Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Transkriptio

1 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/ KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO HISTORIA Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla SUURI VERO- NUMERO Uudet lait voimaan Syystaimet maistuvat myyrille Miten metsäristikko syntyy?

2 Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS KIMMO BRANDT LAURI SELIN METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu 6 METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä 12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin 14 Uudet lait voimaan 15 METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA? Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. 16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla 19 VERKOSTA: Puun hinta vuonna Ahkeroi verovapaasti 32 Alvit takaisin 33 Hankala saunamökki 34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista 39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku 40 METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta 42 TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon 48 TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi 50 TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin. 57 KOLUMNI: Cascade uusi kirosana 58 LUHTA: Sydäntalven valo 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta 64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä 69 LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen 70 MAKASIINIKRYPTO TEEMA: METSÄVEROTUS 20 NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. 44 METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti 46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen? 72 PILKKEET: Elämää syvässä varjossa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Ryske jatkuu Metsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil- joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla käsittelee kasvupaikkoja. KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3. helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ LAURI SELIN

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsalossa Varlaxuddenin virkistysalueella oli sunnuntaina 5.1. ruuhkaista. Kaikki nuotio- ja grillauspaikat olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubongareita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteessä. Aurinkokin hieman pilkotti. Kuva Sami Heiskanen

6 METSÄNOMISTAJA Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä euroa, Västi kertoo. 6 MAKASIINI

7 LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

8 METSÄNOMISTAJA Kimmo Västi, 37, si ee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis, Västi kertoo. Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi. Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren. Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN. Ylistaro Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita. Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita, sanoo mies mahtai- lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus. Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää. Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin. Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä. Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa. Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. 8 MAKASIINI

9 Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin.

10 METSÄNOMISTAJA MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA. Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa. Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen. Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta. Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan. En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia. Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä. Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa kokemusta. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt. Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe- 10 MAKASIINI

11 rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi. Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti. Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta. Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: MAKASIINI