matkassa sienimetsällä, kävelyretkillä ja istuu hiljaa vieressä kannonnokalla. Keväällä se seuraa Salosta, kun tämä paperikasseineen lähtee yrttien keruuseen. Yksi yrtti sieltä, toinen täältä ja pikkuhiljaa kassit täyttyvät kuin ruokakaupassa. Joskus pitää ihan päättää, että en ota paperikasseja matkaan vaan katselen muutakin maisemaa kuin poimittavia kasveja, Salonen sanoo. Luonnossa olemisen elvyttävä vaikutus katoaa, jos metsään otetaan mukaan kellotus ja kiire. Pahimmillaan marjastuksesta, metsästyksestä ja metsätöistä voi saada jopa stressiä, jos asettaa itselleen aika- ja määrätavoitteita. Luonnosta ja maisemasta olisi hyvä muistaa nauttia myös sellaisenaan ilman minkään sortin suorittamista. Siitä Hyvän mielen tilalla pitää huolta rauhallisen Lindan lisäksi Salosen 10-vuotias poika Kappe. Hän kuljettaa äitiään leikkien lomassa metsän kolkasta toiseen. Salosen ei tarvitse kuin heittäytyä mukaan. Mittaamattoman arvokas Hyvän mielen tilaa rajaavalla pellolla laiduntavat kesäaikaan vuohet. Niittyketona kasvava viljelys tarjoaa tilan eläimille heinää myös talveksi. Alun alkaen pelto ja sitä rajaavat metsät olivat valtion maata. Kun pellot tulivat myyntiin, Salonen pelkäsi, että joku ostaa ja hakkaa takametsän. Laidunalaa oli jo entuudestaan tilan eläimille riittämiin, mutta ajatus maiseman menetyksestä sai Salosen kaivamaan kuvettaan. Maisema oli ostettava hinnalla millä hyvänsä. Maksoin siitä ylihintaa. Pankissakin sanoivat, että valtio on huijannut minua. En ole silti katunut sitä. Se oli sen arvoinen hankinta. Vaikka metsä on kalliilla ostettu, Salonen ei ole koskaan suunnitellut tekevänsä puukauppaa. Metsätalouden veroilmoituksessa on ollut ja tulee aina olemaan pyöreä nolla tulosarakkeessa. Puut saavat lahota rauhassa. Metsät maksavat itsensä takaisin hyvinvointina. Monesti mielletään, että Thaimaan-lomat kerran vuoteen ovat tärkeitä ja niitä varten säästetään. Omalle terveydelle ja hyvinvoinnille voisi kuitenkin olla paljon tärkeämpää, että omaan arkeen kuuluisi jokin elvyttävä paikka. Itselle tärkeä metsä tai maisema kannattaa ostaa tai vaihtoehtoisesti vuokrata, mikä sekin nykypäivänä on mahdollista. Salosen yksi tärkeimmistä paikoista sijaitsee naapurin metsissä. Päätehakkuuikää lähestyvän kuusikon oksilla kasvaa naavaa. Puro solisee sammaloituneiden kivien lomassa. Vanha kuusikko on kuin satujen aarniometsä. Olen miettinyt, milloin ehdottaisin naapurille, että ostaisin paikan, Salonen pohtii. MAKASIINI

12 UUTISET Viljely alamaissa, taimikonhoito vauhdissa Metsänhoitointoa riittää, vaikka istutusmäärät hiipuivatkin viime vuonna. Esimerkiksi taimikoita on hoidettu ennätystahtiin. Teksti ja kuva Mikko Riikilä Viime vuonna metsiä viljeltiin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1970 jälkeen. Vuotuinen viljelyala jäi alle hehtaarin. Metsänhoitoinnon mittariksi vuotuinen istutusala on kuitenkin huono valinta. Se seuraa edeltävien vuosien avohakkuiden määrää. Laskukausi on leikannut sahausta, mikä heijastuu päätehakkuisiin. Näin metsänviljelyn määrä perimmiltään mukailee sahauksen vaihteluita. Lisäksi 2010 myrskyt selittävät viime vuosien viljelymäärien suurta