Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA"

Transkriptio

1 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/ KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO HISTORIA Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla SUURI VERO- NUMERO Uudet lait voimaan Syystaimet maistuvat myyrille Miten metsäristikko syntyy?

2 Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS KIMMO BRANDT LAURI SELIN METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu 6 METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä 12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin 14 Uudet lait voimaan 15 METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA? Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. 16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla 19 VERKOSTA: Puun hinta vuonna Ahkeroi verovapaasti 32 Alvit takaisin 33 Hankala saunamökki 34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista 39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku 40 METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta 42 TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon 48 TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi 50 TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin. 57 KOLUMNI: Cascade uusi kirosana 58 LUHTA: Sydäntalven valo 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta 64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä 69 LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen 70 MAKASIINIKRYPTO TEEMA: METSÄVEROTUS 20 NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. 44 METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti 46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen? 72 PILKKEET: Elämää syvässä varjossa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI Ryske jatkuu Metsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil- joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla käsittelee kasvupaikkoja. KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3. helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ LAURI SELIN

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsalossa Varlaxuddenin virkistysalueella oli sunnuntaina 5.1. ruuhkaista. Kaikki nuotio- ja grillauspaikat olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubongareita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteessä. Aurinkokin hieman pilkotti. Kuva Sami Heiskanen

6 METSÄNOMISTAJA Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä euroa, Västi kertoo. 6 MAKASIINI

7 LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

8 METSÄNOMISTAJA Kimmo Västi, 37, si ee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis, Västi kertoo. Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi. Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren. Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN. Ylistaro Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita. Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita, sanoo mies mahtai- lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus. Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää. Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin. Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä. Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa. Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. 8 MAKASIINI

9 Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin.

10 METSÄNOMISTAJA MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA. Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa. Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen. Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta. Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan. En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia. Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä. Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa kokemusta. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt. Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe- 10 MAKASIINI

11 rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi. Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti. Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta. Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: MAKASIINI

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/2014 9 WWW.METSALEHTI.FI 19 KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO

Lisätiedot

Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ

Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ 11. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA 17 KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET UUSI METSÄ

Lisätiedot

Yövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE

Yövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 28. HELMIKUUTA NUMERO 2/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 10 KYSYMYSTÄ METSÄ- VAKUUTUKSISTA LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? PUUNKORJUU

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Saha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE?

Saha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 5. JOULUKUUTA NUMERO 8/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 18KYSYMYSTÄ METSÄ- SUUNNITELMASTA METSÄLEHTI 80 VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA MOOTTORI- SAHAKOULU HANKINTA

Lisätiedot

23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI

23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI 23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin

Lisätiedot

150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu:

150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu: 1. MAALISkuuta numero 2/2012 8,50 www.metsalehti.fi metsänhoito: suunnitelmissa on eroja Metsänomistaja: Hevosella savotalle Puunkorjuu: Oma tie talveksi 150 vuotta metsäoppia Evolla vietetään juhlapäivää

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja.

Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja. 16 11. SYYSKUUTA NUMERO 6/2014 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 6/2014 puukauppa Koko maan puunostajat KYSYMYSTÄ Teema: puukauppa alikasvoksesta harvennukset yksi kerta voi riittää Metsänomistaja

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Intoa riittää. Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä. relaskooppi. pikatesti. kesätyö 17 000 taimen.

Intoa riittää. Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä. relaskooppi. pikatesti. kesätyö 17 000 taimen. pikatesti 10. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2014 9 www.metsalehti.fi kännykästä relaskooppi Metsälehti Makasiini 3/2014 kesätyö 17 000 taimen urakka KYSYMYSTÄ Teema: ISTUTTAMAAN Polttopuiden teosta metsäsuomi 2050

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015 Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä Helsinki 5.11.2015 Metsä historiallisesti vakaa sijoituskohde 1 8.12.2014 Vakautta ja turvallisuutta Viimeisen sadan vuoden aikana: Valuutta vaihtunut kerran.