vaihtelua. Viime vuonna istutimme yli kolme miljoonaa tainta. Tänä vuonna jäädään alle kahden miljoonan. Parin viime vuoden aikana istutimme runsaasti myrskyaloja, toteaa metsäpalveluyritys Metsäpirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen. Valtakunnallisesti kuluvan vuoden istutusmäärien arvioidaan jonkin verran nousevan viimevuotuiselta tasolta. Ennakkotietojen mukaan taimitarhoilta lähtee tänä vuonna viimevuotista enemmän taimia. Uudistusalat hunningolla Joltinenkin osa hakkuualoista on 2000-luvulla jäänyt viljelemättä. Vuosina Suomessa avohakattiin 1,9 miljoonaa hehtaaria metsiä. Samaan aikaan metsiä on viljelty 1,6 miljoonaa hehtaaria. Noin 15 prosenttia hakkuualoista jäi siis oman onnensa nojaan. Määrä vastaa yli kahden vuoden keskimääräistä avohakkuualaa. Lisäksi neljännes päätehakkuualoista avohakkuut ja luontaisen uudistamisen alat jää muokkaamatta. Vuodesta 2000 alkaen päätehakkuita on tehty yhteensä 2,3 miljoonaa hehtaaria, muokkauksia hehtaaria vähemmän. Viime vuosi- Metsäpirkan mesturi Risto Masalin istutti kuusentaimia Hartolan takamailla koleassa kevätsäässä viime viikolla Lyhyesti Suomeen ensimmäinen nettierätarkastaja Metsähallitus pestaa ensimmäisen nettierätarkastajan. Tarkastajan tehtävänä on seurata metsästykseen ja kalastukseen liittyvää keskustelua internetiin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Päätavoite on ohjata eränkävijöitä hyviin, luvallisiin ja laillisiin erätapoihin, sanoo Metsähallituksen eräpalveluiden aluepäällikkö Erkki Turtinen. Tehtävään on valittu oululainen Toni Murto, jolla on myös poliisin koulutus. Metsähallitus istuttaa urakalla Metsähallituksen vakituiset ja määräaikaiset työntekijät istuttavat kesän ja syksyn aikana yhteensä 22 miljoonaa puuntainta. Istutustöitä tekevät Metsähallituksen omien metsureiden lisäksi nuoret kesätyöntekijät. Metsätalous palkkaa istutustöihin kaikkiaan lähes 500 nuorta. Metsähallituksen hallinnoimista valtion metsistä 55 prosenttia uudistetaan istuttamalla, 30 prosenttia kylvöillä ja 15 prosenttia uudistuu luontaisesti. 12 MAKASIINI

13 na muokkaamatta jääneiden alojen osuus on vähentynyt. Maan ylin metsälain valvoja, Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka myöntää, ettei metsien uudistaminen sen paremmin kuin uudistamisen valvontakaan ole kattavaa. Uuden metsälain aikana metsänomistajien ei enää tarvitse ilmoittaa tekemistään metsänviljelyistä. Uudistamista valvotaan harvalla otannalla. Prosentti ilmoitetuista päätehakkuista tarkastetaan. Aiemmin metsäkeskukset lähettivät kirjeen kaikille päätehakkuita tehneille ja muistuttivat uudistamisesta, ellei toteutusilmoituksia kuulunut. Hostikka ei pidä tilannetta vielä hälyttävänä. Ainakin eteläisessä Suomessa hakkuualat taimettuvat yleensä lain vaatimukset täyttäen, vaikka mitään ei tehtäisi. Raivuulla vilskettä Taimikoiden hoito on lakisääteistä metsänviljelyä parempi mittari metsänhoitoinnolle. Tältä osin tilanne näyttää hyvältä. Vuotuiset taimikonhoitomäärät ovat viime vuosina kivunneet merkittävästi Lisää metsää Metson suojaan Metsien monimuotoisuutta turvaavassa Metso-ohjelmassa perustettiin viime vuonna hehtaaria uusia suojelualueita. Talousmetsien monimuotoisuutta lisääviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin 659 hehtaarilla. Metson tavoitteena on perustaa vuoteen 2020 mennessä uusia suojelualueita hehtaaria ja turvata monimuotoisuutta hehtaarilla yksityismetsissä. Tavoitteista on toistaiseksi toteutunut noin kolmannes luvun alkuvuosia korkeammalle tasolle. Vuodesta 1994 alkaen yksityismetsien taimikoita on vuosittain hoidettu vähän yli tai alle hehtaaria. Hehtaareissa mitaten jakson kolme parasta vuotta ovat sattuneet 2010-luvulle. Viisi parasta vuotta ovat Tänä vuonna yksityismetsissä tehdään todennäköisesti uusi ennätys, koska metsurit ovat eteläisessä Suomessa voineet raivata koko alkuvuoden. Tammi-huhtikuussa kemeralla rahoitettuja taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöitä on tehty yli viidennes enemmän kuin samalla jaksolla 2011, Hostikka kertoo. Pirkkalaista tieto ei yllätä Ihmiset hoitavat metsiään aina, kun puukauppa käy hyvin. Kantorahatuloja ollaan valmiita sijoittamaan takaisin metsiin. Viime vuodet ovat puumarkkinoilla olleet erinomaisia. Hostikka lupaa kemeravarojen riittävän, vaikka taimikoissa mentäisiin ennätystahtia vuoden loppuun. Hyväkään vauhti taimikonhoidossa ei silti riitä purkamaan vuosien saatossa kertyneitä hoitorästejä. Niiden määräksi arvioidaan hehtaaria. Harvennuksilla ennätystahti Myös ensiharvennuksia tehdään takavuosia enemmän. Viime vuosina määrä on asettunut noin hehtaarin tasolle. Vuosien 2007 ja 2008 veroetuudet nostivat määrän tilapäisesti jopa hehtaariin luvun alussa oltiin noin hehtaarin tasolla. Kaikkiaan metsien hakkuupinta-ala on vuodesta 1995 alkaen yli puolitoistakertaistunut. 20 vuotta sitten kaupallisia hakkuita tehtiin hehtaarilla vuodessa. Viime vuonna hakkuuala oli yli hehtaaria. Aukkoja uudistamatta Hakkuu-, viljely- ja maanmuokkausalat Miljoonaa hehtaaria 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Avohakkuuala Metsänviljelyala Päätehakkuuala Venäjän metsänhoito koneellistuu Maanmuokkausala Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Venäjän Karjalan suurimpiin puunkorjaajiin kuuluva Karellesprom suunnittelee ottavansa taimikonhoidossa käyttöön pienmetsäkoneita raivaussahojen ja kirveiden tilalle, kertoo Idän metsätieto. Karellespromin edustajat ovat tutustuneet Suomessa koneelliseen metsänhoitoon. Yhtiö aikoo ostaa pienmetsäkoneen sekä raivaimen ja alkaa testata niitä. Metsänhoitotöitä tehdään tällä hetkellä Karjalassa vain manuaalisesti. Sellutehtaan rakentaminen on ympäristöteko. Otsikko Ympäristötieteiden laitoksen professori Pekka Kaupin kirjoituksessa Talouselämässä 16/2014. Ehkä Suomi ei ole nähnyt metsää Nokialta etsiessään uutta Nokiaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus Tulevaisuudessa metsäja muiden luonnonvarojen asiantuntijoihin kohdistuu yhä suurempi vastuu uusiutuvien raaka-aineiden saatavuudesta, kilpailukyvystä, käytön kestävyydestä. Se tuntuu hienolta, selät suoristuvat! METOn puheenjohtaja Håkan Nystrand blogissaan ,36% Metsänviljelyyn toimitettiin viime vuonna 155 miljoonaa tainta. Niistä 0,36 prosenttia oli jotain muuta puulajia kuin kuusta, mäntyä tai koivua. MAKASIINI