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Pientä piristystä. Antti Lukkarinen innostui lehtikuusista. Metsänomistaja Mönkijä hyötykäytössää. Pikatesti. supermetsät

Pientä piristystä. Antti Lukkarinen innostui lehtikuusista. Metsänomistaja Mönkijä hyötykäytössää. Pikatesti. supermetsät 3. HEINÄKUUTA NUMERO 5/2014 9 www.metsalehti.fi 17 Metsälehti Makasiini 5/2014 KYSYMYSTÄ juurikäävästä Teema: erikoispuut erikoispuut Pientä piristystä Antti Lukkarinen innostui lehtikuusista Metsänomistaja

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Ajankohtaista Verohallinnosta. UKK-instituutti 13.11.2013 Suvi Niittyoja veroasiantuntija

Ajankohtaista Verohallinnosta. UKK-instituutti 13.11.2013 Suvi Niittyoja veroasiantuntija Ajankohtaista Verohallinnosta UKK-instituutti 13.11.2013 Suvi Niittyoja veroasiantuntija Maa- ja metsäverotus Suuria muutoksia ei ole tulossa Puun myynnin verohuojennukset ovat loppuneet Kaikki metsätalouden

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen OP-Pohjolan Maa- ja metsätalouden koulutus- ja asiantuntijapäivät 1.12.2011 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous 27.10.2009 Marjut Vierimaa Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Virkanaisesta yrittäjäksi

Virkanaisesta yrittäjäksi 24. LOKAKUUTA NUMERO 7/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄTIE UUSI TIE AHKERASSA KÄYTÖSSÄ 19 KYSYMYSTÄ KUNNOSTUS- OJITUKSESTA LUONTO- MATKAILU KOSTEIKKO HOUKUTTELEE METSÄSTÄJIÄ KESÄKILPAILU KLAPIT PÄÄOSASSA

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Kustannusmalleja pellonraivauksesta Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Tunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19

Tunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 13. HELMIKUUTA 2014 Nro 3 WWW.METSALEHTI.FI Tunnettu tuntematon Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

SahauS pikatesti Luhta METSÄNOMISTAJA korjuun LaaDuSta Bioenergia kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa.

SahauS pikatesti Luhta METSÄNOMISTAJA korjuun LaaDuSta Bioenergia kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa. 4. JOULUKUUTA NUMERO 8/2014 9 www.metsalehti.fi Sahaus Ratapölkkyjä erämaasta tulevaisuuden saha Luhta Teema: bioenergia Arktista elämää 21 KYSYMYSTÄ KORJUUN LAADUSTA Bioenergia Imatra vaihtaa hakkeeseen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Tammet harrastuksena. Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. MUKANA PUUKAUPPA- LIITE

Tammet harrastuksena. Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. MUKANA PUUKAUPPA- LIITE 12. SYYSKUUTA NUMERO 6/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI MUKANA PUUKAUPPA- LIITE PUUNKORJUU RAIVAUS TARPEEN ENERGIA- LEIMIKOILLA OMAVALVONTA MITEN HOITO- TÖIDEN LAATUA SEURATAAN? MOOTTORI SAHA- KOULU OPI OIKEA

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsästä on moneksi. Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI. Puukauppakoulu Ensin tarvitaan

Metsästä on moneksi. Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI. Puukauppakoulu Ensin tarvitaan 15. TAMMIKUUTA NUMERO 1/2015 9 www.metsalehti.fi metsänomistaja 14 KYSYMYSTÄ Kannattavuudesta Metsästä on moneksi Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI VERO-

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

sisältö Koululainen 11/2007

sisältö Koululainen 11/2007 Päätoimittaja: Sirkku Kuusava Toimituspäällikkö: Leea Puranen Toimitussihteeri: Marjukka Sonninen Toimittaja: Heidi Ylitalo AD: Tinka Lindroth (äitiyslomalla), Sami Piskonen Postiosoite: Koululaisen toimitus,

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5

Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 www.metsalehti.fi Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot